VÄESTÖNSUOJIEN SAANEERAAMINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Pekka Rajajärvi Rakennusneuvos

Transkriptio

1 VÄESTÖNSUOJIEN SAANEERAAMINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Pekka Rajajärvi Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi FinnSec 2017 Väestönsuojien rakentaminen, tarkastaminen, huolto ja saneeraus

2 115 Kerrosala Rakennuksen kerrosalaan lasketaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnin, yhteyksien, koon, valoisuuden ja muiden ominaisuuksien vuoksi sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä tai huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus on enemmän kuin 200 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää myös väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran.

3 Lain yksityiskohtainen perustelu 115, HE85/ Ehdotuksella sallittaisiin rakennusoikeuden ylittäminen väestönsuojien rakentamiseen tarvittavan pinta-alan osalta. Ylitys kattaisi sekä väestönsuojan tilan että sen seinärakenteen kokonaisuudessaan. Ehdotus toteuttaa hallitusohjelman sivulla 12 olevaa kirjausta: Edellä päätettyjen lisäksi käynnistetään kärkihankkeena valtion ja kuntien rakentamisen normitalkoot muiden kustannusten ja byrokratian keventämiseksi, esimerkiksi väestönsuojien ja pysäköintipaikkojenrakentamisen osalta, joka koskee toimia asuntojen tonttituotannon lisäämiseksi ja rakentamisen kustannusten alentamiseksi. Väestönsuoja on laskettu kerrosalaan riippuen siitä, sijaitseeko se maan alla vai maan päällä. Kellaria ei pääsääntöisesti lasketa kerrosalaan. Kellarissa sijaitsevat rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaiset tilat lasketaan kuitenkin kerrosalaan. Rakennuksen kerros lasketaan aina kerrosalaan riippumatta siitä, mitä tiloja siellä sijaitsee. Rakennusoikeuden ylittämisen salliminen väestönsuojan osalta kohtelisi rakennusoikeuden laskennaltaan samanarvoisesti kaikkia väestönsuojia riippumatta siitä, onko se sijoitettu kerrokseen vai kellariin

4 1. Lähes kuudenkymmenen vuoden aikana on maahamme saatu kohtuullisin kustannuksin toimiva väestönsuojakanta väestön suojaamiseksi poikkeusoloissa. 2. Lyhyen aikavälin uhka-arvioiden perusteella ei ole tarkoituksenmukaista tehdä merkittäviä muutoksia väestönsuojien rakentamiseen, koska suojapaikkoja voidaan saada aikaan vain pitkäjänteisen rakennustoiminnan tuloksena. 3. Väestönsuojien rakentaminen tapahtuu muun rakentamisen yhteydessä, joten tästäkään syystä ei ole perusteltua muuttaa kovin usein väestönsuojien rakentamisperusteita

5 Väestönsuojat ovat merkittävä osa rakennuskantaamme, oikein ja oikea-aikaisesti tehdyllä huoltotoimenpiteillä sekä kymmenen vuoden välein tehdyillä määräaikaistarkastuksilla, voidaan saavuttaa merkittäviä ylläpidollisia säästöjä. Ammattitaitoinen tarkastaja voi antaa arvokkaita vinkkejä väestönsuojan normaaliajan käyttömahdollisuuksiin kuten erilaisiin harrastetoimintoihin

6 1. Väestönsuojia oli 2017 vuoden alussa kpl 2. Niissä on yhteensä 4,2 milj. suojapaikkaa. 3. Rahallinen arvo on 4,3 miljardia euroa. 4. Väestönsuojia rakennetaan 800 kpl vuodessa 5. Niiden lisäkustannus vuodessa on milj. euroa

7 1. Kunnostettavia rakennusluvan saaneet suojat. S1 määräys tuli voimaan Niissä on yhteensä miljoonaa suojapaikkaa 3. Näiden suojien määrä on kpl 4. Suojien kunnostamisen arvioitiin kuluvan 40 vuotta 5.Vuotuisiksi kustannuksiksi arvioidaan noin 2 milj. 6. Vuosina rakennusluvan saaneita väestönsuojia ei voida vaatia kunnostettavaksi nykyisten määräysten mukaisiksi 7. S1- luokan suojien ilmanvaihtolaitteita ei vaadita vaihdettavaksi uusiin (Turku). Laiteasetus antaa suunnitteluohjeen 30 ja 50 vuotta varten

8 Väestönsuojapaikkojen jakauma suojan lujuuden mukaan suojaluokka suojapaikat osuus % Teräsbetonisuojat S1, K ja C-luokka Järeät teräsbetonisuojat S3, A ja A- luokka Kalliosuojat kalliosuojat yhteensä Väestönsuojapaikkojen määrä jakso vuosia jaksossa suojapaikkoja (0,75 m2/sp) suojapaikkoja vuodessa yhteensä

9 1. Pelastuslain 379/2011, 12 mukaan rakennuksen omistaja ja haltija sekä toiminnanharjoittaja ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että väestönsuojan varusteet ja laitteet ovat toimintakunnossa sekä huollettu ja tarkastettu. 2. Pelastuslain 379/2011, 72 :ssä säädetään väestönsuojan kunnostamisvelvollisuudesta rakennuksen muutos- ja korjaustyön yhteydessä 3. Sisäasiainministeriön asetuksen 506/2011, 20 mukaan suojan laitteet tulee tarkastaa ja huoltaa 10 vuoden välein. 4. Muistiossa sisäasiainministeriön asetuksesta 506/2011, Väestönsuojien kuntoselvityksiä tekisivät jatkossa riittävän koulutuksen saaneet henkilöt tai huoltoliike. 5. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) S1-luokan väestönsuojan suunnittelu ja rakentaminen oppaassa Rakennustietosäätiön KH ohjeessa 7. VN asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista 409/2011

10 Pelastuslain 72 :ssä tai sen perusteluissa vaatimukset vanhojen suojien kunnostukselle. 1)Jos kiinteistön korjaukseen on haettu rakennuslupaa maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n mukaan, voidaan kiinteistö velvoittaa kunnostamaan väestönsuoja, jos kohdan 2 ehdot täyttyvät. 2) Väestönsuojan kunnostus sidotaan saneerauksen kokonaiskustannuksiin. Saneerauksen yhteydessä väestönsuojan kunnostuskustannukset voisivat olla enintään 2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kunnostuskustannusten ylittäessä 2 prosenttia, ensinnä tulee kunnostaa hiekkasuodattimilla varustetut ilmanvaihtolaitteet ja sen jälkeen muut varusteet. Väestönsuojan normaaliolojen käytön perusparannusta ei oteta huomioon kustannuksia verrattaessa. Mikään erillinen rakennusosan tai järjestelmän kunnostus, kuten esim. julkisivujen kunnostus, ikkunaremontti, linjasaneeraus, erilliset huoneisto- tai kylpyhuoneremontit, eivät edellytä yksinään väestönsuojan kunnostusta. 3) Aina kun kyseessä on hiekkasuodattimella varustettu väestönsuoja (rakennettu ennen vuotta 1972) tulee sen ilmanvaihtolaitteisto uusia rakennusten peruskorjausten yhteydessä. Suurin osa hiekkasuodattimista on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle, jolloin ne ovat herkkiä kosteuden vaikutuksille ja talvella on vaara kostean suodattimen jäätymisestä. Muiden laitteiden ja varusteiden kunnostuksessa noudatetaan KH korttia.

11 72. Lain perustelut; Väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Voimassa olevan pelastuslain 61 :ssä säädetään väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Säännöksessä tarkoitetusta rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävästä uuden väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin ja sen tilalle asetettaisiin väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä. 1. Pykälän mukaan rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevan korjaus- tai muutostyön ja käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä rakennuksessa oleva väestönsuoja tulisi kunnostaa siten, että väestönsuoja täyttää soveltuvin osin väestönsuojalle toimenpiteen toteuttamisajankohtana asetetut teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset. 2. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa edellyttävät toimenpiteet eivät aiheuttaisi väestönsuojan kunnostamisvelvollisuutta. 3. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tulee harkita tapauskohtaisesti väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevien vaatimusten soveltaminen kyseessä olevaan muutos- ja korjaustyöhön tai käyttötarkoituksen muuttamisen käsittävään rakentamiseen. 4. Jos väestönsuojan kunnostaminen voimassa olevien säännösten edellyttämään kuntoon aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai olisi teknisesti poikkeuksellisen vaikeasti toteutettavissa, voitaisiin rakennusluvassa määritellä kunnostamisvelvoite voimassa olevia väestönsuojalle asetettavia vaatimuksia lievemmäksi. Väestönsuojan kuunostamisvelvollisuus ei käsittäisi väestönsuojan kokoa ja rakennetta koskevien vaatimusten toteuttamista. Kunnostamisvelvollisuuden piiriin kuuluisivat väestönsuojan tekniset yksityiskohdat. Esimerkiksi hiekkasuodattimilla varustettujen (ennen vuotta 1972 rakennetun miljoonan suojapaikan) ilmanvaihtolaitteistot tulisi ehdotetun säännöksen perusteella uusia rakennusten peruskorjausten yhteydessä. Suurin osa hiekkasuodattimista on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle, jolloin ne ovat herkkiä kosteuden vaikutuksille ja talvella on vaara kostean suodattimen jäätymisestä.

12 Sisäministeriön asetus 506/ Laitteiden toimintakunnossa pitäminen Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.

13 Muistio Laitteiden toimintakunnossa pitäminen 1. Laitteet tulisi tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. 2. Noudatetaan valmistajien suosituksia lyhyemmistä huoltoväleistä. 3. Laadittava tarkastuspöytäkirja, merkinnät tarkastuksista laitekohtaisesti. 4. Tarkastuspöytäkirja tulisi säilyttää ja se olisi pyydettäessä esitettävä pel. vir. 5. Vir. ovat tehneet tarkastuksia palotarkastusten yhteydessä 10 v välein. 6. Uudessa laissa palotarkastus muuttuu harkinnanvaraiseksi riskikartoituksen pohjalta tehtäväksi, jolloin myös suojien systemaattinen tarkastaminen jää pois 7. Pelv. ei ole ollut nykyisinkään riittäviä resursseja tarkastusten tekemiseen. 8. Kuntoselvityksiä tekisivät jatkossa riittävän koulutuksen saaneet henkilöt 9. Pykälässä tarkoitetun laitteiston lisäksi väestönsuojassa tulisi olla tiettyjä varusteita, joista säätäminen asetustasolla ei ole tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön oppaissa neuvotaan varusteiden hankinnasta, S1- luokan väestönsuojan opasa 33

14

15 1. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä voidaan vaatia väestönsuojan kunnostusta soveltuvin osin nykyvaatimusten mukaiseksi (hiekkasuodattimet) 2. Väestönsuojien tarkastusten yhteydessä voidaan vaatia vain väestönsuojan kunnostusta rakentamishetken vaatimusten mukaiseksi. Hiekkasuodattimilla varustettuja suojia voidaan suositella nykyaikaistamaan väestönsuojan ilmanvaihdon suodatusjärjestelmä.

16 Kunnostuskohde Ei luokitusta Suojan vaatimus Uusittava A, B ja C Suojan vaatimus A, B ja C Suojan Uusittava Uusittava Suojan vaatimus vaatimus 1 Suojaan tulotien merkintä o X X 2 Suojaovi (SO-1) o X X X X 3 Sulkuhuone/sulkuteltta o X X X X 4 Sisäovi (jos on) (SO-K) o X X 5 Vuotoveden poistokaivo o X X X X 6 Ylipaineventtiilit o X X X X 7 LV-läpiviennit o X X X X 8 S-läpiviennit o X X X X 9 Sulkulaitteet o X X X X 10 Ilmanottoputki o X X X X 11 Ylipainemittari o X Z X Z X X 12 IVL-laite o X Z X Z X X 12a - hiekkasuodatin o X X X 12b - suodatusilmaputki o X X Paineventtiili ja esisuodatin o X X X X 14 Erityissuodatin o X X X 15 Jakokanavat o X Z X Z X X 16 Hätäpoistumistie o X X X X 17 Suojaluukku (SL-1, HS-1) o X X X X 18 Kuivakäymäläkomerot o Z Z Z X 19 Kuivakäymäläkaluste o X Z X Z X X Kuivakäymälän kaatoallas 20 ( ) o X X X 20a - poistoilmakanava w c o X X Uusittava Suojan vaatimus 21 Viemäröinti o X X X X 22 Viemärin sulkuventtiili o X X X X 23 Varavesisäiliöt LTR o X Z X Z X X 24 Jäteastiat o Z Z Z X 25 Vesijohto o X X X X 26 Sähkölaitteet o X X X X 27 Lämmitys o X X X X 28 Telelaitteet o Z X Z X X 29 Suojan materiaali o X X X X 30 Suojahäkki-lukittava X X X X 31 Normaaliolojen ilmanvaihto X X X X S S 1, K Uusittava KH-kortin taulukko eri ikäisten väestönsuojien kunnostamisesta. Vuoden 1954 määräysten mukaisten suojien varustamista esim. ilmanvaihtolaitteilla ei voida vaatia, koska rakentamishetkellä niihin ei vaadittu ilmanvaihtolaitteita. Väestönsuojan kunnostusvaatimus esitetään tarkastuspöytäkirjassa. Tämä taulukko on tarkoitettu vain pelastuslain 379/2011, 72 :n mukaiseen muutokseen. o = vapaaehtoinen (vain ) suojissa. Suojia ei merkitä tilastoihin Z = uusittava X = vaatimus lupahetkellä.

17 Lupahakemus määräysten mukaiset väestönsuojat Hämeenlinnassa vuoden 1954 määräyksillä SMp 429 tehty väestönsuoja. Pelastuslain 72 :n korjausvaatimus ei koske ennen 1959 lainsäädäntöä tehtyjä väestönsuojia.

18 1954 määräykset eivät edellyttäneet ilmanvaihtolaitteiden hankintaa. Väestönsuoja oli 20 m 2 :n suuruinen. Suojassa oli ilmanvaihtolaitteiden läpiviennit asennettuna sekä hätäpoistumisluukku. Suojan kahdelle ulkoseinälle oli muurattu tiiliverhous. Suojassa oli myös paineovi sekä sulkuhuone.

19

20 Lähdeluettelo 1951 Teknilliset määräykset suojista 1954 Teknilliset määräykset suojista SMp B- ja C-luokan SMp B- ja C- luokan SMp 291,muutos 1969 B- ja C-luokan SMp 292, muutos 1971 S1-luokan väestönsuojat SMp S1-luokan 25 henkilön suojat SMp S1-luonan teknilliset määräykset A S1-luokan teknilliset määräykset A K-luokan teknilliset määräykset A S1- ja K-luokan SM asetus nro 947/ S1-ja K-luokan SM asetus nro 1385/2006 Sisäasiainministeriön asetus S1- ja K-luokan teräsbetonisista väestönsuojista, (1385/2006) Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta, (506/2011) Aikaisemmat väestönsuojien rakentamisoppaat 1963 B- ja C-luokan opas Mikko Eklin 1971 S1-luokan opas Eklin Nykänen 1995 S1- ja K- luokan opas Pekka Laine (SPEK) 2001 S1- ja K-luokan opas koulutusversio (Rajajärvi) 2009 S1- ja K-luokan opas Mikko Piitulainen (SPEK) Rakennustieto KH S1-luokan teräsbetoniväestönsuojan tarkastaminen ja kunnostaminen RT-kortit vuodelta 1955, väestönsuojan rakentamista koskevia määräyksiä Sisäasiainministeriön päätös B- ja C-luokan väestönsuojista, (318/1959) Sisäasiainministeriön päätös B- ja C-luokan väestönsuojista, (291/1963) Sisäasiainministeriön päätös S1-luokan väestönsuojista, (561/1971) Sisäasiainministeriön päätös S1-luokan väestönsuojista, (295/1985) SM: Kevyen väestönsuojan tekniset määräykset, (5/1991) SM: S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan tekniset määräykset, (11/1991) Sisäasiainministeriön asetus S1- ja K-luokan teräsbetonisista väestönsuojista, (1385/2006) Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta, (506/2011) Rakennustieto KH S1-luokan teräsbetoniväestönsuojan tarkastaminen ja kunnostaminen

21 Hiekkasuodattimen tarina Toisen maailmansodan aikana oli vain n. 2 % suojahuoneista varustettu ilmanvaihtolaitteilla. Koska nykyisiä aseita mahdollisesti käytettäessä voi olla välttämätöntä oleskella pitkähköjä aikoja suojissa, on kaikkien suojien varustaminen ilmanvaihtolaitteilla tarkoituksenmukaista. Mutta ilmanvaihdon järjestäminen ei aikaisemmin ollut mikään halpa asia. Jos siis ajatus kaikkien suojien varustamisesta ilmanvaihtolaitteilla kaatuu jo rahoituskysymykseen, täytyy tässä asiassa löytyä huokeampi ja kuitenkin nykyisiä vaatimuksia täysin vastaava ratkaisu. Sitä paitsi oli toisen maailmansodan loppupuolella ilmennyt puutetta suuriin tarvittavasta aktiivihiilestä eikä sitä ollut enää riittävästi saatavissa. Etsittäessä muuta vaihtoehtoa suoritettiin kokeita hiekalla. Silloin osoittautui tämä aine täysiarvoiseksi, yksityiskohdissa jopa aktiivihiiltä paremmaksi ratkaisuksi. Hiekkasuodattimella on aktiivihiilisuodattimeen verrattuna vain yksi haitta, nim. suodattimessa käytettävän massan suuri määrä. Mutta tämä haitta ei ole oleellinen, sillä suodatinta ei tarvitse, kuten naamarissa, kantaa mukana. Tätä haittaa vastaan on kolme oleellista etua aktiivihiilisuodattimeen verrattuna. Ensimmäinen etu on: suodatin on erinomainen lämmön eristäjä. Hampurin tapaukset osoittivat, että aktiivihiili määrätyissä ulkolämpötiloissa alkaa hehkua suodattimissa ja tällöin pääsee kuuma ulkoilma esteettömästi suojahuoneisiin. Tiedämme kaikki joko kuvauksista tai omista kokemuksistamme millaisilta näiden suojahuoneiden asukkaiden ruumiit näyttivät. Hiekkasuodattimessa käytetään 1 m3 tavallista rakennushiekkaa. Käytettävän hiekan rakeiden suuruuden on oltava 1-3 mm. Kokeiltaessa 14 tunnin ajan ulkolämpötilan ollessa 200'C ei sisälämpötila noussut yli 22'C (aloitettaessa 17"C). Tämän ymmärtää, kun ajattelee, että 1 m3:llä mainitunsuuruista hiekkaa ja siihen välttämättä kuuluvilla hienommilla väliaineilla on n. ½ km2 suuruinen pinta. 1/2 km2 viileää pintaa, jonka yli kuuman ilman on virrattava! Sitä paitsi on huomattava, että hiekalla on ahtaammat kanavat kuin aktiivihiilellä ja että se tarvitsee lämmetäkseen tuhat kertaa enemmän ilmaa, t.s. tarvitaan 1000 m3 ilmaa lämmittämään läpi kulkiessaan yhden kuutiometrin hiekkaa samaan lämpötilaan kuin ilma. Suodatin ei myöskään voi koskaan syttyä palamaan ulkoisesta kuumuudesta. Hiekkasuodattimen aiheuttama vastus 1-3 mm rakeisella hiekalla vastaa 30 mm vesipatsaan korkeutta. Hiekkasuodattimessa käytettävä ilmanottopalje toimii kuitenkin vielä vastuksen ollessa mm ja sähköpaljetta käytettäessä tämä luku vielä kohoaa suuresti. Tämä hiekkasuodattimen etulämmöneristäjänä vaikuttaa sen, että kaikkialla, missä vielä kalliit aktiivihiilisuodattimet ovat käyttämättömänä paikoillaan, siitä huolimatta halutaan hiekkasuodattimet lisäksi. Siinä tapauksessa, että hiekkasuodatinta käytetään etusuodattimena, riittää pienempikin hiekkamäärä (1/2 m3). Toinen etu on hiekkasuodattimen ominaisuus kosteuden eristäjänä. Vanhat aktiivihiilisuodattimet olivat arkoja kosteuden suhteen; aktiivihiilessä vesi tukkii ilman läpäisymahdollisuuden ja kohottaa vastusta, voi jopa tehdä sen täysin läpäisemättömäksi. Tällaista ei koskaan satu hiekkasuodattimessa. Vesi juoksee aina hiekan läpi. Sen vuoksi rakennetaan hiekkasuodattimeen tarkoituksellisesti hiekan alle vedelle kulkumahdollisuus. Suodattimen hiekka sijoitetaan parhaiten talon ulkopuolelle suojahuoneen ulkoseinän viereen. Siten voidaan välttyä imemästä talon sisällä mahdollisesti sattuvien palojen aiheuttamat kaasut suojahuoneeseen. Märkä ja jäätynyt hiekka eivät millään tavoin menetä ominaisuuksiaan suodattimena. Myöskin tämän hiekkasuodattimen toisen edun vuoksi sitä voidaan suositella jo olemassa olevan aktiivihiilisuodattimen etusuodattimena, koska aktiivihiilisuodattimen käyttöikä kasvaa, kun se läpi kulkevan ilman kosteus pienenee.

22 Kolmas hiekkasuodattimen etu on sen yksinkertaisuus ja käytettävän materiaalin halpuus. Seuraavassa kuvataan lyhyesti sen kokoonpanoa: Suojahuoneen ulkoseinälle rakennetaan pieni kuilu, johon mahtuu 1 m3 hiekkaa. Tarkoituksenmukaista on laittaa siihen pieni katos, koska ajan kuluessa muuten voi kerääntyä hiekan päälle roskaa ym. epäpuhtauksia. Hiekan alle tehdään jo mainittu vedenpoistoputki, joka voi päättyä suojahuoneeseen tai ulkopuolella viemärikuoppaan. Kasaantuva vesimäärä on vähäinen, alle asetettu ämpäri riittää. Pohjalla hiekan alla on ilman kokoamislaite (ristikko), joka tekee mahdolliseksi ilman kulun hiekan läpi sisään. On olemassa erilaisia rakennusmahdollisuuksia. Yksinkertaisinta on tehdä se kuudesta kulmaraudasta, jotka pannaan samansuuntaisina yhtä suurin välein pohjalle, päät talon seinää kohden. Siinä ne yhdistetään toisiinsa poikkiputkella, joka yhdistää toisiinsa kulmarautojen alla hiekkavalliin jäävät ontelot. Tästä poikkiputkesta johdetaan n 7 sm:n läpimittainen putki talon seinäin läpi sen sisäpuolelle ilmanottopalkeeseen. On tärkeätä, että palje sijoitetaan sen käytön kannalta sopivalle korkeudelle. Suodatin riittää 20 hengen suojaa varten. Suuremmissa suojahuoneissa ei kannata hiekkamäärää suurentaa, vaan silloin täytyy asettaa vierekkäin useampia suodattimia. Niinpä on esim. Mynchenissä eräässä uudisrakennuksessa kuusi sellaista suodatinta vierekkäin, suojahuoneen seinällä on kuusi paljetta ja ulkopuolella kuusi hiekkasuodatinkuilua. Käsipalkeen käyttö tapahtuu hyvin pienin ruumiillisin ponnistuksin. Rytmi on: nosto joka kolmas sekunti, siis 20 nostoa minuutissa. Se tuo 50 litraa ilmaa, mikä riittää kahdellekymmenelle henkilölle. Hiekkasuodatinta on kokeiltu kaikilla tunnetuilla taisteluaineilla ja se pidättää moitteettomasti ilma- ja maastokaasuja, biologisia taisteluaineita ja myös radioaktiivista pölyä. Hiekkasuodatin tekee mahdolliseksi suojahuoneen ilmanvaihdon, jonka halpuutta, helppoa asennettavuutta ja täydellistä vaikutustapaa ei osattu vielä ajatellakaan viime sodan aikana. Siten tulee mahdolliseksi kaikkien suojien varustaminen ilmavaihtolaitteilla, joita ilman ei nykyisin enää suojia voida pitää täydellisinä Erikoisen suotuisaa on, että laite voidaan tehdä aineesta, josta tuskin tulee puutetta. Ainoastaan jos kaikki odottavat merkkiä äkillisestä vaarasta ja vasta sitten kaikki yht'aikaa rakentavat laitteensa kuntoon, silloin voisi jopa hiekastakin tulla puutetta. Saksalaisten tekemien selvitysten perusteella suositeltiin vuosina rakennettuihin väestönsuojiin tehtäväksi hiekkasuodattimet ja jopa niitä suositeltiin tilapäissuojiin. Vuosien aikana uudisrakennusten väestönsuojat varustettiin hiekkasuodattimilla. Jopa kalliosuojiin tehtiin kiviloukut joiden kautta ilma otettiin väestönsuojaan. Yhteensä näitä suojia oli 1 milj. suojapaikkaa. Vuoden 1971 väestönsuojien uudistuksessa luovuttiin hiekkasuodattimista ja kehitettiin niiden tilalle parempia hiilisuodattimia. Tulipalon riskiä ei enää pidetty vaarallisena tekijänä. Mitä me tästä opimme, väestönsuojaa ei pidä tehdä yhden hetkisen uhkakuvan mukaan, vaan on ennakoitava kaikki mahdolliset vanhat ja uudet uhkatekijät. Suojan sisutusta, varustelua on helppo muuttaa, mutta suojan lujuuden lisäys on jo työläämpi ja kallis toimenpide. Väestönsuoja kannatta mitoittaa ennen vähän ylivahvaksi kuin alivahvaksi. Teräsbetonisuojan käyttöikä on yli 100 vuotta ja kalliosuojan satoja vuosia. Väestönsuoja pitää rakentaa muun rakentamisen yhteydessä valmiiksi, sen poikkeusolojen kuntoon saattaminen tapahtuu kiinteistön asukkaiden omin voimin. Esimerkiksi ikkunajärjestelyjen tulee olla sellaisia, että suojan turvallisuustaso saavutetaan sulkemalla luukku sisältä päin, ilman muita suojaustoimenpiteitä. Vuonna 1962 kehotettiin kiinteistön omistajia kunnostamaan väestönsuoja vastaamaan silloista uhkakuvaa vastaan, samaa määrätään pelastuslain 72 :ssä. En uskalla edes veikata montako väestönsuojaa kunnostettiin edellä esitetyn ohjeistuksen mukaan. Saa nähdä onnistutaanko nyt kunnostustyössä seuraavan 20 vuoden aikana, kun oikein lailla säädettiin siitä velvoite.