RIA VSS-KOULUTUS TOUKOKUU LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTUNEET VAATIMUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RIA VSS-KOULUTUS TOUKOKUU LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTUNEET VAATIMUKSET"

Transkriptio

1 RIA VSS-KOULUTUS TOUKOKUU LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTUNEET VAATIMUKSET VÄESTÖNSUOJAN RAK. VELVOLLISUUDEN PERUSTEET Kaavio rakentamisvelvollisuudesta 71 2 mom 1. MIKÄ ON YKSITTÄINEN RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ Malliesimerkit RAKENTAMISVELVOLLISUUDEN YKSITYISKOHTIA Malliesimerkit MITÄ ON PYSYVÄÄ ASUMISTA JA TYÖSKENTELY Malliesimerkit VÄESTÖNSUOJAN KOON MÄÄRITTELY Malliesimerkit RAKENNUKSEN PÄÄKÄYTTÖTARKOITUS Malliesimerkit 33 ja VAPAUTUKSEN JA LYKKÄYKSEN MYÖNTÄMINEN Malliesimerkit VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMISTA OHJAAVAT MALLIT Malliesimerkit SIIRTYMÄSÄÄNNÖS 112 KOHTA 18 Malliesimerkit VÄESTÖNSUOJAN HINTA Engelin tutkimus 1999 ja korjaukset 2001 Paikkakuntakohtaiset korjauskertoimet 10. Väestönsuojaan kuljettava matka 11. Valtioneuvoston ja eduskunnan lausuman jatkotoimenpiteiden

2 tallennan materiaalin sisäasiainministeriön sivuille ja siellä kysytään salasanaa ja käyttäjätunnusta käyttäjätunnus: vss-materiaalit salasana: väestönsuoja

3 Väestönsuojat 71 Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä 1. momentti Rakennuksen omistajan on 2) uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka 3) suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten. 4) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske tilapäistä enintään viisi vuotta käytössä olevaa rakennusta. Pykälän 1 momentti vastaisi pääpiirteissään voimassa olevan pelastuslain 60 :n 1 momenttia. 3) Pykälään ehdotetaan selvyyden vuoksi lisättäväksi väestönsuojan suuruutta määrittävänä tekijänä rakennuksessa asuvien ja oleskelevien henkilöiden ohella rakennuksessa työskentelevät henkilöt. 3) Nykyistä sääntelyä vastaavalla tavalla asetuksella on tarkoitus vastaisuudessakin säätää vaatimuksesta ottaa rakennuksen koon ohella rakennuksessa asuvien, työskentelevien tai muutoin rakennuksessa pysyvästi oleskelevien henkilöiden määrä huomioon teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennusten sekä opetus- ja hoitoalan rakennusten väestönsuojien kokoa määritettäessä. 4) Säännöksen mukaan väestönsuojan rakentamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske tilapäistä enintään viisi vuotta käytössä olevaa rakennusta.

4 2. momentti Väestönsuoja on rakennettava 5) rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen 6) kerrosala on vähintään 1200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on edellä tässä momentissa säädetystä poiketen rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä. 7) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on ennestään tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetty määrä vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. 5) Rakennuspaikalla tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä tilaa tai kiinteistörekisteriin merkittyä määräalaa tilasta. 5) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen vaikuttavat rakennuksen kaikki ne osat, jotka lasketaan kerrosalaan kuuluviksi. 5) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus määräytyy rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Määrittelyssä käytetään tilastokeskuksen ja rakennuslupaviranomaisten käyttämää rakennusluokitusta. 6) Ehdotuksen mukaan väestönsuoja tulisi rakentaa kaikkiin rakennuksiin, joiden kerrosala on yli 1200 neliömetriä. 6) Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja olisi kuitenkin 1500 neliömetriä. 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. 7) Lain 71 :n 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi uusi säännös, jonka mukaan väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei synny silloin kun tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on jo ennestään riittävästi väestönsuojille asetettavat vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. 7) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus katsottaisiin myös täytetyksi, jos tontilla tai rakennuspaikalla jo olevat vanhat suojapaikat, jotka eivät täytä voimassa olevia määräyksiä, kunnostetaan ennen rakennuksen valmistumista voimassa olevat väestönsuojien rakenteelliset vaatimukset täyttäviksi.

5 MUUTTUNEET VAATIMUKSET 1. (12 ) Väestönsuojan kunnossapitäminen ja tarkastaminen on omistajan vastuulla. Uudet suojat KH-kortti 2. (71 2 mom.) Velvoitteen raja nostettiin huomattavasti ja samalla tuli kaksi eri ryhmää m2 yleisesti m2 teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta 3. (71 2 mom.) Rakentamisvelvollisuutta ei synny jos, tontilla on ennestään riittävästi nykyiset vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. 4. (72 ) Väestönsuoja on kunnostettava muutos- ja korjaustyön yhteydessä soveltuvin osin nykyisten määräysten vaatimusten mukaan. Erityisesti hiekkasuodattimilla varustetut väestönsuojat. 5. (73 ) Olemassa olevan rakennuksen kerrosalaa lisäävää osaa, ei oteta laskuihin mukaan kellarissa tai ullakolla

6 6. (75 1 mom.) Vapautusta myöntäessään AVI:n tulee kuulla pelastuslaitosta ja kunnan rakennusvalvontaviranomaista 7. (75 1 mom.) AVI voi myöntää määräajaksi vapautuksen väestönsuojan rakentamisesta 8. (75 1 mom.) AVI:n vapautuksen perusteena kohtuuttomat kustannukset olisivat 4 % rakentamisen kustannuksista 9. (75 1 mom.) Väestönsuojan rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei käy päinsä. 10. (75 2 mom.) Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi myöntää poikkeuksen sisäasiainministeriön asetuksella säädetyistä teknisistä vaatimuksista (kuten vanhassa) 11. (75 2 mom.) valtioneuvoston asetuksella väestönsuojalle säädetystä koko- ja sijaintivaatimuksesta, (ei muista) 12. (75 3 mom.) Sisäasiainministeriö voi kunnan hakemuksesta myöntää vapautuksen väestönsuojien rakentamisesta tietyllä alueella

7 13. (76 ) Väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 h 14. (77 ) Pelastuslaissa ei ole enää vaatimusta kunnan johtokeskuksesta (valmiuslaissa) 15 (105 ) Pelastusviranomainen voi antaa uhkasakon väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden laiminlyönnistä 16 (105 ) Pelastusviranomainen voi antaa uhkasakon väestönsuojan kunnostamisvelvollisuuden muutos- ja korjaustyön yhteydessä 17. (112 kohta 18) Rakentamisvelvollisuuden pykälää (71 ) voidaan noudattaa, kun tasavallan presidentti on allekirjoittanut lain (taannehtiva) ( 112 kohta 18 lain perustelu) Jos rakennuslupa on saatu ennen uuden lain hyväksymistä, voidaan muutosluvalla noudattaa uusia määräyksiä (taannehtiva) 19. (112 kohta 19) Aiemmin rakennetut väestönsuojat on pidettävä kunnossa 20. (112 kohta 20) Aiemmin rakennetut yleiset väestönsuojat on pidettävä kunnossa

8 PL kohta SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, VÄESTÖNSUOJAN 49 RAKENTAMISEN MUUTOKSET LAIN VOIMAANTULOSTA LÄHTIEN Seuraavat vanhan lain pykälät kumoutuvat lain vahvistamisen jälkeen suojelukohdekunnat - 61 väestönsuojan rakentaminen muutos- tai korjaustyön yhteydessä - 63 yleisten väestönsuojien rakentaminen suojelukohdekunnissa - 64 kunnan johtokeskuksen vaatimus pelastuslaissa (ks. valmiuslaki) MUUTOSTYÖ VARASTO 3000 m2, RAKENNETTU 1988, EI VÄESTÖNSUOJAA EI YTÄÄN TYÖPAIKKAA MUUTETAAN TEOLLISUUSTILAKSI JOHON TULEE 51 TYÖPAIKKAA YLEISET VÄESTÖNSUOJAT SUOJELUKOHDEKUNNISSA 77 Poikkeusolojen johtamisedellytysten varmistaminen; Voimassa olevasta sääntelystä poiketen pelastuslaissa ei enää säädettäisi kuntien mahdollisesti tarvitsemista johtokeskuksista. Kuntien varautuminen poikkeusoloihin perustuu valmiuslaissa säädettyyn.

9 Muuttamalla velvoitteen rajat yleisesti 1200 m2 ja teollisuus-, varasto- ja kokoontumisrajojen osalta 1500 m2 saavutetaan kokonaiskustannuksissa lisäsäästöä 2,4 milj. euroa. Kokonaissäästö uusituilla neliöillä on 2,4 miljoonaa euroa, mutta siitä pitää vähentää noin kevennysten osuutena pois. Esitetyllä muutoksella kokonaiskevennys olisi kokonaisuudessa 2 milj. euroa, josta puolet väestönsuojan lisäkustannuksia. Kokonaissäästö nykyiseen verrattuna tulisi olemaan 21,4 milj. euroa josta puolet väestönsuojelun lisäkustannuksia Ehdotus 1200/1500 m2 säästöt Säästöt yhteensä rakennetut lisävähennys väestönsuojat kpl kpl m2 a euroa kpl % euroa Asuinrakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Palo- ja pelastustoimen rak yhteensä Säästöt Tilasto 2005 Ehdotus 1 800/1500 Ehdotus 1000/1500 vähennys vähennys kpl euroa kpl a euroa Asuinrak Liikerak Toimistorak Liikenteen rak Hoitoalan rak Kokoontumisrak Opetusrak Teollisuusrak Varastorak Palo- ja pel.rak % 27,4 41,

10 Väestönsuojien rakentaminen Tilastokeskuksen tiedot rakennetut kaikki rakennukset väestönsuojat kpl kpl kpl kpl kpl Asuinrakennukset Vapaa-ajan asuinrak.t Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrak Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Palo- ja pelastustoimen yhteensä

11 Muistio Rakennusten yksikköhintoja ( / Brm2 ) ( ALV 0 % ) Hintatasossa: Haahtela indeksi 75,0 ISS Proko Oy Rakennuksen tiedot väestönsuojan osuus kustannuksista Tapio Holopainen m2 / brm2 hinta vss hinta % /m2 /m2 koko vss=1/2 Varasto h= 5 m; Brm ,3 26,7 13,3 Varasto h= 10 m; Brm ,9 26,7 13,3 Teollisuushalli; Brm ,5 26,7 13,3 Kerrostalo ; Br- m ,3 35,0 17,5 Kerostalo; Br-m ,4 40,0 20,0 Rivitloasunnot; Brm ,2 40,0 20,

12 Saatu tilastokeskuksen tiedoista A. Rivitalot Rivitalon keskikoko on 779 kerrosneliömetriä = - 16 m2 suojan hinta Rivitalossa oli keskimäärin 21 as. - asuinneliöt keskimäärin asukasta kohti 32,3m neliömetrin rivitalossa asuu 27 as. 600 neliömetrin talossa asuu 16 as B. Asuinkerrostalot keskikoko on 1990 m2 = 40 m2 suoja maksaa= keskimäärin asukkaita 42,6 kpl/ talo asuinneliöt keskimäärin asukasta kohti 36,5 m2 C. Teollisuusrakennus 1500 m2 leveys 30 m ja pituus 50 m D. Varastorakennus 30 x 50 m E. Kokoontumisrakennus 30 x50 jäähalli on yli 2000 m2 ratsastusmaneesi noin m

13

14 71 2 Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä Pykälää on luettava kahdella tavalla, jolloin selviää mitä lainsäätäjä on tarkoittanut yksittäisellä rakennuksella ja rakennusryhmällä. TAPA 1 Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1200/1500 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. TAPA 2 Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1200/1500 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

15 3. Milloin on kysymyksessä yksittäinen rakennus tai rakennusryhmä 1. Milloin on kysymyksessä yksittäinen rakennus 2. Mitä rakennuksia otetaan mukaan rakennusryhmän määrittelyssä 3. Varasto ja asuinrakennus samassa rakennuksessa 4. Varasto ja asuinrakennus erillisinä rakennuksina TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

16 71 2 mom. MIKÄ ON YKSITTÄINEN RAKENNUS 1 ASUINRAKENNUS 550 m2, VALMISTUNUT 2005 AUTOTALLI 300 m2, VALMISTUNUT HAETAAN RAK. LUPAA ASUINRAKENNUKSELLE 1150 m2 ASUINRAKENNUS 550 m2 ( yli 5 vuotta) VALMISTUNUT 2005 AUTOTALLI 300 m2 VALMISTUNUT (yli 5 vuotta) ASUINRAKENNUS 1150 m2 RAKENNUSLUPA JÄTETTY TONTILLA TAI RAKENNUSPAIKALLA ON USEAMPIA RAKENNUKSIA, MUTTA VAIN YKSI SELLAINEN RAKENNUS, JOKA VAIKUTTAA VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOL- LISUUDEN MÄÄRÄYTYMISEEN TÄSSÄ TAPAUKSESSA ASUINRAKENNUSTA JA AUTOTALLIA, JOTKA OVAT VALMISTUNEET YLI 5 VUOTTA SITTEN EI LASKETA MUKAAN UUDEN RAKENNUSEN KANSSA

17 71 2 mom MIKÄ ON RAKENNUSRYHMÄ mom. Tilapäinen rakennuslupa mom. Asuinrakennus, jossa väestönsuoja mom. Asuinrakennus, käyttöönotosta yli 5 vuotta mom. Maatilatalouden tuotantorakennus mom. Valmiin rakennuksen ullakolle tai kellariin uutta kerrosalaa mom. Asuinrakennus, käyttöönotosta alle 5 vuotta mom. Varasto, käyttöönotosta alle 5 vuotta mom. Asuinrakennukselle haetaan rakennuslupaa 1. VARASTO 500 m TILAPÄINEN RAKENNUSLUPA 2. ASUINRAKENNUS 800 m2 VALMISTUNUT 2007 ON VÄESTÖNSUOJA vss 3. ASUINRAKENNUS 550 m2 VALMISTUNUT 2005 KÄYTTÖÖNOTOSTA YLI 5 VUOTTA 4. MAATILATALOUDEN TUOTANTORAKENNUS 800 m2 VALMISTUNUT VALMIIN RAKENNUKSEN ULLAKOLLE JA KELLARIIN UUTTA KERROSALAA YHTEENSÄ 800 m ASUINRAKENNUS 400 m2 VALMISTUNUT VARASTO 45 m2 VALMISTUNUT ASUINRAKENNUS 799 m2 HAETAAN RAK.LUPAA SAMALLA TONTILLA TAI RAKENNUSPAIKALLA ON USEITA RAKENNUKSIA, NIISTÄ LASKETAAN NE RAKENNUKSET, JOKA VAIKUTTAA VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUDEN MÄÄRÄYTYMISEEN (VIHREÄLLÄ RAJATUT RAKENNUKSET) TÄSSÄ TAPAUKSESSA ASUINRAKENNUS JA VARASTO, JOTKA OVAT VALMISTUNUNEET ALLE 5 VUOTTA SITTEN LASKETA MUKAAN UUDEN RAKENNUSEN KANSSA

18 VARASTO 55 m2 L 71 2 mom YKSITTÄINEN RAKENNUS 3 UUDISRAKENNUS ASUNTOJA, 1150 m2, JA VARASTO 55 m2 ASUNRAKENNUS 1150 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 ASUINRAKENNUS ,0 VARASTO ,6 yht ,6 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 24 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta. Mikäli jossakin rakennusryhmään kuluvassa rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi syntyy silloin väestönsuojan rakentamisvelvollisuus.

19 VARASTO 55 m mom RAKENNUSRYHMÄ 4 UUDISRAKENNUS RIVITALO; 2 ERILLISTÄ RAKENNUSTA. ASUINRAKENNUS 1150 m2, VARASTO 55 m2 ASUINRAKENNUS 1150 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 ASUINRAKENNUS ,0 VARASTO ,6 yht ,6 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 24 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % max Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta. Mikäli jossakin rakennusryhmään kuluvassa rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi syntyy silloin väestönsuojan rakentamisvelvollisuus.

20 RAKENTAMISVELVOLLISUUDEN YKSITYISKOHTIA 5. Kumoutunut vaatimus, peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muutos 6. Väestönsuojan kunnostus nykymääräysten mukaiseksi (hiekkasuodatin) 7. Teollisuus- ja tuotantorakennus, tontilla on riittävästi suojapaikkoja 8. Ullakolle ja kellariin uutta kerrosalaa sekä laajennus 9. Aiemmin myymälän, varastolle haetaan tilapäinen rakennuslupa 10. Edelliselle varastolle haetaan myöhemmin pysyvää rakennuslupaa 11. Matkustajasataman terminaali 13. Kasvihuoneita, lämpökeskus, huoltorakennus ja asunto 14. Kasvihuoneita, lämpökeskus, huoltorakennus + myymälä ja asunto 15. Maatilatalouden tuotantorakennus, ratsastusmaneesi ja asunto, rakennuksen pääkäyttö 17. Kesämökkejä 6 kappaletta, ovat perheiden omassa käytössä TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

21 VAATIMUS KUMOTTU P L 61 KORJAUSRAKENTAMINEN JA 5 KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS VUONNA 1988 VALMISTUNUT VARASTORAKENNUS 3000 m2 JOSSA EI OLE VÄESTÖNSUOJAA EIKÄ YHTÄÄN TYÖPAIKKAA MUUTETAAN TEOLLISUUSTILAKSI, JOHON TULEE 51 TYÖPAIKKAA. TÄHÄN AIEMMIN VAADITTIIN RAKENNETTAVAKSI VÄESTÖNSUOJA. VARASTO 3000 m2, RAKENNETTU 1988 EI YTÄÄN TYÖPAIKKAA MUUTETAAN TEOLLISUUSTILAKSI JOHON TULEE 51 TYÖPAIKKAA Peruskorjauspykälä kumoutuu samalla, kun laki tulee voimaan

22 L 72 VÄESTÖNSUOJAN KUNNOSTUS 6 TEOLLISUUSRAKENNUS 3000 m2, RAKENNETTU 1970 RAKENNUKSESSA TEHDÄÄN TÄYSREMONTTI ( 132/ 1999 ja 125 ) HIEKKASUODATIN Kun rakennuksessa, jossa on väestönsuoja, tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 10) 125 :n mukainen rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin osin väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa edellyttävät toimenpiteet eivät aiheuttaisi väestönsuojan kunnostamisvelvollisuutta. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tulee harkita tapauskohtaisesti väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevien vaatimusten soveltaminen kyseessä olevaan muutos- ja korjaustyöhön tai käyttötarkoituksen muuttamisen käsittävään rakentamiseen. Jos väestönsuojan kunnostaminen voimassa olevien säännösten edellyttämään kuntoon aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai olisi teknisesti poikkeuksellisen vaikeasti toteutettavissa, voitaisiin rakennusluvassa määritellä kunnostamisvelvoite voimassa olevia väestönsuojalle asetettavia vaatimuksia lievemmäksi. Väestönsuojan kuunostamisvelvollisuus ei käsittäisi väestönsuojan kokoa ja rakennetta koskevien vaatimusten toteuttamista. Esimerkiksi hiekkasuodattimilla varustettujen (ennen vuotta 1972 rakennetun miljoonan suojapaikan) ilmanvaihtolaitteistot tulisi ehdotetun säännöksen perusteella uusia rakennusten peruskorjausten yhteydessä. Suurin osa hiekkasuodattimista on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle, jolloin ne ovat herkkiä kosteuden vaikutuksille ja talvella on vaara kostean suodattimen jäätymisestä. Väestönsuojan kunnostuskustannukset eivät saa kohota 4 prosenttia korkeimmiksi koko korjauskustannuksista.

23 Väestönsuojan kunnostaminen (72 ) muutos- tai korjaustyön yhteydessä 1. Jos kiinteistön korjaukseen on haettu rakennuslupaa maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n mukaan, voidaan kiinteistö velvoittaa kunnostamaan väestönsuoja, jos kohdan 2 ehdot täyttyvät. 2. Väestönsuojan kunnostus sidotaan suhteelliseen kustannukseen remontin kokonaiskustannuksiin nähden. Saneerauksen yhteydessä se olisi enintään 2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Mikään erillinen rakennusosan tai järjestelmän kunnostus, kuten esim. julkisivujen kunnostus, ikkunaremontti, linjasaneeraus, erilliset huoneisto- tai kylpyhuoneremontit, eivät edellytä yksinään väestönsuojan kunnostusta. 3. Aina kun kyseessä on hiekkasuodattimella varustettu väestönsuoja (rakennettu ennen vuotta 1972) tulee sen ilmanvaihtolaitteisto uusia rakennusten peruskorjausten yhteydessä, jos kohdan 2 ehto täyttyy. 4. Väestönsuoja tulee kunnostaa soveltuvin osin nykyisten vaatimusten mukaiseksi. Muiden laitteiden ja varusteiden kunnostuksessa noudatetaan taulukkoa Korjattavan rakennuksen väestönsuojassa tehdään tarkastus, jossa käytetään esim. SPEK:n julkaisemia lomakkeita 6. Väestönsuojan kunnostuksesta tehdään korjaussuunnitelma, työselostus ja päivitettävä virallinen väestönsuojapiirustus, joka toimitetaan rakennuslupa- ja pelastusviranomaiselle.

24 Väestönsuojan kunnostus 72 : mukaan Ei luokitu A, B JA C A,B JA C S1 S1, K Rakennuksen peruskorjaus tai vaatimus käyttötarkoituksen muutos Suojan uusittava suojan uusittava Suojan uusittava suojan uusittava suojan uusitkunnostuskohde varuste varuste varuste varuste varuste tava 1 SUOJAANTULOTIEN MERKINTÄ z X 2 SUOJAOVI SO-1 z X 3 SULKUHUONE /SULKUTELTTA z X 4 SISÄOVI (JOS ON ) SO-K z VUOTOVEDENPOISTOKAIVO z O 6 YLIPAINEVENTTIILIT z X 7 LV-LÄPIVIENNIT z X 8 S- LÄPIVIENNIT z X 9 SULKULAITTEET z X 10 ILMANOTTOPUTKI z X 11 YLIPAINEMITTARIN TOIMINTA z x x X 12 IVL-laite z x x X Hiekkasuodatin z x x Suodatusilmaputki z x x 13 PAINEVENTTIILI JA ESISUODATIN z X 14 ERITYISSUODATIN z x x X 15 SUOJAPUHALTIMEN KÄYTTÖ z 16 JAKOKANAVISTO z x x O 17 HÄTÄPOISTUMISTIE z O 18 SUOJALUUKKU SL-1 HS-1 z X 20 KUIVAKÄYMÄLÄKOMEROT z x x 21 KUIVAKÄYMÄLÄKALUSTE z x x X 25 KUIVAKÄYMÄLÄN KAATOALLAS (86- z X Poistoilmakanava wc z 22 VIEMÄRÖINTI z X X 23 VIEMÄRIN SULKUVENTTIILI z X X 24 VARAVESISÄILIÖT LTR. z x x X X JÄTEASTIAT z x x x X 25 VESIJOHTO z X 27 SÄHKÖLAITTEET z x x X 28 LÄMMITYS z X 29 TELELAITTEET z x x X 30 SUOJAN MATERIAALI z X 31 SUOJAHÄKKI LUKITTAVA z X 34 NORMAALIAJAN ILMANVAIHTO X * Vuoden 2001 jälkeen

25 PL 71 2 mom TEOLLISUUS-JA TUOTANTORAKENNUKSET 7 SUOJAPAIKKOJA ENNESTÄÄN RIITTÄVÄSTI KAKSI AIEMMIN RAKENNETTUA RAKENNUSTA m2 ja 2000 m2 YHTEINEN VÄESTÖNSUOJA 150 m2, HENKILÖMÄÄRÄ YHTEENSÄ NÄISSÄ RAKENNUKSISSA 160 hlö. HAETAAN RAKENNUSLUPA VARASTORAKENNUKSELLE 9000 m2, 15 hlö TUOTANTORAKENNUS m2 HENKILÖKUNTA NYKYISIN 150 RAKENNETTU 1972 VSS 150 m2 VARASTO 2000 m2 HENKILÖKUNTA 10 RAKENNETTU 1983 VARASTORAKENNUS m2 VSS-TARVE 1%=90 m2, HENKILÖKUNTAA 15 HAETAAN RAKENNUSLUPAA Vanhat rakennukset m2 % VSS-m2 hlö/0,75 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus Tuotantorakennus , TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ Varasto , LUOKKA, SUK TAI VAK K, S1 yht , KOKO Uudisrakennus 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei Varasto , ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark Henkilömitoitus m2 hlö 7 VSS:n HINTA Suurin työvuoro+muut 131, RAKENNUSTEN HINTA Rakennetut suojat 150, VSS:n OSUUS % ylimääräisiä paikkoja 18, Suojapaikkoja riittävästi Pääsääntö on 1 % kerrosalasta, jos käytetään henkilömäärää mitoituksessa, otetaan laskuihin koko yritys. Yrityksen henkilömäärä määräytyy suurimman työvuoron mukaan sekä keskimääräinen asiakaskunta ja huoltohenkilöstö. Kunta voi käyttää henkilömäärää normaalisti rakennusluvan myöntämisessä, jos tuleva suoja kattaa koko yrityksen henkilömäärän. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei synny silloin kun tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on jo ennestään riittävästi väestönsuojille asetettavat vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus katsottaisiin myös täytetyksi, jos tontilla tai rakennuspaikalla jo olevat vanhat suojapaikat, jotka eivät täytä voimassa olevia määräyksiä, kunnostetaan ennen rakennuksen valmistumista voimassa olevat väestönsuojien rakenteelliset vaatimukset täyttäviksi.

26 PL 73 VALMIS RAKENNUS ULLAKOLLE JA 8 KELLARIIN UUTTA KERROSALAA SEKÄ LAAJENNUS VANHA ASUINRAKENNUS, ULLAKOLLE (800 m2) JA KELLARIIN (500 m2) TULEE UUTTA KERROSALAA SEKÄ LAAJENNUSOSA 1190 m2. ULLAKON MUUTOS ASUNNOIKSI 800 m2 LAAJENNUS 1190 m2 3 K 2 K 1 K KERROSALAA YHT. 2000m2 KELLARI, KERROSALAA 500 m2 POIKKILEIKKAUS Rakennus m2 % VSS-m2 ULLAKKO ,0 KELLARI ,0 PERUSKORJAUS ,0 LAAJENNUS ,8 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 EI 3 KOKO m2 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Ullakon ja kellarin kerrosalan lisäystä ei oteta lukuun väestönsuojan rakentamisvelvollisuudessa. Laajennus kuuluu velvoitteen piiriin ja, jos kerrosala on vähintään 1200 m2, edellyttää se väestönsuojan rakentamista. Korjausrakentaminen tai käyttötarkoituksen muutos vanhassa rakennuksessa ei edellytä uudessa laissa väestönsuojan rakentamista. Vanhassa laissa, suojelukohdekunnissa piti rakentaa väestönsuoja, jos korjattavan osan kerrosala oli vähintään 1000 m2, eikä se tullut kohtuuttoman kalliiksi

27 PL 71 1 mom TILAPÄINEN RAKENNUSLUPA 9 MYYMÄLÄ 595 m2, VALMISTUNUT EI VÄESTÖNSUOJAA HAETAAN TILAPÄISTÄ RAKENNUSLUPAA VARASTOLLE 800 m2, 2 TYÖPAIKKAA MYYMÄLÄ 595 m2 VALMISTUNUT VARASTO 800 m TILAPÄINEN RAK.LUPA 2 TYÖPAIKKAA Rakennus m2 % VSS-m2 MYYMÄLÄ ,0 VARASTO tilapäinen ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA, SUK TAI VAK S1 3 KOKO 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1%. Henkilömäärämitoitusta käytetään teollisuudessa, hoitoalan rakennuksissa sekä opetusrakennuksissa. Uudessa lainsäädännössä myymälöissä käytetään myös 1 %. Tilapäinen rakennus ei edellytä väestönsuojan rakentamista 71 1 mom. Tilanne muuttuu sitten, kun rakennukselle myönnetään varsinainen rakennuslupa. Silloin 5 vuoden sääntöä lasketaan luvan jättämisestä taaksepäin.

28 PL 71 2 mom TILAPÄISELLE RAKENNUKSELLE 10 HAETAAN PYSYVÄ RAKENNUSLUPA MYYMÄLÄ 595 m2, VALMISTUNUT EI SUOJAA VARASTOLLE MYÖNNETTY TILAPÄINEN RAKENNUSLUPA HAETAAN PYSYVÄÄ RAKENNUSLUPAA VARASTOLLE m2, 2 TYÖPAIKKAA MYYMÄLÄ 595 m2 VALMISTUNUT VARASTO 800 m2 MYÖNNETTY TILAPÄINEN RAK.LUPA HAETAAN PYSYVÄÄ RAK. LUPAA Rakennus m2 % VSS-m2 MYYMÄLÄ ,0 VARASTO PYSYVÄ ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA, SUK TAI VAK S1 3 KOKO 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1%. Henkilömäärämitoitusta käytetään teollisuudessa, hoitoalan rakennuksissa sekä opetusrakennuksissa. Uudessa lainsäädännössä myymälöissä käytetään myös 1 %. Viiden vuoden jakso lasketaan pysyvän rakennusluvan jättämispäivästä, myymälän osittaiseen loppukatselmukseen. Kyseisessä tapauksessa myymälän valmistumisesta on kulunut yli 5 vuotta, eikä silloin sitä huomioida uudessa lupaprosessissa.

29 PL 71 2mom SATAMA: VSS- RAKENTAMINEN 11 KUULUU OMISTAJALLE SATAMA KOKO VUODEN KÄYTÖSSÄ; SATAMARAKENNUS 800 m2, VARASTOJA m2 JA MATKUSTAJATERMINAALI 1200 m2. SATAMASSA TYÖNTEKIJÖITÄ YHTEENSÄ 130 MATKUSTAJATERMI- NAALI 1200 m2 50 HENKILÖÄ TÖISSÄ MATKUSTAJIA 2000/pv SATAMARAKENNUS/ TOIMISTO 800 m2 20 HENKILÖÄ TÖISSÄ 5 ERI VARASTOA YHT m2 TYÖSSÄ 60 HENKILÖÄ Rakennus m2 % VSS-m2 SATAMARAKENNUS ,0 VARASTOT ,0 MATKUSTAJATERMINAAL ,0 YHT ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA, SUK TAI VAK S1 S1 3 KOKO m ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1%. Väestönsuojaa pitää rakentaa kerrosalan mukaan 440 m2, joka suojapaikoiksi muutettuna on 587. Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta.

30 L 73 JA 71 2 MAATALOUDEN TUOTANTORAKENNUS 13 UUDISRAKENNUS KASVIHUONEITA 4 KPL YHTEENSÄ 7200 m2 KASVIHUONEIDEN LÄMPÖKESKUS 50 m2 KASVIHUONEIDEN HUOLTO- VARASTORAKENNUS 800 m ASUNTO 250 m2 LÄMPÖKESKUS 50 m2 HUOLTORAKENNUS 1000 m2 KASVIHUONE 1800 m2 KASVIHUONE 1800 m2 KASVIHUONE 1800 m2 ASUNTO 250 m2 KASVIHUONE 1800 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 KASVIHUONEET ,0 LÄMPÖKESKUS ,5 HUOLTARAKENNUS ,5 ASUNTO ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA, SUK TAI VAK K, S1 3 KOKO 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 13) Maatilatalouden tuotannon kuten karjan, viljan ja rehun suojaaminen ionisoivalta säteilyltä edellyttää muunlaisia suojaustoimenpiteitä kuin väestönsuojien rakentamista. Siksi maatilatalouden tuotantorakennuksia koskevasta suojaamisesta on tarkoituksenmukaista säätää maa- ja metsätaloutta koskevien säännösten yhteydessä. Maatilatalouden tuotantorakennuksia ei myöskään oteta huomioon, kun tilalla olevien muiden rakennusten väestönsuojien rakentamisvelvollisuutta ratkaistaan. Kasvihuoneet, lämpökeskus ja huoltorakennus ovat maatilatalouden tuotantorakennuksia. Vain asunto lasketaan väestönsuojaa määräävään kerrosalaan mukaan ja kun tämä jää alle 1200 m2, ei suojaa tarvitse tehdä.

31 PL 73 JA 71 2 MAATALOUDEN TUOTANTORAKENNUS 14 UUDISRAKENNUS KASVIHUONEITA 4 KPL YHTEENSÄ 7200 m2 KASVIHUONEIDEN LÄMPÖKESKUS 50 m2 KASVIHUONEIDEN HUOLTO- JA VARASTORAKENNUS 800 m2 MYYMÄLÄ 1000 m2 ASUNTO 250 m2 KASVIHUONE 1800 m2 ASUNTO 250 m2 KASVIHUONE 1800 m2 LÄMPÖKESKUS 50 m2 MYYMÄLÄ 1000 m2 KASVIHUONE 1800 m2 KASVIHUONE 1800 m2 HUOLTORAKENNUS JA VARASTO 800 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 KASVIHUONEET ,0 LÄMPÖKESKUS ,5 HUOLTARAKENNUS ,0 ASUNTO ,0 MYYMÄLÄ ,0 vss- määräytyvä yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA, SUK TAI VAK S1 S1 3 KOKO m ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 13) Maatilatalouden tuotannon kuten karjan, viljan ja rehun suojaaminen ionisoivalta säteilyltä edellyttää muunlaisia suojaustoimenpiteitä kuin väestönsuojien rakentamista. Siksi maatilatalouden tuotantorakennuksia koskevasta suojaamisesta on tarkoituksenmukaista säätää maa- ja metsätaloutta koskevien säännösten yhteydessä. Maatilatalouden tuotantorakennuksia ei myöskään oteta huomioon, kun tilalla olevien muiden rakennusten väestönsuojien rakentamisvelvollisuutta ratkaistaan. Kasvihuone, lämpökeskus ja huoltorakennus ovat maatilatalouden tuotantorakennuksia. Asunto ja myymälä kuuluvat suojarakentamisen piiriin ja kun näiden pinta-ala on vähintään 1200 m2 syntyy väestönsuojan rakentamisvelvollisuus.

32 L UUDISRAKENNUS 15 MAATILATALOUDEN TUOTANTORAKENNUS SEKÄ RATSASTUSMANEESI JA ASUNTO RATSASTUSTILA 4 RAKENNUSTA TEHDÄÄN ALLE 5 VUOTTA HEVOSTALLI 800 m2 JA REHUVARASTO 400 m2, SOSIAALITILA HEVOSILLE 100 m2 JA HENKILÖKUNNALLE 40 m2 ASUNTO 70 m2, MANEESI 1400 m2 RATSASTUS-MANEESI 1400 m2 HEVOSTALLIT REHUVARASTO 800 m2 400 m2 ASUNTO 70 m2 SOS.TILAT YHT. 140 m2 SAMA RAKENNUS Hevosille 100 m2 Henkilökunta 40 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 HEVOSTALLI ,0 REHUVARASTO ,0 SOS.TILAT ,8 yht ,8 RATSASTUSMANEESI ,0 ASUNTO ,4 yht ,4 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA, SUK TAI VAK K, S1 3 KOKO 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % 13) Maatilatalouden tuotannon kuten karjan, viljan ja rehun suojaaminen ionisoivalta säteilyltä edellyttää muunlaisia suojaustoimenpiteitä kuin väestönsuojien rakentamista. Siksi maatilatalouden tuotantorakennuksia koskevasta suojaamisesta on tarkoituksenmukaista säätää maa- ja metsätaloutta koskevien säännösten yhteydessä. Maatilatalouden tuotantorakennuksia ei myöskään oteta huomioon, kun tilalla olevien muiden rakennusten väestönsuojien rakentamisvelvollisuutta ratkaistaan. 5) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus määräytyy rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Määrittelyssä käytetään tilastokeskuksen ja rakennuslupaviranomaisten käyttämää rakennusluokitusta. Huomioidaan tontilta 5 vuoden aikana rakennetut rakennukset ja niistä poistetaan maatilatalouden tuotantoon kuuluvat rakennukset. Jäljelle jää ne rakennukset, jotka edellyttävät vss- rakentamista. Niitä rakennuksia, jotka katsotaan rakentamisvelvollisuuden piiriin kuuluviksi on 1470 m2. Yleensä maneesi katsotaan urheilurakennukseksi. Ratsastusmaneesi kuuluu kokoontumisrakennuksiin, jossa velvoitteen raja on 1500 m2. Tässä sovelletaan pääkäytön mukaista rajaa 1500 m2 velvoitteeseen.

33 MIKÄ ON PYSYVÄÄ ASUMISTA TAI TYÖSKENTELYÄ 1) YKSI HENKILÖTYÖVUOSI 2) TOIMINTAA YLI PUOLI VUOTTA Pysyvää asumista; vapaa-ajan rakennukset 17. Kesämökkejä perheiden käytössä 18. Lomaosakemökit; viikko-osakkeet Pysyvää työskentelyä; toimintaa vain osan vuodesta 19. Maatilamatkailu 20. Leirintäalue 21. Eläintarha Pysyvää työskentelyä; urheilurakennukset 22. Tennishalli 23. Jäähalli 55. Ratsastusmaneesi uusi Pysyvää työskentelyä; teollisuus ja liikenne 24. Varasto; ei yhtään pysyvää työpaikkaa 26. Linja-autohalli ja omakotitalo TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

34 71 2 mom VAPAA-AJANRAKENNUS ( mökki) 17 LOMA-OSAKEMÖKKI; 6 ERILLISTÄ RAKENNUSTA SAMALLA TONTILLA a 200 m2 yhteensä 1200 m2 HIRSIMÖK KI 200 m2 HIRSIMÖK KI 200 m2 HIRSIMÖK KI 200 m2 HIRSIMÖK KI 200 m2 HIRSIMÖK KI 200 m2 HIRSIMÖK KI 200 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 MÖKKEJÄ ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA, SUK TAI VAK K, S1 3 KOKO 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % 5) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Jos rakennus luokitellaan vapaa-ajanrakennukseksi katsotaan, ettei siinä asuta pysyvästi. Omistajana voi olla yksityinen henkilö, yhdistys, yritys tai kiinteistöyhtiö

35 71 2 mom RAKENNUSLUOKITUS 18 VAPAA-AJANRAKENNUS, VIIKKO-OSAKKEET LOMA-OSAKEMÖKKI; 6 ERILLISTÄ RAKENNUSTA SAMALLA TONTILLA a 200 m2 yhteensä 1200 m2 JOKA VIIKKO MYYDÄÄN ERIKSEEN HIRSIMÖKKI 200 m2 HIRSIMÖKKI 200 m2 HIRSIMÖKKI 200 m2 HIRSIMÖKKI 200 m2 HIRSIMÖKKI 200 m2 HIRSIMÖKKI 200 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 MÖKKEJÄ ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 24 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % 5) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Viikko-osakkeet on tulkittu pysyväksi asumiseksi tai oleskeluksi, joten niitä varten pitää rakentaa väestönsuojat. Omistajana voi olla yksityinen henkilö, yhdistys, yritys tai kiinteistöyhtiö Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta.

36 L 71 2 mom ja 73 PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY KOKO VUODEN TOIMINNASSA 19 MAATILAMATKAILU; ELÄINTEN TILAT 500 m2, KALUSTO- JA REHUVARASTO 300 m2 RUOKAILU- JA OLESKELURAKENNUS 300 m2 MÖKKEJÄ 8 KPL a 40 m2 = 320 m2 MÖKKI 40 m2 MÖKKI 40 m2 MÖKKI 40 m2 MÖKKI 40 m2 ELÄINTILA 500 m2 KALUSTO JA REHUVARASTO 300 m2 MÖKKI 40 m2 MÖKKI 40 m2 MÖKKI 40 m2 MÖKKI 40 m2 RUOKAILU- JA OLESKELUTILA 300 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 ELÄINTILA ,0 VARASTO ,0 yht 800 8,0 OLEKELUTILAT ,0 MÖKIT ,4 yht ,4 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA S1 3 KOKO 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % 5) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Maatilamatkailu kuuluu rakennusluokituksessa liikerakennuksiin ( C ). Eläinten tilat kuuluvat maatilatalouden tuotantorakennuksiin. Toimintaa on yli puoli vuotta, joten toiminta katsotaan pysyväksi. Väestönsuojien rakentamisen piiriin kuuluvia rakennuksia ei ole velvoitteen rajan 1200 m2 asti.

37 PL 71 2 mom PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY 20 TOIMINTAA ALLE 6 KUUKAUTTA LEIRINTÄALUE; HUOLTORAKENNUS 200 m2 MYYMÄLÄ 250 m2 SAUNA 300 m2 MÖKKEJÄ 10 kpl a 50 m2 LEIRINTÄALUE KÄYTÖSSÄ 4 KUUKAUTTA MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 HUOLTORAKENNUS 200 m2 MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 MYYMÄLÄ 250 m2 MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 SAUNA 300 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 HUOLTORAKENNUS ,0 MYYMÄLÄ ,5 SAUNA ,0 MÖKIT 10 KPL ,0 yht ,5 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA S1 3 KOKO 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % 5) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Toimintaa on alle puoli vuotta, joten pysyvää työskentelyä ei muodostu. Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta.

38 PL 71 2 mom PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY 21 TOIMINTAA KOKO VUODEN ELÄINTARHA; ELÄINTEN TILOJA 2000 m2 REHUVARASTO 400 m2 TAUKORAKENNUS 500 m2 MYYMÄLÄ 700 m2 ELÄINTARHA AUKI KOKO VUODEN SUDET TAUKORAKENNUS 500 m2 LINNUT MYYMÄLÄ700 m2 PIENELÄIMET KARHUT REHUVARASTO 400 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 TAUKORAKENNUS ,0 MYYMÄLÄ ,0 yht ,0 REHUVARASTO ,0 ELÄINSUOJAT ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 14 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % 5) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Myymälä ja taukorakennus katsotaan liikerakennuksiin kuuluviksi. Näitä neliömetrejä on 1200, jolloin syntyy väestönsuojan rakentamisvelvollisuus. Eläinten tilat kuuluvat maatilatalouden rakennuksiin, jonka suojaamisesta päätetään erikseen. Toimintaa on yli puoli vuotta, jolloin toiminta katsotaan pysyväksi. Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta.

39 PL 71 2 mom PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY 22 TENNISHALLI KOKO VUODEN TOIMINNASSA LÄMMIN URHEILURAKENNUS; 3000 m2, JOSSA PELAAJAT KÄYVÄT OMILLA AVAIMILLA PELAAMASSA. RAKENNUS ON KÄYTÖSSÄ 10 TUNTIA JOKA PÄIVÄ. SIIVOOJA KÄY 4 KERTAA VIIKOSSA YHTEENSÄ 20 TUNTIA EI YHTÄÄN PYSYVÄÄ TYÖPAIKKAA TENNISHALLI 3000 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 TENNISHALLI ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA S1 3 KOKO 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % 5) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Mikäli jossakin rakennusryhmään kuuluvassa rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi silloin syntyy väestönsuojan rakentamisvelvollisuus. Pelaajat eivät ole työntekijöitä, jolloin heitä ei lasketa mukaan velvoitetta määräävään joukkoon. Henkilömäärän mukaan mitoitettaessa väestönsuojan kokoa, otetaan mukaan myös oleskelijat, mutta ne eivät vaikuta velvoitteen syntyyn. Urheilurakennuksissa ei käytetä henkilömäärää väestönsuojan koon mitoituksessa. Mitoituksessa käytetään 1 % kerrosalasta ja sitä voidaan pienentää rakennuslupaviranomaisen helpotuspäätöksellä.

40 PL 71 2 mom JÄÄHALLI 23 ONKO PYSYVÄÄ TYÖSKENTELYÄ LÄMMIN URHEILURAKENNUS; 3000 m2, jossa urheiluseuroille sekä muille käyttäjille on annettu etukäteen vuorot. Rakennus jäähallikäytössä 10 kuukautta vuodessa. Aukioloaikana toimintaa keskimäärin viikon jokainen päivä 12 tuntia. Yksi päätoiminen työpaikka. 1. Jääkoneen hoitajana toimii liikuntaviraston kentänhoitaja (8 h) 2. Siivooja (2 h) JÄÄHALLI 3000 m2 VSS 30 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 Jäähalli ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Mikäli rakennuksessa tai rakennusryhmän jossakin rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi syntyy väestönsuojan rakentamisvelvollisuus. Pelaajat eivät ole työntekijöitä. Kyseisessä tapauksessa työntekijöitä on keskimäärin vähintään yksi päivässä. Urheilurakennuksissa ei saa käyttää henkilömäärää ilman helpotuksen myöntämistä väestönsuojan koon mitoituksessa. Mikäli käytetään henkilömäärää väestönsuojan koon mitoituksessa, otetaan mukaan myös oleskelijat.

41 PL 71 2 mom Ratsastusmaneesi (kokoontumisrakennus) 55 ONKO PYSYVÄÄ TYÖSKENTELYÄ LÄMMIN RATSASTUSMANEESI; 2000 m2, jossa talviaikana ratsastetaan joka päivä. Rakennus täydessä käytössä 7 kuukautta vuodessa ja muina aikoina noin 20%. Ratsastustilalla on useita työntekijöitä. Ratsastusmaneesissa ei ole yhtään kokopäiväistä päätoimista ohjaajaa. RATSASTUSMANEESI 2000 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 Ratsastusmaneesi ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE EI 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Mikäli rakennuksessa tai rakennusryhmän jossakin rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi syntyy väestönsuojan rakentamisvelvollisuus. Ratsastuksen harrastajia ei lasketa työntekijöiksi. Kyseisessä tapauksessa ratsastusmaneesissa ei työskennellä pysyväsi, joten väestönsuojan rakentamisvelvollisuus ei laukea. Urheilurakennuksissa ei saa käyttää henkilömäärää ilman helpotuksen myöntämistä väestönsuojan koon mitoituksessa.

42 PL 71 2 mom PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY 24 VARASTO KOKO VUODEN TOIMINNASSA LÄMMIN VARASTO; 3100 m2, JOSSA KÄYDÄÄN MUUTAMAN KERRAN PÄIVÄSSÄ HAKEMASSA PUUTAVARAA, EI YHTÄÄN PYSYVÄÄ TYÖPAIKKAA VARASTO 3100 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 VARASTO ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA S1 3 KOKO 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. Henkilömäärämitoitusta voi käyttää vaihtoehtoisesti teollisuudessa ( J, K), hoitoalan rakennuksissa (F) sekä opetusrakennuksissa (H). Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta. Mikäli jossakin rakennusryhmään kuluvassa rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi syntyy silloin väestönsuojan rakentamisvelvollisuus.

43 PL 71 2 ja 3 mom PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY 26 J A 5 VUODEN SÄÄNTÖ LÄMMIN LINJA-AUTOHALLI ; m2, JOSTA HAETAAN AUTOT AAMULLA JA TUODAAN NE ILLALLA TAKAISIN. RAKENNUKSESSA EI OLE YHTÄÄN PYSYVÄÄ TYÖPAIKKAA. Haetaan rakennuslupaa omakotitalolle ennen 5 vuoden umpeutumista edellisen käyttöönotosta LINJA-AUTOHALLI 1100 m2 valmistunut OMAKOTITALO 200 m2 haetaan rakennuslupaa Rakennus m2 % VSS-m2 Autotalli ,0 asunto ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO minimi 20 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % 5) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0% Vapautusta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen haetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Tavanomaista huomattavasti korkeampina rakennuskustannuksina voitaisiin pitää sitä, että väestönsuojan kustannukset ovat yli 4 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan rakennettavan rakennuksen kustannuksia ja väestönsuojan kustannuksia yhteensä.

44 VÄESTÖNSUOJAN KOON MÄÄRITTELY Kaavio väestönsuojan koon mitoituksesta Tilastokeskuksen rakennusluokitus Kaikki ne tilat jotka lasketaan kerrosalaan otetaan mukaan paitsi; -maatilatalouden tuotantorakennukset -tilapäiset rakennukset -vanhan rakennuksen kellariin ja ullakolle uutta kerrosalaa A. Yleisesti 2% kerrosalasta B. Myymäl,-teollisuus-, tuotanto- ja kokoontumisrakennusten sekä varastotilojen osalta varsinaisen suojatilan pinta-alan tulee olla vähintään 1 % kerrosalasta. C. Jos teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi tarpeettoman suuri rakennuksessa tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla pysyvästi työskenteleviä ja oleskelevia varten taikka D. Jos opetusalan tai hoitoalan rakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi liian pieni oppilaspaikkoihin taikka hoitopaikkoihin nähden, voidaan väestönsuojan koko määrätä sen henkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee. 27. Teollisuus max 1% tai henkilömäärä rakennettavassa rakennuksessa Opetusalan rakennukset 28. Koulu (H) ja päiväkoti min. 2% tai keskimääräinen henkilömäärä 29. Koulun laajennus (H), mallissa neliömetrimitoitus 30. Suuri koulu (H), päiväkoti ja hammashoitoja yht. 945 henkilöä Hoitoalan rakennukset 31. Päiväkoti (F) 32. Terveyskeskus (F) 39. Pienin väestönsuoja 20,0 + 2,5 + 1,5 = 24 m TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

45 VÄESTÖNSUOJAN KOON MÄÄRITTELY VNA 2 A. ASUINRAK. HÄTÄKESKUS G. KOKOONTUMIS- RAKENNUS B. VAPAA- AJAN RAKENNUS C. LIIKERAK. JOHTOKESKUS C.11 MYYMÄLÄ- RAKENNUS D. TOIMISTORAK. J. TEOLLISUUS- RAKENNUKSET J. J. TEOLLISUUS- RAKENNUS M. MAATILA- TALOUDEN TUOTANTO- RAKAK. F. HOITOALAN RAKENNUKSET F. HOITOALAN RAKENNUKSET K. VARASTO- RAKENNUS H. OPETUS- RAKENNUKSET E. LIIKENTEEN RAKENNUKSET H. OPETUS- RAKENNUKSET E. LIIKENTEEN- RAKENNUS -PYSÄKÖINTITALO - AUTOTALLI - TIETOLIIKENNE- RAKENNUKSET - LINJA-AUTO-JA LENTOAS. - RAUTATIEASEMA - SATAMATERMINAALIT L. PALO-JA PELASTUS- TOIMEN RAKENNUS RAKENNUS- TAI RAKENNUSRYHMÄ JOSSA EI ASUTA TAI TYÖSKENNELLÄ PYSYVÄSTI

46 Tilastokeskuksen rakennusluokitus 2% A Asuinrakennukset 01 Erilliset pientalot 011 Yhden asunnon talot 012 Kahden asunnon talot 013 Muut erilliset pientalot 02 Rivi- ja ketjutalot 021 Rivitalot 022 Ketjutalot 03 Asuinkerrostalot 032 Luhtitalot 039 Muut asuinkerrostalot 0% B Vapaa-ajan asuinrakennukset 04 Vapaa-ajan asuinrakennukset 041 Vapaa-ajan asuinrakennukset 2% C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 111 Myymälähallit 112 Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset 119 Muut myymälärakennukset 12 Majoitusliikkeet 121 Hotellit yms. 123 Loma-, lepo- ja virkistyskodit 124 Vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet Lomamökeistä viikko-osakkeet 129 Muut majoitusliikerakennukset Maatilamatkailurakennukset, majoitus, sos.tilat - tähän ei kuulu eläinsuojat 13 Asuntolarakennukset 131 Asuntolat yms. 139 Muut asuntolarakennukset 14 Ravintolat yms. 141 Ravintolat yms. 2% D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset 151 Toimistorakennukset TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

47 2% tai 1% E Liikenteen rakennukset 16 Liikenteen rakennukset 2% 161 Rautatie- ja linja-autoasemat, lento- ja satamaterminaalit 1% 162 Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset 1% 163 Pysäköintitalot 1% 164 Tietoliikenteen rakennukset 169 Muut liikenteen rakennukset 2% F Hoitoalan rakennukset Vähintään 2% tai henkilömäärän mukaan -vuodepotilas 2 m2 -henkilökunta 0,75 m2,rakennettavan rakennuksen henkilömäärä 21 Terveydenhuoltorakennukset 211 Keskussairaalat 213 Muut sairaalat 214 Terveyskeskukset 215 Terveydenhuollon erityisrakennukset 219 Muut terveydenhuoltorakennukset 22 Huoltolaitosrakennukset 221 Vanhainkodit 222 Lasten- ja koulukodit 223 Kehitysvammaisten hoitolaitokset 229 Muut huoltolaitosrakennukset 23 Muut sosiaalitoimen rakennukset 231 Lasten päiväkodit 239 Muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset 24 Vankilat 241 Vankilat TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

48 1% G Kokoontumisrakennukset 31 Teatteri- ja konserttirakennukset 311 Teatterit, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot 312 Elokuvateatterit 32 Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset 322 Kirjastot ja arkistot 323 Museot ja taidegalleriat 324 Näyttelyhallit 33 Seura- ja kerhorakennukset yms. 331 Seura- ja kerhorakennukset yms. 34 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 341 Kirkot, kappelit, luostarit ja rukoushuoneet 342 Seurakuntatalot 349 Muut uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 35 Urheilu- ja kuntoilurakennukset 351 Jäähallit 352 Uimahallit 353 Tennis-, squash- ja sulkapallohallit 354 Monitoimihallit ja muut urheiluhallit 359 Muut urheilu- ja kuntoilurakennukset Ratsastusmaneesit Raviradan katsomot 36 Muut kokoontumisrakennukset 369 Muut kokoontumisrakennukset TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

49 2% H Opetusrakennukset Vähintään 2% tai henkilömäärän mukaan ( on lisäävä) Pääsääntö on 2% kerrosalasta, mikäli rakennettavan rakennuksen henkilömäärä poikkeaa tästä huomattavasti käytetään mitoituksessa henkilömäärää 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 511 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 52 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 521 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 53 Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset 531 Korkeakoulurakennukset 532 Tutkimuslaitokset 54 Muut opetusrakennukset 541 Järjestöjen, liittojen, työnantajien yms. opetusrakennukset 549 Muualla luokittelemattomat opetusrakennukset TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

50 1% J Teollisuusrakennukset 1% tai koko yrityksen henkilömäärä huomioiden (vähentävä) Pääsääntö on 1% kerrosalasta, mikäli käytetään henkilömäärämitoitusta pienentämään yhden prosentin sääntöä otetaan huomioon koko yrityksen henkilömäärä. Tarkemmat määrittelyt malliesimerkeissä 61 Energiatuotannon yms. rakennukset 611 Voimalaitosrakennukset 613 Yhdyskuntatekniikan rakennukset 69 Teollisuuden tuotantorakennukset 691 Teollisuushallit 692 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 699 Muut teollisuuden tuotantorakennukset 1% K Varastorakennukset Varastojen osuus kaikissa rakennuksissa 1% kerrosalasta 71 Varastorakennukset 711 Teollisuusvarastot 712 Kauppavarastot 719 Muut varastorakennukset 2% L Palo- ja pelastustoimen rakennukset 72 Paloasemat 721 Paloasemat 722 Väestönsuojat (prosentit käyttötarkoituksen mukaan) 729 Muut palo- ja pelastustoimen rakennukset TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

51 0% M Maatilatalouden tuotantorakennukset 81 Kotieläinrakennukset 811 Navetat, sikalat, kanalat yms. -lypsykarjarakennukset -lihakarjarakennukset -sikatalouden rakennukset -siipikarjatalouden rakennukset -lammas- ja porotalouden rakennukset -muut kotieläintuotannon rakennukset -kotieläinten jätehuoltotilat 819 Eläinsuojat, ravihevostallit, (maneesit) ym. -hevostalouden rakennukset *työhevostallit *hevoskasvattamo *ratsutallit maatilan yhteydessä *ratsastustoiminnan huolto- ja koulutustilat 89 Muut maatalousrakennukset 891 Viljankuivaamot ja viljan säilytysrakennukset -kasvinviljelyrakennukset, viljankuivaamot ja viljavarastot -heinävarastot, heinäkuivurit ja säilörehuvarastot -lannoite- ja torjunta-ainevarastot -muut kasvinviljelytuotannon rakennukset 892 Kasvihuoneet -juurikasvi- ja vihannesvarastot -kasvihuoneet ja sienikasvattamot -hedelmä- ja marjavarastot 893 Turkistarhat -turkistarhat ja niihin kuuluvat nahoitustilat TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

52 899 Muut maa-, metsä- ja kalatalouden rakennukset -maatalouskonekorjaamot ja konevarastot -maataloustuotteiden jalostustilat -energiantuotantotilat -käsi- ja kotiteollisuuden rakennukset -metsästykseen liittyvät huolto- ja varastotilat -metsätalouden rakennukset -kalanviljelyn huoltorakennukset -muut maa- ja metsätalouteen liittyvät rakennukset -poromiesten työpaikkarakennukset ja kolttien -kalastuspaikkojen rakennukset Maatilamatkailurakennukset Eläimille ja kasveille tarkoitetut rakennukset kuuluvat maatilatalouden tuotantorakennuksiin. Matkailijoille tarkoitetut rakennukset kuuluvat väestönsuojan rakentamisen piiriin ks. C N Muut rakennukset Harkinnan mukaan tapaus kohtaisesti 93 Muut rakennukset 931 Saunarakennukset 941 Talousrakennukset 999 Muualla luokittelemattomat rakennukset TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

53 Rajajärven omia kommentteja (maalaispoika kun oon ymmärrän jonkin verran maatalouden tuotannon rakennetta ja osaan jopa valjastaa hevosen, lypsyhommat jätän muille) Maatilan yhteydessä oleva tuotantotila kuuluu varmimmin maatilatalouden tuotantorakennukseksi. Väestönsuojan rakentaminen on säädetty ihmisten suojaamista varten. Eläimiä ja tomaatteja varten ei tarvitse tehdä suojia. Nämä suojataan muulla tavalla. Miten on BMW:n laita (1%) Maatilalla olevat myyntitilat, sosiaalitilat ja konttorit katsotaan suojan rakentamisvelvoitteen piiriin. Mikäli kyseisiä tiloja on vähintään 1200 m2 on tähän rakennukseen tehtävä suoja. Tuotantorakennuksia ei oteta mukaan laskettaessa kerrosaloja yhteen. Maatalouden koulurakennukset edellyttävät suojan rakentamista. Tässäkin tapauksessa maatilatalouden tuotantotilat eivät edellytä suojan rakentamista TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

54 VNA 2 3 mom HEMKILÖMÄÄRÄMITOITUS 27 TEOLLISUUS-JA TUOTANTORAKENNUS KAKSI AIEMMIN RAKENNETTUA RAKENNUSTA 5000 m2 ja 3000 m2 (110 hlö) YHTEINEN VÄESTÖNSUOJA 1 % KERROSALASTA 50 m2 TUOTANTORAKENNUS 5000 m2 HENKILÖKUNTA 45 VSS 45 m2 VARASTO 3000 m2 HENKILÖKUNTA 5 ASIAKKAAT 10 henkilöä Rakennukset m2 % VSS-m2 hlö/0,75 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus Tuotantorakennus , TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä Varasto , LUOKKA S1 yht , KOKO m ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei Henkilömitoitus m2 hlö 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei Suurin työvuoro+muut 45, KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % 10 Max. 1% kerrosalasta 11 Minimi, suojapaikkojen puute 51 m2 Pääsääntö on 1 % kerrosalasta, jos käytetään henkilömäärää mitoituksessa, otetaan laskuihin velvoitteen piiriin kuuluvat rakennukset. Yrityksen henkilömäärä määräytyy suurimman työvuoron mukaan sekä keskimääräinen asiakaskunta ja huoltohenkilöstö. Rakennuslupaviranomainen voi käyttää henkilömäärämitoitusta normaalisti rakennusluvan myöntämisen yhteydessä.

55 VNA 2 3 mom OPETUSALAN RAKENNUS 28 KOULU ( opetusrak H.) JA PÄIVÄKOTI (hoitoalan rak F.) Henkilömäärämitoitus tai 2% kerrosalasta PÄIVÄKOTI JA KOULU SAMALLA TONTILLA Aiemmin rakennettu päiväkoti 650 m2 (2009) Päiväkodin laajennus 485 m2 (2012) Peruskoulun rakentaminen 2263 m2 (2012) PÄIVÄKOTI 650 m2 HENKILÖKUNTA 9 HOITOLAPSET 63 VALMISTUNUT 1997 PÄIVÄKODIN LAAJENNUS 485 m2 HENKILÖKUNTA 5 HOITOLAPSET 42 RAKENNUSLUPA PERUSKOULU 2263 m2 OPPILAITA 154 OPETTAJAT 6 Kerrosalan mukaan m2 % VSS-m2 Päiväkoti ,0 Päiväkodin laajennus ,7 Peruskoulu , ,0 HENKILÖIDEN MUKAAN hlö m2 Päiväkoti ,75 54,0 Päiväkoti laajennus 47 0,75 35,3 Koulu 160 0,75 120,0 yht ,3 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO m ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 2 %. Toisaalta asiaa pitää tarkastella henkilömäärän mukaan. Henkilökunta ja lapset tarvitsevat 0,75 m2. Tarkasteluun otetaan rakennettavien rakennusten kerrosalat ja niiden henkilömäärät. Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta.

56 VNA 2 3 mom OPETUSALAN RAKENNUKSET 29 LISÄRAKENNUS KOULU JA LIIKUNTASALI KÄYTETÄÄN KERROSALAMITOITUSTA KOULU Aiemmin rakennettu koulu 2300 m2 ( 1977 ) Koulun lisärakennus 1300 m2, liikuntasalia ja muita yleisiä tiloja VANHA KOULURAKENNUS 2300 m2 HENKILÖKUNTA 30 + OPPILAITA 240 VALMISTUNUT 1977 EI VÄESTÖNSUOJAA (muu alue) Koulun laajennus 1300 m2 Liikuntasali ja yleisiä tiloja Ei uusia luokkia (henkilömäärä ei lisäänny) VSS 26 m2 Kerrosalan mukaan m2 % VSS-m2 Koulun laajennus ,0 yht ,0 HENKILÖIDEN MUKAAN hlö m2 Ei voi määritellä MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 26 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 2 %. Toisaalta asiaa pitää tarkastella henkilömäärän mukaan. Oppilaat ja henkilökunta tarvitsevat 0,75 m2/sp. Tarkasteluun otetaan vain nyt rakennettavien rakennusten kerrosalat ja henkilömäärät. Kyseiseen koulun laajennus mitoitetaan kerrosalan mukaan. Tässä tapauksessa rakennettavat tilat ovat pääsääntöisesti yhteiskäyttötiloja. Mitoitusperusteeksi tulee ottaa 2% kerrosalasta. Väestönsuojan kustannukset jäävät uudisrakentamisen osalta alle 4 prosentin, jota pidetään vapautuksen myöntämisen rajana. Järkevintä on tehdä väestönsuojat laiteyksikköjen mukaan ( 45 m2, 90 m2 ja 135 m2).

57 VNA 2 3 mom OPETUSALAN RAKENNUS (pääkäyttötarkoitus) Henkilömäärämitoitus 30 PÄIVÄKOTI, HAMMASHOITOLA, KOULU; SAMALLA TONTILLA Päiväkoti m2; lapsia 138, henkilökuntaa 28 Koulun m2; oppilaita 665, henkilökuntaa 53 Hammashoitola 175 m2; -- henkilökuntaa 6 PÄIVÄKOTI m2 m2 HENKILÖKUNTA 28 HOITOLAPSET 138 HAMMASHOITOLA 175 m2 HENKILÖKUNTA 6 KOULU m2 OPPILAITA 665 keskiarvo ( vaihteluväli ) HENKILÖKUNTA 53 Kerrosalan mukaan m2 % VSS-m2 Päiväkoti ,0 Hammashoitola ,5 Peruskoulu , ,5 HENKILÖIDEN MUKAAN hlö m2 Päiväkoti 166 0,75 124,5 Hammashoitola 6 0,75 4,5 Koulu 718 0,75 538,5 yht ,5 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1,S3 S3 3 KOKO ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Asiaa pitää tarkastella kahdesta lähtökohdasta. 1. Kerrosalasta 2% 2. Henkilömäärä rakennettavissa rakennuksissa Kumpi edellä mainituista tuottaa suuremman suoja-alan, se valitaan lähtökohdaksi. Helpotuksen myöntäminen: Seuraavista syistä voidaan myöntää helpotuksia väestönsuojan koosta. Henkilömäärällä mitoitetun väestönsuojan rakentaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi muihin rakennuskustannuksiin verrattuna (4%). Jouduttaisiin rakentamaa tyhjäksi jäävää suojatilaa eli huonetilaohjelmassa ei ole tarpeeksi väestönsuojaksi sopivia huonetiloja.

58 VNA 2 3 mom HOITOALAN RAKENNUS PÄIVÄKOTI 31 Henkilömäärämitoitus PÄIVÄKOTI Lapsia 150 Henkilökuntaa 24 Kerrosalaa PÄIVÄKOTI 1327 m2 LAPSIA 150 HENKILÖKUNTA 24 Kerrosalan mukaan m2 % VSS-m2 Päiväkoti , ,5 HENKILÖIDEN MUKAAN hlö m2 Päiväkoti 150 0,75 112,5 Henkilökunta 24 0,75 18,0 0,75 0,0 yht ,5 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1,S3 S1 3 KOKO m ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Asiaa pitää tarkastella kahdesta lähtökohdasta. 1. Kerrosalasta 2% 2. Henkilömäärä rakennettavissa rakennuksissa Kumpi edellä mainituista tuottaa suuremman suoja-alan, se valitaan lähtökohdaksi. Helpotuksen myöntäminen: Seuraavista syistä voidaan myöntää helpotuksia väestönsuojan koosta. Henkilömäärällä mitoitetun väestönsuojan rakentaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi muihin rakennuskustannuksiin verrattuna (4%). Jouduttaisiin rakentamaa tyhjäksi jäävää suojatilaa eli huonetilaohjelmassa ei ole tarpeeksi väestönsuojaksi sopivia huonetiloja.

59 VNA 2 3 mom HOITOALAN RAKENNUS 32 TERVEYSKESKUS, Henkilömäärämitoitus / m2 TERVEYSKESKUS; 3 ERILLISTÄ RAKENNUSTA. TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTILAT m2, VUODEOSASTO m2 JA VANHAINKOTI m2 TERVEYSKESKUS 3000 m2 HENKILÖKUNTA 30 HENKILÖÄ+ ASIAKKAAT 30=60 VUODEOSASTO 1100 m2 HENKILÖKUNTA 7 (PÄIVÄLLÄ) POTILAAT 40 VANHAINKOTI 1500 m2 HENKILÖKUNTA 5 (PÄIVÄLLÄ) POTILAAT 30 Rakennus m2 % VSS-m2 TERVEYSKESKUS ,0 VUODEOSASTO ,0 VANHAINKOTI , ,0 HENKILÖIDEN MUKAAN hlö HENKILÖKUNTA+ASIAKKAAT 72 0,75 54,0 VUODEOSASTO 40 1,5 60,0 VANHAINKOTI 30 1,5 45,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA K, S1 S1 3 KOKO ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 2 % kerrosalasta. Toisaalta asiaa pitää tarkastella henkilömäärän mukaan. Henkilökunta ja liikkuvat asiakkaat tarvitsevat 0,75 m2 ja vuodepotilaat 1,5-2,0 m2. Tarkasteluun otetaan vain rakennusvelvoitteen piiriin kuuluvat rakennukset. Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta.

60 RAKENNUKSEN PÄÄKÄYTTÖTARKOITUS 33. Teollisuusrakennus ja myymälä 34. Koulu ja urheiluhalli

61 L 71 2 mom PÄÄKÄYTTÖTARKOITUS 33 TEOLLISUUS JA MYYMÄLÄ Teollisuusrakennus 700 m2 Myymälärakennus 790 m2 Kaavassa merkitty liikerakennusten kortteliksi, sallii myös teollisuusrakennuksia vähäisessä määrin. TEOLLISUUSRAKENNUS 700 m2 MYYMÄLÄRAKENNUS 790 m2 Kerrosalan mukaan m2 % VSS-m2 Teollisuus ,0 Myymälä ,9 yht ,9 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO minimi 20 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus määräytyy rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Määrittelyssä käytetään tilastokeskuksen ja rakennuslupaviranomaisten käyttämää rakennusluokitusta. Jos uudisrakentamista edeltäneen viiden vuoden aikana valmistuneiden rakennusten kerrosala laskettuna yhteen uudisrakennuksen kerrosalan kanssa on vähintään 1200 neliömetriä (teollisuus-, tuotanto-, varastoja kokoontumisrakennusten osalta vähintään 1500 neliömetriä), on kaikkia ilman väestönsuojaa olevia rakennuksia varten rakennettava säännösten edellyttämät väestönsuojat. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on edellä tässä momentissa säädetystä poiketen rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä. Asemakaavassa on merkitty pääkäyttötarkoitukseksi liikerakennukset. Myymälän osuus on yli puolet rakennettavasta kerrosalasta, jolloin velvoitteen raja on 1200 m2.

62 71 2 mom PÄÄKÄYTTÖTARKOITUS 34 KOULU JA LIIKUNTASALI KOULUN LAAJENNUS 600 m2 SAMALLE TONTILLE TENNISHALLI 800 m2 KOULURAKENNUS 600 m2 TENNISHALLI 800 m2 Kerrosalan mukaan m2 % VSS-m2 Koulun laajennus ,0 Tennishalli ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA S1 3 KOKO minimi 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei Jos uudisrakentamista edeltäneen viiden vuoden aikana valmistuneiden rakennusten kerrosala laskettuna yhteen uudisrakennuksen kerrosalan kanssa on vähintään 1200 neliömetriä (teollisuus-, tuotanto-, varastoja kokoontumisrakennusten osalta vähintään 1500 neliömetriä), on kaikkia ilman väestönsuojaa olevia rakennuksia varten rakennettava säännösten edellyttämät väestönsuojat 4) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus määräytyy rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Määrittelyssä käytetään tilastokeskuksen ja rakennuslupaviranomaisten käyttämää rakennusluokitusta. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on edellä tässä momentissa säädetystä poiketen rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä. Asemakaavassa on tontin pääkäyttötarkoitukseksi merkitty yleiset rakennukset. Urheiluun (G 35) tarkoitetun rakennuksen osuus on yli puolet velvoitteeseen vaikuttavasta kerrosalasta, jolloin velvoitteen raja on 1500 m2.

63 Vapautuksen myöntäminen, määräaikainen lykkäys 35. Väestönsuojan rakennusvelvoitteen lykkääminen toiseen rakennusvaiheeseen, enintään 5 vuotta 36. Viiden vuoden lykkäyksen jälkeen aluehallintovirasto voi antaa määräaikaisen vapautuksen 37. Vapautuksen myöntäminen, varastorakennus (AVI) 38. Vapautuksen myöntäminen, asuinrakennus (AVI)

64 PL 71 4 mom LYKKÄYKSEN MYÖNTÄMINEN 35 Rakennuslupaviranomainen LIIKERAKENNUS; MYYMÄLÄ 1500 m2, LUPA VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISELLE MYÖNNETÄÄN LYKKÄYSTÄ 5 VUOTTA MYYMÄLÄÄ 1500 m2 LUPA MYÖNNETÄÄN VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISELLE MYÖNNETÄÄN JATKOAIKAA 5 VUOTTA TULEVA MYYMÄLÄN LAAJENNUS 500 m2 ON ESITETTÄVÄ LUVAN HAKEMISEN YHTEYDESSÄ Rakennus m2 % VSS-m2 MYYMÄLÄ ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO minimi 20 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Samalla tontilla tai saman rakennuttajan tekemille asuinrakennukselle voidaan tehdä yhteinen suoja joko ensimmäisen rakennuksen yhteyteen tai vaikka viimeiseen rakennukseen. Ehtona on, että suojan tulee valmistua viiden vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen käyttöönotosta. Määräaika laskettaisiin osittaisesta loppukatselmuksesta, kun nykyisen sääntelyn mukaan määräaika lasketaan rakennuksen valmistumisesta. Ensimmäisen rakennuksen rakennuslupaan on liitettävä myöhemmin rakennettavien rakennusten rakennussuunnitelmat ja suunnitelma yhteisen väestönsuojan sijainnista.

65 PL 71 4 mom LYKKÄYKSEN MYÖNTÄMINEN 36 Aluehallintovirasto LIIKERAKENNUS; MYYMÄLÄ 1500 m2, LUPA VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISELLE ON MYÖNNETTY LYKKÄYSTÄ 5 VUOTTA RAKENNUSLUVASSA HAETAAN LISÄÄ LYKKÄYSTÄ 5 VUODEN JÄLKEEN 3 VUOTTA MYYMÄLÄÄ 1500 m2 LUPA MYÖNNETTY VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISELLE MYÖNNETÄÄN JATKOAIKAA 5 VUOTTA TULEVA MYYMÄLÄN LAAJENNUS 500 m2 ON ESITETTÄVÄ LUVAN HAKEMISEN YHTEYDESSÄ Rakennus m2 % VSS-m2 MYYMÄLÄ ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO minimi 20 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Aluehallintovirasto voi asianomaista pelastuslaitosta ja kunnan rakennusvalvontaviranomaista kuultuaan yksittäistapauksessa myöntää vapautuksen määräajaksi laissa säädetystä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta, jos väestönsuojan rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei käy päinsä. Pelastuslain perusteella aluehallintovirasto voi myöntää väestönsuojan rakentamiselle lykkäyksen rakennuslupaviranomaisen valtuuksien loputtua viiden vuoden jälkeen.

66 PL 75 1 mom VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMINEN 37 VARASTORAKENNUS LÄMMIN VARASTO; 1600 m2, JOSSA KÄYDÄÄN HAKEMASSA PUUTAVARAA, YKSI HENKILÖ KOKOPÄIVÄTYÖSSÄ VARASTO 1600 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 VARASTO ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 20 4 ANNETAANKO VAPAUTUSkyllä/ei kyllä 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark AVI 7 VSS:n HINTA euroa RAKENNUSTEN HINTA euroa VSS:n osuus rakennus+vss 4,4 5) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. Henkilömäärämitoitusta voi käyttää vaihtoehtoisesti teollisuudessa ( J, K), hoitoalan rakennuksissa (F) sekä opetusrakennuksissa (H). Jos teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi tarpeettoman suuri rakennuksessa tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla pysyvästi työskenteleviä ja oleskelevia varten, voidaan väestönsuojan koko määrätä sen henkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee. Jos väestönsuoja mitoitetaan henkilömäärän mukaan, suojatilan tulee olla 0,75 neliömetriä henkilöä kohden, jollei erityisestä syystä tarvita suurempaa tilaa. Väestönsuojan varsinaisen suojatilan tulee olla kuitenkin vähintään 20 neliömetriä. Vapautusta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen haetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Tavanomaista huomattavasti korkeampina rakennuskustannuksina voitaisiin pitää sitä, että väestönsuojan kustannukset ovat yli 4 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan rakennettavan rakennuksen kustannuksia ja väestönsuojan kustannuksia yhteensä. Väestönsuoja tulisi maksamaan 4,4 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Tontin kustannuksia ei huomioida. Väestönsuojan rakentamiselle voidaan myöntää vapautus kohtuuttomiin kustannuksiin vedoten. AVI voi muuttaa linjausta lain vahvistamisen jälkeen.

67 PL 75 1 mom RIVITALO; 1200 m2 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMINEN 38 ASUINRAKENNUS ASUINRAKENNUS 1200 m2 RAKENNUSKUSTANNUKSET 1000 /m2 Rakennus m2 % VSS-m2 VARASTO ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 24 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei EI 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark AVI 7 VSS:n HINTA euroa RAKENNUSTEN HINTA euroa VSS:n osuus rakennus+vss 3,6 5) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. Henkilömäärämitoitusta voi käyttää vaihtoehtoisesti teollisuudessa ( J, K), hoitoalan rakennuksissa (F) sekä opetusrakennuksissa (H). Jos teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi tarpeettoman suuri rakennuksessa tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla pysyvästi työskenteleviä ja oleskelevia varten, voidaan väestönsuojan koko määrätä sen henkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee. Jos väestönsuoja mitoitetaan henkilömäärän mukaan, suojatilan tulee olla 0,75 neliömetriä henkilöä kohden, jollei erityisestä syystä tarvita suurempaa tilaa. Väestönsuojan varsinaisen suojatilan tulee olla kuitenkin vähintään 20 neliömetriä. Vapautusta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen haetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Tavanomaista huomattavasti korkeampina rakennuskustannuksina voitaisiin pitää sitä, että väestönsuojan kustannukset ovat yli 4 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan rakennettavan rakennuksen kustannuksia ja väestönsuojan kustannuksia yhteensä. Väestönsuoja tulisi maksamaan tässä kohteessa 3,6 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Tontin kustannuksia ei oteta huomioon. Väestönsuojan rakentamiselle ei tulisi tässä tapauksessa myöntää vapautus kohtuuttomiin kustannuksiin vedoten.

68 Muita väestönsuojien rakentamista ohjaavia malleja 39. Pienin väestönsuoja 40. Ylisuuri väestönsuoja 41. Väestönsuojan pinta-alan pyöristäminen 42. Tontin jako hallinnollisiin osiin 43. Sallitun rakennusoikeuden ylitys ulkoseinää paksuntamalla (250 mm sääntö) 44. Teollisuusrakennuksen purkamisen yhteydessä puretaan myös väestönsuoja TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

69 VNA 2 PIENIN VÄESTÖNSUOJA 39 LÄMMIN VARASTO; 1600 m2, JOSSA KÄYDÄÄN HAKEMASSA PUUTAVARAA, HENKILÖ KOKOPÄIVÄTYÖSSÄ VARASTO 1600 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 VARASTO ,0 kerrosalasta yht ,0 Henkilömäärä 4 0,75 3,0 VÄESTÖNSUOJAN MITOTUS vähintään 20,0 sulkuteltta 2,5 ilmanvaihtolaite 1,5 yhteensä 24,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei 2 LUOKKA S1 3 KOKO 4 ANNETAANKO VAPAUTUS 5 ANNETAANKO HELPOTUS 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n osuus rakennus+vss Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. Henkilömäärämitoitusta voi käyttää vaihtoehtoisesti teollisuudessa ( J, K), hoitoalan rakennuksissa (F) sekä opetusrakennuksissa (H). Jos teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi tarpeettoman suuri rakennuksessa tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla pysyvästi työskenteleviä ja oleskelevia varten, voidaan väestönsuojan koko määrätä sen henkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee. Jos väestönsuoja mitoitetaan henkilömäärän mukaan, suojatilan tulee olla 0,75 neliömetriä henkilöä kohden, jollei erityisestä syystä tarvita suurempaa tilaa. Väestönsuojan varsinaisen suojatilan tulee olla kuitenkin vähintään 20 neliömetriä. Tähän lisätään sulkuteltan vaatima ala 2,5 m2 ja ilmanvaihtolaitteen vaatima ala 1,5 m2/laite. Käymälöitä varten ei enää tarvita lisätilaa. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi asianomaista pelastuslaitosta kuultuaan myöntää poikkeuksen väestönsuojalle sisäasiainministeriön asetuksella säädetyistä teknisistä vaatimuksista tai valtioneuvoston asetuksella väestönsuojalle säädetystä koko- ja sijaintivaatimuksesta, jos siihen on perusteltu syy eikä poikkeuksen tekeminen olennaisesti heikennä suojautumismahdollisuuksia. Rakennuslupaviranomainen voisi myöntää perustellusta syystä myös poikkeuksen suojan koolle säädetyistä vaatimuksista, jos poikkeuksen tekeminen ei olennaisesti heikennä suojautumismahdollisuuksia.

70 VNA 2 ja L 75 2 mom YLISUURI S1 - LUOKAN 40 VÄESTÖNSUOJA LIIKERAKENNUS C; MYYMÄLÄ m2, MYYMÄLÄÄ m2 Väestönsuojan koko 1% kerrosalasta RAKENNUSLUPA YLITYS 15% VSS 135m2+ 20 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 MYYMÄLÄ ,0 yht ,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO ylisuuri S1 max ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Suurin S1-luokan väestönsuoja saa olla neliömetriä. Tämä koskee koko maata. Enää ei ole suojelukohdekuntia. Pinta-alan suurentamisen helpotuksen myöntää rakennuslupaviranomainen, kuultuaan pelastusviranomaista. Mikäli normaaliajan tarpeiden vuoksi on perusteltua tehdä vikelläkin suurempi suoja, on se tehtävä seuraavaan S2-luokkaan tai soveltaen sitä. Lain uudistuksen myötä K- luokan väestönsuoja poistui valikoimasta sekä ns. minisuoja joka oli enintään 20 neliömetriä.

71 PA 2 VÄESTÖNSUOJAN PINTA-ALAN PYÖRISTYS JA LAITTEIDEN MÄÄRITYS 41 VARASTO m2 VARASTO m2 VARASTO m2; 1 % = 135,04= 135,0 m2 S1=135,0 m2 VSS= 1 kpl S1 VARASTO m2 1 %= 90,1 m2 S1=90,0 m2+ K=12 m2 VSS= S1(90)+K(12) väestönsuoja m2 wc veden m äärä Ilm anvaihtolaitteis tot desimaaleja tilaa m äärä tilaa IVL-45 m2 % 2 1 kpl m2 litroja m2 kpl m ,04 20, , ,05 20, , ,04 40, , ,06 40, , ,04 45, , ,06 45, , ,04 90, , ,05 90, ,5 Väestönsuojan pinta-ala lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella normaaleja pyöristys-sääntöjä noudattaen. Esim. 20,04 =20,0 ja 20,05 =20,1 Pinta-ala 20,1 m2 edellyttää ilmanvaihtolaitetta IVL-45 Pinta-ala 20,1 m2 edellyttää kahta käymälää

72 71 2 mom TONTIN JAKO HALLINNOLLISIIN OSIIN 42 TONTIN RAKENNUSOIKEUS YHTEENSÄ 1300 m2 * TONTTI JAETAAN HALLINNOLLISESTI 4 MURTO-OSAAN * MURTO-OSILLE MÄÄRITELLÄÄN OMAT RAKENNUSOIKEUDET * MURTO-OSAT OVAT KIINTEISTÖREKISTERIIN MERITTYJÄ KIINTEISTÖJÄ, JOLLA ON OMA LAINHUUDATUS * KUKIN MURTO-OSAN OMISTAJA HAKEE RAKENNUSLUPAA ERIKSEEN HALLITSEMALLEEN TONTIN OSALLE VUONNA 2012 RAKENNETTU 3 OMAKOTITALOA SAMALLE TONTILLE KERROSALA OLI VARASTOJEN KANSSA 975 m2 VUONNA 2013 HAETAAN RAK.LUPAA NELJÄNNELLE TALOLLE 325 M2 OMAKOTITALO Nro 1 KERROSALA 325 m2 OMAKOTITALO Nro 2 KERROSALA 325 m2 RAKENNUSLUPAA HAETAAN 2013 OMAKOTITALO Nro 4 KERROSALA 325 m2 OMAKOTITALO Nro 3 KERROSALA 325 m2 Samalla tontilla tai rakennuspaikalla on useita erillisiä omakotitaloja. Tontti on jaettu murto-osiin, kunkin murto-osan omistaja hakee oman erillisen rakennusluvan. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus määräytyy koko tontin mukaan eikä tontin murto-osien mukaan. Vuoden 1991 lainsäädännön muutoksessa väestönsuojan rakentamisvelvollisuus säädettiin tontti tai rakennuspaikka kohtaiseksi. Kun tontille rakennettava kerrosala on vähintään 1200 m2, syntyy väestönsuojan rakentamisvelvollisuus. Tässä tapauksessa viimeinen rakennus laukaisee väestönsuojan rakentamisvelvoitteen kaikille tontin rakennuksille. Kaikkien rakennusten omistajat ovat velvollisia osallistumaan väestönsuojan rakentamiskustannuksiin. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta määritettäessä otetaan kuitenkin huomioon sellaiset viiden edeltäneen vuoden aikana valmistuneet rakennukset, joita varten ei ole rakennettu väestönsuojaa. Edellä tarkoitettu viiden vuoden määräaika lasketaan aikaisempien rakennusten osittaisesta loppukatselmuksesta jälkimmäisten rakennusten rakennusluvan jättämispäivään.

73 71 2 mom LISÄLÄMPÖERISTEEN VAIKUTUS 43 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISEEN (250 mm) TONTIN RAKENNUSOIKEUS YHTEENSÄ 1200 m2 VUONNA 2012 ON RAKENNETTU KOLME 305 m2:n SUURUISTA OMAKOTITALOA SAMALLE TONTILLE,YHTEENSÄ KERROSALAA 915 m2 VUONNA 2013 HAETAAN RAK.LUPAA NELJÄNNELLE OMAKOTITALOLLE, JONKA KERROSALA ON 325 m2, JOLLOIN YHTEINEN KERROSALA ON 1220 m2. KUN SEINÄN PAKSUUDESTA HUOMIOIDAAN VAIN 250 mm, TULEE YHTEISEKSI KERROSALAKSI 1195 m2. OMAKOTITALO Nro 1 KERROSALA 305 m2 OMAKOTITALO Nro 2 KERROSALA 305 m2 OMAKOTITALO Nro 4 KERROSALA 305 m2 LUPA 2013 OMAKOTITALO Nro 3 KERROSALA 305 m2 Yleisen käytännön mukaan rakennusoikeuden saa ylittää siltä osin, kun seinän paksuus ylittää 250 mm. Tämä on ympäristöministeriön tulkinta kerrosalan laskennasta. Väestönsuojan velvoitteen laukeamiseen käytetään hyväksyttyä kerrosalan laskentatapaa. Kyseisessä tapauksessa virallisella laskutavalla saatu kerrosala on vähintään 1220 m2 ja näin syntyy tontille väestönsuojan rakentamisvelvollisuus.

74 PL 71 2 mom /6 YLIMÄÄRÄISEN VÄESTÖNSUOJAN 44 PURKAMINEN TEOLLISUUSALUE JOSSA KAKSI ISOA TEOLLISUUSRAKENNUSTA. TONTILLA 3 ERILLISTÄ VÄESTÖNSUOJAA 345 m2, 460 HENKILÖLLE (0,75) PURETAAN 5000 m2:n RAKENNUS SEKÄ SIINÄ OLEVA VÄESTÖNSUOJA 45 m2 HAETAAN RAKENNUSLUPA UUDELLE VARASTORAKENNUKSELLE 9000 m2, 15 hlö TUOTANTORAKENNUS m2 HENKILÖKUNTA NYKYISIN 150 RAKENNETTU 1972 VSS m2 VSS m2 TUOTANTO- JA VARASTO m2 HENKILÖKUNTA 60 RAKENNETTU 1963 RAKENNUS JA VÄESTÖNSUOJA PURETAAN VSS 3 45 m2 TUOTANTO- JA VARASTORAKENNUS m2 VSS-TARVE 1%=90 m2, HENKILÖKUNTAA 10 HAETAAN RAKENNUSLUPAA Vanhat rakennukset m2 % VSS-m2 hlö/0,75 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus Tuotantorakennus , TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ Tuoranto ja varasto , LUOKKA, SUK TAI VAK K, S1 yht , KOKO Uudisrakennus 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei Varasto , ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei Henkilömitoitus m2 hlö 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark Rakennetut suojat VSS:n HINTA Purettavat suojat RAKENNUSTEN HINTA Suojapaikkoja jää VSS:n OSUUS % Suurin työvuoro+muut Suojapaikkoja riittävästi ylimääräisiä paikkoja Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, niiden osuus kaikissa rakennuksissa on aina 1%. Henkilömäärämitoitusta käytetään teollisuudessa, hoitoalan rakennuksissa sekä opetusrakennuksissa. Väestönsuojan koko määräytyy sen henkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee. Yrityksen henkilömäärä määräytyy suurimman työvuoron mukaan sekä keskimääräinen asiakaskunta ja huoltohenkilöstö. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei synny silloin kun tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on jo ennestään riittävästi väestönsuojille asetettavat vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. Tapauskohtaisesti voidaan harkita teollisuusyrityksen henkilömäärän vähentyessä, että yritys voi purkaa vanhoja suojia, jos voidaan perustellusti esittää, että kaikille on olemassa määräykset täyttävät suojat. Väestönsuojan purkaminen on mahdollista varsinkin siinä tapauksessa, jossa koko rakennus puretaan. Muutosluvalla on mahdollista purkaa tuotanto- ja varastorakennuksen purkamisen yhteydessä myös 45 neliömetrin väestönsuoja, koska tontille jää edelleen keskimääräiselle henkilömäärälle suojapaikkoja.

75 Siirtymäsäännös 112 kohta Siirtymäsäännös, rakennuslupa ennen lain voimaantuloa 46. Siirtymäsäännös, vanhan lain aikana myönnettyyn lykkäystä, nyt haetaan muutoslupaa 47. Liittyminen yhteisväestönsuojaan 48. Siirtymäsäännös, rakenteilla oleva väestönsuoja, rakennuslupaan haetaan muutoslupaa, käyttöönotto ennen lain vahvistamista 49. Nämä vaatimukset kumoutuvat lain voimaantulon yhteydessä Pelastuslaitoksen johtamistilat 51. Rakennuksen pääkäyttötarkoitus, asunto ja autotalli 52. Rakennuksen pääkäyttötarkoitus, asunto sekä autotalli ja varasto yhdessä 53. Rakennuksen pääkäyttötarkoitus, asunto, autotalli ja varasto kaikki erikseen 54, Rakennuksen pääkäyttötarkoitus, asuintalo ja kokoontumisrakennus 56. Siirtymäsäännös, rakenteilla oleva rakennus, valmistuu lain vahvistamisen jälkeen ( )

76 PL kohta SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, VÄESTÖNSUOJAN 45 RAKENTAMINEN ENNEN LAIN VOIMAANTULOA Teollisuusrakennus 1450 m2, johon haetaan rakennuslupaa Pelastuslaki tulee voimaan TEOLLISUUSRAKENNUS lupahakemus sisään m2 Rakennus m2 % VSS-m2 Prosenttien mukaan Teollisuushalli ,5 Henkilömäärä 10 0,75 7,5 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA S1 3 KOKO m2 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Pelastuslain 71 :n säännöstä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta uudisrakentamisen yhteydessä sovelletaan vanhan lain asemesta sellaiseenkin rakennushankkeeseen, johon rakennuslupa on haettu jo ennen tämän lain voimaantuloa ( ), mutta sen jälkeen, kun laki on vahvistettu ( ), jos tämän lain soveltaminen johtaa rakennuksen omistajan kannalta lievempiin väestönsuojan rakentamista koskeviin vaatimuksiin. Lain vahvistaminen tarkoittaa samaa kuin tasavallan presidentin allekirjoituspäivää.

77 PL perustelut SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, MUUTOSLUVAN 46 MYÖNTÄMINEN ENINTÄÄN 5 VUODEN LYKKÄYKSEN SAANEESEEN HANKKEESEEN LIIKERAKENNUS; MYYMÄLÄ C 11, 1150 m2, LUPA VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISELLE ON MYÖNNETTY LYKKÄYSTÄ 5 VUOTTA RAKENNUSLUVASSA HAETAAN MUUTOSLUPAA MYYMÄLÄÄ 1150 m2 LUPA MYÖNNETTY TULEVA MYYMÄLÄN LAAJENNUS 500 m2 ON ESITETTY LUVAN HAKEMISEN YHTEYDESSÄ Rakennus m2 % VSS-m2 MYYMÄLÄ ,5 yht ,5 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 3 KOKO minimi 20 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei EI 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % 30) Sellaisissa tapauksissa, joissa rakennuslupa on saatu voimaantulosäännöksessä mainittua ajankohtaa aikaisemmin, väestönsuojan rakentamiseen velvollinen voisi halutessaan hakea muutosta rakennuslupaan väestönsuojan rakentamisen osalta ja muutoksesta päätettäessä voitaisiin ottaa huomioon ehdotetun uuden pelastuslain säännökset väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta (71 ). Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Tulevan laajennuksen 5 vuoden aika alkaa myymälän osittaisesta loppukatselmuksesta. Silloin kun rakennuslupaviranomaisen myöntämä väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden enimmäislykkäysaika 5 vuotta on mennyt umpeen, ei muutosluvalla vapautusta tule myöntää siirtymäsäännöspykälän perusteella.

78 PL perustelut SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, YHTEISSUOJAAN 47. LIITTYMINEN TEOLLISUUSRAKENNUS 1150 m2, LUPA LUPAEHTO, LIITTYY LÄHELLE RAKENNETTAVAAN YHTEISSUOJAAN YHTEISSUOJAN RAKENTAMINEN ON ALOITETTU TEOLLISUUSRAKENNUS 1150 m2 LUPA MYÖNNETTY Rakennus m2 % VSS-m2 MYYMÄLÄ ,5 yht ,5 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 3 KOKO, YHTEISSUOJA 12 4 ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei EI 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark AVI 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % 30) Sellaisissa tapauksissa, joissa rakennuslupa on saatu voimaantulosäännöksessä mainittua ajankohtaa aikaisemmin, väestönsuojan rakentamiseen velvollinen voisi halutessaan hakea muutosta rakennuslupaan väestönsuojan rakentamisen osalta ja muutoksesta päätettäessä voitaisiin ottaa huomioon ehdotetun uuden pelastuslain säännökset väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta (71 ). Rakennuksen väestönsuoja on tarkoitus toteuttaa alueen yhteissuojan rakentamisen yhteydessä. Rakennuslupaan on merkitty maininta tästä ja yhteissuojaan tulee rakennusrasite. Muutosluvalla ei voida poistaa väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta, jos väestönsuojan rakentaminen on aloitettu ennen lain vahvistamista. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei voi poistaa yksipuolisesti ilman sopimuksen muuttamista.

79 PL kohta SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, RAKENTEILLA OLEVA RAKENNUS 48 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMINEN ALOITETTU ENNEN LAIN HYVÄKSYMISTÄ Teollisuusrakennus 1450 m2, johon haettu rakennuslupaa Rakentaminen aloitettu Rakennus otettu käyttöön TEOLLISUUSRAKENNUS 1450 m2 VSS 20 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 Prosenttien mukaan Teollisuushalli ,5 Henkilömäärä 10 0,75 7,5 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO m ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Sellaisissa tapauksissa, joissa rakennuslupa on saatu voimaantulosäännöksessä mainittua ajankohtaa aikaisemmin, väestönsuojan rakentamiseen velvollinen voisi halutessaan hakea muutosta rakennuslupaan väestönsuojan rakentamisen osalta ja muutoksesta päätettäessä voitaisiin ottaa huomioon ehdotetun uuden pelastuslain säännökset väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta (71 ). Muutoslupaa voidaan käyttää niin kauan kunnes rakennukseen on tehty osittainen loppukatselmus. Asuinrakennuksissa tai myytävissä muissa kiinteistöissä, tulee huomioida kauppaan kohdistuva kuluttajansuoja. Mikäli piirustuksissa on ostohetkellä ollut väestönsuoja, ei sitä voida poistaa ilman osakkeen omistajille tai kiinteistön ostajalle annettavaa kaupan alennusta tai yhteistä sopimusta.

80 PL kohta SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, RAKENTEILLA OLEVA RAKENNUS 56 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMINEN ALOITETTU ENNEN LAIN HYVÄKSYMISTÄ Teollisuusrakennus 1450 m2, johon haettu rakennuslupaa Rakentaminen aloitettu Rakennus otetaan käyttöön TEOLLISUUSRAKENNUS 1450 m2 Rakennus m2 % VSS-m2 Prosenttien mukaan Teollisuushalli ,5 Henkilömäärä 10 0,75 7,5 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO m ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei kyllä 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Sellaisissa tapauksissa, joissa rakennuslupa on saatu voimaantulosäännöksessä mainittua ajankohtaa aikaisemmin ( ), väestönsuojan rakentamiseen velvollinen voisi halutessaan hakea muutosta rakennuslupaan väestönsuojan rakentamisen osalta ja muutoksesta päätettäessä voitaisiin ottaa huomioon ehdotetun uuden pelastuslain säännökset väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta (71 ). Muutoslupaa voidaan käyttää niin kauan kunnes rakennukseen on tehty osittainen loppukatselmus. Asuinrakennuksissa tai myytävissä muissa kiinteistöissä, tulee huomioida kauppaan kohdistuva kuluttajansuoja. Mikäli piirustuksissa on ostohetkellä ollut väestönsuoja, ei sitä voida poistaa ilman osakkeen omistajille tai kiinteistön ostajalle annettavaa kaupan alennusta tai yhteistä sopimusta.

81 PL kohta SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, VÄESTÖNSUOJAN 49 RAKENTAMISEN MUUTOKSET LAIN VOIMAANTULOSTA LÄHTIEN Seuraavat vanhan lain pykälät kumoutuvat lain vahvistamisen jälkeen suojelukohdekunnat - 61 väestönsuojan rakentaminen muutos- tai korjaustyön yhteydessä - 63 yleisten väestönsuojien rakentaminen suojelukohdekunnissa - 64 kunnan johtokeskuksen vaatimus pelastuslaissa (ks. valmiuslaki) MUUTOSTYÖ VARASTO 3000 m2, RAKENNETTU 1988, EI VÄESTÖNSUOJAA EI YTÄÄN TYÖPAIKKAA MUUTETAAN TEOLLISUUSTILAKSI JOHON TULEE 51 TYÖPAIKKAA YLEISET VÄESTÖNSUOJAT SUOJELUKOHDEKUNNISSA 77 Poikkeusolojen johtamisedellytysten varmistaminen; Voimassa olevasta sääntelystä poiketen pelastuslaissa ei enää säädettäisi kuntien mahdollisesti tarvitsemista johtokeskuksista. Kuntien varautuminen poikkeusoloihin perustuu valmiuslaissa säädettyyn.

82 PL 77 Pelastuslaitoksen tulee järjestää 49. pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista myös poikkeusoloissa. Pelastusasema 800 m2 PELASTUSASEMA 800 m2 VSS Rakennus m2 % VSS-m2 Prosenttien mukaan Pelastusasema ,0 Poikkeusolojen Henkilömäärä 15 45,0 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO m ANNETAANKO VAPAUTUS kyllä/ei 5 ANNETAANKO HELPOTUS kyllä/ei 6 KUKA ANTAA, AVI/rak.tark 7 VSS:n HINTA 8 RAKENNUSTEN HINTA 9 VSS:n OSUUS % Pelastuslaitoksen tulee järjestää pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista myös poikkeusoloissa. Johtokeskustilan suojaus tulisi suunnitella hyödyntäen väestönsuojien rakenteellisia vaatimuksia siten, että johtamistoimintojen tarvitsemat toimitilat sekä viesti- ja tietoliikenneyhteydet on suojattu samoilta asevaikutuksilta kuin väestönsuojatilat. Voimassa olevasta sääntelystä poiketen pelastuslaissa ei enää säädettäisi kuntien mahdollisesti tarvitsemista johtokeskuksista. Kuntien varautuminen poikkeusoloihin perustuu valmiuslaissa säädettyyn.

71 2 mom. MIKÄ ON YKSITTÄINEN RAKENNUS 1

71 2 mom. MIKÄ ON YKSITTÄINEN RAKENNUS 1 71 2 mom. MIKÄ ON YKSITTÄINEN RAKENNUS 1 ASUINRAKENNUS 550 m2, VALMISTUNUT 2005 AUTOTALLI 300 m2, VALMISTUNUT 2.5.2007 HAETAAN RAK. LUPAA ASUINRAKENNUKSELLE 1150 m2 ASUINRAKENNUS 550 m2 ( yli 5 vuotta)

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS OHJE Marraskuu 2014 Korvaa ohjeen Joulukuu 2012 1.0 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS UUDISRAKENNUKSISSA pelastuslaki 71 Velvollisuus rakentaa väestönsuoja koskee

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS OHJE VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS Ohjeessa kerrotaan väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta erilaisissa rakennuskohteissa. UUDISRAKENNUKSET Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakennuksissa

Lisätiedot

HIRSITALOTEOLLISUUS Ähtäri/Mesikämmen. Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila

HIRSITALOTEOLLISUUS Ähtäri/Mesikämmen. Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila HIRSITALOTEOLLISUUS 6.4.2018 - Ähtäri/Mesikämmen Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila YHTIÖMUOTOINEN PIENTALORAKENTAMINEN ALOITUKSET 2015 2018, 1000 AS. 2015 2016 2017 2018E A. OMAKOTITALOT 1,1 1,4 1,9

Lisätiedot

Laki ja yksityiskohtaiset perustelut

Laki ja yksityiskohtaiset perustelut 1 Tiedosto: LAKI+PERUSTELUT VAIN VSS-OSUUS 21.3.2011 punainen numerointi= lain eri kohtia punainen yliviivattu= poistettua, sininen teksti =uutta, vihreä = tarkoittaa samaa kuin vanhassa laissa Sisennetty

Lisätiedot

vihreä ylimaalaus uutta Perustelut lain muutoksesta

vihreä ylimaalaus uutta Perustelut lain muutoksesta 13.11.2017 Väestönsuojat 71 Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä 1 mom. Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja,

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS 21.11.- 8.12.2016 Pekka Rajajärvi Rakennusneuvos 1. LUENTO OPPAAT 2. LUENTO VSS- SANEERAUS 3. LUENTO VSS-HISTOTIA 4. LUENTO LAINMUUTOS 2016 1. Väestönsuojan

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN. FinnSec 2017

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN. FinnSec 2017 VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN FinnSec 2017 Helsingin kaupunki, maankäyttö ja rakentaminen, kaupunkiympäristön toimiala, palvelut ja luvat, RAKENNUSVALVONTAPALVELU tarkastusinsinööri Kirsi Rontu 2011 jälkeen

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

215, 219 221, 229 131 24 12 223, 229 24 222 24 231 24 239 121, 123, 129

215, 219 221, 229 131 24 12 223, 229 24 222 24 231 24 239 121, 123, 129 Valvontakohteiden tarkastusvälit 21.8.2015 Liite 2. Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Keskussairaalat Muut sairaalat Terveyskeskusten

Lisätiedot

Sisäministeriö, kirjaamo, kirjaamo(at)intermin.fi; sari.mustila(at)intermin.fi Viite: SMDno

Sisäministeriö, kirjaamo, kirjaamo(at)intermin.fi; sari.mustila(at)intermin.fi Viite: SMDno Sisäministeriö, kirjaamo, kirjaamo(at)intermin.fi; sari.mustila(at)intermin.fi Viite: SMDno-2016-1495 Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Monontie 12 19210 LUSI pekka.rajajarvi@hotmail.fi p. 040 7268 260 Lausunto

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

LUONNOS Liite 2 (2018)

LUONNOS Liite 2 (2018) 1 LUONNOS 3.10.2017 Liite 2 (2018) RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN LUOKITTELUASTEIKOT Energiatodistuksessa rakennuksen tai rakennuksen osan energiatehokkuuden luokitteluasteikkona käytetään tässä liitteessä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1)

Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Valvontakohteiden A1 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. On huomioitava, että kiinteistössä yöpyvät eivät

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Valvontakohteiden tarkastusvälit

Valvontakohteiden tarkastusvälit Valvontakohteiden tarkastusvälit.1.2018 Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Rakennusluokitus 1994 kk kk kk kk kk 96 kk 0 kk Keskussairaalat

Lisätiedot

Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Lausunto Monontie LUSI p

Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Lausunto Monontie LUSI p 1 Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Lausunto 25.10.2018 Monontie 12 19210 LUSI pekka.rajajarvi@hotmail.fi p. 040 7268 260 Eduskunta, hallintovaliokunta, hav@eduskunta.fi Viite: HE 18/2018 Asia: Kirjallinen

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 36 9 Rakentaminen Helsingissä vuoden 9 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 88 348 k-m 2 1 72 asuntoa toimitilarakentaminen 24 14 k-m 2

Lisätiedot

7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista

7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista 1 7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista Kuopiossa kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJIEN SAANEERAAMINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Pekka Rajajärvi Rakennusneuvos

VÄESTÖNSUOJIEN SAANEERAAMINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Pekka Rajajärvi Rakennusneuvos VÄESTÖNSUOJIEN SAANEERAAMINEN LAINSÄÄDÄNTÖ 27.9.2017 Pekka Rajajärvi Rakennusneuvos 28.9.2017 Pekka Rajajärvi FinnSec 2017 Väestönsuojien rakentaminen, tarkastaminen, huolto ja saneeraus 115 Kerrosala

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 211 Rakentaminen Helsingissä vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 98 15 k-m 2 1 25 asuntoa toimitilarakentaminen 25 712

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme 2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 125 871 k-m 2 1 610 asuntoa toimitilarakentaminen 45 698

Lisätiedot

Muut rakennukset: rakennusluvatrakennustakohti 170,00. Tuulivoimala: Rakennuslupatuulivoimalayksikköäkohti 660,00

Muut rakennukset: rakennusluvatrakennustakohti 170,00. Tuulivoimala: Rakennuslupatuulivoimalayksikköäkohti 660,00 LIPERINKUNNANRAKENNUSLUPAMAKSUTAKSA1.1.2018ALKAEN Elinympäristölautakunnan03.10.2017hyväksymä 1 YLEISTÄ Maankäytö-jarakennuslain145 :nmukaanluvanhakijataitoimenpiteensuoritajaon velvolinensuoritamaanviranomaistehtävistäkunnalemaksun,jonkaperusteetmäärätään

Lisätiedot

HE 85/2017 vp MRL:n muuttamisesta Asuntosuunnittelu. YmV ja LiV Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

HE 85/2017 vp MRL:n muuttamisesta Asuntosuunnittelu. YmV ja LiV Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos HE 85/2017 vp MRL:n muuttamisesta Asuntosuunnittelu YmV ja LiV 15.9.2017 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos MRL HE 85/2017 113 :n muutos (rakennus) 115 :n muutos (kerrosala) 135 :n muutos (rakennuksen

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 45 231 k-m 2 496

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT LUPA- JA VALVONTAMAKSU (MRL 145 ) 1 Yleistä Luvan haltija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastusja valvontatehtävistä sekä muista

Lisätiedot

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN Päivitetty 29.4.2015 VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN 1.1 VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOJEN LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET Vaasan Veden vesi- ja viemäriverkostojen liittymismaksu on kiinteistökohtainen

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 79 802 k-m 2 915 asuntoa toimitilarakentaminen 28 802

Lisätiedot

Rakentamisen valvonta ja neuvonta

Rakentamisen valvonta ja neuvonta 1 Uudisrakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL) rakentaminen ja laajentaminen vapaa-ajan asunto tai sen laajentaminen tai saunan rakentaminen yksinkertainen rakennus korjaus- ja muutostyö

Lisätiedot

Työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta. Risto Levanto

Työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta. Risto Levanto Työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta Risto Levanto 7.10.2015 Missä mennään? MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan 1.9.2014 alkaen kaikkiin tilanteisiin Asetusmuutos 1.6.2015

Lisätiedot

S1- LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN TARKASTAMINEN JA KUNNOSTAMINEN

S1- LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN TARKASTAMINEN JA KUNNOSTAMINEN Rekonen / ir LUONNOS 11.11.11 KH XX-XXXXX LVI XX-XXXXX RT XX-XXXXX S1- LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN TARKASTAMINEN JA KUNNOSTAMINEN Tässä ohjekortissa annetaan ohjeita uusien ja valmiiden väestönsuojien tarkastamisesta

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJISTA Nykytila ja pelastuslain uudistaminen Keskeiset ehdotukset Voimassa olevan pelastuslain

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 34 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 99 343 k-m 2 1 174 asuntoa toimitilarakentaminen 15 261

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan viranomaistehtävät

Rakennusvalvonnan viranomaistehtävät Muonion kunta Taksa 1 (7) Kunnanvaltuusto 1.1.2015 Rakennusvalvonnan viranomaistehtävät Hyväksytty 13.10.2014 x) Voimaantulo 1.1.2015 x) Valtuusto hyväksynyt 29.1.2001 (13 ) ja 13.10.2014 tarkistanut euromäärät

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA Ympäristölautakunta 4.3.2014 16 Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Rakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL 125

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Jätkäsaari Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 56 635 k-m 2 577

Lisätiedot

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

3(5+(,7b$ ,$$68172-$ 6LSRRQNXQWD+DOOLQWRRVDVWR5/gKXO /lkgh7lodvwrnhvnxv 3(5+(,7b$68172.817,$$68172-$ -$5$.(118.6,$6,32266$98211$ Vuonna 2002 Sipoon väkiluku oli 18 177 henkilöä. Asuntoväestöön luettiin kuuluvaksi 17 927 henkilöä.

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI MAKSULUETTELO Rakentamisen valvonta ja neuvonta Luettelossa esitetään yleiset maksutiedot, ei sopimuskohtaisia

NAANTALIN KAUPUNKI MAKSULUETTELO Rakentamisen valvonta ja neuvonta Luettelossa esitetään yleiset maksutiedot, ei sopimuskohtaisia 1 Uudisrakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL) rakentaminen ja laajentaminen + 4,50 /m 2 vapaa-ajan asunto tai sen laajentaminen tai saunan rakentaminen 400,00 + 4,50 /m 2 (vapaa-ajan

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt

RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt Markku Lappalainen, Tekn. tri, arkkitehti Tietopalvelujohtaja, RT-kortiston päätoimittaja, Rakennustieto Oy markku.lappalainen@rakennustieto.fi Rakentajain kalenteri

Lisätiedot

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset Liikenne- ja viestintävaliokunta 27.10.2016 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos MRL 115 a Lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä Lähes

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI MAKSULUETTELO Rakentamisen valvonta ja neuvonta Luettelossa esitetään yleiset maksutiedot, ei sopimuskohtaisia

NAANTALIN KAUPUNKI MAKSULUETTELO Rakentamisen valvonta ja neuvonta Luettelossa esitetään yleiset maksutiedot, ei sopimuskohtaisia 1 Uudisrakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL) rakentaminen ja laajentaminen vapaa-ajan asunto tai sen laajentaminen tai saunan rakentaminen yksinkertainen rakennus korjaus- ja muutostyö

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vähäinen suunnittelutehtävä. Korjaus- ja muutostyön rakennussuunnittelu

Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vähäinen suunnittelutehtävä. Korjaus- ja muutostyön rakennussuunnittelu Asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä (luonnos) Ohjetaulukko rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN Kh 9.3.017 Liite 4 ( 49) Kv 30.3.017 Liite ( 14) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 30.03.017

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Kiinteistön arvon perusteella kunnalle suoritetaan vuotuista kiinteistöveroa. Kiinteistövero menee kokonaan kiinteistön sijaintikunnalle.

Kiinteistön arvon perusteella kunnalle suoritetaan vuotuista kiinteistöveroa. Kiinteistövero menee kokonaan kiinteistön sijaintikunnalle. Kaupunginhallitus 389 29.10.2018 Kaupunginvaltuusto 148 05.11.2018 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2019 3374/02.03.01.01/2018 Kaupunginhallitus 29.10.2018 389 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

TYÖNJOHTAJAT. Hyväksyminen ja tehtävät. Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI. Tekninen ja ympäristötoimiala.

TYÖNJOHTAJAT. Hyväksyminen ja tehtävät. Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI. Tekninen ja ympäristötoimiala. TYÖNJOHTAJAT Hyväksyminen ja tehtävät Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 26.1.2017 YLEISPERIAATTEET Rakennustyön vastaavan työnjohtajan,

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

VTT:n sarjat 6 % Tieteelliset artikkelit 15 % Muut julkaisut 39 % Konferenssiesitelmät 40 % 12345678901234 12345678901234 12345678901234 12345678901234 12345678901234 12345678901234 12345678901234

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Eija Rauniomaa Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 57 699 k-m 2

Lisätiedot

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 25.4.2013 Hallitusneuvos Mika Kättö Työryhmän toimeksiannon taustasta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.2016 Energiatodistuslakiin muutoksia Lain muutos vahvistettu

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA ympa 8.11.2011 92 ympa liite 1 RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA Voimaantulo 1.1.2012 1 Yleistä Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

Millainen remontti laukaisee jätevesijärjestelmän saneerauksen? Jätevesineuvojien lakipäivä Suomen ympäristökeskus 7.4.

Millainen remontti laukaisee jätevesijärjestelmän saneerauksen? Jätevesineuvojien lakipäivä Suomen ympäristökeskus 7.4. Millainen remontti laukaisee jätevesijärjestelmän saneerauksen? Jätevesineuvojien lakipäivä Suomen ympäristökeskus 7.4.2017 Erja Werdi/YM Ympäristönsuojelulaki ja uusi hajajätevesiasetus Uudistunut lainsäädäntö

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI VESIHUOLTOTAKSA

LAPUAN KAUPUNKI VESIHUOLTOTAKSA LAPUAN KAUPUNKI VESIHUOLTOTAKSA 1.1.2007 Vesihuoltolaitos perii vesihuoltolain 19 :n nojalla tämän vesihuoltotaksan mukaisia maksuja. 1 LIITTYMISMAKSUT 1.1 Asuinhuoneistot 1.1.1 Vesilaitteisto Omakotitalo

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa

Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, syyskuu Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa Syyskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 3 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

VÄESTÖN SUOJAAMINEN VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUKSET,KORJAUKSET SEKÄ VÄESTÖNSUOJATARKASTAJIEN KOULUTUS

VÄESTÖN SUOJAAMINEN VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUKSET,KORJAUKSET SEKÄ VÄESTÖNSUOJATARKASTAJIEN KOULUTUS VÄESTÖN SUOJAAMINEN VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUKSET,KORJAUKSET SEKÄ VÄESTÖNSUOJATARKASTAJIEN KOULUTUS VÄESTÖNSUOJAN TARKASTUS TARKASTUKSESSA TULEE AINA HUOMIOIDA TARKASTETTAVAN VÄESTÖNSUOJAN SUOJALUOKKA. TARKASTUS

Lisätiedot

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta Lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja Ympäristöministeriö

Ympäristövaliokunta Lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja Ympäristöministeriö HE eduskunnalle laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain ja rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain 3 ja 5 :n muuttamisesta (HE 86/2017 vp) Ympäristövaliokunta 28.9.2017

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet

Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet Hanna-Leena Rissanen Rakennusvalvonta PIENTALOT 2 Rakennukseen johtava kulkuväylä Ei koske omakotitaloa, paritaloa eikä kaupunkipientaloa, jos esteettömän

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki Tekniset palvelut Kalajoentie 5 85100 Kalajoki

Kalajoen kaupunki Tekniset palvelut Kalajoentie 5 85100 Kalajoki Tekniset palvelut Kalajoentie 5 85100 Kalajoki 1.4.2014 alkaen Himangan vesihuoltolaitos 1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA...2 1 Liittymismaksu...2 2 Perusmaksu...4 3 Käyttömaksu...5 4 Poikkeukset...5 5 Viivästyskorko

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2017 Ympäristölautakunta Sivut 55- Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2017 Ympäristölautakunta Sivut 55- Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2017 Ympäristölautakunta Sivut 55- KOKOUSAIKA Torstai 6.7.2017 klo.16.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Liittymismaksun yksikköhinta on 1.1.2015 alkaen 3,32 /k-m 2.

Liittymismaksun yksikköhinta on 1.1.2015 alkaen 3,32 /k-m 2. PIRKKALAN KUNNAN VESIHUOLLON LIITTYMISMAKSUTAKSA Yleiset periaatteet Liittymismaksut koskevat uusia liittyjiä, jotka liitetään vesihuoltoverkostoihin. Rakennusten lisärakentamista koskee ns. lisäliittymismaksu.

Lisätiedot

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta HE 21/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelain ajokorttiluvan myöntämistä

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

Överby Asuinrakennuksen (rak. v. 1910) purkaminen. Rakennuspaikka: Haapajärvi , Majtorp

Överby Asuinrakennuksen (rak. v. 1910) purkaminen. Rakennuspaikka: Haapajärvi , Majtorp Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 26.01.2016 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 26.01.2016 4 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi saatetaan seuraavat päätökset:

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien

Lisätiedot

K A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT

K A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT K A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT ENSIVAIKUTELMAN TEKEMISEEN EI SAA KOSKAAN UUTTA MAHDOLLISUUTTA Hyvin suunniteltu ja toimiva sisääntuloalue antaa ihmisille mielikuvan yrityksestä tai rakennuksesta.

Lisätiedot

SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ 12 kk seurantajaksoilla

SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ 12 kk seurantajaksoilla SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ ÄÄRÄT 12 kk seurantajaksoilla 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1998-1999 2003-2004 LAITERYHMÄKOHTAISET SÄHK S HKÖPALOM PALOMÄÄ ÄÄRÄT 500 450 400 350 300 250 200

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, joulukuu Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Vuonna 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan noin 27 000 uutta asuntoa, mikä on suunnilleen saman

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi pelastuslain 91 :n ja Pelastusopistosta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia ja Pelastusopistosta

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 168 23.10.2017 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2018 2471/02.03.01.01/2017 Kaupunginhallitus 23.10.2017 168 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot