RC- PIIRIT: KONDENSAATTORIN PURKAMINEN
|
|
- Helena Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RC PIIRIT: KONDENSAATTORIN PURKAMINEN Puretaan kondensaa<ori vastuksen kau<a, ei virtalähde<ä (emf=0) KII à R dq(t) dt Q(t) C = 0 1. kertaluvun differen0aaliyhtälö. Ratkaisu on Qt () = Qe trc e = Q t 0 0 τ Missä siis Q 0 on nyt kondensaaen varaus alussa τ=rc on aikavakio, joka kertoo kuinka nopeash kondensaa<ori purkautuu. Aika, joka kuluu kondensaa<orin purkautumiseen riippuu siis vastuksen resistanssista ja kapasitanssista.
2 Pohdi läpi kertausluennolle Purkautuuko kondensaa<ori siis nyt nopeammin vai hitaamminen kun aikavakio on suuri/pieni? Ja varsinkin miksi (siis pohdi resishivisyyden ja kapasitanssin vaikutusta purkautumisnopeuteen)
3 RC PIIRIT: KONDENSAATTORIN VARAAMINEN Nyt loppu%lanne (final state, f) on Hlanne kun kondensaa<ori on latautunut. Tällöin KII näkee virta I f =0 à Q f =emf C (varaus Q f riippuu siis vain pariston lähdejänni<eestä ja kondensaa<orin kapasitanssista, vastus ei vastuksesta) Virta kondensaa<oria vara,aessa on I(t) = emf Q(t ) C R Alku%lanne, kun kondensaa<ori on varaamaton, Q(t=0)=0 ja virta piirissä sama kuin ilman kondensaa<oria eli I(t=0)=emf/R Nopeus, jolla varaus kerääntyy kondensaa<oriin on dq(t)/dt, eli ajassa dt kondensaa<ori saa varauksen dq=idt
4 RC PIIRIT:KONDENSAATTORIN VARAAMINEN KII à " dq(t) = $ # emf Q(t ) C R % ' dt & Numeerinen integroinh à saadaan ekspontenhaalikäyrää muistu<ava tulos, arvata, ratkaisun muoto. Tai laskea ensin ratkaisu virralle di/dt=(1/rc)i (emf on siis vakio) à ratkaisu I=(emf/R)e t/rc muoto ja varaukselle saadaan tästä dq=idt ja integroi: Q(t) = C(emf )(1 e t τ ) Vara<aessa varaus kasvaa eksponen HaalisesH nollasta arvoon Q f =(emf)c ja virta pienenee eksponenhaalisesh arvosta I(t=0)=emf/R nollaan. Taas τ=rc
5 Pohdi vielä kertausluennolle Varautuuko kondensaa<ori siis nyt nopeammin vai hitaammin kun aikavakio on suuri/pieni? Ja varsinkin miksi (taas pohdi resishivisyyden ja kapasitanssin vaikutusta varaamisnopeuteen, tässä au<aa kun muistelet mitä kapasitanssi oikein siis tarkoiekaan)
6 SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken<ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken<ä 16 Viikko 2 Sähköinen potenhaalienergia ja potenhaali 17 Viikko 3 Sähköken<ä ja aine 15 Viikko 3 MagneeEken<ä 18 Viikko 4 Kertausta Viikko 5 Sähköken<ä johhmissa, sähkövirta 19 Viikko 5 sähköiset piirit, komponenht 20 Viikko 6 MagneeEnen voima 21 Viikko 7 Viikko 8 Kertausta tene
7 TAVOITTEET Oppia miten magneeenen voima vaiku<aa liikkuvaan varaukseen (ns. Lorentzin voima ja esimerkkejä hiukkasten liikkeestä magneeekenhssä) Ymmärtää ns. Hallin ilmiö Ymmärtää voimat virtajohhmien välillä Ymmärtää minkälaisia voimia vaiku<aa virtajohhmeen (sekä paikallaan olevaan, e<ä liikkuvaan) magneeekentässä
8 KERTAUSTA Edellisillä luennoilla havaiein e<ä paikallaan oleva varaus synny<ää sähkökentän, mu<a jos varaus liikkuu niin siihen lii<yy myös toisenlainen ken<ä, magnee7ken,ä Ensin puhuimme minkälaisen kentän virtajohdin aiheu<aa, tämän pää<elivät alun perin Biot ja Savart ΔB = µ 0 IΔl ˆr 4π r 2 (tämä siis pienelle johdinpätkälle Δl, integroimalla saa erilaisten konfiguraahoiden keneä laske<ua) Sähkövirran käsi<eestä ylläolevasta saahin liikkuvan pistevarauksen aiheu<ama magneeeken<ä B = µ 0 qv ˆr 4π r 2 magneeeseen dipoliin palaamme myöhemmin
9 MAGNEETTINEN VOIMA KokeellisesH voidaan havaita, e<ä liikkuva varaus kokee magneeekentässä voimavaikutuksen joka on muotoa F=qv B Voiman suunta on siis kohhsuorassa nopeuden ja magneeekentän suuntaa vastaan (käytä oikean käden sääntöä!) Milloin tämä magnee9nen voima hiukkaseen on nolla? jos hiukkasella ei ole sähkövarausta (q=0) kun hiukkanen ei liiku (v=0) kun hiukkanen liikkuu magneeekentän suuntaan (v B=0) Miten magnee9nen voima vaiku<aa liikkuvan hiukkasen nopeuden suuruuteen ja siten liike energiaan? voima on kohhsuorassa nopeu<a vastaan (ei nopeuden suuntaista komponenea) à magneeenen voima ei vaikuta liikkuvan varatun hiukkasen nopeuden suuruuteen, eikä muuta sen liike energiaa.
10 F MAGNEETTINEN VOIMA B α v F=qv B voiman suuruus on F=qvBsinα Milloin voima on suurimmillaan? kun varaus liikkuu kohhsuoraan magneeeken<ää vastaan (eli kun α=90 )
11 MAGNEETTINEN JA SÄHKÖINEN VOIMA Entäpä jos vara<uun hiukkaseen vaiku<aa lisäksi sähköinen voima? muistetaan e<ä se oli muotoa F=qE Nyt siis saadaan kokonaisvoimaksi F=qEqv B Tämä on Lorentzin voima ja (perustuu siis aikaisempiin töihin, mm. C.A. Coulomb, M. Ampère, H.C. Ørsted, M. Faraday). J.C. Maxwellin yhtälöt siis yhdishvät ensimmäistä kertaa sähköiset ja magneeeset Ilmiöt ja kuvaavat miten varaukset ja virrat synny<ävät nämä kentät. Lorentzin voima taas kuvaa miten sähkömagneeeset voimat vaiku<avat liikkuvaan varaukseen. (huomaa, e<ä kollekhivisessa käy<äytymisessä pitää o<aa lisäksi huomioon hiukkasten itse luomat kentät ja päädytään hyvinkin monimutkaisiin yhtälöihin.) Henrik Antoon Lorentz
12 ESIMERKKEJÄ LIIKKEESTÄ SMG KENTISSÄ Tarkastellaan Hlanne<a, jossa sähköken<ä ja magneeeken<ä kohhsuoraan toisiaan vastaan. E F=qEqv B Kuvan Hlanteessa posihivinen varaus liikkuu vaakasuoraan sähkökentässä joka osoi<aa alas ja magneeekentässä, joka osoi<aa taulun sisään qv B sähköinen voima: vaiku<aa alaspäin Huomaa, sähköinen ja magneeenen voiman vaikutukset hiukkaseen voivat myös kumota toisensa eli jos qe=qv B ja siis nyt v=e/b qe magneeenen voima: vaiku<aa ylöspäin v v B v B B
13 KYSYMYS PosiHivisesH vara<u hiukkanen lähestyy x akselia pitkin y akselilla lepäävää virtajohdinta, jossa kulkee virta I. Kuvan hetkellä hiukkaseen vaiku<ava kokonaisvoima on 1) x akselin suuntaan 2) y akselin suuntaan 3) z akselin suuntaan 4) nolla 5) muu vastaus 6) eos (mieekää myös vai suuntaan jos liikkuu)
14 F v = m r ESIMERKKEJÄ LIIKKEESTÄ SMG KENTISSÄ Pohdi hetki mitä tapahtuu jos vara<u hiukkanen liikkuu staa9sessa ja homogeenisessa magnee9kentässä jossa ei ole sähköken<ää. Oleta ensin e<ä hiukkasella on nopeu<a vain koh0suoraan magnee9ken<ää vastaan. V: MagneeEken<ä muu<aa hiukkasen nopeuden suuntaa. Se on kokoajan kohhsuorassa hiukkasen nopeu<a vastaan. Hiukkanen alkaa kiertää ympyrää kohhsuorassa magneeeken<ää vastaan 2 q vb = m v2 r kulmanopeus ω =v/r=( q B)/m r = mv q B Kumpi pyörii nopeammin, elektroni vai protoni? B Kumman radan säde on suurempi?
15 SOVELLUS: MASSASPEKTROMETRI MagneeEken<ä ero<elee varatut hiukkaset eri radoille niiden m/q suhteen mukaan. On siis tärkeä sovellutus. Esim. käytetään avaruusluotaimissa mi<aamaan aurinkotuulen ja planee<ojen plasmaympäristöjen ominaisuuksia. r = mv qb
16 Harjoitus 6, Tehtävä 1 Massaspektrometrissä posihivisia molekyyli ioneja kiihdytetään levosta kiihdytysjänni<eessä ΔV. Ionit kulkevat magneeekentässä kaarevaa rataa ja osuvat ilmaisimelle. Kiihdytysjännite<ä muu<amalla eri aineen ionit voidaan ero<aa ilmaisimessa. MagneeEvuon Hheyden itseisarvo on 0.22 T ja kuvan etäisyys d = 10 cm. Mikä jännite vaaditaan, jo<a ilmaisimessa havaitaan a) O 2 ja b) CO? (Oleta e<ä lukuarvot on anne<u 6 merkitsevän numeron tarkkuudella, M(12C) = u, M(16O) = u, missä atomimassayksikkö 1 u = 1, kg) MieH sähkökentän tekemää työtä ja kineeestä energiaa ja magneeekentäm vaikutusta hiukkasen rataan. Saisiko näiden perusteella laske<ua jänni<een?
17 SOVELLUS: MAGNEETTINEN PULLO B v v B kela F F F B kela muistele minkälainen ken<ä on Helmholtzin kelojen välissä v MagneeEsella pullolla voit mm. vangita plasmaa. Hiukkasen liikkuessa kohh voimistuvaa magneeeken<ää Lorentzin voimalla on komponene vastakkaiseen suuntaan. à Tämä voima pienentää hiukkasen kentänsuuntaista nopeus komponenea.
18 Maan diopliken<ä vangitsee energeeesiä hiukkasia à Van Allenin säteilyvyöt MAAN MAGNEETTIKENTTÄ Maapallon magneeeken<ä syntyy maan sulassa yhmessä tapahtuvista vara<ujen hiukkasten liikkeistä. Maan magneeekentän etelänapa on pohjoisessa ja pohjois napa etelässä. Kentän voimakkuus vaihtelee n. välillä µt. Maan magneeeken<ää on kohtuu hyvällä tarkkuudella dipoliken<ä S N
19 MAAN MAGNEETTIKENTTÄ Vuorovaikutus aurinkotuulen* kanssa muovaa Maan magneee kentän magnetosfääriksi, jossa ken<ä on venytyt pitkälle yöpuolella (usean sadan Maan säteen päähän) Maan magneeeken<ää on dipoli vain suhteellisen lähellä Maata (noin 6 8 Maan säteeseen ash) *Auringosta lähetevä jatkuva vara<ujen hiukkasten (eli plasman) virtaus. Aurinkotuuli on koostuu pääosin elektroneista ja protoneista ja se on hyvin harvaa (n=~5 cm 3 ).
20 AURINGON MAGNEETTIKENTTÄ Auringon akhivisuus vaihtelee noin 11 vuoden sykleissä Auringon akhivisuuden minimin aikaan Auringon ken<ä muistu<aa dipolia. AkHivisuus maksimin aikaan se on paljon monimutkaisempi suljettu magneettikenttä Auringosta poispäin osoittava avoin kenttä Aurinkoon päin osoittava avoin kenttä
21 KYSYMYS PosiHivisten varaustenkulje<ajien muodostama virta etenee kuvan mukaisesh. Varaustenkulje<ajiin vaiku<avan magneeesen voiman suunta on 1) x akselin suuntaan 2) y akselin suuntaan 3) z akselin suuntaan 4) nolla 5) muu vastaus 6) eos
22 HALLIN ILMIÖ tasapainohlassa: E = v B (E johtuu varausseparaahosta) v B E I F B B F B F E E E E I jännite ΔV H =E s levyn yli on Hallin jännite Mi<aamalla kumpi levyn reuna on korkeammassa potenhaalissa, saadaan varauksenkulje<ajien merkki selville. ΔV H I
23 HALLIN JÄNNITE Varauksenkulje<ajien 0heyden ja magnee9kentän voimakkuuden yhteys? tasapainohlassa: evb = ee = ΔV H s ΔV H = svb Sähkövirran määritelmästä I=nevA (A on pinta ala, olkoon d levyn paksuus). Nämä yhdistämällä saadaan varauksenkulje<ajien Hheydeksi IB n = Δ Vet H Saadaan siis jos mitataan Hallin jännite ja magneee vuon Hheys. Kääntäen, jos n tunnetaan ja Hall jännite mitataan, saadaan magneeevuon Hheys. (mm. Hall anturi magneeekentän mi<aamiseen). F E ΔV H s E I B E F B
24 Harjoitus 6, Tehtävä 5 Poikkileikkaukseltaan neliönmuotoisessa tangossa, joka on valmiste<u natriumista (sivun pituus b = 1.0 cm, kuva) kulkee 1 A virta negahivisen x akselin suuntaan. Tanko on ulkoisessa magneeekentässä, jonka vuon Hheys on 1 T negahivisen z akselin suuntaan. Tällöin y akselin suunnassa havaitaan sähköken<ä, jonka ken<ävoimakkuus on 2,4 µv/m. Mikä on varauksenkulje<ajien merkki ja varauksenkulje<ajien määrä atomia kohden. MieH Lorentzin voimaa ja miten se vaiku<aa tangossa oleviin hiukkasiin. Minkälainen on tasapainohlanne? Tässä pitää myös pohha lukumäärähhey<ä ja lukumäärää. Tehtävä lii<yy tärkeään Hallin ilmiöön.
25 VIRTAJOHDIN MAGNEETTIKENTÄSSÄ Kuvassa on virtajohdin (virta I) magneeekentässä Voidaan havaita, e<ä magneeeken<ä kohdistaa virtajohhmeen voiman, joka on verrannollinen virran ja magneeekentän suuruuteen. F Tutkitaan tätä voimaa sähkövirran hiukkasmallin avulla: Varaukset, joiden vaellusnopeus on v d, kulkevat johhmessa matkan l ajassa Δt. JohHmen poikkipinta alan läpi kulkema varaus tässä ajassa on q=iδt=il/v d. Sijoita tämä F=qv B. à F=Il B (l on vaellusnopeuden, posihivisten virrankulje<ajien ja siis virran suuntainen johhmen pituinen vektori) Entä jos johdin ei ole suora? Kokonaisvoima saadaan pienten voima alkioiden summana: F B = df B = L I I dl B B
26 Voiman suunta: Esim. JohHmen 1 ken<ä kohh suoraan taulusta sisään (oikean kädensääntö). Kaavasta F=Il B nähdään e<ä voima osoi<aa kohh johdinta 2 (oikean kädensääntö). à vetovoima Voiman suuruus: F 12 =I 2 lb 1 Aikaisemmin näillä kurssilla johdeein suoran johhmen magneeekentälle: B=µ 0 I/2πd (missä d on tarkastelupisteen etäisyys johhmesta) F 12 = µ 0 I 1 I 2 l 2πd VIRTAJOHDINTEN VÄLINEN VOIMA A) virrat samaan suuntaan Entä jos virrat erisuun0in? I 1 F 21 I 2 F 12 virran I 2 aiheu<ama ken<ä B 2 virran I 1 aiheu<ama ken<ä B 1 à sama suuruus, mu<a hylkivät toisiaan
27 Harjoitus 6, Tehtävä 2 Kuvan kahdessa paikalleen kiinnitetyssä pitkässä yhdensuuntaisessa suorassa johhmessa kulkee virta samaan suuntaan. Niiden yläpuolella leijuu kolmas samanlainen ja samansuuntainen johdin. Kuinka suuri virta leijuvassa johhmessa kulkee jos johdin ase<uu siten, e<ä kolmen johhmen poikkileikkaus muodostaa tasasivuisen kolmion, jonka sivun pituus on d? JohHmien lineaarinen massahheys on µ (g/m). Hauska (?) lasku virtajohhmien välisistä magneeesista voimista. Biot n ja SavarHn laki ja magneeesen voiman käy<öä.
SOVELLUS: SYKLOTRNI- KIIHDYTIN
SOVELLUS: SYKLOTRNI- KIIHDYTIN sähköken+ä levyjen välissä vaihtuu jaksollisesj taajudella f cyc, niin e+ä se kiihdy+ää vara+ua hiukkasta aina kun se kulkee välikön ohi. potenjaali ΔV oskilloi ns. syklotroni
LisätiedotSMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO
SMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO LiikeJla vaiku5aa siihen, miten kentät syntyvät ja miten hiukkaset kokevat kenben väli5ämät vuorovaikutukset ja miltä kentät näy5ävät. Vara5u hiukkanen kokee sähkömagneebsen
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotKYSYMYS: Lai*akaa varaukset järjestykseen, posi9ivisesta nega9ivisempaan.
: Lai*akaa varaukset järjestykseen, posi9ivisesta nega9ivisempaan. Protoni Elektroni 17 protonia 19 electronia 1,000,000 protonia 1,000,000 elektronia lasipallo puu*uu 3 elektronia (A) (B) (C) (D) (E)
LisätiedotKURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA
KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA varausjakauman sähköken/ä, Coulombin laki virtajakauman ken/ä, Biot n ja Savar8n laki erilaisten (piste ja jatkuvien) varaus ja virtajakautumien poten8aalienergia, poten8aali,
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
LisätiedotMagneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän
3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotFysiikka 7. Sähkömagnetismi
Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla
LisätiedotTÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA
TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Sähköstatiikka Coulombin laki ja sähkökentän
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
LisätiedotYleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.
Yleistä sähkömagnetismista IÄLTÖ: ähkömagnetismi käsitekarttana ähkömagnetismin kaavakokoelma ähkö- ja magneettikentistä Maxwellin yhtälöistä ÄHKÖMAGNETIMI KÄITEKARTTANA: Kapasitanssi Kondensaattori Varaus
LisätiedotVIELÄ KÄYTÄNNÖN ASIAA
VIELÄ KÄYTÄNNÖN ASIAA Kurssin luentomuis8inpanot (ja tulevat laskarimallit) näkyvät vain kun olet kirjautunut sisään ja rekisteröitynyt kurssille WebOodin kauga Kurssi seuraa oppikirjaa kohtuullisen tarkkaan,
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotLuku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä
Luku 23 Tavoitteet: Määritellä potentiaalienergia potentiaali ja potentiaaliero ja selvittää, miten ne liittyvät toisiinsa Määrittää pistevarauksen potentiaali ja sen avulla mielivaltaisen varausjakauman
LisätiedotPotentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0
Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus kun asetetaan V( ) = 0 Potentiaali ja sähkökenttä: tasaisesti varautut levyt Tiedämme edeltä: sähkökenttä E on vakio A B Huomaa yksiköt: Potentiaalin muutos pituusyksikköä
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
LisätiedotFysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto
ysiikka 1 Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto 7.1.1 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä voi syntyä
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä
Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto.5.13 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén Luentoviikko 5 / versio 7. lokakuuta 2016 Luentoviikko 5 Magnetostatiikka (Ulaby, luku 5) Magneettiset voimat ja vääntömomentit Biot Savartin laki Magnetostaattiset
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 6 / versio 14. lokakuuta 2015 Magnetostatiikka (Ulaby, luku 5) Magneettiset voimat ja vääntömomentit Biot Savartin laki Magnetostaattiset
LisätiedotNäytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina
Jakso 1. iot-savartin laki, Ampèren laki, vektoripotentiaali Tässä jaksossa lasketaan erimuotoisten virtajohtimien aiheuttamien magneettikenttien suuruutta kahdella eri menetelmällä, iot-savartin lain
LisätiedotElektrodynamiikan tenttitehtäviä kl 2018
Elektrodynamiikan tenttitehtäviä kl 2018 Seuraavista 30 tehtävästä viisi tulee Elektrodynamiikka I:n loppukokeeseen 6.3.2018. Koska nämä tehtävät ovat kurssin koetehtäviä, vihjeitä niiden ratkaisemiseen
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus Ratkaisut Tehtävä i) Isotoopeilla on sama määrä protoneja, eli sama järjestysluku Z, mutta eri massaluku A. Tässä isotooppeja keskenään ovat 9 30 3 0 4Be ja 4 Be, 4Si,
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotMS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy
LisätiedotVaratun hiukkasen liike
Luku 15 Varatun hiukkasen liike SM-kentässä Tarkastellaan lopuksi varatun hiukkasen liikettä sähkömagneettisessa kentässä. Liikeyhtälö on tullut esiin useaan otteeseen kurssin aikana aiemminkin. Yleisesti
LisätiedotVaratun hiukkasen liike
Luku 16 Varatun hiukkasen liike SM-kentässä Tarkastellaan lopuksi varatun hiukkasen liikettä sähkömagneettisessa kentässä. Liikeyhtälö on tullut esiin useaan otteeseen kurssin aikana aiemminkin. Yleisesti
LisätiedotFYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
LisätiedotRATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotMaxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
LisätiedotJakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen
Jakso 8. Ampèren laki Esimerkki 8.: Johda pitkän suoran virtajohtimen (virta ) aiheuttaman magneettikentän lauseke johtimen ulkopuolella etäisyydellä r johtimesta. Ratkaisu: Käytetään Ampèren lakia C 0
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV Faradayn laki E B t Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän
LisätiedotFY6 - Soveltavat tehtävät
FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
Lisätiedotg-kentät ja voimat Haarto & Karhunen
g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle
Lisätiedota P en.pdf KOKEET;
Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä ratkaisuineen. Tentaattorina on ollut Hanna Pulkkinen. Huomaa, että tämän kurssin sisältö on hiukan eri kuin Soveltavassa sähkömagnetiikassa, joten
LisätiedotTheory Finnish (Finland) Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä)
Q3-1 Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä) Lue erillisessä kuoressa olevat yleisohjeet ennen tämän tehtävän aloittamista. Tässä tehtävässä tarkastellaan maailman suurimman hiukkasfysiikan
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
LisätiedotSATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 14: Indusoitunut sähkömotorinen voima ja kertausta magneettikentistä
ATE112 taattinen kenttäteoria kevät 217 1 / 5 Tehtävä 1. Alla esitetyn kuvan mukaisesti y-akselin suuntainen sauvajohdin yhdistää -akselin suuntaiset johteet (y = ja y =,5 m). a) Määritä indusoitunut jännite,
Lisätiedot&()'#*#+)##'% +'##$,),#%'
"$ %"&'$ &()'*+)'% +'$,),%' )-.*0&1.& " $$ % &$' ((" ")"$ (( "$" *(+)) &$'$ & -.010212 +""$" 3 $,$ +"4$ + +( ")"" (( ()""$05"$$"" ")"" ) 0 5$ ( ($ ")" $67($"""*67+$++67""* ") """ 0 5"$ + $* ($0 + " " +""
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1
763306A JOHDATUS SUHTLLISUUSTORIAAN Ratkaisut 3 Kevät 07. Fuusioreaktio. Lähdetään suoraan annetuista yhtälöistä nergia on suoraan yhtälön ) mukaan + m ) p P ) m + p 3) M + P 4) + m 5) Ratkaistaan seuraavaksi
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
Lisätiedota) Lasketaan sähkökenttä pallon ulkopuolella
Jakso 2. Gaussin laki simerkki 2.1: Positiivinen varaus Q on jakautunut tasaisesti R-säteiseen palloon. Laske sähkökenttä pallon a) ulkopuolella ja b) sisäpuolella etäisyydellä r pallon keskipisteestä.
LisätiedotMaxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan
LisätiedotVirrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite
TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan
LisätiedotKapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
LisätiedotLuento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike
Luento 5: Käyräviivainen liike Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike 1 / 29 Luennon sisältö Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat
LisätiedotELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA VIRTA- JOHDOISSA
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jussi Sievänen, n86640 Tuomas Yli-Rahnasto, n85769 Markku Taikina-aho, n85766 SATE.2010 Dynaaminen Kenttäteoria ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotVaratun hiukkasen liike
Luku 17 Varatun hiukkasen liike SM-kentässä Tarkastellaan tässä luvussa varatun hiukkasen liikettä sähkömagneettisessa kentässä. Asiaa on käsitelty RMC:n luvussa 14 ja CL käsittelee Hamiltonin formalismia
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 4 / versio 30. syyskuuta 2015 Sähköstatiikka (Ulaby, luku 4.1 4.5) Maxwellin yhtälöt statiikassa Coulombin voimalaki Gaussin laki Potentiaali
Lisätiedot2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio
x = x 2 = 5/2 x 3 = 2 eli Ratkaisu on siis x = (x x 2 x 3 ) = ( 5/2 2) (Tarkista sijoittamalla!) 5/2 2 Tämä piste on alkuperäisten tasojen ainoa leikkauspiste Se on myös piste/vektori jonka matriisi A
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 207. Nelinopeus ympyräliikkeessä On siis annettu kappaleen paikkaa kuvaava nelivektori X x µ : Nelinopeus U u µ on määritelty kaavalla x µ (ct,
LisätiedotHARJOITUS 4 1. (E 5.29):
HARJOITUS 4 1. (E 5.29): Työkalulaatikko, jonka massa on 45,0 kg, on levossa vaakasuoralla lattialla. Kohdistat laatikkoon asteittain kasvavan vaakasuoran työntövoiman ja havaitset, että laatikko alkaa
Lisätiedot5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)
5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) Voiman momentti määritellään ristitulona M = r F missä r on voiman F vaikutuspisteen paikkavektori tarkasteltavan pisteen suhteen Usean voiman tapauksessa
Lisätiedot1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8
Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Mikä tämä kurssi on....................... 3 1.2 Hieman taustaa.......................... 4 1.3 Elektrodynamiikan perusrakenne................ 6 1.4 Kirjallisuutta...........................
LisätiedotSähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
Lisätiedot4. Gaussin laki. (15.4)
Luku 15 Maxwellin yhtälöt 15.1 iirrosvirta Voidaan osoittaa, että vektorikenttä on yksikäsitteisesti määrätty, jos tunnetaan sen divergenssi, roottori ja reunaehdot. Tämän vuoksi sähkö- ja magneettikenttien
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 26. syyskuuta 2016 Sähköstatiikka (Ulaby, luku 4.1 4.5) Maxwellin yhtälöt statiikassa Coulombin voimalaki Gaussin laki Potentiaali Dipolin potentiaali
Lisätiedot9 Maxwellin yhtälöt. 9.5 Aaltoyhtälö ja kenttien lähteet Aaltoyhtälö tyhjössä Potentiaaliesitys Viivästyneet potentiaalit
9 Maxwellin yhtälöt 9.5 Aaltoyhtälö ja kenttien lähteet 9.5.1 Aaltoyhtälö tyhjössä 9.5.2 Potentiaaliesitys 9.5.3 Viivästyneet potentiaalit 9.5.4 Aaltoyhtälön Greenin funktio 9.6 Mittainvarianssi Typeset
Lisätiedot766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotMagneettinen energia
Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
LisätiedotPassiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite
Lisätiedot5. Sähkövirta, jännite
Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Luku 7 Sähkömagneettinen induktio Oppimateriaali RMC luku 11 ja CL 8.1; esitiedot KSII luku 5. Toistaiseksi olemme tarkastelleet vain ajasta riippumattomia kenttiä. Ne voi mainiosti kuvitella kenttäviivojen
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =
Lisätiedot766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA PERUSTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN
766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA PERUSTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN Laske nämä tehtävät, jos koet, että sinulla on aukkoja Soveltavan sähkömagnetiikan perusasioiden hallinnassa. Älä välitä tehtävien numeroinnista.
LisätiedotTfy Fysiikka IIB Mallivastaukset
Tfy-.14 Fysiikka B Mallivastaukset 14.5.8 Tehtävä 1 a) Lenin laki: Muuttuvassa magneettikentässä olevaan virtasilmukkaan inusoitunut sähkömotorinen voima on sellainen, että siihen liittyvän virran aiheuttama
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka
LisätiedotLuento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho
Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet nduktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV nduktanssin määrittäminen Virta kulkee johtimessa, jonka poikkipinta on S a J S a d S A H F S b Virta aiheuttaa magneettikentän
LisätiedotLiikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima
Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima Tämän luennon tavoitteet Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat ja binomiapproksimaatio gravitaatio jatkuu viime viikolta Jousivoima: mikä se on ja miten
Lisätiedot