Aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin

Transkriptio

1 Aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL

2 Palvelurakenteet Itä-Suomessa Alueella kaksi erityishuoltopiiriä: Savon eh-piiri itsenäinen kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan eh-piiri osa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymää; molemmilla asiantuntijapalvelujen ja laitoshoidon lisäksi myös asumispalvelutuotantoa Kunnat/sosiaalipalvelujen kuntayhtymät ja yhteenliittymät järjestävät kehitysvammaisille runsaasti palveluja mm. vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella Osa kunnista on lisäämässä omaa palvelutuotantoa asuminen ja päivätoiminta, tilapäishoito, neuvolatoiminta ja terveydenhuolto havaittu, että tarvitaan myös omaa tuotantoa hintakehityksen hallitsemiseksi ja saatavuuden turvaamiseksi Alueelle syntynyt 1990-luvulta lähtien yksityisiä asumispalveluja, jotka kokeneet muutoksia suurten toimijoiden tullessa markkinoille ja kilpailutuksen asetuttua vahvaan rooliin palvelujen järjestämisessä Alueen sisällä on isoja eroja palvelujen järjestämistavoissa 2

3 Palvelujen kehittäminen EH-piirien yhteyteen perustettiin 1990-luvulla asumispalvelusäätiöt (Honkalampisäätiö, Savon Vammaisasuntosäätiö), jotka yksityisten toimijoiden ohella ovat rakentaneet asumispalveluyksiköitä Lisäksi ne ovat toimineet vahvasti palvelujen sisällön kehittäjinä Nyt asumispalvelujen rakentaminen siirtynyt em. säätiöiltä kunnille ja eh-piireille valtakunnallisten yksityisten toimijoiden ohella Honkalampikeskuksen laitosyksiköitä on saneerattu, uudistettu toiminnalliselta sisällöltään ja muutettu asumispalveluiksi Vaalijala on rakentanut alueensa kuntiin lähes 20 asumisyksikköä Kummassakin erityishuoltopiirissä on erikoistunutta osaamista Alueella toteutettiin kaksi laajaa hanketta kv-palvelujen kehittämiseksi STM:n kehittämishankerahoituksella Kunnissa kehitetty palveluja, juuri nyt erityisesti niiden valvontaa 3

4 Kielteiset ilmiöt palveluissa Pakkomuutot Palvelujen lakkauttaminen, muuttaminen ja vähentäminen organisaatiosta lähtevistä syistä ilman, että asiakkaan palvelujen tarpeessa tapahtuu muutosta Kuntouttavan päivähoidon saatavuus vaikeutunut päivähoidon muututtua varhaiskasvatukseksi ja siirryttyä opetus- ja kulttuuritoimen alaisuuteen diagnoosivaatimus sitkeässä Valtataistelut asiakkaiden läheisten kanssa, ts. huono kohtelu Sosiaalihuoltolain väärin ymmärtäminen ikääntyvät kehitysvammaiset vanhustenhuoltoon iän perusteella, ilman tarpeissa ilmaantunutta muutosta Lisääntyvä kehitysvammaisten henkilöiden oikeusturvan ja itsemääräämisoikeuden unohtaminen hallintomenettelyssä ylikävelyä, läheisten sivuuttamista asioiden hoitamisesta 4

5 Lainsäädännön uudistamisen odottelua Alueen toimijat ovat odotelleet jo kauan vammaislainsäädännön uudistamista Odottelusta seurannut, että palvelujen järjestämisessä saatetaan ottaa askeleita suuntaan, josta ei ole vielä säädöksiä Olotila on melkoisen sekava; johtanut kehitysvammaisten yksilöasioiden käsittelyn lisääntymiseen ISAVI:ssa kantelut, valitukset ja epäkohtailmoitukset pysyneet tasolla, johon nousivat 2011 Tapaukset usein vakavia, vaativat runsaasti lainsäädännöllistä arviointia perustusoikeuksista asti 5

6 ISAVI/Ratkaistut valvonta- ja kanteluasiat /sosiaalihuolto Kantelu Ohjelmap Oma-aloitt Ilmoituksen per Lausunnot Yhteensä Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL

7 Kehitysvammahuollon valvonta-asiat Sisältää kantelut ja valvonnan: 2011: 11 kpl 2012: 16 kpl 2013: 18 kpl 2014: 16 kpl 2015: 15 kpl Lisäksi valitukset 6-10 kpl vuosittain %-määrä vaihtelee noin 5:stä 9:ään vuosittain suhteessa koko valvontaan 7

8 Kuka huolehtii kehitysvammaisen henkilön oikeusturvasta, jos ei ole edunvalvojaa tai läheisiä? Ajoittain on pohdittu, kuka voi tehdä valituksen kehitysvammaisen henkilön puolesta, jos hänellä ei ole edunvalvojaa mitä jos valitus jää tekemättä ja henkilön oikeusturva ei toteudu? Edunvalvonta usein suppea, vain taloudellisia asioita varten, ei riittävää perehtyneisyyttä päämiehen palveluihin Kunnilla velvollisuus esittää edunvalvojan määräämistä jos kehitysvammaisen oikeusturva uhattuna ei tiedetä, intressiristiriita Asia ratkaistu KHO:n päätöksellä heinäkuussa 2016 Viesti on selvä: kehitysvammaisen henkilön oikeusturva ei saa vaarantua siksi, että hänellä ei ole laillista edustajaa! Tärkeintä on, että oikeusturvakeinoja käytetään kun se on mahdollista. 8

9 KHO dnro 544/3/16 Kysymys läheisen henkilön kelpoisuudesta käyttää kehitysvammaisen henkilön puhevaltaa Edunvalvontamääräyksen puuttuessa KHO katsoi, että oli ratkaistava oliko läheisellä ollut jollain muulla perusteella ollut oikeus tehdä viranhaltijan päätöksestä valitus kehitysvammaisen henkilön puolesta Henkilö ei kyennyt luotettavasti ilmaisemaan mielipidettään laajoissa, eikä abstrakteissa kysymyksissä, muun muassa asuminen ja muuttaminen, ei kyennyt valvomaan etuaan viranomaisessa, eikä antamaan valtuutusta asiansa hoitamiseen. KHO katsoi, että näissä oloissa valituksen tekeminen henkilön puolesta on ollut välttämätöntä hänen etunsa valvomiseksi Läheisellä on kysymyksessä olevissa olosuhteissa ollut asiainhuoltoon (negotiorum gestio) perustunut kelpoisuus tehdä henkilön puolesta valitus viranhaltijan päätöksestä Itsemääräämisoikeuden näkökulmasta erityisen vaikea haaste! 9

10 Asumisyksiköiden valvonta Alueen asumisyksiköistä valvotaan vuosittain noin 8 % aluehallintoviraston tulossopimuksen perusteella Lisäksi valvontaa epäkohtailmoituksiin liittyen harkinnan jälkeen, pyydetäänkö kuntaa valvomaan vai valvotaanko itse Kohteluun ja palvelujen laatuun liittyvät ilmoitukset siirretään harkinnan perusteella muistutuksena käsiteltäväksi yksikköön tai kuntaan Asumispalvelujen laadussa vakavat poikkeamat nykyisellään jopa harvinaisempia kuin viranomaistoiminnassa 10

11 Itä-Suomi on aktiivista aluetta SOTE-uudistus on ministeri Rehulan mukaan ( Mli) hyvässä vauhdissa Pohjois-Karjalassa (Siun Sote) ja Etelä-Savossa (ESSOTE) Pohjois-Savossa hitaampaa ja hiljaisempaa? Aluehallintoviraston näkökulmasta kiinnostavaa, minkälaisissa rakenteissa kehitysvammahuollon lähipalveluista ja erityistason palveluista jatkossa huolehditaan - turvataanko asiantuntemus ja monialainen yhteistyö riittävällä tavalla, kuka kantaa kehittämisestä vastuuta, mikä on siinä sosiaalihuollon rooli, ovatko nykyiset asiantuntijat riittävästi mukana uudistamisessa? Erityisen iso kysymys on valinnanvapaus miten se toteutuu vaikeimmin kehitysvammaisten kohdalla? Voidaanko hyväksyä, että ei toteudu? Iso huoli siitä, toteutuuko kehitysvammaisten henkilöiden oikeusturva ja itsemääräämisoikeus ylikävelyä ja laiminlyöntiä tapahtuu koko ajan, hallinnollisessa päätöksenteossa myös arjen palveluissa Asumispalveluissa ollaan kuitenkin enimmäkseen hyvin tietoisia omavalvontavastuusta ja IMO-laista kuten kysymyksetkin osoittavat 11

12 Kiitos! Satu Syrjälä Itä-Suomen aluehallintovirasto , Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL