S Signaalit ja järjestelmät Tentti
|
|
- Onni Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S Signaali ja järjeselmä eni Vasaa ehävään, ehävisä 2 7 eaan humin neljä parhaien surieua ehävää.. Vasaa lyhyesi seuraaviin saehäviin, käyä arviaessa kuvaa. a) Mien määriellään jaksllinen signaali maemaaisesi? b) Esiä signaalin energian lauseke sen Furier-muunnksen X ( ) c) Mikä n uls Diracin impulssin δ( ) ja signaalin ( ) f avulla. x knvluuisa? d) IDF laskeaan 892 spekrinäyeellä, jka n eu khz välein. Mien pikää aikaväliä IDF edusaa, ja mikä n näyeväli aika-aluessa? e) Kanavan siirfunki n H( f) bexp( j2π f) =. Esiä kanavan ampliudi- ja vaihevase. f) ukiaseman herkkyys n 04 dbm. Miä eharva (W) ämä vasaa? g) Ksinimuisella ulsignaalilla n epälineaarisen laieen lähösignaali y() = + 00cs( 2π fx) + 2cs( 4π fx) + 3cs( 6π fx). Ilmia laieen 2. aseen ja 3. aseen särökerime ja kknaissärökerrin. h) Millä ehdilla n saunnaissignaali laajassa mielessä sainäärinen? i) Miä arkiava lyhenee FM ja DPSK? j) Miä suuruuslukkaa (db) n signaalikvanisinikhinasuhde 8 biin lineaarisella kvanisinnilla? 2. Jhda heisen pulssisignaalin 2 x () = a rec 2 2 x() a Furier-muunns. Käyä esim. deriviniereemaa, ja älä unhda. derivaaan epäjakuvuuskhia. 3. Vieressä kuvaun RC-ali- R C = pääsöpiirien ( ) sarjakykennän järjeselmäfunki va: R C R C
2 ( π ) F H( f) = 2 + j6π f + j2 f (,5+,25 ) (,5,25 ) e e u( ) = h( ) 5 `, > 0 u( ) = 0, < 0 Määrää graafisa knvluuia käyäen sarjakykennän lähösignaali, kun ulsignaali n yksikköaskel u() db:n kaisanleveys 4. Parameri γ = n sudaimen selekiivisyyden eräs määrielmä, jssa 0 db vasaa sudaimen ampliudifunk- pulen ehn kaisanleveys in maksimiarva. Laske γ-paramerin arv 4. aseen Buerwrhsudaimelle. Buerwrh-sudaimen ampliudifunki n A( f ) =. n + f f ( ) 2 5. Kuvan järjeselmässä valiaan vahvisus G sien, x() Gx()+n eä kun ulsignaalin G H(f) () x() ampliudi n 00 µv, n vahvisimen lähösignaalin ampliudi V. Signaaliin summauuu khina, jnka 2-puli- n() N 20 nen ehspekri n ( ) W Sn f = = 0. Kaikissa järjeselmäsissa 2 Hz n sama ul- ja lähöimpedanssi. a) Laske arviava ampliudivahvisus G. b) Esiä järjeselmän lähökhinan ehn lauseke, kun sudaimen siirfunki n H(f). c) Laske keskimääräinen lähökhinaeh, kun sudain n ideaalinen alipääsösudain, jnka kaisanleveys B = MHz.
3 6. Kanaalln c ( π f) () = cs 2 c ja mdulivan signaalin x (), jnka kaisanleveys n W, summa syöeään epälineaariseen laieeseen, jnka 3 minaiskäyrä n y = x. a) Esiä epälineaarisen laieen lähösignaali y () x ():n penssien ja kanaalln harmnisen kmpnenien avulla, ja unnisa siiä DSB-mdulaaia sisälävä ermi. b) Piirrä aajuusakselilla y ():n ermien aajuusväli, ja päää sen peruseella, kuinka suuri kanaalaajuuden f c ulee lla, ja ermi eivä lisi päällekkäin aajuusalueessa. 7. Näyeenjärjeselmän ulsignaali n kahden ksiniaalln summa, x() = cs ( 2π fx) + 0,5cs ( 2π fx2), jssa fx = khz, fx 2 = 5 khz, ja näyeenaajuus f s = 8 khz. a) Hahmele näyesignaalin x () x xs () spekri aajuusalueella s () ˆx() khz leaen näyeen ideaaliseksi. f b) Esiä ideaalisella alipääsö- s ˆx lau- sudaimella (kaisanleveys 4 khz) reknsruidun signaalin ( ) seke.
4 S Signals and Sysems Exam Answer Quesin, f he Quesins 2 7 he fur bes perfrmed are aken in accun.. Give shr answers he fllwing asks, use figures when needed. a) Hw is he peridic signal defined mahemaically? b) Express he energy f a signal wih is Furier-ransfrm X ( f ). c) Wha is he resul f cnvlving a Dirac impulse δ( ) and a signal ( ) x? d) IDF is calculaed wih 892 specrum samples äken wih khz spacing. Hw large ime inerval des he IDF represen, and hw karge is he sample inerval in he ime dmain? e) he channel ransfer funcin is H( f) bexp( j2π f) =. Wrie he expressins f he channel ampliude and phase respnse. f) he base sain sensiiviy is 04 dbm. which pwer value (W) des his crrespnd? g) Wih a csine wave inpu signal is he upu signal f a nn-linear sysem y() = + 00cs( 2π fx) + 2cs( 4π fx) + 3cs( 6 π fx). Deermine he 2 nd and 3 rd rder disrin cefficiens and he al disrin cefficien. h) Under which cndiins is a randm signal wide sense sainary? i) Wha means he abbreviains FM and DPSK? j) Of which rder f magniude is he signal quanizain nise rai (db) wih 8 bi linear quanizain? 2. Derive he Furier-ransfrm f he pulse signal x() a 2 x () = a rec 2 2 in he adjacen figure. Use e.g. he differeniain mehd and d n frge he discninuiies f he firs derivaive.
5 3. w RC-lw-pass cirduis cnneced in series wihu an islaing amplifier ( R C = ) have he fllwing sysem funcins: R C R C ( π ) F HH ( f ) = 2 + j6 f + j2 f π (.5+.25) (.5.25) e e u( ) = h( ) 5 `, > 0 u( ) = 0, < 0 Deermine by graphical cnvluin he upu signal f his circui when he inpu signal is a uni sep u.(). -60 db bandwidh 4. One definiin f filer seleciviy is γ =, where 0 half pwer bandwidh db crrespnds he maximum filer ampliude respnse. Deermine he γ-value fr a 4 h rder Buerwrh filer. he ampliude respnse f a Buerwrh filer is A( f ) =. n + f f ( ) 2 5. In he sysem shwn in he figure he gain G is chsen s ha wih a 00 µv ampliude f he inpu signal x() he amplifier upu ampliude is V. he w-sided pwer specral densiy f he addiive nise is N 20 ( ) W Sn f = = 0 2 Hz x() Gx()+n. All sysem pars have G H(f) () he same inpu and n() upu impedance. a) Deermine he ampliude gain G.
6 b) Give he symblic expressin f he sysem upu nise pwer when he filer ransfer funcin is H(f). c) Calculae he mean upu pwer, when he filer is an ideal lw-pass filer wih he bandwidh B = MHz. () = cs 2 c and he mdulaing signal x (), wih he bandwidh W, is feed a nnlinear circui having he 3 characerisic curve y = x. a) Give he expressin f he upu signal y () f he nnlinear circui using pwers f x () he harmnic cmpnens f he carrier, and idenify a erm represening DSB mdulain. b) Draw n he frequency axis he frequency inervals ccupied by he erms f y (), and deermine based n ha hw large mus he carrier frequency f be preven verlapping f he specral erms. 6. he sum f he carrier wave c ( π f) c 7. In a sampling sysem he inpu signal is he sum f w csine waves, x( ) = cs ( 2π fx) + 0,5cs ( 2π fx2), where fx= khz, fx2 = 5 khz, and he sampling frequency f s = 8 khz. a) Draw he specrum f he sampled signal xs () in he x () xs () ˆx() frequency band khz wih ideal sampling. b) Give he expressin f he f s recnsruced signal ˆx(), when he recnsrucin filer is an ideal lwpass filer wih 4 khz bandwidh.
7 S Signaler ch sysem enamen Besvara uppgif, av uppgiferna 2 7 beakas de 4 bäs uförda.. Besvara kr följande delfrågr, använd vid behv figurer: a) Hur definieras en peridisk signal maemaisk? b) Ge urycke för signalenergin med hjälp av Furier-ransfrmen X ( f ). c) Vilke är resulae av falning av en Dirac-impuls δ( ) ch signalen x ()? d) IDF beräknas med 892 spekrumsampel, sm as med khz inerval. Hur lång idsinervall represenerar IDF, ch hur sr är samplingsinervalle i idsdmäne? e) Kanalens överföringsfunkin är H( f) = bexp( j2π f). Ge urycken för kanalens ampliud- ch fassvar. f) Bassainens känslighe är 04 dbm. Vilke effekvärde (W) msvarar dea? g) Med in ksinusvåg sm ingångssignal är ugångssignalen frn e linjär sysem y( ) = + 00cs ( 2π fx) + 2 cs ( 4π fx) + 3cs ( 6π fx). Besäm sysems andra- ch redjegrads disrsinkefficien ch den ala disrsinskefficienen. h) Under vilka villkr är en skasisk signal i vidare mening sainär? i) Vad beyder förkrningarna FM ch DPSK? j) Av vilken srleksrdning är signalkvaniseringsbrusförhållandevid linjär kvanisering med 8 biar? 2. Härled Furier-ransfrmen för pulssignalen x() a 2 x () = a rec 2 2 i figuren inill. Använd.ex. derivaameden, ch glöm ine diskninuieen i försa derivaan..
8 3. vå uan islerande mellanförsärkare seriekpplade RClågpassfiler har följande sysemfunkiner: ( π ) F H( f) = 2 + j6 f + j2 f π (,5+,25 ) (,5,25 ) e e u( ) = h( ) 5 `, > 0 u( ) = 0, < 0 R C R C Besäm med grafisk falning seriekpplingens ugångsignal, när inggångssignalen är e enhesseg segsvar u(). -60 db bandbredd 4. En må på filerselekivie är γ =, där 0 db msvarar filres maximala ampliudsvar. Besäm γ-värde för e fjärde gra- halveffekbandbredd dens Buerwrh filer. Ampliudsvare för e Buerwrh filer är A( f ) =. n + f f ( ) 2 5. I syseme i figuren är försärkningen G vald så a en 00 µv ingångssignalampliud x() G H(f) Gx()+n () x() ger V signalampliud n() i försärkarens ugång. De addiive bruses våsidiga effekspekrum är N 20 ( ) W Sn f = = 0. Alla sysemdelar har samma ingångs- ch ugångsimpedans. 2 Hz a) Besäm ampliudförsärkningen G. b) Presenera de symbliska urycke för medeleffeken av sysemes ugångsbrus, när ugångsfilres överföringsfunkin är H(f).
9 a) Beräkna ugångseffeken, när filre är e ideal lågpassfiler med bandbredden B = MHz. () = cs 2 c ch den mdulerande signalen x () med bandbredden ugör insignalen ill en linjär kres med den 3 karakerisiska funkinen y = x. a) Ge urycke för den linjära kresen usignalen y () med hjälp av penser av x () ch bärvågens harmniska kmpnener, ch idenifiera en erm rerpresenerande DSB mdulain. b) Uppria på frekvensaxeln de lika y ()-ermernas frekveninervall, ch besäm med hjälp av grafen bärvågens minimifrekvens f c för a ermernas specra ine ska överlappa varandra. 6. Summan av bärvågen c ( π f) 7. I e samplingssysem är ingångssignalen summan av vå ksinusvågr, x() = cs ( 2π fx) + 0,5cs ( 2π fx2), där fx= khz, fx2 = 5 khz, ch samplingsfrekvensen f s = 8 khz. a) Ria upp hen samplade signalens xs () spekrum i frekvensmråde khz under x () xs () ˆx() anagande av ideal sampling. f s b) Skriv urycke fr den ˆx, när reknsrukinsfilre är e ideal reknsruerade signalen ( ) lågpassfiler med 4 khz bandbredd.
10 S Signaali ja järjeselmä, eni Vasaa lyhyesi seuraaviin saehäviin, käyä arviaessa kuvaa. a) Mien määriellään jaksllinen signaali maemaaisesi? b) Esiä signaalin energian lauseke sen Furier-muunnksen X ( ) c) Mikä n uls Diracin impulssin δ( ) ja signaalin ( ) f avulla. x knvluuisa? d) IDF laskeaan 892 spekrinäyeellä, jka n eu khz välein. Mien pikää aikaväliä IDF edusaa, ja mikä n näyeväli aika-aluessa? e) Kanavan siirfunki n H( f) bexp( j2π f) =. Esiä kanavan ampliudi- ja vaihevase. f) ukiaseman herkkyys n 04 dbm. Miä eharva (W) ämä vasaa? g) Ksinimuisella ulsignaalilla n epälineaarisen laieen lähösignaali y() = + 00cs( 2π fx) + 2cs( 4π fx) + 3cs( 6π fx). Ilmia laieen 2. aseen ja 3. aseen särökerime ja kknaissärökerrin. h) Millä ehdilla n saunnaissignaali laajassa mielessä sainäärinen? i) Miä arkiava lyhenee FM ja DPSK? j) Miä suuruuslukkaa (db) n signaalikvanisinikhinasuhde 8 biin lineaarisella kvanisinnilla? Mallirakaisu a) x ( + ) = x ( ), x ( + k) = x ( ), kn kknaisluku b) 2 Ex = X( f ) df c) x () d) = ms, s = / s = 0, µs H ( f) = bcsθ + jbsin θ A( f) = + b 2bcs θ, θ = 2π fτ e) bsinθ φ( f ) = arcan b cs θ 3,4 f) 0 W = 39,8 fw g) d2 = 0,02 d3 = 0,03 d = 0,036 h) E { x( ) } = vaki, Rx(, 2) = Rx( 2 - ) i) Frequency mdulain (aajuusmdulaai), Differenial Phase Shif Keying (Differeniaalinen vaiheavainnus) j) 48 db Arvselu: 0 pise/saehävä, summa kvanisidaan lähimmäksi kknaisluvuksi 2
11 2. Jhda heisen pulssisignaalin 2 x () = a rec 2 2 x() a Furier-muunns. Käyä esim. deriviniereemaa, ja älä unhda. derivaaan epäjakuvuuskhia. Rakaisu x() 2 x () = a rec 2 2 2a 2a x ( ) = δ ( + ) rec 2 2 2a + δ ( + ) 2a j2 f F { x π ( ) } = e 4a 2a j2π f sinc( 2 f ) + e 4a = cs( 2π f) sinc( 2 f ) - x'() - x''() pulse_shapes.dsf 0 / 0 / X( f) = = 4a F { x ( ) } 2 ( j2π f ) sinc( 2 f) cs( 2π f) ( 2π f ) 2-0 / Arvselu: derivaaa ikein, p 2. derivaaa ikein, 3p, impulssifunkiiden muunns ikein, p derivinikeinn svelaminen ikein, 3p ikea lppuuls, 2p
12 3. Vieressä kuvaun RC-ali- R C = pääsöpiirien ( ) sarjakykennän järjeselmäfunki va: ( π ) F H( f) = 2 + j6π f + j2 f R R C (,5+,25 ) (,5,25 ) e e u( ) = h( ) 5 C `, > 0 u( ) = 0, < 0 Määrää graafisa knvluuia käyäen sarjakykennän lähösignaali, kun ulsignaali n yksikköaskel u().. Rakaisu Kun < 0, knvluuiuls n nlla Kun > 0, knvluuiuls n y () = e e 5 0 u (,5+,25 ) (,5,25 ) u du ( ) ( ) =,5 +, 25 e (,5, 25 ) e 5 Arvselu: inen käänney, 2p kaksi apausa, 2p knvluuiinegraali k, 2p raja ikein, 2p lppuuls k, 2p u,5+,25,5,25 ( )
13 -60 db:n kaisanleveys 4. Parameri γ = n sudaimen selekiivisyyden eräs määrielmä, jssa 0 db vasaa sudaimen ampliudifunk- pulen ehn kaisanleveys in maksimiarva. Laske γ-paramerin arv 4. aseen Buerwrhsudaimelle. Buerwrh-sudaimen ampliudifunki n ( ) A f = + ( f f ) 2 n. RAKAISU Buerwrh-sudaimen pulen ehn kaisanleveys n f. -60 db:n kaisan leveys saadaan seuraavasi: ( ) A B ek ( B f ) 8 3 Bek 6 = = 0 = 0 = f ek 0,25 ek = = B f f -60 db:n kaisanleveys γ = = pulen ehn kaisanleveys pulen ehn kaisanleveys = f, 3p db-muunns, 3p Bek laskena, 3p Numeerinen lppuuls. p
14 5. Kuvan järjeselmässä valiaan vahvisus G sien, x() Gx()+n eä kun ulsignaalin x() G H(f) () ampliudi n 00 µv, n vahvisimen lähösignaalin ampliudi V. Signaaliin summauuu khina, jnka 2-pulinen n() N 20 ehspekri n ( ) W Sn f = = 0. Kaikissa järjeselmäsissa n 2 Hz sama ul- ja lähöimpedanssi. a) Laske arviava ampliudivahvisus G. b) Esiä järjeselmän lähökhinan ehn lauseke, kun sudaimen siirfunki n H(f). c) Laske keskimääräinen lähökhinaeh, kun sudain n ideaalinen alipääsösudain, jnka kaisanleveys B = MHz. RAKAISU a) G µ V = = µ V n n n 0 b) ( ) ( ) ( ) ( ) c) P = S f df = H f G S f df = H f G N df P = df = 2 0 = 2 0 W = 2µ W n Arvselu: a) 2p b) 4p, riippuen mien käyökelpinen lppuuls c) 4p,
15 () = cs 2 c ja mdulivan signaalin x (), jnka kaisanleveys n W, summa syöeään epälineaariseen laieeseen, jnka 3 minaiskäyrä n y = x. a) Esiä epälineaarisen laieen lähösignaali y () x ():n penssien ja kanaalln harmnisen kmpnenien avulla, ja unnisa siiä DSB-mdulaaia sisälävä ermi. b) Piirrä aajuusakselilla y ():n ermien aajuusväli, ja päää sen peruseella, kuinka suuri kanaalaajuuden f c ulee lla, ja ermi eivä lisi päällekkäin aajuusalueessa. 6. Kanaalln c ( π f) Rakaisu a) ( ( π )) y () = x () + cs 2 f c = x () + 3 x ()cs 2 c + 3 ()cs 2 c + cs 2 c 3 2 = x ( ) + 3 x ( )cs 2 f +,5 x ( ) +,5 x ( )cs 2 2f ( π f ) x ( π f ) ( π f ) ( π c ) ( π c ) ( π f) ( π f) + 0, 75cs 2 c + 0, 25cs 2 3 jssa ermi, 5 x ( ) cs ( 2π 2 f c n DSB-mdulaai ) c b) Cubic_mdular.dsf 2f W > f + 2W f > W c c c 3 f c +2W 2f c -W a) 5p, lauseke 2p + DSB-ermin unnisus 3p b) spekrikuva 3p, fc-eh 2p
16 7. Näyeenjärjeselmän ulsignaali n kahden ksiniaalln summa, x() = cs ( 2π fx) + 0,5cs ( 2π fx2), jssa fx= khz, fx2 = 5 khz, ja näyeenaajuus f s = 8 khz. b) Hahmele näyesignaalin xs ( ) spekri aajuusalueella khz leaen näyeen ideaaliseksi. b) Esiä ideaalisella alipääsösudaimella (kaisanleveys 4 khz) reknsruidun signaalin ˆx( ) lauseke. x () s () x ˆx() Mallirakaisu: f s Hr ( f) f/khz ˆX ( f) f/khz spekrin mnisuminen näyeenssa, 3p kaikki viiva saau ikein, 2p alipääsösudauksen jäämä spekriviiva ikein, 2p kahden ksinin unnisaminen, 3p
17
a) Ortogonaalinen, koska kantafunktioiden energia 1
S-7.060 Signaali ja järjeselmä Teni 14.5.001 1. Vasaa lyhyesi seuraaviin saehäviin, käyä arviaessa kuvaa. a) Mikä minaisuuksisa rgnaalinen ja rnrmaalinen kuvaa paremmin Furier-sarjaa ja miksi? b) Esiä
S Signaalit ja järjestelmät Tentti
S-7. Signaali ja järjeselmä eni..6 Vasaa ehävään, ehävisä 7 oeaan huomioon neljä parhaien suorieua ehävää.. Vasaa lyhyesi seuraaviin osaehäviin, käyä arviaessa kuvaa. a) Mikä kaksi ehoa kanaunkioiden φ
( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:
ELEC-A700 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS 3 Sivu /8. arkasellaan oheisa järjeselmää bg x Yksikköviive + zbg z bg z d a) Määriä järjeselmän siirofunkio H Y = X b) Määriä järjeselmän
( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.
ELEC-A7 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS Sivu 1/11 1. Johda anneun pulssin Fourier-muunnos ja hahmoele ampliudispekri. Käyä esim. derivoinieoreemaa, ja älä unohda 1. derivaaan epäjakuvuuskohia!
Luento 9. Epälineaarisuus
Lueno 9 Epälineaarisuus 9..7 Epälineaarisuus Tarkasellaan passiivisa epälineaarisa komponenia u() y() f( ) Taylor-sarjakehielmä 3 y f( x) + f '( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) +...! 3! 4!
TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta
KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän
Luento 11. Stationaariset prosessit
Lueno Soasisen prosessin ehosperi Signaalin suodaus Kaisarajoieu anava 5..6 Saionaarise prosessi Auoorrelaaio φ * * (, ) ( ), { } { } jos prosessi on saionaarinen auoorrelaaio ei riipu ajasa vaan ainoasaan
Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5
S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,
S Ä H K Ö - J A T I E T O T E K N I I K A N O S A S T O
S Ä H K Ö J A T I E T O T E K N I I K A N O S A S T O 2.0.2007 Piirieria II (Graafise laskime salliuja). Laske kuvan piirille siirfunki U u (s)/u in (s) ja piirrä nllanapakara. Laske myös Laplacekääneismuunns
Luento 9. Epälineaarisuus
Lueno 9 Epälineaarisuus 8..6 Epälineaarisuus Tarkasellaan passiivisa epälineaarisa komponenia u() y() f( ) Taylor-sarjakehielmä 3 y f( x) + f '( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) +...! 3! 4!
S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA 2. välikoe 5.5.2008. Saa vasaa vain neljään ehävään! Kimmo Silven 1. aske vira. = 1 kω, = 2 kω, 3 = 4 kω, = 10 V. Diodin ominaiskayra, aseikko 0... 4 ma + 3 Teh. 2.
Luento 11. Stationaariset prosessit
Lueno Soasisen prosessin ehosperi Saunnaissignaalin suodaus 5..7 Saionaarise prosessi Auoorrelaaio φ * * (, ) ( ) ( ) ( ) ( ), { } { } jos prosessi on saionaarinen auoorrelaaio ei riipu ajasa vaan ainoasaan
W dt dt t J.
DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan
EDE Introduction to Finite Element Method
Tampere Universiy of Technology EDE- Inroducion o Finie Elemen ehod.. Eercise 7 A We divide he srucure o hree beam elemens wih wo nodal degrees of freedom. The nodes, elemens and global degrees of freedom
b) Ei ole. Todistus samaan tyyliin kuin edellinen. Olkoon C > 0 ja valitaan x = 2C sekä y = 0. Tällöin pätee f(x) f(y)
Maemaiikan ja ilasoieeen osaso/hy Differeniaaliyhälö II Laskuharjoius 1 malli Kevä 19 Tehävä 1. Ovako seuraava funkio Lipschiz-jakuvia reaaliakselilla: a) f(x) = x 1/3, b) f(x) = x, c) f(x) = x? a) Ei
Tietoliikennesignaalit
ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime
YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)
YKSISIVUKAISTAODULAATIO SSB ien kaisaa voi sääsää verrauna DSB- a A-modulaaioihin? ikä on Hilber-munnin? 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05 YKSISIVUKAISTAODULAATION IDEA DSB & A-inormaaio
KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN
YYSILMIÖ J SILÄ VÄLYMIE YYSE SIIRO LJEUS HYVÄSI ÄYÄE ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4 MILLOI? Milloin ja missä kynnysilmiö esiinyy? un vasaanoimen ulon SR siis esi-ilmaisusuodaimen lähdössä
Luento 4. Fourier-muunnos
Lueno 4 Erikoissignaalien Fourier-muunnokse Näyeenoo 4..6 Fourier-muunnos Fourier-muunnos Kääneismuunnos Diricle n edo Fourier muunuvalle energiasignaalille I: Signaali on iseisesi inegroiuva v ( d< II:
BAFF: Perus- ja sovellustietoja Julkaisutunnus: Mittaus- ja säätötekniikka Pvm: Automaation peruskäsitteitä Sivu: 1
Auomaaion peruskäsieiä Sivu: 1 Tämä asiakirja sisälää joukon auomaaion perusermejä ja käsieiä kaaviokuvauksineen. Aineiso perusuu voimassa olevaan sandardiin SFS-IEC 65-351 Vaikka sanaso ja siiä oeu oee
Luento 11. tietoverkkotekniikan laitos
Lueno Lueno Sokasise signaali ja prosessi II. Sokasise prosessi Pruju Saionaarisuus, ergodisuus Auo ja risikorrelaaio ehospekri.3 Kohinan suodaaminen Sokasinen raja arvo ja derivaaa Winer Khinchin eoreema.3
9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.
9. Epäoleellise inegraali; inegraalin derivoini paramerin suheen 9.. Epäoleellise aso- ja avaruusinegraali 27. Olkoon = {(x, y) x, y }. Osoia hajaanuminen ai laske arvo epäoleelliselle asoinegraalille
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte
4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.
Määräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä
Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä
S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA LKTONIIKKA Tentti 15.5.2006: tehtävät 1,3,5,7,10 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita!
AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY
K001/M16/2019 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(19) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www K001 SGS
joka on separoituva yhtälö, jolla ei ole reaalisia triviaaliratkaisuja. Ratkaistaan: z z(x) dx =
HY / Maemaiikan ja ilasoieeen laios Differeniaalihälö I kevä 09 Harjois 4 Rakaisehdoksia. Rakaise differeniaalihälö = (x + + Rakais: Tehdään differeniaalihälöön lineaarinen mnnos z(x = x + (x + jolloin
Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).
DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4
1 db Compression point
Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen
Tehtävä I. Vaihtoehtotehtävät.
Kem-9.7 Prosessiauomaaion perusee Teni 5.9.5 TÄMÄ PAPERI TÄYTYY EHDOTTOMASTI PALAUTTAA TENTIN MUKANA NIMI: (OS: ) OPINTOKIRJA: VIERAILULUENNOT KUUNNELTU: VALV. LASK: Tehävä I. Vaihoehoehävä. Oikea vasaus
Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (
TT/TV Inegraalimuunnokse Fourier-muunnos, ehäviä : Vasauksia Meropolia/. Koivumäki v(. Määriä oheisen signaalin Fourier-muunnos. Vinkki: Superposiio, viive. Voidaan sovelaa superposiioperiaaea, koska signaalin
1 Tietoliikennelaboratorio V0.0. X
1 WCDMA SIGNAALIEN MITTAUKSET 4. Käytettävät välineet Signaalianalysaattori FSIQ 3 Rohde&Schwarz Signaaligeneraattori SMIQ 03 Rohde&Schwarz ZKL-2R5 (etsi speksit) 4.1 Aseta Rohde&Schwarz SMIQ signaali
Kotitehtävät 1-6: Vastauksia
/V Integraalimuunnokset Metropolia/. Koivumäki Kotitehtävät -6: Vastauksia. Merkitse kompleksitasoon näiden kompleksilukujen sijainti: a = 3 j b = 3 35 (3 kulmassa 35 ) jπ / c = d = 3 e j 9.448 e cos(
Arkeologian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden
Elektronisk Scart-växel SCART-kytkin äänelle ja kuvalle. KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNINGVers: 001-200405
Elektronisk Scart-växel SCART-kytkin äänelle ja kuvalle KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNINGVers: 001-200405 Nr/Nro: 38-1259 Modell/Malli: S-420R SE Användningsområde Med hjälp av scartväxeln kan du ansluta fyra
AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY
K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www
YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)
YKSISIVUKISTODULTIO SSB Tieoliikenneekniikka I 5359 Kari Kärkkäinen Osa 6 0 Yksisivukaisamodulaaion idea DSB:ssa inormaaio on redundanisesi kaheen keraan, s. LSB & USB. Toisen kaisan läheys riiää, olloin
x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.
Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen
S RADIOTIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT Tentti xx Osa A. Ilman lähteitä suoritettavat tehtävät (2)
S-72.232 RADIOIEOLIIKENNEJÄRJESELMÄ entti xx.5.2003 Osa A. Ilman lähteitä suoritettavat tehtävät (2) entti koostuu kahdesta osasta. Kun olet suorittanut osan A, jätä vastaukset tentin valvojalle, jolloin
S Power Electronics Exam Answer all five questions (in English, Finnish, Swedish). Questions in Finnish are on the reverse side.
S-81.211 Power Electronics Exam 12.12.213 Answer all five questions (in English, Finnish, Swedish). Questions in Finnish are on the reverse side. 1. The current i c shown below is a typical waveform in
2. Miten aaltomuodot luokitellaan? Millaisia aaltomuotoja etenee koaksiaalijohdossa, suorakulmaisessa aaltoputkessa ja mikroliuskajohdossa?
TIETOLIIKENNELABORATORIO RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Tentti 3.4.27 1. Selosta lyhyesti: a) Symbolit ja yksiköt sähkökentälle, magneettikentälle, sähkövuon tiheydelle ja magneettivuon tiheydelle. b) Kenttien
Luento 2. Järjestelmät aika-alueessa Konvoluutio-integraali. tietoverkkotekniikan laitos
Lueno 2 Järjeselmä aika-alueessa Konvoluuio-inegraali Lueno 2 Lueno 2 Järjeselmä aika alueessa; Konvoluuio inegraali 2.1 Järjeselmien perusominaisuude Oppenheim 1.5. 1.6 Muisillise ja muisioma järjeselmä
S RADIOTIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT Tentti Osa A. Ilman lähteitä suoritettavat tehtävät (2)
S-72.232 RADIOTIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT Tentti 15.9.2003 Osa A. Ilman lähteitä suoritettavat tehtävät (2) Tentti koostuu kahdesta osasta. Kun olet suorittanut osan A, jätä vastaukset tentin valvojalle,
Suihkunurkka Shower enclosure / Duschhörna
Suihkunurkka Shower enclosure / Duschhörna Opal suhkunurkissa on kaksi karkaistua 6 mm kirkkaasta turvalasista valmistettua kaarevaa lasiovea jotka avautuvat sisään- ja ulospäin. Ovet kiinnittyvät toisiinsa
a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?
L53, Sinaalioria J. Laiinn..5 E3SN, E3SN5Z Väliko, rakaisu Vasaa lyhysi suraaviin kysymyksiin. 6p a Miksi sinaalin aksollisuus on ärkä ominaisuus? Min aksollisuus vaikuaa sinaalin aauussisälöön? b Miä
LÄMPÖOPPIA: lämpöenergia, lämpömäärä (= lämpö Q) Aineen lämpötila t aineen saaman lämpömäärän Q funktiona; t = t(q)
LÄMPÖOPPIA: lämpöenergia, lämpömäärä (= lämpö ) Aineen lämpöila aineen saaman lämpömäärän funkina; = () C F 5 D 4 E 3 B 2 C 1 A E N E R G I A A S I T O U T U U E N E R G I A A V A P A U T U U AB: Kiineä
Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3
Tietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55. SÄHKÖTKNIIKKA JA LKTONIIKKA 2. välikoe.2.22. Saat vastata vain neljään tehtävään! Sallitut: Kako, [r.] laskin, [MAOL], [sanakirjan käytöstä sovittava valvojan kanssa!]. Laske jännite. = V, = 2 Ω,
A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!
MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)
Luento 5. tietoverkkotekniikan laitos
Luento 5 Luento 5 Jaksolliset signaalit epälineaarisissa muistittomissa järjestelmissä 5.1 Muistittomat epälineaariset komponentit Pruju Taylor-sarjakehitelmä ja konvoluutio taajuustasossa Särö Keskinäismodulaatio
Pakettisynkronointitestauksen automaatio
Pakettisynkronointitestauksen automaatio Risto Hietala valvoja: Prof. Riku Jäntti ohjaaja: DI Jonas Lundqvist ESITYKSEN RAKENNE Tietoverkkojen synkronointi Pakettikytkentäisten verkkojen synkronointi Ohjelmistotestaus
S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA LKTONIIKKA 2. välikoe 14.12.2010. Saat vastata vain neljään tehtävään! Sallitut: Kako, (gr.) laskin, [MAOL], [sanakirjan käytöstä sovittava valvojan kanssa!] 1. Missä rajoissa
Efficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
EEN-E1030, Thermodynamics in Energy Technology, Fall 2016 Calculation problems 6
EENE00, Therdynaics in Energy Technlgy, Fall 06 Calculatin rbles 6 TETÄVÄ ON TÄTITETÄVÄ PROBLEM IS TE STAR PROBLEM Tehtävä ei le kurssin keskeistä sisältöä. Prble is nt the essential curse cntent. TETÄVÄ.
AIKAKAUSLEHDET. tammik. Suomen Suurin SiSuStuSlehti. Kevään. värikkäät astiat. Talvi 1/0. arke. herkut. retkel MAK
1 UU mmk 2006 AIKAKAUSLHDT 75 : O R V A I L m U J Am I M Kää JAS ä M A KU r 0 1 ä y ö d K h h H r Sm Sr SSSSh ärkkää RUOKA, JUOM A, KITT IÖ, M AT K A ILU, HY VIVO ITI r y, y 3 ää & r h r d 2008 öö r g
SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS
6 SyyysjarjesemaD/APCLH 24 LH 24 ETS SyyysjarjesemaDAPCLH24 LH24 ETS 75 cy 100 122A YE 2 +30 230 1063 RO 0 1019 101A RO 25 RO 40 101C RD 25 J73 123 123A CNWH 1S CN/WH 1 13122A J 342A 22 20 YE 10 1 1CY
Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004
Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien
Välikoe II, Tehtävä 1
! Lappeenrannan eknillinen krkeakulu Energiaekniikan sas Lämpö ja ympärisöekniikan lais 4316/4317 Viraus ja lämpövimaknee. Välike, 1.3.22 Ei kirjallisa maeriaalia L TKK:n h,spiirrsa lukuunamaa. Kusakin
1. Todista/Prove (b) Lause 2.4. käyttäen Lausetta 2.3./by using Theorem b 1 ; 1 b + 1 ; 1 b 1 1
KETJUMURTOLUVUT Harjoiuksia 209. Todisa/Prove Lause 2.2. käyäen Lausea 2.3./by using Theorem 2.3. Lause 2.4. käyäen Lausea 2.3./by using Theorem 2.3. 2. Määrää Canorin kehielmä luvuille 0,, 2, 3, 4, 5,
S Power Electronics Exam
S-81.2110 Power Electronics Exam 12.1.2015 Answer all five questions (in English, Finnish or Swedish). Questions in Finnish are on the reverse side. 1. In a Buck converter the output current is assumed
VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;
VITAPIIIASKUT II Tarkastellaan sinimutista vaihtjännitettä ja vaihtvirtaa; u sin π ft ja i sin π ft sekä vaihtvirtapiiriä, jssa n sarjaan kytkettyinä vastus, käämi ja kndensaattri (-piiri) ulkisen vastuksen
PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA
Takorauta Tuote LVI-numero Pikakoodi 0753007 RU33 KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS DN 65 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS SK/UK SK/UK
Capacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
Kvanttilaskenta - 1. tehtävät
Kvanttilaskenta -. tehtävät Johannes Verwijnen January 9, 0 edx-tehtävät Vastauksissa on käytetty edx-kurssin materiaalia.. Problem False, sillä 0 0. Problem False, sillä 0 0 0 0. Problem A quantum state
J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.
FYSA5 Kvanttimekaniikka I, Osa B.. tentti: 4 tehtävää, 4 tuntia. Tarkastellaan pyörimismääräoperaattoria J, jonka komponentit toteuttavat kommutaatiorelaatiot [J x, J y ] = i hj z, [J y, J z ] = i hj x,
Systeemimallit: sisältö
Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -kuvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jakuva-aikaisen lineaarisen järjeselmän siirofunkio, sabiilisuus Laplace-muunnos Diskreeiaikaisen lineaarisen
f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)
Tehävä 1. Oleeaan, eä on käössä jakuva kuva, jossa (,, ) keroo harmaasävn arvon paikassa (, ) ajanhekenä. Dnaaminen kuva voidaan esiää Talor sarjana: d d d d d d O ( +, +, + ) = (,, ) + + + + ( ). (4a)
1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori
FYSA5 Kvanttimekaniikka I, Osa B 7.. tentti: 4 tehtävää, 4 tuntia. a) p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori T ɛ) = iɛ h P. Osoita tämän avulla, että äärellistä siirtoa
Suihkunurkka ja -seinä. Shower corner and walls Duschhörna och duschvägg
Suihkunurkka ja -seinä Shower corner and walls Duschhörna och duschvägg Manufactured for Onninen 3/2012 Suihkunurkka Shower enclosure Duschhörna E019057, AIT256 Opal suhkunurkissa on kaksi karkaistua 6
Lisämateriaalia: tilayhtälön ratkaisu, linearisointi. Matriisimuuttujan eksponenttifunktio:
Lisämateriaalia: tilayhtälön ratkaisu, linearisinti Matriisimuuttujan ekspnenttifunkti: Kun A n neliömatriisi, niin määritellään 1 1 1 e I ta t A t A t A 2 6 i! At 2 2 3 3 i i jnka vidaan tdistaa knvergivan
T-61.246 DSP: GSM codec
T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää
Dynaamiset regressiomallit
MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Heikki Seppälä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2015 Viikko 6: 1 Kalmanin suodatin Aiemmin käsitellyt
TENTISSÄ KÄYTETTÄVÄ KAAVAKOKOELMA KURSSILLE Luotettavuusteoria
TENTISSÄ KÄYTETTÄVÄ KAAVAKOKOELMA KURSSILLE Luoeavuueoria Dekripiivinen luoeavuu R() =P(T>) R(x ) =P(T>+ x T>) r() = f() R() R() =e R(x ) =e r() d +x r() d F () R() f() r() F () R() f() F () df () d R()
Luento 9. tietoverkkotekniikan laitos
Luento 9 Luento 9 Jaksolliset signaalit epälineaarisissa muistittomissa järjestelmissä 9.1 Muistittomat epälineaariset komponentit Pruju Taylor-sarjakehitelmä ja konvoluutio taajuustasossa Särö Keskinäismodulaatio
KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA
KVANTIOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULIKOODIMODULAATIOA Teolkenneeknkka I 5359A Kar Kärkkänen Osa 6 5 Kvansonkohna PCM-järjeselmässä PCM:ssa on kaks vrhelähdeä:. kvansonkohna,. kanavan kohnan aheuama
2_1----~--~r--1.~--~--~--,.~~
K.Loberg FYSE420 DIGITAL ELECTRONICS 3.06.2011 1. Toteuta alia esitetyn sekvenssin tuottava asynkroninen pun. Anna heditefunktiot, siirtotaulukko ja kokonaistilataulukko ( exitation functions, transition
EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM)
1 EPÄLINERISET KULMMODULTIOT VIHEMODULTIO PM J TJUUSMODULTIO FM Mien PM a FM eroava oisisaan? Millainen on kapeakaisainen kulmamodulaaori? 521357 Tieoliikenneekniikka I Osa 14 Kari Kärkkäinen Kevä 2015
S RADIOTIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT Tentti Osa A. Ilman lähteitä suoritettavat tehtävät (2)
S-72.3220 RADIOTIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT Tentti 5.9.2007 Osa A. Ilman lähteitä suoritettavat tehtävät (2) Tentti koostuu kahdesta osasta. Kun olet suorittanut osan A, jätä vastaukset tentin valvojalle,
OMINAISUUDET SOVELLUS. Technical data sheet BOAX-II HDG - KIILA-ANKKURI. Mutterin ja aluslevyn kanssa. UK-DoP-e08/0276, ETA-08/0276.
BOAX-II - KIILA-ANKKURI Mutterin ja aluslevyn kanssa. UK-DoP-e08/0276, ETA-08/0276 OMINAISUUDET Materiaali Kuumasinkitty teräs SOVELLUS Käyttötarkoitus Teräsrakenteiden Kiskojen Kannattimien Julkisivujen
Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
Alternative DEA Models
Mat-2.4142 Alternative DEA Models 19.9.2007 Table of Contents Banker-Charnes-Cooper Model Additive Model Example Data Home assignment BCC Model (Banker-Charnes-Cooper) production frontiers spanned by convex
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 12 / versio 1. joulukuuta 2015 Antennit (Ulaby 9.1 9.6, 9.9) Hertzin dipoli Kaukokenttä Säteilykuvio ja suuntaavuus Antennin vahvistus ja
Radioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY K013
K013/A22/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKALAITOS 3. LOGISTIIKKARYKMENTTI ILMAVOIMIEN VARIKKO
Pinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC MN-sarja Serie MN-SARJA Nämä ergonomiset mini-pihdit ovat sunniteltu matalien ja keskisuurien virtojen mittaamiseen välillä 0,01 A ja 240 A AC. Leukojen
The Viking Battle - Part Version: Finnish
The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia
8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.
12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
Capacity utilization
Mat-2.4142 Seminar on optimization Capacity utilization 12.12.2007 Contents Summary of chapter 14 Related DEA-solver models Illustrative examples Measure of technical capacity utilization Price-based measure
ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät Laskuharjoitukset. LASKUHARJOITUS 1 Sivu 1/18. Hyvä opiskelija
ELEC-A7 LASKUHARJOIUS Sivu /8 Hyvä opiskelija ässä opeusmoniseessa esieään kurssiin ELEC-A7 liiyviä laskuharjoiusehäviä rakaisuineen. Kaikkia ehäviä ei välämää käsiellä laskuharjoiuksissa, joen voi jouua
Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma
KSU-430/Ten 4..2008/Prof. Seppo Vranen /3 Käyövarmuuden ja kunnossapdon perusee, KSU-430: Ten ma 4..2008 Huom. Vasaus van veen kysymykseen. Funko- ja/a ohjelmoavan laskmen, musnpanojen, luenomonseden ja
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
KJUI BIÄÄRI SIIROJÄRJSLMÄ WG-KVSS Kaajaajui siiro iformaaio siiro johdossa sllaisaa ilma kaoaalo- ai pulssimodulaaioa 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5 JÄRJSLMÄMLLI Bii kso. Symboli {} ja
PLL CIRCUIT. 2.4 GHz MIC BUILT-IN LCD TFT VID-TRANS300 VID-TRANS310 VID-TRANS320 NIGHT VISION IR LED SUOMI PAN & TILT KÄYTTÖOHJE CHANNELS UNIT
VID-TRANS300 VID-TRANS310 VID-TRANS320 2.4 GHz LCD TFT RC UNIT PAN & TILT NIGHT VISION IR LED 3 CHANNELS PLL CIRCUIT MIC BUILT-IN OBSERVATION & SECURITY KÄYTTÖOHJE SUOMI Järjestelmät: VID-TRANS300 1 x
S Signaalit ja järjestelmät
dsfsdfs S-72.1110 Työ 2 Ryhmä 123: Tiina Teekkari EST 12345A Teemu Teekkari TLT 56789B Selostus laadittu 1.1.2007 Laboratoriotyön suoritusaika 31.12.2007 klo 08:15 11:00 Esiselostuksen laadintaohje Täytä
Uuden sukupolven HF-kommunikaatiotekniikka
MATINE tutkimusseminaari 16.11.2017 Uuden sukupolven HF-kommunikaatiotekniikka Lauri Anttila 1, Mika Korhonen 1, Juha Yli-Kaakinen 1, Markku Renfors 1, Hannu Tuomivaara 2 1 Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan