LEHDISTÖTIEDOTE. Neuvoston istunto. Talous- ja rahoitusasiat. Bryssel, 18. helmikuuta 2014

Transkriptio

1 EUROOPA UIOI EUVOSTO 6566/14 (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston istunto Talous- ja rahoitusasiat Bryssel, 18. helmikuuta 2014 PRESSE 74 PR CO 6 Puheenjohtaja Ioannis Stournaras Kreikan valtiovarainministeri L E H D I S T Ö Rue de la Loi 175 B 1048 BRYSSEL Puh.: +32 (0) Faksi: +32 (0) press.office@consilium.europa.eu /14 1

2 euvoston istunnon tärkeimmät tulokset euvosto vahvisti yhteisymmärryksen, joka oli saavutettu Euroopan parlamentin kanssa talletusten vakuusjärjestelmiä koskevien sääntöjen uudelleen laatimisesta. Direktiivin mukaisesti talletussuoja säilytettäisiin euron tasolla, talletussuojajärjestelmiä yhdenmukaistettaisiin koko EU:ssa ja tallettajien suojaa vahvistettaisiin yksinkertaistamalla talletussuoja- ja korvausjärjestelyjä. euvosto antoi päätelmät komission vuotuisesta kasvuselvityksestä ja vahvisti vuodelle 2014 kaavaillut yleiset painopisteet, jotka ovat viime vuonna määriteltyjen painopisteiden kaltaiset. euvosto totesi, että elpyminen on heikkoa viimeaikaisesta myönteisestä kehityksestä huolimatta. Kasvua jarruttanevat edelleen kriisin seuraukset eli korkea työttömyys ja yhä jatkuva finanssialan pirstoutuminen. euvosto antoi päätelmät makrotalouden epätasapainosta ja oli tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot ovat edistyneet niin ulkoisen kuin sisäisenkin epätasapainonsa korjaamisessa. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin sellaisten epätasapainotilojen korjaamiseksi, joista aiheutuu kestävyysongelmia. Komission on tarkoitus julkaista perusteelliset tarkastelut 16 jäsenvaltion tilanteesta. euvosto hyväksyi Euroopan parlamentille toimitettavan suosituksen vastuuvapauden myöntämisestä EU:n yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna Se antoi myös päätelmät painopisteiden asettamisesta EU:n varainhoitovuoden 2015 talousarviosta Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten. euvosto lykkäsi 1. päivään elokuuta 2014 määräajan, johon mennessä tilisiirtojen ja suoraveloitusten osalta on siirryttävä käyttämään yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) mukaisia standardeja. Lykkäämisen johdosta nykystandardeja voidaan poikkeuksellisesti ja tilapäisesti käyttää edelleen yhtäaikaisesti SEPA-järjestelyjen kanssa. Tällä pyritään nostamaan uusien standardien käyttöaste vaaditulle tasolle ja minimoimaan samalla toimintahäiriöt. 6566/14 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 OSALLISTUJAT...5 ASIAT, JOISTA KÄYTII KESKUSTELUA VUOTUINEN KASVUSELVITYS...7 MAKROTALOUDEN EPÄTASAPAINO...12 G20-MAIDEN MINISTERIKOKOUKSEN VALMISTELU...15 EU:N TALOUSARVIO...16 PANKKIVALVONTA YHTEINEN VALVONTAMEKANISMI...18 PANKKIEN KRIISINRATKAISU YHTEINEN KRIISINRATKAISUMEKANISMI...19 MUUT ASIAT...22 NEUVOSTON ISTUNNON YHTEYDESSÄ PIDETYT KOKOUKSET...23 MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT TALOUS- JA RAHOITUSASIAT Talletussuojajärjestelmät...24 Yhtenäinen euromaksualue (SEPA)...24 Portugali talouden sopeutusohjelma...24 Pankkien omia varoja koskevat vaatimukset...25 Riskirahastot (hedge-rahastot)...25 KEHITYSYHTEISTYÖ AKT EU-kumppanuussopimus Jos julkilausumat, päätelmät tai päätöslauselmat ovat neuvoston virallisesti hyväksymiä, se on osoitettu kyseisen kohdan otsikossa ja teksti on lainausmerkeissä. Asiakirjoihin, joiden viitenumero on mainittu, voi tutustua neuvoston www-sivuilla osoitteessa Säädökset, joihin liittyy neuvoston pöytäkirjaan merkittäviä julkistettuja lausumia, on merkitty tähdellä. Lausumat ovat saatavissa neuvoston www-sivuilta tai lehdistöpalvelusta. 6566/14 3

4 LAAJETUMIE Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia vakautus- ja assosiaatiosopimus...25 KALASTUS EY:n ja Mauritanian välinen kalastuskumppanuussopimus...26 IMEÄMISET Alueiden komitea /14 4

5 OSALLISTUJAT Belgia: Koen GEENS Bulgaria: Dimiter TZANTCHEV Tšekki: Radek URBAN Tanska: Margrethe VESTAGER Saksa: Wolfgang SCHÄUBLE Viro: Jürgen LIGI Irlanti: Michael NOONAN Kreikka: Ioannis STOURNARAS Espanja: Luis DE GUINDOS JURADO Ranska: Pierre MOSCOVICI Kroatia: Slavko LINIĆ Italia: Fabrizio SACCOMANNI Kypros: Kornelios KORNELIOU Latvia: Andris VILKS Liettua: Rimantas ŠADŽIUS Luxemburg: Pierre GRAMEGNA Unkari: Gábor ORBÁN Malta: Edward SCICLUNA Alankomaat: Jeroen DIJSSELBLOEM Itävalta: Michael SPINDELEGGER Puola: Jacek DOMINIK Portugali: Maria Luís ALBUQUERQUE Romania: Liviu VOINEA Valtiovarainministeri, vastuualueena julkishallinto Pysyvä edustaja Valtiovarainministerin sijainen Talous- ja sisäasiainministeri Valtiovarainministeri Valtiovarainministeri Valtiovarainministeri Valtiovarainministeri Talous- ja kilpailukykyministeri Talous- ja valtiovarainministeri Valtiovarainministeri Talous- ja valtiovarainministeri Pysyvä edustaja Valtiovarainministeri Valtiovarainministeri Valtiovarainministeri Valtiosihteeri talousministeriössä Valtiovarainministeri Valtiovarainministeri Varakansleri ja valtiovarainministeri Alivaltiosihteeri valtiovarainministeriössä Valtiovarainministeri Varaministeri, vastuualueena talousarvio 6566/14 5

6 Slovenia: Uroš ČUFER Slovakia: Peter KAŽIMÍR Suomi: Jutta URPILAINEN Ruotsi: Anders BORG Yhdistynyt kuningaskunta: Ivan ROGERS Valtiovarainministeri Varapääministeri ja valtiovarainministeri Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Valtiovarainministeri Pysyvä edustaja Komissio: Olli REHN Michel BARNIER Algirdas ŠEMETA Janusz LEWANDOWSKI Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Muut osallistujat: Vitor CONSTÂNCIO Werner HOYER Thomas WIESER Hans VIJLBRIEF Euroopan keskuspankin varapääjohtaja Euroopan investointipankin pääjohtaja Talous- ja rahoituskomitean puheenjohtaja Talouspoliittisen komitean puheenjohtaja 6566/14 6

7 ASIAT, JOISTA KÄYTII KESKUSTELUA VUOTUIE KASVUSELVITYS Neuvosto antoi seuraavat päätelmät, joissa se "I VUODEN 2014 EUROOPPALAINEN OHJAUSJAKSO 1. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE vuotuisen kasvuselvityksen 2014, jossa luodaan katsaus Euroopan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja asetetaan yleiset politiikan painopisteet EU:ta ja sen jäsenvaltiota varten; kasvuselvitys käynnistää näin vuoden 2014 eurooppalaisen ohjausjakson, PALAUTTAA MIELEEN joulukuussa 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät talouspolitiikan ja -uudistusten koordinoinnin pääasiallisista aloista, 2. ON PITKÄLTI SAMOILLA LINJOILLA kuin komission analyysi EU:n taloustilanteesta ja poliittisista haasteista. EU ja sen jäsenvaltiot ovat viime vuosina edistyneet merkittävästi useilla politiikan aloilla, ja talouden elpymisestä on nyt havaittavissa rohkaisevia merkkejä. Viimeaikaisista parannuksista huolimatta elpyminen on edelleen haurasta, ja kasvua jarruttavat todennäköisesti edelleen kriisin seuraukset eli korkea työttömyys, yhä jatkuva finanssialan pirstoutuminen yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin velkaantumisen vähentämistarpeen kanssa sekä tarvittavat alakohtaiset rakenneuudistukset ja sopeutustoimet. Jos näihin tekijöihin ei puututa, ne heikentävät huomattavasti Euroopan kasvupotentiaalia ja vaikeuttavat näin yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista, 3. tätä taustaa vasten KOROSTAA, että on tarpeen säilyttää EU:n talouksien kilpailukyky muuhun maailmaan nähden; PAINOTTAA, että EU:n tasolla sovittujen politiikkojen ja kansallisissa uudistusohjelmissa ja maakohtaisissa suosituksissa esitettyjen uudistuksia koskevien sitoumusten täytäntöönpanon on oltava jatkuvasti määrätietoista ja kunnianhimoista, ja niiden täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti; ON YHTÄ MIELTÄ komission esittämistä viidestä yleisestä ensisijaisesta alasta, joihin jäsenvaltioiden ja EU:n toimin olisi vuonna 2014 keskityttävä. Nämä ensisijaiset alat ovat samat kuin vuonna 2013, joten ne luovat asianmukaista jatkuvuutta toimintapolitiikkaan. Toimet olisi erityisesti keskitettävä seuraaviin: eriytetyn, kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen, julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen, talouden luotottamisen elvyttäminen sekä kestävän ja osallistavan kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäminen samalla kun puututaan kriisin yhteiskunnallisiin seurauksiin, 6566/14 7

8 II NANSSI- JA MAKROTALOUSPOLITIIKAN SUUNTAVIIVAT Eriytetyn, kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen 4. ON TYYTYVÄINEN huomattavaan edistymiseen julkisen talouden vakauttamisessa, ja PANEE MERKILLE, että EU:n ja euroalueen kokonaisvelkatason odotetaan olevan huipussaan vuonna 2014 ja alkavan alentua vuonna EU:ssa toteutettavaksi suunniteltujen julkisen talouden toimien kokonaismäärän arvellaan supistuvan vuonna 2014 verrattuna vuosien yhden prosentin keskiarvoon nähden, 5. TOTEAA, että samaan aikaan julkinen velka on useimmissa jäsenvaltioissa korkealla tasolla ja kasvaa edelleen. PAINOTTAA tästä syystä olevan olennaisen tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat sovittua kasvua edistävää, eriytettyä julkisen talouden vakauttamisen strategiaa julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi, ja KOROSTAA, että jäsenvaltioiden olisi jatkettava finanssipolitiikkojensa täytäntöönpanoa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti, jotta automaattiset vakauttajat voivat toimia sovitulla rakenteellisen sopeuttamisen tiellä varmistaen samalla julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden. Nämä politiikat olisi kytkettävä vahvasti kansallisiin ohjausjärjestelmiin luottamuksen lisäämiseksi, 6. PALAUTTAA MIELEEN euroalueen jäsenvaltioiden 22. marraskuuta tekemän sitoumuksen, jonka mukaan ne puuttuvat komission jäsenvaltioiden vuoden 2014 alustavista talousarviosuunnitelmista antamissa lausunnoissa määritettyihin riskeihin; ja KEHOTTAA jäsenvaltioita seuraamaan edelleen tiiviisti euroalueen finanssipolitiikan kokonaisviritystä komission talousennusteiden pohjalta, 7. TÄHDENTÄÄ, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota talouden sopeuttamisen laatuun ja sen osatekijöihin sekä siihen, miten finanssipolitiikka vaikuttaa kasvuun, huolehtien tulo- ja menopuolen toimenpiteiden asianmukaisesta yhdistelmästä ja varmistamalla, että verojärjestelmät tukevat kilpailukykyä, liiketoimintaa, työpaikkojen luomista ja työllistettävyyttä niin, että verotuksen painotusta siirretään pois työn verotuksesta, parantamalla julkisten varojen käyttöä ja lisäämällä julkisten menojen tehokkuutta sekä nykyaikaistamalla julkishallintoa ja asettamalla etusijalle kasvupotentiaalia edistävät julkiset menot, Talouden luotottamisen elvyttäminen 8. KOROSTAA, että rahoitusvakaus, johon kuuluu myös terve pankkisektori, ja talouden luotottamisen elvyttäminen ovat olennaisia tuottavien toimintojen tukemisessa ja talouden elpymisen ylläpitämisessä, 6566/14 8

9 9. VAHVISTAA, että viime vuonna havaitut merkit rahoitusedellytysten paranemisesta ovat vahvistuneet ja rahoitusmarkkinat ovat vakaammat. Riskejä on kuitenkin edelleen, eivätkä yritysten luotonsaantiedellytykset ole vielä normalisoituneet, finanssimarkkinat ovat edelleen pitkälti pirstoutuneet ja erityisesti pk-yritysten on yhä hankalaa saada rahoitusta joissakin osissa EU:ta. Vaikka pankkien uudelleenjärjestelyssä ja pankkien säätelyn ja valvonnan alalla onkin saatu aikaan huomattavaa edistymistä, lisätoimia tarvitaan pankkisektorin taseiden korjaamisen päätökseen saattamiseksi mahdollisimman pian ja jotta voitaisiin varmistaa, että pankkisektori, joka on hallitsevassa asemassa rahoituksen välittäjänä Euroopassa, toimii moitteettomasti rahoittaessaan tuottavia toimintoja ja tukee tosiasiallisesti talouden elpymisen jatkumista, 10. ON LUOTTAVAINEN sen suhteen, että tulevat omaisuuserien laadun tarkastelut ja stressitestit antavat tarvittavat takeet tässä suhteessa ja että täydellisen pankkiunionin luominen yhdessä finanssialalla jatkettavien uudistusten kanssa edistää osaltaan finanssimarkkinoiden toiminnan tehokkuutta, vähentää edelleen markkinoiden pirstoutumista ja varmistaa sisämarkkinoiden eheyden, 11. PAINOTTAA, että samanaikaisesti olisi asetettava etusijalle vaihtoehtojen kehittäminen pankkirahoitukselle Euroopassa; PALAUTTAA MIELEEN huhtikuussa 2013 antamansa päätöksen korkean tason asiantuntijaryhmän perustamisesta tätä varten ja SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI kyseisen asiantuntijaryhmän marraskuussa 2013 esittämään selvitykseen sekä siihen sisältyviin suosituksiin, joita voidaan käyttää pohjana jatkopohdinnoille ja -toimille sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioissa, 12. MUISTUTTAA, että EU:n tasolla on lukuisien kansallisten toimenpiteiden rinnalla toteutettu ja toteutetaan (lainsäädäntöön ja rakennerahastoihin liittyviä) toimenpiteitä pkyritysten rahoituksen saannin helpottamiseksi, ja TÄHDENTÄÄ, että yksityisen sektorin velkaantumista ja siihen liittyviä rahoitusriskejä on valvottava tarkoin useissa maissa, Kestävän kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen sekä työttömyyden nujertaminen 13. MUISTUTTAA, että julkisen talouden vakauttamisen ja talouden luotottamisen elvyttämisen on kuljettava käsi kädessä hyvin suunniteltujen rakenneuudistusten kanssa, joilla pyritään edistämään kestävää kasvua ja työllisyyttä, kilpailukykyä ja makrotalouden epätasapainon korjaamista pysyvästi tuottavuutta lisäämällä ja lujittamalla jäsenvaltioiden talouksien sopeutumiskykyä, ja KOROSTAA, että jäsenvaltioiden ja EU:n nykyistä koordinoidumpi tapa lähestyä uudistuksia voisi luoda positiivista synergiaa sekä talouden kannalta että antamalla uudistuksia edistävän poliittisen impulssin viimeaikaisten, EUohjausjakson tehostamiseen ja EU:n talouden ohjaukseen tähtäävien toimien mukaisesti, 6566/14 9

10 14. PAINOTTAA, että etusijalle olisi asetettava niiden rakenneuudistusten täytäntöönpano, jotka voivat kannustaa tarpeellisia kestäviä investointeja, ja sisämarkkinoiden lujittaminen, erityisesti kilpailukykyä ja kilpailua lisääviä uudistuksia tuote- ja palvelumarkkinoilla, muun muassa kilpailuun ja infrastruktuureihin tehtävien investointien lisääminen verkkoteollisuudessa, sekä palveludirektiivin huolellisempi täytäntöönpano sekä palvelualojen säänneltyihin ammatteihin pääsyn kunnianhimoinen edistäminen esimerkiksi pääsyn perusteettomia esteitä poistamalla. PITÄÄ tässä yhteydessä MYÖNTEISENÄ komission sisämarkkinoita koskevaa kertomusta 20141, jossa tuodaan esiin ne sisämarkkinoiden alat, joilla kasvupotentiaali on vahvinta, 15. KOROSTAA, että yleistä liiketoimintaympäristöä on tuettava ja yksinkertaistettava poistamalla yrityksiin kohdistuva perusteeton sääntely- ja hallintotaakka ja parantamalla lainsäädännön laatua kaikilla hallinnon tasoilla, muun muassa laatimalla kattavia vaikutustenarviointeja, tehokkaan täytäntöönpanon avulla ja tekemällä jälkiarviointeja; lisäksi olisi pantava nopeasti täytäntöön RET-ohjelma (sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelma); KOROSTAA myös sitä, että tehokkaalla julkishallinnolla on merkittävä rooli kasvustrategioiden tukemisessa ja että tällä alalla tarvitaan lisää uudistustoimia, jotta voidaan varmistaa yhteentoimiva käyttäjäystävällinen palvelujen tarjonta, myös sähköisen hallinnon välineiden avulla; myös oikeudenkäytön laadulla on merkittävä vaikutus investointipäätöksiin. Hallinnollisten valmiuksien parantamisella varmistettaneen myös EU:n rakennerahastojen parempi käyttö ja nopeampi käyttöönotto, 16. kestävän elpymisen aikaansaamiseksi KOROSTAA, että jäsenvaltioiden olisi keskityttävä luomaan asianmukaiset puitteet myös pitkän aikavälin vahvalle, älykkäälle, kestävälle ja osallistavalle pitkän aikavälin kasvulle, johon sisältyvät digitaalisten sisämarkkinoiden lujittaminen, innovointia edistäviin edellytyksiin keskittyminen, mukaan lukien yrittäjyys, uudet teknologiat ja julkiset ja yksityiset T&K-investoinnit, koulutusjärjestelmien tulosten ja yleisen osaamistason parantaminen, kestävän talouden potentiaalin hyödyntäminen resurssitehokkuuden ja ympäristönsuojelun parantamiseksi yleisesti, 17. PAINOTTAA, että viimeaikaisesta edistymisestä huolimatta maiden, joiden vaihtotase on alijäämäinen, ja maiden, joiden ulkoinen velka on huomattava, olisi jatkettava kilpailukyvyn lisäämiseen ja vaihtotaseen alijäämän supistamiseen kestävällä tavalla tähtääviä toimiaan, ja TOISTAA, että markkinoiden toimintapuutteisiin ja ylijäämäisten maiden rakenneuudistustarpeisiin puuttuminen edistäisi euroalueen tasapainottamista ja tukisi kokonaiskysyntää, mutta MUISTUTTAA, että toisin kuin suuret ja jatkuvat vaihtotaseen alijäämät laajat ja pysyvät vaihtotaseen ylijäämät eivät aiheuta huolta ulkoisen velan kestävyyteen liittyen tai rahoituskyvyn suhteen, jotka vaikuttavat euroalueen asianmukaiseen toimintaan. Kaikissa jäsenvaltioissa olisi harkittava toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan tiettyjen alojen, kuten palvelujen, rahoituksen välityksen ja muiden suljettujen sektorien, toimintaa. 1 Kasvua ja työllisyyttä edistävät sisämarkkinat: selvitys jäsenvaltioissa tapahtuneesta edistyksestä ja jäljellä olevista esteistä Osa vuoden 2014 kasvuselvityksestä. 6566/14 10

11 Samalla kun otetaan huomioon työmarkkinaosapuolten rooli ja kansalliset palkanmuodostusjärjestelmät, on seurattava palkanmuodostuskehyksiä ja tarvittaessa uudistettava niitä joustavuuden lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että ne vastaavat tuottavuuden kehitystä ja edistävät näin kilpailukyvyn palauttamista ja turvaamista ja vähentävät euroalueella ilmeneviä epätasapainotiloja. Lisäksi olisi tarkasteltava uudelleen indeksointimekanismeja ja vähimmäispalkkatasojen osalta olisi löydettävä oikea tasapaino työpaikkojen luomisen edistämisen ja riittävän tulotason välillä, 18. korkean työttömyyden voittamiseksi kestävällä tavalla ja työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseksi sekä työmarkkinoilta syrjäytymisen riskien vähentämiseksi TÄHDENTÄÄ, että uudistuksilla olisi pyrittävä tekemään työmarkkinoista osallistavammat, joustavammat ja dynaamisemmat ja luotava näin edellytykset työllistävälle elpymiselle ja työllistettävyyden parantamiselle. Erityisesti olisi kohdennettava toimenpiteitä aliedustettujen, muita heikommassa asemassa olevien ja muiden haavoittuvien ryhmien, erityisesti nuorten, työllistämiseen. Olisi harkittava hyvin kohdennettuja ja kustannustehokkaita toimenpiteitä muita heikommassa asemassa olevien ryhmien työllistämisen edistämiseksi, jotta voidaan vähentää työttömyyden jatkumisen ja työvoiman ulkopuolelle jäämisen riskiä, muun muassa elinikäisen oppimisen, ammattikoulutuksen ja muiden kustannustehokkaiden aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen avulla. Etusijalle olisi asetettava myös varhainen puuttuminen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Tähän kuuluu muun muassa nuorisotakuujärjestelmien täysimääräinen toteuttaminen. Lasten- ja vanhusten hoitopalvelujen saatavuuden parantaminen on myös keskeistä naisten työmarkkinoille osallistumisen kannalta." 6566/14 11

12 MAKROTALOUDE EPÄTASAPAIO Neuvosto kävi keskustelun ja antoi seuraavat päätelmät: "Neuvosto 1. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE komission kolmannen varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, joka on lähtökohtana makrotalouden epätasapainoa koskevalle menettelylle vuoden 2014 eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, ON TYYTYVÄINEN siihen, että jäsenvaltiot ovat edistyneet ulkoisen ja sisäisen epätasapainonsa korjaamisessa, erityisesti, kun tarkastellaan vaihtotaseen alijäämää, kilpailukykyä, julkistalouden alijäämää ja rahoitusaloja, mikä osaltaan edistää EU:n ja euroalueen tasapainottamista. TOTEAA kuitenkin, että tärkeitä haasteita on vielä jäljellä ja että tarvitaan lisätoimia mittavan julkisen ja yksityisen velkaantumisen ja suuren ulkomaisen velan kaltaisten epätasapainotilojen korjaamiseksi, jotka aiheuttavat kestävyysongelmia. Hinta- ja muuta kilpailukykyä on myös edelleen parannettava useissa jäsenvaltioissa. Samanaikaisesti muutamien jäsenvaltioiden suuret vaihtotaseen ylijäämät vaativat lisätarkastelua. Nämä suuret vaihtotaseen ylijäämät yhdessä muiden jäsenvaltioiden vaihtotaseen alijäämien supistumisen kanssa merkitsevät sitä, että euroalueen tasapainoisesta ulkoisesta rahoitusasemasta on siirrytty tilanteeseen, jossa vaihtotaseen ylijäämä on yli 2 prosenttia BKT:stä, 2. PANEE MERKILLE, että komissio on valinnut ne jäsenvaltiot, joiden tilanne edellyttää tarkempaa analyysiä perusteellisissa tarkasteluissa, joiden perusteella voidaan kartoittaa epätasapainotilat ja liiallinen epätasapaino. TOTEAA, että on tarpeen analysoida tarkemmin viimeaikaista kehitystä niissä jäsenvaltioissa, joista on tehty perusteellinen tarkastelu viime vuosina sen arvioimiseksi, onko epätasapaino jatkumassa ja mitä riskejä ja tuloksia epätasapainon purkamisella on. Tässä otetaan huomioon asianmukaisten toimenpiteiden ja myös aiemmin suositeltujen toimenpiteiden täytäntöönpano, 3. ON TYYTYVÄINEN siihen, että komissio aikoo julkaista vuoden 2014 perusteelliset tarkastelut hyvissä ajoin maaliskuun alussa, jotta helpotetaan monenvälisiä keskusteluja havainnoista ja ehdotetuista menettelyyn liittyvistä jatkotoimista ja tarjotaan lisäksi jäsenvaltioille mahdollisuus tarkastella näitä havaintoja kansallisissa uudistusohjelmissaan ja vakaus- tai lähentymisohjelmissaan. Tämä mahdollistaa myös sen, että makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvät tekijät voidaan määritellä selkeästi maakohtaisissa suosituksissa osana eurooppalaista ohjausjaksoa. Jotta menettely kohdennetaan oikein ja jotta se olisi tehokas, neuvosto KOROSTAA, että on keskityttävä keskeisiin haasteisiin, joihin kuuluu makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn korjaavan osan soveltaminen tarvittaessa, samalla kun tehdään selkeä ero niiden haasteiden välillä, joita jäsenvaltioilla on sen suhteen, minkä tyyppisistä ja minkä asteisista riskeistä on kyse ja miten kiireellistä niihin puuttuminen on kielteisten seurausten välttämiseksi, 6566/14 12

13 4. TÄHDENTÄÄ, että kuten makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn edellisten kierrosten aikana, perusteellisiin tarkasteluihin olisi sisällyttävä tarkasteltavana olevan jäsenvaltion makrotalouden epätasapainon lähteiden läpikotainen selvittäminen ottaen asianmukaisesti huomioon maakohtaiset taloudelliset olosuhteet ja laaja analyysivälineistö sekä tuoreimmat määrälliset ja laadulliset maakohtaiset tiedot, niin että havaitun kehityksen taustalla olevia pääasiallisia aiheuttajia tarkastellaan yksityiskohtaisesti ja johdonmukaisesti; KEHOTTAA komissiota kiinnittämään erityistä huomiota mahdollisiin heijastusvaikutuksiin, jotka liittyvät tarkasteltavana olevan jäsenvaltion talouspolitiikkaan ja makrotalouden epätasapainoon; KEHOTTAA jäsenvaltioita ja komissiota tekemään yhteistyötä sekä toimittamaan kaikki asiaankuuluvat tuoreimmat tiedot ja vaihtamaan niitä; KATSOO, että olisi tarkasteltava, onko joissakin jäsenvaltioissa ilmennyt uusia haasteita tai onko joissain jäsenvaltioissa edistytty riittävästi ja epätasapaino saatu korjattua, 5. Vaikka makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä ei arvioidakaan makrotalouden sopeutusohjelmaan osallistuvia maita, koska ne ovat tehostetussa valvonnassa, neuvosto KOROSTAA, että näiden maiden sopeutusohjelmien osana olisi pidettävä yllä tähän mennessä saavutettua edistymisvauhtia niiden uudistusten alalla, joilla pyritään korjaamaan makrotalouden merkittävä epätasapaino. Ottaen huomioon Irlannin talouden sopeutusohjelman onnistuneen täytäntöönpanon neuvosto KATSOO, että Irlannin tulisi nyt osallistua täysipainoisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn, ja KEHOTTAA komissiota harkitsemaan Irlantia koskevan perusteellisen tarkastelun valmistelua. Neuvosto KATSOO myös, että tätä samaa menettelyä olisi noudatettava muiden sopeutusohjelmaan kuuluvien maiden osalta sen jälkeen, kun ne ovat vieneet onnistuneesti päätökseen talouden sopeutusohjelmansa, 6. PANEE MERKILLE tekniset muutokset, jotka komissio on tehnyt tulostauluun sisältyviin indikaattoreihin ja sen lisäindikaattoreihin; KATSOO, että nykyiset makrotalouden tulostaulun indikaattorit kattavat tärkeimmät makrotalouden epätasapainoon ja kilpailukyvyn kehitykseen liittyvät näkökohdat. TÄHDENTÄÄ, että on tarpeen jatkaa teknistä työtä, jolla edelleen parannetaan ja kehitetään tulostaulun soveltuvuutta, kuten myös analyysivälineitä ja -puitteita epätasapainon syntymisen ja sen purkamisen taustalla olevin kehityslinjojen ja pääasiallisten aiheuttajien arvioimiseksi, sekä tuetaan makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn avoimuutta. PANEE MERKILLE, että makrotalouden epätasapainoa koskevasta menettelystä annetun asetuksen 1176/2011 mukaisesti komissio tarkastelee yleisemmin uudelleen makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn soveltamista ja laatii siitä kertomuksen joulukuun 2014 puoliväliin mennessä. KEHOTTAA komissiota ottamaan talouspoliittisen komitean kattavasti ja ajoissa mukaan tähän uudelleentarkasteluprosessiin, 6566/14 13

14 7. PANEE MERKILLE komission päätöksen sisällyttää varoitusmekanismia koskevaan kertomukseen sosiaalisia lisäindikaattoreita ja analysoida perusteellisissa tarkasteluissa työllisyys- ja sosiaalinäkökohtia. PAINOTTAA, että sosiaalisten lisäindikaattoreiden käytön ainoana tarkoituksena on antaa parempi kuva sosiaalisesta kehityksestä, että menettelyn luonne olisi säilytettävä tarkoin samoin kuin avoimuus ja johdonmukaisuus kaikkien olemassa olevien indikaattoreiden kesken; tämän varmistamiseksi jäsenvaltioiden kanssa on käytävä edelleen teknisiä keskusteluja, joiden tavoitteena on tarkastella sosiaalisten lisäindikaattoreiden joukkoa ja käyttöä. PANEE lisäksi MERKILLE joulukuun Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa todetaan, että lisätoimenpiteet euroalueen sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi ovat vapaaehtoisia jäsenvaltioille, jotka eivät käytä yhteistä rahaa, ja niiden on oltava kaikilta osin täysin yhteensopivia sisämarkkinoiden kanssa, 8. KEHOTTAA lopuksi jäsenvaltioita käsittelemään tulevissa kansallisissa uudistusohjelmissaan sekä vakaus- tai lähentymisohjelmissaan kunnianhimoisella ja konkreettisella tavalla makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä esiin tulleita kysymyksiä." 6566/14 14

15 G20-MAIDE MIISTERIKOKOUKSE VALMISTELU Neuvosto hyväksyi Sydneyssä 22. ja 23. helmikuuta pidettävän G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien kokouksen valmistelemiseksi hahmotetut EU:n päälinjat. Ne muodostavat EU:n yhteisen kannan, jota EU:n edustajien ja G20-kokoukseen osallistuvien jäsenvaltioiden on määrä noudattaa eri aiheista keskusteltaessa. Kokouksessa käsitellään globaalitaloutta, investointeja ja infrastruktuureja, talouskasvua, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) uudistusta, finanssialan sääntelyä ja verotusta. 6566/14 15

16 EU: TALOUSARVIO Vastuuvapaus varainhoitovuodelle 2012 Neuvosto hyväksyi Euroopan parlamentille toimitettavan suosituksen vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle EU:n yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (5848/14 ADD 1). Suositus laadittiin tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen pohjalta 1. Neuvosto vahvisti, että se pitää tärkeänä EU:n varojen moitteetonta hoitoa ja pyrkii määrätietoisesti myönteisiin tuloksiin. Se ilmaisi huolensa siitä, että EU:n talousarvion toteutuksen virhetaso ylittää edelleen olennaisuusrajaksi määritellyn kahden prosentin kynnysarvon. Se huomautti kuitenkin, että varainhoitovuonna 2012 virhetaso oli matalampi kuin vuotta 2009 edeltävinä vuosina. Niiden varojen osalta, joiden hallinnointi on jaettu komission ja jäsenvaltioiden kesken, neuvosto pani merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan virheitä sisältävistä toimista merkittävä osa oli sellaisia, joiden osalta kansallisilla viranomaisilla olisi ollut riittävästi tietoja virheiden havaitsemiseksi ja korjaamiseksi. Neuvosto pyysi komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjausta, joka vahvistaisi niiden hallinto- ja valvontarakenteiden vaikuttavuutta. Komission suoraan hallinnoimien varojen osalta neuvosto totesi, että virhetasossa havaittu nousu johtui pääasiassa tilintarkastustuomioistuimen otantamenetelmän yhdenmukaistamisesta. Neuvosto kehotti komissiota ja jäsenvaltioita hoitamaan kaikilta osin tehtävänsä talousarvion täytäntöönpanossa, jotta Euroopan kansalaiset ja veronmaksajat voivat luottaa siihen, että EU:n varoja käytetään vastuuntuntoisesti. Neuvosto katsoo, että EU:n uuden monivuotisen rahoituskehyksen ja uuden varainhoitoasetuksen perusteella voidaan saavuttaa merkittävää edistystä yksinkertaistamistavoitteessa, jolloin virheiden mahdollisuus vähenee. Muutamat valtuuskunnat korostivat olevan tärkeää, että jäsenvaltiot ottavat täyden vastuun EU:n varojen hoitoa koskevien vaikuttavien ja tehokkaiden valvontamekanismien toteuttamisesta kansallisella tasolla (5848/1/14 REV 1). Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan mukaisesti neuvoston suositus toimii pohjana Euroopan parlamentin päätökselle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle /14 16

17 Lisäksi neuvosto antoi suositukset vastuuvapauden myöntämisestä EU:n 31 viraston, EU:n kuuden toimeenpanoviraston ja seitsemän yhteisyrityksen johtajille varainhoitovuoden 2012 talousarvion täytäntöönpanon osalta (5849/14 ADD /14 ADD /14 ADD 1). EU:n vastuuvapauden myöntämismenettelyn mukaisesti nämä suositukset toimitetaan nyt Euroopan parlamentille. Neuvoston puheenjohtaja esittää ne Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle 20. helmikuuta. Varainhoitovuoden 2015 suuntaviivat Neuvosto antoi päätelmät EU:n varainhoitovuoden 2015 yleisen talousarvion painopistealueista. Päätelmät ovat asiakirjassa 5852/14. Ne on tarkoitettu suuntaviivoiksi puheenjohtajavaltiolle varainhoitovuoden 2015 talousarviosta Euroopan parlamentin kanssa käytäviin neuvotteluihin. Varainhoitovuoden 2015 talousarvio on järjestyksessä toinen rahoituksen ohjelmakaudella vahvistettava talousarvio. Päätelmissä korostetaan, että talousarvion kurinalaisuudesta on pidettävä kiinni kaikilla tasoilla, sillä talousnäkymien paranemisesta huolimatta monissa jäsenvaltiossa on edelleenkin sovellettava merkittäviä budjettirajoitteita. Päätelmien mukaan on pyrittävä tasapainoon julkisen talouden vakauttamisen ja kasvua tukevien investointien välillä. Siihen voidaan päästä asettamalla tavoitteet tärkeysjärjestykseen ja ohjaamalla varoja sellaisiin toimiin, jotka parhaiten edistävät näitä tavoitteita. Neuvosto katsoo, että maksusitoumus- ja maksumäärärahojen taso olisi pidettävä tiukassa hallinnassa EU:n seuraavan varainhoitovuoden talousarviossa pitäen ohjenuorana todellisia tarpeita. Samalla varainhoitovuoden 2015 talousarviossa olisi oltava tarvittavat varat jo tehtyjen sitoumusten noudattamiseksi ja EU:n vuodelle 2015 asettamien toimintapoliittisten painopisteiden toteuttamiseksi. Komissiota kehotetaan tekemään kaikkensa, jotta talousarvion toteutuksessa pysytään vuosittaisessa talousarviossa hyväksyttyjen määrärahojen rajoissa, ja välttämään lisätalousarvioiden tarvetta mahdollisimman pitkälle. Päätelmissä neuvosto tuo esiin myös huolensa maksamattomien sitoumusten määrästä, joka oli vuoden 2013 lopussa 221,6 miljardia euroa. 6566/14 17

18 PAKKIVALVOTA YHTEIE VALVOTAMEKAISMI Käsiteltäessä kohtaa "muut asiat" neuvosto pani merkille Euroopan keskuspankin (EKP) esittämän ensimmäisen neljännesvuosikatsauksen yhteisen pankkivalvontamekanismin täytäntöönpanosta (6237/14). Yhteisen valvontamekanismin perustamisasetukset hyväksyttiin 15. lokakuuta, ja ne tulivat voimaan 3. marraskuuta. EKP:n ensimmäisessä neljännesvuosikatsauksessa käsitellään 3. helmikuuta päättyneen ensimmäisen kolmen kuukauden jakson lisäksi valmistelutyötä, jota on tehty euroalueen jäsenvaltioiden kesäkuun 2012 huippukokouksen jälkeen. Danièle Nouy, joka nimitettiin EKP:n puitteissa toimivan valvontaelimen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi viiden vuoden toimikaudeksi, aloitti tehtävässään 27. tammikuuta. Valvontaelin piti ensimmäisen kokouksensa 30. tammikuuta. Sabine Lautenschläger, joka nimitettiin äskettäin EKP:n johtokuntaan, nimettiin 11. helmikuuta valvontaelimen varapuheenjohtajaksi. EKP tekee paraikaa kattavaa arviointia pankeista, jotka tulevat yhteisessä valvontamekanismissa suoraan sen valvonnan alaisuuteen. 6566/14 18

19 PAKKIE KRIISIRATKAISU YHTEIE KRIISIRATKAISUMEKAISMI Neuvosto keskusteli mahdollisista muutoksista, joita tehtäisiin neuvoston yleisnäkemykseen pankkien yhteisen kriisinratkaisumekanismin perustamisesta. Niiden tarkoituksena olisi lisätä puheenjohtajavaltion joustovaraa Euroopan parlamentin kanssa käytävissä kolmikantaneuvotteluissa. Neuvosto toisti olevansa vahvasti sitoutunut pääsemään kriisinratkaisumekanismista kaikkien osapuolten hyväksyttävissä olevaan yhteisymmärrykseen Eurooppa-neuvoston asettamassa määräajassa, jolloin Euroopan parlamentti voisi äänestää asiasta ennen nykyisen toimikautensa päättymistä. Puheenjohtajavaltion mukaan keskustelussa kävi ilmi, että ministerit ovat tietoisia tarpeesta hyväksyä kompromissiratkaisuja ja suhtautua joustavasti parlamentin kantaan. Vaikka joulukuussa muodostetun yleisnäkemyksen keskeisistä kysymyksistä ei esitettykään vastakkaisia näkemyksiä, ministerit totesivat kuitenkin olevan tarpeen antaa puheenjohtajavaltiolle jonkin verran joustovaraa, jotta voitaisiin tutkia erilaisia ajatuksia ja löytää sitä kautta mahdollisia vaihtoehtoja, joiden pohjalta voitaisiin päästä sopimukseen. Puheenjohtajavaltio esitti yhteenvedon aiheista, joihin tällaisia ajatuksia odotettaisiin: yhteisen kriisinratkaisuneuvoston täysistunnon roolin määrittely, täysistuntokokoonpanoa edellyttävien kynnysarvojen sekä äänestyskäytäntöjen, erityisesti yhteisen kriisinratkaisurahaston alkuvaiheen siirtymäkaudella sovellettavien käytäntöjen, uudelleentarkastelu tavoitteena tasapainoinen ratkaisu yhteisen kriisinratkaisurahaston käytölle, mahdollisesti neuvoston roolin määrittely aiempaa paremmin tarkoituksena rajata sen harkintavalta ja perusteet, joilla neuvosto voi vastustaa yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöksiä, sekä päätöksentekoprosessin yksinkertaistaminen ja mahdollisesti sen lyhentäminen, tarkemmat rajat yhteisen kriisinratkaisuneuvoston toteuttamalle kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten valvonnalle, Euroopan keskuspankille keskeinen rooli määriteltäessä, onko jokin pankkilaitos kaatumassa tai ajautumassa todennäköisesti konkurssiin, tosin yhteisellä kriisinratkaisuneuvostolla pitäisi säilyä viime kädessä myös mahdollisuus vaikuttaa tosiasiallisesti tällaisessa ratkaisussa, yhteisymmärrys siitä, että pankkien kriisinratkaisussa määrääväksi periaatteeksi otetaan se, että yksityinen sektori ottaa vastuulleen tappioita (bail-in), eikä se, että pankki pelastettaisiin jäsenvaltioiden julkisilla varoilla (bail-out). 6566/14 19

20 Puheenjohtajavaltio totesi myös monien ministerien kehottaneen vauhdittamaan kriisinratkaisurahastoon siirrettävien kansallisten rahoitusosuuksien vastavuoroisuuden toteuttamista. Keinoista, joilla tämä voitaisiin toteuttaa, oltiin kuitenkin eri mieltä. Muutamat ministerit halusivat tätä silmällä pitäen siirtää aiemmaksi rahaston perustamisen päätökseen saamiselle asetetun määräajan. Puheenjohtajavaltio aikoo tutkia mahdollisia vaihtoehtoja ja selvittää asiaa myöhemmin neuvostolle. Moni ministeri viittasi tarpeeseen lisätä kriisinratkaisurahaston kykyä lainata varoja markkinoilta siirtymäkaudella järjestelmän uskottavuuden lujittamiseksi. Puheenjohtajavaltio totesi lopuksi, että tätä asiaa koskevaa työtä on vielä jatkettava. Samaan asiayhteyteen liittyy yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn luominen. Yhteiseen kriisinratkaisurahastoon siirrettävien yksittäisten rahoitusosuuksien laskennassa käytettävää menetelmää on myös vielä työstettävä, jotta tilanne olisi mahdollisimman selvä. Puheenjohtajavaltio tarkastelee näitä ajatuksia Euroopan parlamentin kanssa ja selvittää tilannetta neuvostolle mahdollisimman pian, jotta tietyistä vaihtoehdoista voidaan tehdä päätöksiä. Keskustelussa varmistui, että ministerit haluavat tehdä arviot ja hyvin todennäköisesti myös päätökset kaikista merkittävistä yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevista kysymyksistä samassa yhteydessä kun tehdään lopullinen ratkaisu yhteistä kriisinratkaisurahastoa koskevasta hallitustenvälisestä sopimuksesta. Puheenjohtajavaltio totesi, että kolmikantaneuvottelujen lopputulos tulee perustumaan kokonaisvaltaiseen sopimukseen, jossa otetaan huomioon keskustelut sekä yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevasta asetuksesta että hallitustenvälisestä sopimuksesta. Tavoitteena on saada hyväksyttyä yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus ensimmäisessä käsittelyssä ennen Euroopan parlamentin nykyisen vaalikauden päättymistä. Se edellyttää, että neuvosto ja parlamentti pääsevät poliittiseen yhteisymmärrykseen hyvissä ajoin ennen parlamentin huhtikuussa pidettävää täysistuntoa. Taustaa Yhteinen kriisinratkaisumekanismi, samoin kuin marraskuussa 2013 voimaan tullut yhteinen valvontamekanismi (ks. sivu 18), on yksi Euroopan pankkiunionin keskeisistä osista 1. Pankkiunionin perustaminen on ratkaisevan tärkeää markkinoiden hajanaisuuden poistamiseksi sekä valtioiden ja pankkien välisen kytköksen katkaisemiseksi. 1 Ks. lehdistötiedote 14044/ /14 20

21 Neuvosto pääsi joulukuussa yhteisymmärrykseen yleisnäkemyksestä, joka koskee sekä ehdotusta yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevaksi asetukseksi että sitoumusta neuvotella 1. päivään maaliskuuta mennessä hallitustenvälinen sopimus yhteisen kriisinratkaisurahaston toiminnasta 1. Neuvoston yleisnäkemys sisältää yhteisen kriisinratkaisuneuvoston, jolla olisi laajat valtuudet pankkien kriisinratkaisuun liittyvissä tapauksissa. Hallitustenväliseen sopimukseen sisältyisivät järjestelyt kansallisten rahoitusosuuksien siirtämiseksi yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja niiden vastavuoroisuuden asteittainen lisääminen kymmenen vuoden siirtymäkauden aikana. Varat rahoitusosuuksiin koottaisiin pankkialan maksuilla, jotka kerätään jäsenvaltioissa. Rahasto muodostuisi aluksi kansallisista osista, jotka yhdistettäisiin yhdeksi rahastoksi asteittain. Kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa kansallisten osien vastavuoroisuus kasvaisi asteittain. Näin ollen ensimmäisenä vuotena pankkien kriisinratkaisusta aiheutuvat kustannukset maksettaisiin (yksityisen sektorin osallistumista koskevien säännösten (bail-in) myötä) pääasiassa niiden jäsenvaltioiden rahasto-osista, joissa asianomaiset pankit sijaitsevat, mutta tämä osuus pienenisi sitä mukaa kuin muiden maiden rahasto-osista maksettava rahoitusosuus kasvaa. Yhteinen kriisinratkaisumekanismi kattaisi kaikki yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvat maat eli euroalueeseen kuuluvat maat sekä ne euroalueeseen kuulumattomat maat, jotka päättävät osallistua yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin. Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan yhteinen kriisinratkaisumekanismi tulisi voimaan 1. tammikuuta 2015, ja yksityisen sektorin osallistumista koskevat toimet (bail-in) ja kriisinratkaisutoimet olisivat käytössä 1. tammikuuta 2016 alkaen. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan perusteella tämän asetuksen antaminen edellyttää, että neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin kanssa. 1 Lehdistötiedote 17602/ /14 21

22 MUUT ASIAT Neuvosto pani merkille Euroopan keskuspankin esittämän ensimmäisen neljännesvuosikatsauksen yhteisen pankkivalvontamekanismin täytäntöönpanosta (ks. sivu 18); loi katsauksen parhaillaan käsiteltävänä olevia säädösehdotuksia koskevaan työhön. 6566/14 22

23 EUVOSTO ISTUO YHTEYDESSÄ PIDETYT KOKOUKSET Neuvoston istunnon yhteydessä pidettiin seuraavat kokoukset: Euroryhmä Euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden ministerit osallistuivat 17. helmikuuta järjestettyyn euroryhmän kokoukseen. Hallitustenvälinen sopimus yhteisestä kriisinratkaisurahastosta Ministerit pitivät 17. helmikuuta erityisistunnon, jossa tarkasteltiin edistymistä pankkeja varten luotavaa yhteistä kriisinratkaisurahastoa koskevan hallitustenvälisen sopimuksen käsittelyssä ja pohdittiin sen osalta avoinna olevia kysymyksiä. Yhteistä kriisinratkaisurahastoa käsittelevä asiantuntijatason hallitustenvälinen konferenssi järjestettiin 18. helmikuuta. Aamiaiskokous Ministerit keskustelivat aamiaiskokouksessa 18. helmikuuta taloustilanteesta. 6566/14 23

24 MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT TALOUS- JA RAHOITUSASIAT Talletussuojajärjestelmät Neuvosto hyväksyi poliittisen yhteisymmärryksen, joka oli saavutettu Euroopan parlamentin kanssa ehdotuksesta direktiiviksi, jolla on tarkoitus laatia uudelleen säännöt talletusten vakuusjärjestelmille (6162/14). Direktiivin mukaisesti talletussuoja säilytettäisiin euron tasolla, talletussuojajärjestelmiä yhdenmukaistettaisiin koko EU:ssa ja vahvistettaisiin tallettajien suojaa yksinkertaistamalla talletussuoja- ja korvausjärjestelyjä. Tarkempia tietoja lehdistötiedotteessa 6562/1/14 REV 1. Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) Neuvosto hyväksyi asetuksen, jolla siirretään 1. päivään elokuuta 2014 määräaika, johon mennessä tilisiirtojen ja suoraveloitusten on oltava yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) standardien mukaisia (PE-COS 9/ /1/14 REV /1/14 REV 1 ADD 1). Asetuksella muutetaan asetusta 260/2012, jossa määräajaksi menettelyjen saattamiselle SEPAstandardien mukaisiksi oli asetettu 1. helmikuuta Määräajan lykkäämisen johdosta nykystandardeja voidaan poikkeuksellisesti ja tilapäisesti käyttää edelleen yhtäaikaisesti SEPAjärjestelyjen kanssa. Tällä pyritään nostamaan uusien standardien käyttöaste vaaditulle tasolle ja minimoimaan samalla toimintahäiriöt. Tarkempia tietoja lehdistötiedotteessa 6554/14. Portugali talouden sopeutusohjelma Neuvosto hyväksyi päätöksen, jolla muutetaan Portugalille Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin kautta myönnettävän rahoitustuen ehtoja seuraavan rahoitustukierän maksatusta silmällä pitäen (5894/ / / /14). Päätöksellä muutetaan päätöstä 2011/344/EU talouspoliittisten ehtojen osalta siten, että otetaan huomioon tarkistetut talousnäkymät, Portugalin talouden sopeutusohjelman kitkattoman täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tämä on jatkotoimi komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa tekemälle kymmenennelle katsaukselle Portugalin edistymisestä ohjelman täytäntöönpanossa. 6566/14 24

25 Pankkien omia varoja koskevat vaatimukset Neuvosto päätti, ettei se vastusta komission aikomusta antaa asetus asetuksen N:o 575/2013 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla pankkilaitoksia koskevien omien varojen vaatimusten alalla (5799/14). Tämä asetus on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklaan perustuva delegoitu säädös. Kun neuvosto on nyt antanut hyväksyntänsä, asetus voi tulla voimaan, ellei Euroopan parlamentti vastusta sen antamista. Riskirahastot (hedge-rahastot) Neuvosto päätti, ettei se vastusta komission aikomusta antaa asetus direktiivin 2011/61/EU täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tyyppien määrittämiseksi (6053/14). Tämä asetus on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklaan perustuva delegoitu säädös. Kun neuvosto on nyt antanut hyväksyntänsä, asetus voi tulla voimaan, ellei Euroopan parlamentti vastusta sen antamista. KEHITYSYHTEISTYÖ AKT EU-kumppanuussopimus Neuvosto jatkoi AKT EU-kumppanuussopimusta koskevan päätöksen 2012/96/EU voimassaoloa 1. päivään marraskuuta LAAJE&TUMI&E& Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia vakautus- ja assosiaatiosopimus Neuvosto hyväksyi päätöksen, jolla annetaan lupa allekirjoittaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tehtyyn vakautus- ja assosiaatiosopimukseen liitettävä pöytäkirja ja soveltaa sitä väliaikaisesti Kroatian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi. Se hyväksyi myös päätökset, joilla pyydetään Euroopan parlamenttia antamaan hyväksyntänsä ja hyväksytään, että komissio tekee edellä mainitun pöytäkirjan Euroopan atomienergiayhteisön puolesta. 6566/14 25

26 KALASTUS EY:n ja Mauritanian välinen kalastuskumppanuussopimus Neuvosto hyväksyi päätöksen luvan antamisesta komissiolle aloittaa EU:n puolesta neuvottelut Mauritanian kanssa tehtyyn kalastuskumppanuussopimukseen liitetyn pöytäkirjan uusimisesta. Nykyisen pöytäkirjan on määrä olla voimassa joulukuuhun Uuden pöytäkirjan olisi oltava sopusoinnussa 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien kanssa, jotka koskivat komission heinäkuussa 2011 antamaa tiedonantoa yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta, sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskeva asetuksen 1380/ kanssa. &IMEÄMISET Alueiden komitea Neuvosto nimitti Tomáš HUDEČEKin (Tšekki) alueiden komitean jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi, joka päättyy 25. tammikuuta 2015 (6156/14). 1 EUVL L 354, 2013, s /14 26