NOOA SÄÄSTÖPANKKI OY TASEKIRJA

Transkriptio

1 NOOA SÄÄSTÖPANKKI OY TASEKIRJA 2015

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 3 Tulos... 4 Tase... 7 Vakavaraisuuden hallinta Riskienhallinta Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Nooa Säästöpankki Oy:n tuloslaskelma Nooa Säästöpankki Oy:n tase Nooa Säästöpankki Oy:n rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 47

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Nooa Säästöpankki Oy on rehti, ketterä ja vakavarainen Säästöpankki, joka on perustettu vuonna 2003 palvelemaan pääkaupunkiseudulla asuvia asiakkaita. Vuosi 2015 oli pankin 12. toimintavuosi. Pankilla oli tilikauden päättyessä yli asiakasta. Nooa Säästöpankki Oy:n keskeiset asiakasryhmät ovat asuntolainaa tarvitsevat aktiivi-ikäiset perheet, säästäjä- ja sijoittaja-asiakkaat, yrittäjät ja ammatinharjoittajat sekä tapauskohtaisesti pienyritykset. Pankin kaikesta antolainauksesta asuntovakuudellista on noin 92 %. Nooa Säästöpankilla on yhteensä 8 konttoria: Helsingissä Erottajalla ja Itäkeskuksessa, Espoossa Leppävaarassa ja Tapiolassa, Vantaalla Tikkurilassa ja Myyrmäessä sekä Keravalla ja Järvenpäässä. Lisäksi asiakkaita palvellaan Helsingin ydinkeskustassa Sijoitusyksikössä, jossa työskentelee pankin johto sekä erityisasiantuntijoita. Nooa Säästöpankki Oy kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Säästöpankkiryhmä (jäljempänä myös Ryhmä ) on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, Keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhdessä Säästöpankit muodostavat pankkiryhmän, jossa yhdistyvät paikallisuus ja valtakunnallisuus. Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta. Säästöpankit keskittyvät vähittäispankkitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämisen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin. Tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Jäsensäästöpankkien omistamat tuote- ja palveluyhtiöt tukevat ja edistävät Säästöpankkiryhmän liiketoimintaa joko vastuullaan olevien tuotteiden tai keskitetyn palvelutuotannon kautta. Ryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp- Henkivakuutus Oy, Sp-Rahastoyhtiö Oy sekä Sp-Koti Oy. Nooa Säästöpankki Oy kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään (jäljempänä myös Yhteenliittymä ), johon kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto Osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj sekä Sp-Rahastoyhtiö Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Säästöpankkien yhteenliittymän toiminta käynnistettiin Toimintaympäristö Globaali talousnäkymä ja Suomen taloustilanne Vuoden 2015 aikana talouskasvu Euroopassa jatkui hitaana. Kehittyvien talouksien ja erityisesti Kiinan talouden hiipuminen vaikuttivat negatiivisesti myös Euroopan talousnäkymiin. Euroalueen toteutunut inflaatio ja inflaatio-odotukset pysyivät koko vuoden alhaisella tasolla, mikä osaltaan lisäsi painetta Euroopan keskuspankin suuntaan. EKP lisäsi vuoden aikana rahapoliittista elvytystään ja pyrki luomaan edellytykset luotonannon ja reaalitalouden kasvulle euroalueella.

4 2 Kasvunäkymien osalta oli edelleen havaittavissa eriytymistä Yhdysvaltojen ja muun maailman välillä. Yhdysvalloissa työmarkkinoiden positiivinen kehitys jatkui vuonna 2015, ja talouden kasvuvauhti antoi Yhdysvaltain keskuspankille mahdollisuuden nostaa ohjauskorkoaan. Euroopassa finanssikriisistä elpyminen on toteutunut huomattavasti hitaammin työttömyyden ollessa edelleen korkealla tasolla. Euroalueen talouskasvu ei ole päässyt finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Lisäksi euroalueen maiden välillä on merkittäviä eroja. Suomen taloudellinen tilanne jatkui haastavana ja Suomi jäi talouskasvussa muiden euromaiden jälkeen. Suomen työttömyysasteen osalta vuonna 2016 ei ole nähtävissä nopeaa laskua, ja yksityinen kulutus sekä kotitalouksien reaaliansiot tulevat pysymään vuoden 2015 tasolla. Jatkossa Suomen tilanteen kannalta keskeistä on tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä työmarkkinoiden rakenteen ja sopimuslainsäädännön uudistaminen. Suomen julkisen talouden velkaantumistahti ja rakenneuudistuksen läpiviennin hidastuminen voivat johtaa Suomen luottoluokituksen laskuun vuonna Maailmankaupan hidastuminen heikensi vientiteollisuuden näkymiä, eikä euron kurssi suhteessa muihin kauppavaluuttoihin heikentynyt lopulta sitä tahtia kuin alkuvuodesta 2015 vielä odotettiin. Suomen tavaravienti laski merkittävästi vuoden 2015 aikana, ja nopeaa muutosta parempaan ei ole odotettavissa tänäkään vuonna. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka ja investointien kasvu euroalueella luovat kuitenkin edellytyksiä Suomen teollisuustuotannon asteittaiselle kasvulle. Investoinnit Suomeen kasvavat kuitenkin hitaasti talouden epävarmuustekijöiden vuoksi. Vuoden 2016 osalta yhtenä riskitekijänä ovat mahdollisten työtaistelutoimenpiteiden negatiiviset vaikutukset kansantalouteen ja teollisuustuotantoon. Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet ovat kuitenkin välttämättömiä talouden elpymisen kannalta. Euroalueen hitaan kasvun, elvyttävän rahapolitiikan ja matalan inflaation vuoksi korkotaso pysyy alhaisella tasolla. Raaka-ainehintojen voimakas lasku ja palkkojen maltillinen nousu tulevat pitämään inflaatio-odotukset matalina Suomessa. Globaalin talouden hidastumisesta huolimatta vuosi 2015 oli osakemarkkinoille hyvä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Vuoden 2016 osalta matala korkotaso ja maailmantalouden maltillinen elpyminen tulevat tukemaan niin osake- ja yrityslainamarkkinoita. Euroalueen ja Yhdysvaltojen eriytyminen rahapolitiikan suunnan osalta tulee kasvattamaan korkoeroa ja heikentämään euron arvoa suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Asuntomarkkinat Suomessa Asuntomarkkinoiden vuosi 2015 oli huomattavasti tasaisempi kuin kaksi edeltävää vuotta, ja myös vuoden sisällä tapahtuva vaihtelutrendi oli normaalimpi. Kokonaisuutena asuntomarkkinat päätyivät noin neljän prosentin nousuun, mikä tarkoitti Suomessa yhteensä noin asunto- ja kiinteistökauppaa vuonna Asuntojen hinnoissa ei tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2015, mikäli markkinaa tarkastellaan suurina kokonaisuuksina. Markkinoiden eriytyminen jatkui kuitenkin voimakkaana. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen hinnoissa oli edelleen laskua taantuvilla ja muuttotappiollisilla markkinoilla. Voittajina taas olivat edelleen suuret kasvukeskukset sekä kehittyvien kaupunkien ydinalueet. Myös myyntiajat säilyivät edellisvuoden tasolla keskiarvon ollessa noin 70 vuorokautta. Merkittävimpinä positiivisina ajureina asuntokaupalle olivat vuonna 2015 edullinen lainaraha ja sen saatavuuden parantuminen sekä kuluttajien luottamuksen hienoinen elpyminen. Haasteita tulevaisuuteen taas tuovat yleisen työllisyystilanteen kehittyminen sekä edelleen alhainen rakentamisen volyymi. Vuonna 2016 asuntomarkkinoiden odotetaan kokonaisuudessaan kasvavan 2 5 prosenttia ja hintojen nousevan 1 2 prosenttia koko maassa, mutta alueelliset erot kasvavat edelleen.

5 3 Kiinnitysluottopankin perustaminen Säästöpankkiliitto osk:n hallitus on esittänyt Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluville Säästöpankeille kiinnitysluottopankin perustamista. Toimilupahakemus jätettiin Finanssivalvontaan joulukuussa Sp-Kiinnitysluottopankin tavoitteena on laskea liikkeeseen euromääräisiä, katettuja joukkolainoja (Covered Bond, CB). Sp-Kiinnitysluottopankki tulee kuulumaan Säästöpankkien yhteenliittymään ja tulee Säästöpankkiliitto osk:in jäsenpankiksi. Sen välittäjäpankkeina voivat toimia vain Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästöpankit. Vakuusrahaston purkaminen Säästöpankkien Vakuusrahaston purkaminen saatettiin päätökseen. Tilanteesta tehdyn tuloslaskelman ja taseen mukaan Säästöpankkien vakuusrahaston nettovarat olivat 24,4 miljoonaa euroa. Vakuusrahasto palautti joulukuussa 2014 varoja ennakkona 16,8 miljoonaa euroa, josta Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien pankkien osuus oli 13,8 miljoonaa euroa. Vakuusrahasto palautti vakuusrahaston jäsenpankeille loput varat (7,6 miljoonaa euroa) maaliskuussa 2015, josta Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien pankkien osuus oli 6,2 miljoonaa euroa. Pankin liiketoiminta Keskeisten avainlukujen kehitys 2015 Nooa Säästöpankin tilikauden voitto oli 3,0 miljoonaa euroa (2,6 milj. euroa tilikaudella 2014). Liikevoitto oli 4,2 miljoonaa euroa (2,6 milj. euroa tilikaudella 2014). Yleisön talletukset nousivat 437,8 miljoonaan euroon (369,4 milj. euroa), +19 %. Kokonaisvarainhankinta nousi 692,6 miljoonaan euroon (565,9 milj. euroa), +22 %. Talletukset muodostavat kaksi kolmannesta varainhankinnasta. Koko luotonanto oli 543,0 miljoonaa euroa (520,6 milj. euroa), josta välitettyjä luottoja oli 76,2 miljoonaa euroa (136,5 milj. euroa). Pankin omasta taseesta välitettyjen luottojen määrä oli 466,7 miljoonaa euroa (384,2 milj. euroa), +23 %. Pankin tase kasvoi 750,5 miljoonaan euroon (627,3 milj. euroa), +20 %. Tasetta kasvattivat vahvistunut likviditeetti sekä pankin toimiminen liikkeeseenlaskijana Säästöpankkiryhmän indeksilainoissa. Pankin vakavaraisuussuhde parani edellisvuodesta ja oli vuoden lopussa 15,26 % (14,48 %). Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 12,47 % (12,02 %). Oma pääoma ja varaukset vahvistuivat ja olivat katsauskauden lopussa 45,6 miljoonaa euroa (40,4 milj. euroa), +13 %. Kulu-tuottosuhde parani ja oli 70,4 % (77,4 %). Nooa Säästöpankki Oy:n liiketoiminta kehittyi tilikaudella suunnitellusti. Korkokate kehittyi ennakoidusti pankin varauduttua edeltävinä vuosina matalina säilyviin korkoihin taseen rakenteellisen korkoriskin suojauksilla. Muut tuottoerät kehittyivät myös hyvin, vaikkakin rekrytoinnit sekä panostukset koulutukseen ja markkinointiin kasvattivat hallintokuluja. Arvonalennustappioita kirjattiin maltillisesti. Pankin rahoitusasema säilyi vakaana ja vakavaraisuussuhde vahvistui ennakoidusti. Nooa Säästöpankki toimii itse liikkeeseenlaskijana Säästöpankkiryhmän asiakkailleen tarjoamissa indeksilainoissa. Nooa Säästöpankin asiakkaat saavat monipuolisia pankkipalveluita sekä pankin oman taseen kautta että pankin yhteistyökumppaneiden kautta välitettyinä. Välitetyt tuotteet käsittävät pääasiassa luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita.

6 4 Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 51,4 miljoonaa euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Säästöpankkien omistama Sp- Henkivakuutus Oy. joka tarjoaa pankin asiakkaille nykyaikaisia ja eri tilanteisiin sopivia vakuutussäästämisen tuotteita. Valikoima sisältää mm. säästö- ja eläkevakuutukset, lainaturvan, kapitalisaatiosopimuksen ja varainhoitovakuutuksen. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja sen tehtävänä on myös varmistaa Säästöpankkiryhmän likviditeetti ja tukkuvarainhankinta. Säästöpankkien Keskuspankki hankkii rahoitusta ja operoi Säästöpankkiryhmän puolesta rahamarkkina- ja pääomamarkkinoilla, ja se hoitaa myös maksujen selvityksen ja huolehtii myös ryhmän sisäisestä likviditeetin tasauksesta. Asuntokaupan yhteistyökumppanina toimii Säästöpankkien oma valtakunnallinen franchisingketju Sp-Koti, jolla on toimipisteet kaikissa pankin toimialueen kaupungeissa. Sp-Koti toimii franchising-periaatteella, ja sen keskusyhtiö on Sp-Koti Oy. Säästöpankit tarjoavat vakuutuksia verkkokaupassa, josta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus Oy. Toukokuussa 2015 Nooa Säästöpankki avasi Suomen ensimmäisen Pop up -pankkikonttorin Helsingin Munkkiniemeen. Taustalla oli halu mennä lähemmäs asiakasta ja parantaa näin pankkipalvelujen saatavuutta. Pop up -konttori palveli nykyisiä ja uusia asiakkaita kahden viikon ajan. Konttorissa asiantuntijat tarjosivat laaja-alaista neuvontapalvelua pankkiasioihin liittyen. Pop up -konttori sai erittäin lämpimän vastaanoton Munkkiniemessä oli selkeä tilaus henkilökohtaiseen palveluun panostavalle pankille. Ensimmäisestä Pop up -kokeilusta rohkaistuneena pankki pystytti toisen Pop up konttorin Helsingin Kallioon syksyllä 2015 ja jatkoi mm. aiemmin aloitettuja kotikäyntejä. Tulos Nooa Säästöpankki Oy:n liikevoitto oli tuhatta euroa (2 590 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,6 prosenttia (0,4). Liiketuloksen muodostumiseen vaikuttivat erityisesti sijoitustoiminnan tuottojen kasvu, kertaluonteiset erät sekä arvonalentumisten säilyminen edelleen maltillisena. Pankin kulu-tuottosuhde oli 70,4 prosenttia (77,4).

7 5 Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate , ,6 Nettopalkkiotuotot , ,9 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,9 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos ,3-13 Muut tuotot , ,2 Tuotot yhteensä , ,5 Henkilöstökulut , ,2 Muut hallintokulut , ,4 Muut kulut , ,9 Kulut yhteensä , ,3 Kulu-tuotto -suhde 70,36 77,44 78,26 Arvonalentumistappiot luotoista , ,2 Liikevoitto , ,6 Tilikauden voitto , ,5 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (6 133). Korkokate kasvoi 189 tuhannella eurolla. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli tuhatta euroa (2 551). Tilikauden 2015 aikana tehtiin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korkojen kirjauksiin liittyen kirjauskäytännön muutos. Aikaisemmin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korot kirjattiin korkokuluihin ja muutoksen jälkeen ne on kirjattu korkotuottoihin. Muutos perustuu siihen, että koronvaihtosopimusten korot ovat asianmukaisesti pankille tuottoa. Tästä syystä korkotuotot kasvoivat tuhatta euroa ja korkokulut lisääntyivät tuhatta euroa. Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (9 562), jossa kasvua edellisvuodesta oli tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat tuhatta euroa (3 430). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna tuhatta euroa (ks. edellä kuvattu kirjauskäytännön muutos). Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista.

8 6 Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (4 781). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (5 490) ja palkkiokulujen 740 tuhatta euroa (709). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 858 tuhatta euroa (612), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -180 tuhatta euroa (-227) ja muista välitetyistä tuotteista tuhatta euroa (838). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 752 tuhatta euroa (706), palkkiot maksuliikenteestä tuhatta euroa (2 653), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 74 tuhatta euroa (92) ja palkkiot takauksista 29 tuhatta euroa (85). Palkkiotuotot sisältävät bruttomääräisenä pankin THtoiminnastaan saamat tuotot, joihin liittyvät kulut on kirjattu niin hallinto- kuin liiketoiminnan muihin kuluihin. Palkkiotuottoja kasvattivat erityisesti yritysasiakkaiden palvelumaksut ja muut palvelutehtävät sekä antolainauksen toimitusmaksut ja rahastojen merkintä- ja hallinnointipalkkiot. Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 4,3 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui -559 tuhatta euroa (45). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja -tappioita 0 tuhatta euroa (18) sekä näiden realisoitumattomia arvostusvoittoja ja -tappioita -559 tuhatta euroa (28). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat tuhatta euroa (2 012). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat tuhatta euroa (2 012). Suojauslaskennan nettotulos oli 3 tuhatta euroa (7). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 994 tuhatta euroa (1 306). Saadut osingot olivat 35 tuhatta euroa (38), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 2 tuhatta euroa. Liiketoiminnan muut tuotot vähenivät 959 tuhanteen euroon (1 269). Vähenemiseen vaikuttivat Säästöpankkien vakuusrahaston purkamisesta aiheutuneet kertaluonteiset erät, joista suurin osa jaksottui jo tilikaudelle Liiketoiminnan muut tuotot eivät sisällä pankkitoiminnalle tyypillisiä tuottoeriä. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (3 624), mikä oli 558 tuhatta euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen kasvu johtui pankin henkilöstön määrän kasvusta 11 henkilöllä neuvontapalveluissa sekä päivittäisasioinnissa. Muut hallintokulut kasvoivat tuhanteen euroon (3 218). Kulujen nousu johtui ennen kaikkea atk-kulujen ja ryhmän sisäisten palveluveloitusten noususta. Lisäksi pankki investoi henkilökunnan koulutukseen ja markkinointiin. Muut kulut, tuhatta euroa (4 218), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 192 tuhatta euroa (133). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät tuhanteen euroon (4 085). Pankki teki jo tilikaudella 2014 vuokravastuiden alaskirjauksen, joka kasvatti liiketoiminnan muita kuluja tuolloin kertaluonteisesti. Vuokravastuiden alaskirjauksen purku sen sijaan vaikutti tilikaudella 2015 liiketoiminnan muita kuluja pienentävästi. Tilikaudet 2014 ja 2015 eivät ole liiketoiminnan muiden kulujen osalta vertailukelpoisia. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 280 tuhatta euroa (632), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 352 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 576 tuhatta euroa (977). Arvonalentumisten peruutuksia ei kirjattu, ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 296 tuhatta euroa (344). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen maltillisina.

9 7 Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2015 aikana 19,6 prosenttia ja oli vuoden lopussa 750,5 miljoonaa euroa (627,3). Taseessa olevien luottojen määrä oli 466,7 miljoonaa euroa. Talletusten määrä oli 437,8 miljoonaa euroa. Taseen kasvuun vaikutti olennaisesti pankin toimiminen Säästöpankkiryhmän liikkeeseenlaskijana indeksilainoissa sekä asuntoluottojen kasvu. Nooa Säästöpankki Oy:n taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,9 Luotot , ,4 Muut saamiset ,0 197 Sijoitukset , ,3 Saamiset luottolaitoksilta , ,6 Saamistodistukset , ,2 Osakkeet ja osuudet , ,3 Johdannaissopimukset , ,3 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,6 Johdannaissopimukset vastattavaa , ,1 Yleisön talletukset *) , ,3 Velat luottolaitoksille , ,8 Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,2 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) , ,7 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,8 Oma pääoma , ,2 Tilinpäätössiirtojen kertymä ,8 ROA % 0,6 0,4 0,2 Omavaraisuusaste 5,7 6,4 6,1 Vakavaraisuussuhde 15,26 % 14,48 % 18,24 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Nooa Säästöpankki Oy:n luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 543,0 miljoonaa euroa (520,6). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 466,7 miljoonaa euroa (384,2) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 76,2 miljoonaa euroa (136,5). Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli 76,2 miljoonaa euroa. Pankki on tilikauden aikana siirtänyt Aktia Hypoteekkipankki Oyj:stä 38 miljoonaa euroa luottoja omaan taseeseensa. Aktia Hypoteekkipankki Oyj ei ole jälkeen myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto on tapahtunut pankin omasta taseesta. Välitetyt kiinnitysluotot mukaan lukien luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 179,3 miljoonaa euroa. Luotonannon nettolisäys oli 22,3 miljoonaa euroa eli 4,3 prosenttia.

10 8 Järjestämättömät saamiset olivat 7,7 miljoonaa euroa (10,5) eli 2,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 1,4 prosenttia (2,0 %) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Pankin perintäprosessin etenemistä hidastavat vakuuksien pitkät realisointiajat. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 0,1 miljoonaa euroa (0,0). Lisäksi lainanhoitojoustolliset saamiset olivat tuhatta euroa (5 875). Lainanhoitojoustolliset saamiset ovat saamisia, joiden lainaehtoja on neuvoteltu uudelleen tai asiakkaan rahoitusta on järjestelty heikentyneen maksukyvyn johdosta. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 2,3 miljoonaa euroa (9,1) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 10,7 miljoonaa euroa (9,9) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.7. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 125,2 miljoonaa euroa (102,5). Määrä oli 22,7 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 93,2 miljoonaa euroa (78,7), mikä on 18,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 49,4 miljoonaa euroa (43,6). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 11,4 miljoonaa euroa (10,2) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 37,9 miljoonaa euroa (33,4). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 188 tuhannella eurolla vuokratiloihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa -puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 8,0 miljoonaa euroa (11,4), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 8,0 miljoonaa euroa (8,4) ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten 0,0 miljoonaa euroa (3,0). Taseen vastattavaa -puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat, johdannaisten negatiivinen käypä arvo yhteensä oli 1,1 miljoonaa euroa (4,1). Tästä käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 1,1 miljoonaa euroa (1,0) ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten 0,0 miljoonaa euroa (3,0). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua ja osaketalletusta. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset ja osakeoptiot. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen.

11 9 Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 437,8 miljoonaa euroa (369,4),+19 prosenttia. Talletukset kasvoivat vuoden aikana 68,5 miljoonaa euroa. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 46,1 miljoonaa euroa eli 17,0 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 317,1 miljoonaa euroa (271,1). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 22,4 miljoonaa euroa eli 22,8 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 120,7 miljoonaa euroa (98,3). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 164,1 miljoonaa euroa (89,9). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat 11,5 miljoonaa euroa (5,8). Muita velkoja ovat mm. repomyynnit, joiden määrä vuoden vaihteessa oli 11,5 miljoonaa euroa (5,8). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana sijoitustodistuksia 5,0 miljoonaa euroa, joukkovelkakirjalainoja 6,4 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 4,4 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 90,6 miljoonaa euroa (107,6), josta joukkovelkakirjalainoja 71,8 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 18,8 miljoonaa euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 42,3 miljoonaa euroa (40,4). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 1,9 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 0,3 miljoonaa euroa (1,3). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 0,3 miljoonaa euroa (1,3). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 1,1 miljoonaa euroa (0,0). Niistä luottotappiovaraus oli 1,0 miljoonaa euroa (0,0). Vuonna 2015 luottotappiovaraus, 1,0 miljoonaa euroa, kirjattiin ensimmäistä kertaa, ja sen määrä tilinpäätöksessä oli 0,2 prosenttia saamisista. Varauksesta 0,3 miljoonaa euroa on siirretty vararahastoon. Poistoeroa vähennettiin 0,04 miljoonaa eurolla (0,0). Keskinäinen vastuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat keskusyhteisö, jäsenluottolaitokset, jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. Säästöpankkiliitto osk toimii yhteenliittymän keskusyhteisönä.

12 10 Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälain säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Keskusyhteisöllä on velvollisuus yhteenliittymälain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperusteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. Vakuusrahasto ja talletussuoja Nooa Säästöpankki Oy on kuulunut jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostamisen jälkeen sen jäsenpankeilla ei ollut enää tarvetta erilliselle vakuusrahastolle, koska vastaava tuki annettaisiin jäsenpankille yhteenliittymän keskusyhteisön kautta. Vakuusrahaston valtuuskunta päätti tämän vuoksi , että rahasto puretaan kokonaan ja rahaston varat palautetaan jäsenpankeille. Rahaston toiminta päättyi, kun rahaston valtuuskunta hyväksyi purkamista koskeva lopputilityksen maaliskuussa Nooa Säästöpankki Oy:n osuus palautettavista varoista on noin 0,4 milj. euroa ja ne on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) mukaan talletuspankilla on velvollisuus kuulua talletussuojajärjestelmään ja maksaa talletussuojamaksua. Talletussuoja korvaa tallettajien varat, jos ne eivät ole käytettävissä luottolaitoksen jouduttua pysyviin maksuvaikeuksiin. Korvaus on enimmillään euroa yhtä luottolaitosta kohden. Samaan talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä luottolaitoksena. Tämä tarkoittaa, että yhdessä tai useammassa yhteenliittymään kuuluvassa talletuspankissa olevat varat korvataan yhteensä euron enimmäismäärään asti. Säästöpankkien yhteenliittymä on tässä tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymä. Pankin talletussuojamaksu oli tilikaudella 190 tuhatta euroa. Talletussuojasta vastaa vuoden 2015 alusta perustettu uusi viranomainen, Rahoitusvakausvirasto. Vanha talletussuojarahasto hyvittää kuitenkin jäsenpankeilleen Rahoitusvakausviraston vuodelle 2015 määräämät talletussuojamaksut siinä suhteessa kuin kukin Vanhan talletussuojarahaston jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut rahastoa. Näin ollen talletussuojamaksulla ei ole pankille kuluvaikutusta tilikaudella Sijoittajien turva Nooa Säästöpankki Oy kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Sijoittajien korvausrahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamisten turvaaminen. Korvausrahaston varoista korvataan sijoituspalveluyrityksen hallussa tai hallinnoitavana sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä olevat suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa sijoittajan samalta sijoituspalveluyritykseltä olevan saamisen määrästä, kuitenkin enintään euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.

13 11 Vakavaraisuuden hallinta Nooa Säästöpankki Oy on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkien yhteenliittymän konsolidoituun tilinpäätökseen. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen laitoksen tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Omat varat ja vakavaraisuus Nooa Säästöpankki Oy:n vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason että lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0 2,5 %:n tasolle. Vuonna 2015 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei asetettu. Nooa Säästöpankki Oy soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Nooa Säästöpankki Oy julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteenliittymän ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on luettavissa -verkkopalvelussa. Nooa Säästöpankki Oy:n omat varat yhteensä olivat 45,6 miljoonaa euroa (39,1), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 23,9 miljoonaa euroa (21,6). Ydinpääoman (CET1) määrä oli 37,3 miljoonaa euroa. Ensisijaisten omien varojen määrä oli 37,3 miljoonaa euroa (32,5). Toissijaiset omat varat olivat 8,3 miljoonaa euroa (6,6). Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkien yhteenliittymän konsolidoituun tilinpäätökseen.

14 12 Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen laitoksen tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Nooa Säästöpankin vakavaraisuussuhde parani edellisvuodesta ja oli vuoden lopussa 15,26 % (14,48 %). Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 12,47 % (12,02 %). Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat * Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 12,47 % 12,02 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 12,47 % 12,02 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 15,26 % 14,48 % *Vertailuvuoden luvut on esitetty voimassa olleen sääntelyn mukaan ja eivät sisällä Finanssivalvonnan myöntämiä lupia. Vähimmäisomavaraisuusaste Ensijainen pääoma (T1) Vastuut yhteensä Vähimmäisomavaraisuusaste, % 4,93 % 5,33 %

15 13 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle pankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti, ja pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä pankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein. Riskienhallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa pankin operatiivista toimintaa. Pankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Pankin hallitus asettaa riskinottohalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtaiset riskistrategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantarajat. Riskistrategian toteutumista seurataan riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta riippumattomasti. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat eri riskialueille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Pankilla on seuraavat liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmistamassa tehokas ja kattava sisäinen valvonta: riippumaton riskienvalvonta säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance) sisäisen tarkastuksen toiminto

16 14 Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että pankin riskienhallinta on riittävällä tasolla suhteessa pankin liiketoiminnan laatuun, laajuuteen, monimuotoisuuteen ja riskeihin. Riskienvalvontatoiminnon tehtävänä on avustaa pankin hallitusta ja toimivaa johtoa riittävän riskienhallinnan järjestämisessä sekä toimivuuden ja tehokkuuden valvonnassa. Compliance-toiminto varmistaa, että pankissa noudatetaan lainsäädäntöä sekä viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Compliance-toiminnon vastuulla on valvoa että pankissa noudatetaan annettuja sisäisiä ohjeita, henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita ja muita rahoitusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita. Pankin hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Pankin hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden ja keskusyhteisön hallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Pankin toimitusjohtaja ja muu johto vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden sekä keskusyhteisön ja pankin oman hallituksen antamien tarkempien sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti. Säästöpankkien yhteenliittymän riskienhallinnan menettelytapoja ylläpidetään ja kehitetään keskusyhteisön riippumattoman riskienvalvonnan toimesta, jotta varmistetaan että myös kaikki uudet, olennaiset mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin. Merkittävät tai riskipitoiset sitoumukset tehdään kollegiaalisen päätöksentekomenettelyn mukaisesti ja valtuuksien käyttö on rajattu limiiteillä. Liiketoimintaa ja prosesseja ohjataan sisäisillä toimintaohjeilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan. Tehdyt päätökset ja merkittävät liiketoimet dokumentoidaan ja arkistoidaan. Olennainen osa riskienhallintaa suoritetaan päivittäisissä varmistuksissa. Tehtyjen päätösten toimeenpanoa seurataan hyväksymisillä, todentamisilla, varmistuksilla, täsmäytyksillä sekä seuranta- ja poikkeamisraporteilla. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä sekä takauksista. Pankin hallitus ohjaa pankin luottoriskien hallintaa, siinä käytettäviä menetelmiä sekä niiden valvontaa ja raportointia vahvistamallaan luottoriskistrategialla, sen perusteella antamillaan luottoriskejä ja niiden hallintaa koskevilla muilla ohjeilla sekä asettamillaan riskilimiiteillä ja muilla seurantarajoilla. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain.

17 15 Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat sekä pienyrittäjät. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty asuntoluottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 92,2 % (92,0 %) ja muiden 7,8 % (8,0 %). Valtaosa, 91,7 % (91,5 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritysluottoriskien hallinta perustuu sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun ja asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Luotonmyöntö perustuu ensisijaisesti asiakkaan riittävään luotonhoitokykyyn. Asiakkaan maksukyky, aiempi maksukäyttäytyminen, hakemuksen luottoluokitus ja tarjottujen vakuuksien luototusaste muodostavat perustan luottopäätöksille ja luoton riskiperusteiselle hinnoittelulle. Olemassa olevat luotot luokitellaan käyttäytymisscoring -mallilla, joka huomioi asiakkaan maksukäyttäytymisen muutokset. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Sääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Asuntovakuutta pidetään turvaavana vakuutena enintään 70 %:iin asti vakuuden käyvästä arvosta. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti asiakasvastuista ja järjestämättömistä luotoista. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät EU:n vakavaraisuusasetuksen asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenrahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Pankin liiketoiminta on talletuspankkitoimintaa johon keskeisenä osana kuuluu maturiteettitransformaation kautta tuleva rahoitusriski. Liiketoiminnan perustana on pankin asiakkailtaan vastaanottamat talletukset, joilla rahoitetaan kohdeasiakkaille myönnettävää luotonantoa. Hallituksella on kokonaisvastuu likviditeettiriskistrategiasta, riskinottotason linjauksesta ja likviditeettiriskin hallintaan liittyvistä menettelytavoista, jotka liittyvät likviditeettiriskin tunnistamiseen, mittaamiseen, rajoittamiseen, seurantaan sekä valvontaan. Pankin hallitus hyväksyy likviditeettistrategian ja muun ohjeistuksen sekä asettaa likviditeettiriskin seurannalle limiitit ja muut seurantarajat.

18 16 Nooa Säästöpankki Oy hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen pääosin talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään hallituksen vahvistaman määrän luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitoksiin. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema säilyi vakaana. Markkinariski Markkinariskejä syntyy pankin rahoitustaseista, joka koostuu anto- ja ottolainauksesta, markkinaehtoisesta jälleenrahoituksesta sekä sijoitus -ja likviditeettisalkuista. Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Pankin merkittävin markkinariski on rahoitustaseen korkoriski, jota seurataan sekä nykyarvon että tuloriskin kautta. Rahoitustaseen korkoriskin hallinnan periaatteet on kuvattu alla kohdassa Rahoitustaseen korkoriski. Pankin liiketoimintaan ei lähtökohtaisesti kuulu kaupankäynti omaan lukuun tai asiakaskaupankäynti. Johdannaisten käyttö on rajoitettu suojaustarkoitukseen. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Sijoitus- ja likviditeettisalkun markkinariski muodostuu sijoituskohteen hinta-, korko- ja valuuttariskistä. Osakekurssien, korkojen ja valuuttojen muutokset vaikuttavat sijoitussalkun omistusten arvoon ja sitä kautta tuottoon. Sijoitussalkun markkinariskiä mitataan ja seurataan omaisuusluokittain, vastapuolittain ja sektoreittain. Hallitukselle ja riskivaliokunnalle raportoidaan säännöllisesti sijoitussalkun position kehitys ja suurimmat vastapuolet. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -556 tuhatta euroa (34) Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 274 tuhatta euroa (1 332), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 0 tuhatta euroa (0) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 274 tuhatta euroa (1 332). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli -283 tuhatta euroa (1 367), mikä on 0,6 % (3,4 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö omaisuusluokittain ja vastapuolittain sekä sijoitussalkun tuotto- ja riskikehitys. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa vahvistettuun riskilimiittiin, pankin tulokseen ja omiin varoihin. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 % pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Sijoitustoiminnassa ei oteta suoraa valuuttariskiä, mutta sitä sisältyy vähäisissä määrin joihinkin rahastoihin.