OTE pöytäkirjasta. - puiden kaatamiseen ei ole mitään syytä, sillä ne ovat hyväkuntoisia.

Transkriptio

1 Kaupu nkirakennelautakunta Laillisuus ja päätösvaltaisuus KARA S 9 Päätös Ka u pu n ki ra ken nela utakunta ttesi kkuksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastus KARA S 92 Päätös Kaupu nki ra ken nela utakunta val itsi pöytäki rja n ta rkastajiksi jäsenet Paula Pensaarija Markku Kuutti. Humautus Katariinankadun katusuunn telmasta suudella Antti Chydeniuksenkatu - Katariinantri 4240/03/0 204 KARA S 0 Valmistelijat: metsätalusinsinööri Ahti Räinä ja kaupungininsinööri Heikki Penttilä Katariinantrin kilta / Perttu Marttila n tehnyt humautuksen Katariinankadun katusuunnitelmasta, jka n llut nähtävillä Humautus LilTE A S 0 Humautus n tullut määräaikana. Perttu Marttila tteaa humautuksessaan mm. - puiden kaatamiseen ei le mitään syytä, sillä ne vat hyväkuntisia. - js yksittäisten puiden uusiminen n perustellusti välttämätöntä, esitämme niiden krvaamista tapauskhtaisesti eli ne visi uusia vähitellen esim. kymmenen vuden aikana. Teknisen palvelukeskuksen lausunt Laaditun katusuunnitelman uusittavat kivut näkyvät vuden 960 ilmakuvassa nurehkina puina. Päätellen alueen rakentamisen

2 Kaupu nkirakennelautakunta s ajankhdasta (m. Renlundin kulu w ) ja v 960 ilmakuvan näkymästä, vidaan arviida, että puut vat tdennäköisesti n. 80-vutiaita. Puut luvat näyttävän puistmaisen ilmeen katuvarteen ja vat kiinteä sa maisemaa, jka halutaan pitkällä aikavälillä säilyttää. Suunnitelma puiden uusimisesta perustuu ainastaan turvallisuusnäkökhtiin kadun käyttäjien sekä puiden säteellä sijaitsevien asuntjen suhteen. Metsäpalvelut / arbristi Tmmi Kåla n tehnyt puille kaksi kuntarviintia. V 2008 puiden kunt n arviitu keskimäärin khtalaiseksi / hunksi. Osa n arviitu välittömästi uusittavaksi. Pääasiallisimmat syyt hunkuntisuuteen livat juuristvaurit, kuri-, pinta- ja leikkaushaavat, halkeamat, lahavat suuret sahauspinnat (skienlhaarjen pistn tulksena) lahttajasienistä mm. pakurikääpä. V 204 tehdyssä kuntarviinnissa uusittavana levista puista 7 kpl n arviitu välittömästi pistettavaksi, 3 kpl kunnltaan hunksija 6 kpl khtalaiseksi / hunksi. Vakavia juuristvauriita n 0 puussa. Latvusvauriita (harsuuntumat, kulleita sia, lahvikja ja kääpiä) n 3 puussa. Kulleita sia sisältävät harsuuntumat vahvistavat vakavien juuristvauriiden lemassala. Kivurivin uusiminen -3 puun ryhminä pystyyn jäävien isjen puiden väleihin n mahdllista, mutta ei puiden kasvun kannalta järkevää. Kkemus n sittanut, että isjen puiden väleissä nuret puut (juurist, latvus) eivät kilpailusta jhtuen kehity näyttäviksi yksilöiksi. Samal la kasvualustjen valmistelussa aiheutetaan jääville puille uusia juuristvauriita ja heikennetään niiden kunta entisestään. Yksinpuin uusiminen jhtaa kivurivin jatkuvaan epätasaisuuteen ja muutaman vuden välein tistuvaan ti menpidetarpeeseen. Osa kivurivin puista n uusittu viimeísen n. 0 v aikana yksinpuin. Tulkset eivät le lleet hyviä nurten puiden kasvun ja kehityksen suhteen. Nämä puut vat vielä kuitenkin pelastettavissa. E.m. syistä päädyttiin laajempaan ratkaisuun ja kaikkiaan 20 puun uusimiseen, jka pitkällä aikavälillä katsttiin järkevämmäksi. Näin pyritään tisaalta varmistamaan edellä mainitut turvallisuusnäkökhdat ja tisaalta ludaan yhtenäisesti kasvava ja kehittyvä kivurivi useiksi kymmeniksi vusiksi eteenpäin. Katusuunnitelma perustuu vimassa levaan asemaakaavaan Maankäyttö- ja rakennuslain 85 $:ssä säädetään kadun rakentamisesta. Pykälän mmentin mukaan katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu n suunniteltava ja rakennettava siten, että se speutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää timivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

3 3 Ka upu n ki ra ken nela utaku nta s Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien jhtaminen, kadun krkeusasema ja pää I lystemateriaa I i sekä ta rvittavat istutu kset ja pysyvä isl unteiset rakennelmat ja laítteet. Katariinankad un katusuunnitelmassa suudella Antti Chydeniuksenkatu- Katariinantri n kyse kadun länsipulella levien kivujen kaatamisesta ja uusien kivujen istuttamisesta. Puiden kaatamisen syy n puiden hun kunt. Kaadettavia puita n 20 kpl. Tilalle istutetaan uusia kivuja 8 kplja siirretään kpl. lstutettava puut vat suhteellisen kkkaita, rungn ympärysmitta n 2-4 cm. Katusuunnitelma liitteenä. Liite B S 0 Yhdysku ntatekn isten pa lvel u iden vastuualuepääl I i kö n ehdtus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hylätä Katariinantrin Kilta / Perttu Marttilan humautuksen Katariinankadun katusuunn itelmasta suudella Antti Chydeniuksenkatu - Vingenkatu aiheettmana 2 hyväksyä Kata riina n kad u n katusuun n itel man suudel la Antti Chydeniuksenkatu - Vingenkatu Tekninen jhtaja Kaupunkirakennelautakunta päättää 2 hylätä Katariinantrin Kilta / Perttu Marttilan humautuksen Katariinankadun katusuunnitelmasta suudella Antti Chydeniuksenkatu - Vingenkatu aiheettmana hyväksyä Kata ri i na n kad u n katusuunn itel ma n suudel la Antti Chydeniuksenkatu - Vingenkatu Päätös Ka upu nki ra ken nelautakunta hyväksyi päätösesityksen JUHA RITAMAKI Juha Ritamäki puheenjhtaja SIRKKA HOPEAVUORI Sirkka Hpeavuri sihteeri Tarkastettu Td istan pöytäkirjantteen ikeaksi ja että pöytäkirja n tarkastuksen jälkeen llut säädetyllä tavalla nähtävänä teknisessä palvelukeskuksessa kl Kkklassa

4 4 Kaupunki raken nelautaku nta s Sirkka Hpeavuri kaupunkirakennelautakunnan sihteeri LIITE valitussitus

5 Katariinantrin Kilta Oy Katariinankatu KOKKOLA l!()l(kill,,\n KÀUFUNKI,{L/ i',,i I.t p il n ginhalìitus it{-r;*:-rt z i,rí.iû, (!r? t Z, I Li HUOMAUTUS 7.5,204 l?p i.:, i t Kaupunki rakennela utaku nta PL KOKKOLA ll íi ttiitt 4,' Víite: Vi hersuun n ite I ma Kata ri ina n katu våil i llä Antti C hyden iu ksenkatu Trikatu Humautuksen tekijä Humautus Katariinantrin Kilta Oy Kyseisen krttelin tntin n: 45 mistaia sitteessa Katariinakatu 4 Yllä mainitun suunnitelman mukaan Kkklan kaupunki aik kaataa 20 suurta kivua Katariinankadun alkupäästä. Kadun varren kiinteistönmistajan minaisuudessa vastustamme hanketta ja esitämme hessa kantamme perustelut, jtka pyydämme ttamaan humin päätöksenten yhteydessä. Esitämme, että ttaalikaadn sijaan vastaisuudessa tehtä is i in pel kästään perusteltuja yksittä isten pu iden krvaam istim ia. Katariinankatu kulkee Mäntykankaan kaupunginsan itäreunalla, jka kaupunginsa n arviitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympärístöksi. (Musevirast RKY 2009). rky.filread/asp/r-khde-det.aspx?koh DE-l D= 673' Kaupunginsan rakennusperiaatteena Sen suunnitteluaikana v. 909 vaiheilla li englantilainen Ebeneser Hwardin lanseeraama garden city - idelgia, jka tarkitti vahvan puistmaisen ilmeen lumista rakennettuunmiljööseen(gardencity=sumeksipuutarhakaupunki)'tältäsin Mä ntykangas ed ustaa Sumessa pikkeuksellista rakentamista paa, Alueeseen kuuluvat myös Katariinantria reunustavat rakennukset (Vaftilinna, pappila, Katariinankatu 4, Shell, Katariinan kalmist), jtka mudstavat yhden Kkklan kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistriallisesti merkittävimmistä aukiista. Sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee niin ikään kulttuurihistriallisesti ainutlaatuinen Renlundin kansakulu (lvar & Valter Thmé 909).

6 Kkklan kaupunki n laatinut alueelle asemakaavan, jssa k. takennuskanta n perustellusti sujeltu (SR- ). Valtakunnallisesti kulttuurihistriallisesti merkittäväksi arviitu miljöö ja rakennuskanta, jka n asemakaavalla sujeltu, edellyttää siihen sveltuvan kaupunkimiljöön vaalimista. Tässä tapauksessa se tarkittaa alueelle lunteenmaisen puustn säilyttämistä ja siten garden city - suunnitteluperiaatteista kiinni pitämistä. Js yksittäisten puiden uusiminen n perustellusti välttämätöntä, esitämme niiden krvaamista tapauskhtaisesti. Tämä tarkittaa, että puusta ei kknaisuutena tulisi kaataa kerralla kaupunkikuvan raiskautumisen välttämiseksi. Puiden uusiminen n mahdllista tehdä rytmittäen se useille tuleville vusille tai -kymmenille (esim. vaikkapa Esplanaadin puistikk Helsingissä). Vaikka kaadettujen kivujen tilalle istutettaisiin muutamia uusia, kestää vusikymmeniä ennen kuin puut saavuttaisivat puistmaisen lemuksensa - ja sillinkin niitä lisi lukumääräisesti paljn vähemmän kuin nyt. Liian pntevista timista puustn uus misessa ja pistamisessa löytyy useita varittavia esimerkkejä, jista mainittakn esimerkiksi Kustaa Aadlfinkatu vàlillä Trikatu- A-Chydeniuksenkatu, Rautatientrin ympäristö sekä Kaarlelankatu välillä Pitkänsillankatu-Trikatu. Puilla n kaupunkikuvaan liittyviä mnia hyvin myönteisiä minaisuuksia pehmentäessään rakenteita, luden sujaa niin tuulelta kuin liialta vallta. Mikäli kaupunki pelkää Katariinankadun kivujen kaatuvan myrskysäällä, niin näiden myrskynkestävyys n keteltu viimeksi viime syksyn 203 pikkeuksellisen vimakkaissa Ein- ja Seija-myrskyissä. Puut eivät niissäkään kaatuneet. Katariinankadun kivut vat hyväkuntisia, asukkaiden ja kaikkien kaupunkilaisten viihtyvyyttä luvia. Niiden kaatamiseen ei le mitään syytä. Siksi ne n säilytettävä. Lisäksi katsmme, että kyse n kaupunkikuvallisesti siinä määrin merkittävästä timenpiteestä kulttuurihistriallisessa miljöössä, että asiasta n pyydettävä m useviranmaisen lausunt. Kkklassa tukkuun 7. päivänä 204 Katariinantrin Kilta Oy pulesta Perttu intendentti

7 I ll ll - - ç t- - - ) = _9- I I "tf CÐ I m O.nrr $ nner rn r!. -gr ô a rnr r. P {G NETl G EU,B Ðü tt-rac t E EE ttßdl N t(ajptàt( ffim EW I@ gid È lttell -!ûtariñtsgâïan -F