LIITE 63 Kunnanhallitus 10/ OSTOPALVELUSOPIMUS. Sopijaosapuolet. Keminmaan kunta Kunnantie 2, Keminmaa

Transkriptio

1 LIITE 63 Kunnanhallitus 10/ OSTOPALVELUSOPIMUS Sopijaosapuolet Keminmaan kunta Kunnantie 2, Keminmaa Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiö, rekisteröity säätiö, Y-tunnus Sauvosaarenkatu 4, Kemi Sopimustausta ja sopimuksen tarkoitus Keminmaan kunnan ja säätiön välillä on voimassa työhönvalmennus- ja kuntoutuspalvelujen tuottamista koskeva ostopalvelusopimus vuodelle Kunnan työllistämisvelvoitteesta säädetään erityisesti julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta on säädetty lailla 1216/2005, joka on tullut voimaan Lainmuutoksella työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta on yhtenäistetty ja muutettu kuntien kannustamiseksi tehokkaaseen työttömyyden hoitoon laissa tarkemmin määritellyllä tavalla, jota on selostettu tämän sopimuksen liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa , liite 1. Periaatteena on, että kuntien rahoitusosuus pienenee passiivitukea saavien siirtyessä aktiivitoimenpiteiden piiriin. Näitä toimenpiteitä ovat sopimuksessa jäljempänä mainittu palkkatuettu työllistäminen sekä muut tässä sopimuksessa mainitut aktivointitoimenpiteet, joiden toteuttamisesta vastaa säätiö. Ostopalvelusopimuksen sopimuskauden kuluessa tapahtuneen lainmuutoksen vuoksi Keminmaan kunta ja säätiö tekevät tämän uuden ostopalvelusopimuksen, joka korvaa nykyisen sopimuksen. Ostopalvelusopimuksen osana on edelleen työllisyyslain ja -asetuksen tarkoittama työttömälle työnhakijalle ammatillisten valmiuksien parantamiseksi ja ylläpitämiseksi järjestettävä työelämävalmennus.

2 2 Osapuolten asema hankintasopimuksessa Keminmaan kunnan asema Keminmaan kunta toimii sopijaosapuolena ostopalvelujen ostajana. Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiön asema Säätiö toimii sopijaosapuolena sitoutumalla tuottamaan ja järjestämään kaupungille hankintasopimuksen mukaiset työhönvalmennus- ja kuntoutuspalvelut. Tässä yhteydessä todetaan, että Meri-Lapin Työhönvalmennus-säätiö on perustettu vuonna Säätiön perustajina ovat olleet Kemin kaupunki, Keminmaan kunta, Kemin seurakunta ja 10 alueellista sosiaali- ja terveysjärjestöä. Säätiön tarkoituksena on järjestää sosiaalisena palveluna suojatyötä sekä työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille, syrjäytymisuhanalaisille nuorille, vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille sekä järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää kuntouttavaa toimintaa ja koulutusta. Säätiö tarjoaa palvelujaan muun muassa kansaneläkelaitokselle, (eläke)vakuutusyhtiöille ja kunnille. Säätiön toiminta ilmenee yksityiskohtaisemmin hankintasopimuksen liitteenä olevasta toimintasuunnitelmasta vuosille Ostopalvelusopimuksen ehdot A. Yleiset sopimusehdot 1. Keminmaan kunta hankkii tässä ostopalvelusopimuksessa yksilöidyt palvelut Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiöltä vuosina tämän sopimuksen mukaisesti. Kummallakin sopijapuolella on oikeus irtisanoa sopimus mennessä kutakin kuluvaa vuotta, jolloin sopimus päättyy mennessä kutakin kuluvaa vuotta. Irtisanominen vaatii Keminmaan osalta kunnanvaltuuston ja säätiön osalta hallintoneuvoston päätöksen. Tämä sopimus korvaa vuoden 2007 osalta aikaisemman ostopalvelusopimuksen siten, että vuoden 2007 osalta sopimusehdot määräytyvät kokonaisuudessaan tämän ostopalvelusopimuksen ehtojen mukaisesti. Nyt voimassa olevan sopimuksen voimassaolo päättyy Säätiö vastaa ostopalvelujen sisällöstä ja laajuudesta jäljempänä kohdassa B määritellyllä tavalla. Toimintaa ohjaa tarkemmin säätiön ja kaupungin yhdessä laatima liitteenä oleva toimintasuunnitelma. Lisäksi säätiö vastaa siitä, että palvelut järjestetään lakien ja viranomaisohjeiden edellyttämällä tavalla. 3. Mikäli toimintaa säätelevässä ja ohjaavassa lainsäädännössä tapahtuu muutoksia, sitoutuu säätiö noudattamaan muuttunutta lainsäädäntöä ja sen perusteella annettuja määräyksiä.

3 3 B. Palvelujen sisältö ja laajuus 1. Säätiö sitoutuu tuottamaan, järjestämään ja varaamaan kunnalle: 1.1 palkkatuetun työllistämisen osalta enintään 774 palkkatyöpäivää vuodessa (3 henkilöä). Luku käsittää keminmaalaiset tukityöllistetyt, vammaiset ja vajaakuntoiset henkilöt; 1.2 Työelämävalmennuksena työpaikalla käsittävänä toimintana enintään 2322 työmarkkinatuen aktivointiehdot täyttävää työhönvalmennuspäivää vuodessa (9 henkilöä); ja 1.3. vuosittain enintään 3870 kuntoutuspäivää (15 henkilöä) mielenterveyskuntoutujille (maksajana Kansaneläkelaitos), 400 päivää (40 henkilöä) työkokeilijoille (maksajina työvoimahallinto ja vakuutusyhtiöt), 516 päivää (2 henkilöä) työharjoittelijoille, 240 päivää (3 henkilöä) yhdyskuntapalvelua suorittaville sekä kuntoutustutkittaville. 2. Palkkatuettuun työllistämiseen sisältyy: 2.1 Työstä maksettava palkka 2.2 Alkuhaastattelu 2.3 Työnohjaajan antama perehdytys tehtäviin. 2.4 Arviointi tehtävistä selviytymisestä: vahvuudet ja ongelma-alueet, sosiaaliset taidot sekä työmarkkinalliset taidot 2.5 Verkostoyhteistyö viranomaistahojen kanssa. 2.6 Asiakkaan itsearviointi omasta työ- ja toimintakyvystään. 2.7 Asiakkaan ja työnsuunnittelijan yhteiskeskustelu. 2.8 Työnhakusuunnitelman laatiminen 3. Työelämävalmennus työpaikalla -palveluihin sisältyy: 3.1 Alku- ja loppuhaastattelu 3.2 Työnohjaajan antama perehdytys tehtäviin. 3.3 Arviointi tehtävistä selviytymisestä: vahvuudet ja ongelma-alueet, sosiaaliset taidot, työllistymisen esteiden kartoitus. 3.4 Verkostoyhteistyö viranomaistahojen kanssa. 3.5 Asiakkaan itsearviointi omasta työ- ja toimintakyvystään. 3.6 Asiakkaan, työnsuunnittelijan ja työnohjaajan yhteiskeskustelu. 3.7 Työnhakusuunnitelma Palvelujen ja toimenpiteiden tarkempi prosessikuvaus ilmenee liitteenä 1 olevasta toimintasuunnitelmasta. C. Maksettava korvaus ja taloudelliset ehdot 1. Kunta suorittaa säätiölle korvauksena tuotetuista palveluista (kahdeksankymmentätuhatta euroa) vuodessa, ALV 0%. Mikäli arvonlisäverotuksen osalta tapahtuu lainsäädännöllisiä muutoksia, lisätään vuosikorvaukseen kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero. Tällä hetkellä säätiö ei ole arvonlisäverovelvollinen yleishyödyllisenä säätiönä muutoin kuin työtoimintojen osalta. Maksettavan kor-

4 4 vauksen määrä ei ole riippuvainen kohdassa B.1 mainituista toteutuneista päivätai paikkamääristä tai laskelmallisista keskihinnoista. Palkkatuetun päivän keskihinta on 41,86. Työelämävalmennuspäivän keskihinta on 21, Vuosittain maksettavaa korvausta tarkistetaan palkansaajien ansioindeksin perusteella (v. 1995=100, kohta: kuukausipalkat / kunnat). Perusindeksinä on joulukuun 2006 indeksiluku ja tarkistusindeksinä sitä seuraavan joulukuun indeksiluku. Ensimmäinen tarkistus tulee voimaan vuoden 2008 alussa. 3. Vuosikorvaus maksetaan kuukausierissä. Kuukausimaksun suuruus on 6 666,67 (kuusituhattakuusisataakuusikymmentä / 67 euroa). Maksupäivänä on kunkin kuukauden 15 päivä alkaen Viivästyskoroksi on sovittu 8 (kahdeksan) prosentin vuotuisen korkokannan mukainen korko. D. Sopimuksen voimassaolo 1. Sopimus on voimassa Kummallakin sopijapuolella on oikeus irtisanoa sopimus mennessä kuluvaa vuotta, jolloin sopimus päättyy mennessä kuluvaa vuotta. Irtisanominen vaatii Keminmaan osalta kunnanhallituksen ja säätiön osalta hallintoneuvoston päätöksen. E. Keminmaan kunnan valvontaoikeus Sopimuksen sisällön ja velvoitteiden toteutuminen tarkastetaan vuosittain säätiön tilintarkastuksen yhteydessä. Tilintarkastuksen hyväksymisestä päättää säätiön hallintoneuvosto. Kunnan tilintarkastajalla on oikeus tehdä tarkastus tämän sopimuksen toteutumisesta, jos kunnan tilintarkastaja on eri henkilö kuin säätiön tilintarkastaja. Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiö raportoi sopimuksen toteutumisesta vuosittain. F. Sopimuksen muuttaminen Tätä sopimusta voidaan muuttaa osapuolia sitovasti vain kirjallisesti. Osapuolet toteavat, että sopimus on laadultaan pitkäkestoinen sopimus. Mikäli lainsäädännössä tapahtuu muutoksia, jotka muuttavat olennaisesti sopijapuolten asemaa verrattuna nykyiseen asemaan, osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan sopimuksen kestoajan tai sopimusehtojen muuttamisesta siten, ettei sopimus muodostu

5 5 ennakoimattomien olosuhdemuutosten vuoksi kummallekaan osapuolelle kohtuuttomaksi. G. Erimielisyyksien ratkaiseminen H. Sopimuskappaleet Mahdolliset tähän sopimukseen liittyvät erimielisyydet, joista ei päästä neuvottelemalla yksimielisyyteen, voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Toimivaltainen käräjäoikeus on Kemi-Tornion käräjäoikeus. Tätä sopimusta on tehty kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Keminmaa / 2007 Keminmaan kunta Tommi Lepojärvi kunnanjohtaja Meri-Lapin Työhönvalmennus säätiö Marko Korhonen toimitusjohtaja

6 PALVELUT MERI-LAPIN TYÖHÖNVALMENNUS SÄÄTIÖSSÄ TOIMINTASUUNNITELMA

7 Taustaa...3 Meriva-säätiö palveluntuottajana...4 Monipuoliset työtoiminnat ja uusia kehitetään...4 Työyksiköt...5 Nykyinen toiminta ja sen ostajat...6 Tunnuslukuja säätiöstä...6 Moniammatillinen työyhteisö...6 Toimintaympäristön muutokset Palvelut...9 Työverstas, ryhmäpalvelu...12 Kuntouttava työtoiminta...12 TEV -valmennus...9 Työelämävalmennus työpaikalla...10 Työhönvalmennus, palkkatyössä (palkkatuettu työllistäminen)...11 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus / Kela...14 Työhönvalmennus / Kela ja VKK ry...15 Työkokeilu / Kela, VKK ry ja työvoimatoimisto...16 RAY sopeutumisvalmennus ja tukihenkilötoiminta...17 Menetelmiä kartoituksissa...18 Ryhmäohjaus...19 Prosessit...20 Asiakasprosessi...20 Toimintamalli ja palveluihin ohjautuminen...22 Palveluprosessi...23 Arviointi...24 Tuloskortti...25 Toimintalinjat...26 LIITE 1 palvelutaulukko...27 LIITE 2 ryhmäohjaus TEV -valmennus...29 Teema työelämä, viikko Teema työnhaku, viikko Teema ATK, viikko Teema opiskelu, viikko

8 Taustaa Vuoden 2006 alussa voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus lisää tarvetta aktiivitoimenpiteiden uudelleen suuntaamiseen; työssäkäynnin valmiuksien edistäminen tulee olla keskeisessä merkityksessä toiminnan sisällöissä. Työmarkkinatukiuudistus lisää pitkäaikaistyöttömien tuen vastikkeellisuutta ja rinnalle otetaan käyttöön ns. aktiivikausi. Työmarkkinatukiuudistuksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta, turvata tulevaisuuden työvoimatarpeet, alentaa työttömyyttä ja ehkäistä uuden rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä. Lakiuudistus on keskeisin peruste Keminmaan kunnan ja Työhönvalmennus säätiön välisen sopimuksen sisällön muokkaamiseen paremmin uudistusta vastaavaksi. Uudistuksessa työmarkkinatukiuudistukset jaetaan kuntien ja valtion kesken passiivitukien saajien kohdalla. Aktiivitoimiin osallistuvien tuen saajan kustannuksista vastaa valtio. Kuntien rooli rahoituksen suhteen on rahoittaa puolet passiivitukien saajien työmarkkinatuesta. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneen aktivointitoimenpiteisiin osallistumattoman henkilön tuesta puolet lankeaa kuntien maksettaviksi. Työmarkkinatuki voidaan myös lakkauttaa henkilöltä, joka on saanut 500 päivää työmarkkinatukea tai enimmäismäärän työttömyyspäivärahaa ja sen jälkeen 180 päivää työmarkkinatukea, mikäli hän perusteetta kieltäytyy työstä tai työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Tämän jälkeen henkilöt siirtyvät kuntien maksaman toimeentulotuen piiriin. Kunnat osallistuvat työmarkkinatukiuudistuksen rahoittamiseen merkittävällä rahallisella panoksella. Työmarkkinatukiuudistuksen kustannusten minimoimiselle kunnat tarvitsevat sellaisia palveluntuottajia, jotka pystyvät vastaamaan palvelutarpeen edellyttämiin aktivointitoimenpiteisiin. Ohjaamalla ja seuraamalla palveluntuottajien laatua ja vaikuttavuutta kunnat pystyvät vaikuttamaan välillisesti palvelunkäyttäjien kuntoutumista edistäviin toimenpiteisiin. Vain laadukkaalla ja riittävällä palvelulla pystytään vähentämään kuntien kustannuksia työmarkkinatukiuudistuksessa. Palveluohjaus on Meri-Lapin Työhönvalmennus säätiön toiminnan kulmakiviä. Lisäksi säätiö saa Raha-automaattiyhdistyksen avustusta sopeutumisvalmennus ja tukihenkilötoimintaan. Palveluohjaajan tehtävänä on tukea ja ohjata henkilöitä, jotka elämäntilanteensa vuoksi kokevat tarvitsevansa ohjausta. Ohjaus tukee itsenäisyyttä ja sillä tavoitellaan mahdollisimman hyvin asiakkaan elämään vastaavien palveluiden ja tuen löytymistä. Oikeanlainen tuki mahdollistaa asiakkaan oman päätäntävallan ja arviointikyvyn hyödyntämisen. Jokaisella asiakkaalla on mahdollisuus itseään koskevaan päätöksentekoon yhdessä palveluohjaajan tuen kanssa. Palveluohjaaja on luotettavana tukena ja apuna asiakkaan yksilöllisissä päätöksissä. Hänellä on ajan tasalla olevaa tietoa eri tukimuodoista ja hän pystyy vaikuttamaan uusien vaihtoehtojen luomiseen. Näin asiakkaan näkemyksillä syntyy uusia ulottuvuuksia ja painoarvoa. Palveluohjaus tapahtuu mahdollisimman lähellä asiakasta ja hänen elämänpiiriään. Ohjaaja mm. tekee tarvittaessa kotikäyntejä ja tutustuu myös muihin asiakkaan elämään liittyviin paikkoihin tunteakseen tilanteen mahdollisimman konkreettisesti. Ohjaus huomioi myös asiakkaan henkilökohtaiset verkostot merkittävänä osana arkipäivää. Ohjaus on suunnitelmallista. Asiakkaalle laaditaan tuki- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan yhdessä asiakkaan tarvitsemat palvelut. Palvelukokonaisuudessa pyritään ensisijaisesti hyödyntämään vaihtoehtoja lähipalveluista ja asiakkaan elämänpiiriin erilaisista tukirakenteista. Asiakas ja palveluohjaaja seuraavat ja arvioivat yhdessä suunnitelman toteutumista, toimivuutta ja sen tuomaa hyötyä asiakkaan näkökulmasta. Suunnitelmaa tarkistetaan ja muutetaan tarvittaessa tai sovituin aikavälein. 3

9 Meriva-säätiö palveluntuottajana Meri-Lapin Työhönvalmennus säätiö (Meriva säätiö) on sosiaalipalvelujen tuottaja. Säätiön tarkoituksena on järjestää sosiaalisena palveluna työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille, syrjäytymisuhan alaisille nuorille, vajaakuntoisille, mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille sekä järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää kuntouttavaa toimintaa ja koulutusta. Meri-Lapin Työhönvalmennus säätiö on ammatillisen kuntoutuksen ja koulutuksen monipalvelukeskus. Säätiö tarjoaa vuosittain n. 250 asiakkaalle työ- ja toimintakyvyn sekä eläkeedellytysten arviointia mm. Kansaneläkelaitokselle, eläkevakuutusyhtiöille ja kunnille. Vuoden 2006 budjetin mukainen liikevaihto on noin 3,2 milj. ja säätiö työllistää vuosittain n. 150 henkilöä. Säätiö on Kemin kaupungin, Keminmaan kunnan, Kemin seurakunnan ja 10 alueellisen sosiaali- ja terveysjärjestön perustama. Säätiö on alansa johtava asiantuntijaorganisaatio Meri Lapin alueella ja Kansaneläkelaitoksen hyväksymä palveluiden tuottaja. Koulutuksen, kuntoutuksen ja työn avulla edesautamme ja tuemme asiakkaitamme heidän pyrkimyksissään avoimille työmarkkinoille, koulutukseen tai mahdollisesti eläkkeelle. Monipuoliset työtoiminnat ja uusia kehitetään Työtoiminta sovitetaan asiakkaan työ ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaisesti niin, että se on päivittäistä toimintakykyä ylläpitävää, aktivoivaa ja kuntouttavaa toimintaa. Lisäksi on tärkeää, että työtoiminnan sisältö on asiakkaan kannalta mielekästä ja riittävän haastavaa. Asiakkaan työtehtävät räätälöidään hänen tasoonsa soveltuviksi ja tarjotaan riittävää tukea tehtävistä suoriutumiseen. Työtoiminta sisältää merkittävissä määrin erilaista viriketoimintaa kuten tietojenkäsittelyn harjoitteita ja yhteisiä toimintapäiviä sekä tutustumispäiviä. Työtoiminnassa vertaisryhmän tuki on merkittävässä asemassa. Työtoiminnan kautta yksilö voi toteuttaa itseään työntekijän roolissa ja siten ottaa paikkansa tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Työtoiminta on työn tekemistä eri toimintapaikoissa. Työtoiminta kuuluu kaikkiin palveluihin riippumatta kohderyhmästä. Kaikille toiminnassa mukana oleville tehdään yksilöllinen suunnitelma Tavoitteet ja sisältö määritellään kunkin asiakkaan toimintakyvyn lähtötason mukaisesti Perehdytys yksilökeskeisellä ohjauksella Tarjotaan tasavertainen mahdollisuus toimintaa osallistumiselle Jokaiselle nimetty henkilökohtainen ohjaaja Sosiaalisten vuorovaikutustaitojen vahvistaminen Elämänhallinnan ohjaus päivittäisissä toiminnoissa Virkistystoimintaa Asiakkaan tilanteesta ja suunnitelman toteutumisesta pidetään yhteyttä verkostoon sovitulla tavalla Lounas ja kahvit (osaan palveluista maksutta) Tuetun työllistymisen mahdollisuudet 4

10 Työyksiköt Säätiön toimintayksiköt ovat: OK-Tekstiili (käsityöt), TK-Metalli (metallityöt), Monitarmo (kierrätys-, korjaus- ja kotipalvelutyöt), Puupaja Kutteri (puutyöt), EkoTerminal Karjalahti (verhoilu, uusiomyymälä), EkoTerminal Syväkangas (kunnostus ja remonttipalvelut), EkoTerminal Asemakatu (SER vastaanotto), Jähti varvi (purjealuksen valmistus, tulevaisuudessa kunnossapito ja korjaus), Meriva myymälä (kodinsisustustavaroiden ja matkamuistojen myyntipiste), Asukastuvat 4 kpl (kerho- ja vapaa-ajantoimintaa lähiöissä) Peruspalveluina kaikilla yksiköillä ovat: - työelämään tutustuminen - työkokeilu - työharjoittelua - työllistämistyö - työtehtävien ohjaus - työhönvalmennus Monitarmolla on tiloja n m 2. Uutena toimipaikkana aloitti vuoden 2005 lopussa Syväkankaan yksikkö (Oklaholmankatu 2) jossa toimii huonekalujen kunnostus puoli sekä remonttitiimi. Työkalustukseen kuuluu monipuolinen valikoima pientyökaluja, mittalaitteita, kodinkonepurkuvälineistöä. Asiakaspaikkoja on Syväkankaalla 30 ja ohjaajia 2, Asemakadulla 30 ja ohjaajia 2 sekä Karjalahdella 15 ja ohjaajia 2. OK-Tekstiilillä on tiloja 573 m2, jotka jakaantuvat ompelimon, kutomon ja ruokahuoneen tiloiksi, sekä sosiaalitiloiksi. OK- Tekstiilin tiloissa toimii myös säätiön koulutustilat. Ompelimo on koneistettu teollisuusompelukoneilla, saumureilla ja kotiompelukoneilla. Ompelimossa on lisäksi silkkipainantavälineet. Kutomossa on 13 käsikäyttöiset kangaspuut ja muuta kudontaan liittyvää välineistöä. Asiakaspaikkoja on 32 ja ohjaajia 2. TK-Metallilla on tiloja 488 m 2, jotka jakaantuvat maalaamoon, kokoonpano- ja verhoomohuoneisiin sekä metallintyöstötiloihin. TK-Metallilla on monipuolinen kone- ja laitekanta metallin käsittelyyn mm. kärkisorveja, porakoneita, metallisahoja, levyleikkuri, särmäyspuristin, levymankeli, putkentaivutin, hitsauslaitteet ym. Asiakaspaikkoja on 15 ja ohjaajia 1. Puupaja Kutteri jakaantuu neljään työsaliin. Toinen toimii konesalina, jossa tapahtuu varsinainen puun koneistaminen ja toinen on kokoonpanopuoli. Kutterilla tiloja on yhteensä sosiaalitiloineen yli 400 neliötä. Käytettävissä on peruspuuntyöstö koneet. Asiakaspaikkoja 15 ja ohjaajia 1. Jähti purjelaivan rakentaminen tapahtuu kahdessa hallissa Kutterin tiloista eristettynä omana toimintanaan. Asiakaspaikkoja 15 ja ohjaajia 1. Myymälät ovat pinta-alaltaan yhteensä n. 100 neliötä. Toinen myymälöistä (Meriva) on avoinna läpi vuoden ja toinen (Jähti Makasiini) kesäaikana. Asiakaspaikkoja 2 10 riippuen vuodenajasta / sesongista. Asukastupia on neljä eri asutusalueilla. Tuvat ovat laajentaneet kuntoutustoimintaa siten että asukastuvilla on aina saatavissa myös kuntoutuksen ammattilaisen palveluja Niistä 3 on kerhohuoneistoja kerrostalojen yhteydessä ja yksi asunto. Toimintaa koordinoi 1 työnsuunnittelija ja tukihenkilö. Tukihenkilön työpanosta käytettiin asukastuvilla keskimäärin 2 päivää / viikko. 5

11 Muina ohjaajina asukastuvilla toimivat sosiaalisen ohjauksen henkilökunta apunaan työllistetyt. Asiakaspaikkoja on yhteensä 30. Nykyinen toiminta ja sen ostajat Säätiö tuottaa vajaakuntoisille, pitkäaikaistyöttömille, mielenterveyskuntoutujille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille työhönvalmennukseen liittyviä palveluja. Työhönvalmennusta myydään henkilökohtaiseen suunnitelmaan perustuen lähikuntien sosiaalitoimelle, työvoimahallinnolle, Kelalle ja vakuutusyhtiöille. Työhönvalmennuspaketin sisältö räätälöidään yhteistyössä asiakkaan ja maksavan tahon kanssa. Tällä hetkellä suurimmat asiakkaat ovat Kemin kaupunki, Keminmaan kunta, Lapin TE-keskus, Kemin työvoimatoimisto, Kansaneläkelaitos, VKK ja Varma-Sampo. Sopimusten arvo vuodelle 2006 on n. 2,7 miljoonaa euroa työhönvalmennuksen osalta. Lisäksi säätiön toimintaperiaatteisiin liittyy mm. ESR-projektien hallinnointi ja toteutus, jotka osaltaan lisäävät työhönvalmennuksen vaikuttavuutta. Projektien avulla voidaan laajentaa säätiön toimintaa ja ne toimivat jatkopolkuina työhönvalmennuksen jälkeen. Tunnuslukuja säätiöstä Vuosi 2003 Työhönvalmennuksen piiriin vuonna 2003 osoitettiin 235 henkilöä, kuntouttavaan työtoimintaan 63 henkilöä, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen 22 henkilöä, tukihenkilötoimintaan 79 henkilöä, työkokeiluja 12 kappaletta. Kehitysvammaisia on työtoiminnasssa ollut 8 henkilöä. Vuosi 2004 Työhönvalmennuksen piiriin vuonna 2004 osoitettiin 226 henkilöä, kuntouttavaan työtoimintaan 54 henkilöä, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen 22 henkilöä, tukihenkilötoimintaan 63 henkilöä, työkokeiluja 10 kappaletta. Kehitysvammaisia on työtoiminnasssa ollut 8 henkilöä ja nuoria kehitysvammaisia kesätöissä 3 henkilöä. Vuosi 2005 Työhönvalmennuksen piiriin vuonna 2005 osoitettiin 133 henkilöä, kuntouttavaan työtoimintaan 99 henkilöä, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen 19 henkilöä, tukihenkilötoimintaan 79 henkilöä, työkokeiluja 14 kappaletta. Kehitysvammaisia on työtoiminnasssa ollut 8 henkilöä. Työharjoittelupaikan säätiön kautta sai yhteensä 24 henkilöä. Osuuspankin Yrityspalvelukeskuksen tilinpäätösanalyysin mukaan on säätiön vakavaraisuus hyvä, valtakunnan tasolla yksi parhaista. Moniammatillinen työyhteisö Ohjaava henkilökunta, sen koulutus ja kokemus Yleishallinto Korhonen Marko ( yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineena sosiaalipolitiikka v. 97, yhteiskuntatieteiden tohtori v. 04, aikaisemmin tutkijana/opettajana Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella ja Vammaistutkimusyksikössä.) toimitusjohtaja Kujanpää Eija, ( kauppateknikko, ATK kouluttaja, myyntisihteeri, JET. Toiminut mm. projektityöntekijänä ja päällikkönä pitkäaikaistyöttömien polkusuunnitteluun ja elämänhallinnan parantamiseen liittyvässä projektissa) henkilöstöpäällikkö 6

12 Työyksiköt Hissa Pekka, ( insinööri ) tuotantopäällikkö Säilynoja Esko, ohjaaja / metallityöt Villanen Timo, ohjaaja / metallityöt Tiitinen Ari, (puualan ohjaaja-suunnittelija, nuoriso-ohjaaja) ohjaaja / puutyöt (vastaava) Berg Arja, (sairaanhoitaja, artesaani) ompelun ohjaaja (vastaava) Lampela Jenni, (artesaani) ohjaaja / kudonta Juntunen Mirja, (artesaani, sosionomi AMK) ohjaaja Vuokila Mirja-Liisa, ohjaaja / kotipalvelu (vastaava) Kaartinen Teija, ( perushoitaja) ohjaaja / kotipalvelu Paananen Pirkko, työnsuunnittelija / kotipalvelutyöt Pekkinen Janne, ohjaaja / kierrätys (vastaava) Leinonen Seppo, (lähihoitaja) työnsuunnittelija / kierrätystyöt Muotka Nils, ohjaaja / remontit ja rakennustyö Ryhmävastaavat / työnsuunnittelu Palenius Pirjo, ( nuoriso-ohjaaja, työnohjaaja, ryhmäohjaaja ) työnsuunnittelija / ryhmät (elämänhallinta) Alatalo Heikki, (fysioterapeutti AMK, laillistettu) työnsuunnittelija / ryhmät (liikunnalliset) Siurumaa Katja (toimintaterapeutti AMK) työnsuunnittelija / ryhmät (toiminnalliset) Yksilöohjaus Hast Maarit, (sosionomi AMK, erikoistavaramyyjä) kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Hiltunen Marketta, ( psykiatrinen sairaanhoitaja, työteknikko, työnjohtaja ) työnsuunnittelija Viinikka Maria, (sosionomi AMK, mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumisopinnot, psykoterapeuttiset perusvalmiudet erikoistumisopinnot) palveluohjaaja Luukas Tarja, ( sosionomi AMK, ATK kouluttaja ) työnsuunnittelija / ryhmät (ATK ja työnhaku) työhönvalmentaja / tukihenkilö RAY Viitala Tiina, ( sosiaaliohjaaja) mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen ohjaaja Alatalo Heikki, (fysioterapeutti AMK, laillistettu) työnsuunnittelija / fyysisen työkyvyn kartoitus, neuvonta ja ergonomia Siurumaa Katja (toimintaterapeutti AMK) työnsuunnittelija / ryhmät (toiminnalliset). Toimintaympäristön muutokset Sosiaalipalveluiden tuottamisen haasteet ja kehittämistarpeet korostuvat nyt ja tulevina vuosina, sillä: Kunnat ulkoistavat palveluitaan, mikä on johtanut sosiaalipalvelutoiminnan toimintavolyymin ja henkilöstömäärän kasvuun sekä työnkuvien lisääntymiseen ja monipuolistumiseen Julkinen hankintalaki asettaa palveluntuottajille entistä enemmän vaatimuksia muun muassa henkilöstön osaamisen ja jatkuvuuden suhteen Palvelurakenneuudistus haastaa palveluiden laadun ja saatavuuden Yhteispalvelupisteen kanssa jatketaan ns. täydentävien palveluiden kehittämistä ja aloitetaan tuettu TEV -kokeilu sekä työhönvalmennus säätiön ulkopuolisille työpaikoille pitkäaikaistyöttömille. Näin pyritään helpottamaan Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan mahdollisuuksia tarjota aktiivitoimia työmarkkinatukilaisille, eikä laskua työmarkkinatuesta synny kunnille. 7

13 Säätiön ja Vakuutuskuntoutus VKK ry:n sopimus työhönkuntoutumisen palveluverkostosta antaa laajenevia mahdollisuuksia kuntoutuksen järjestämiseen Meri Lapin alueella. Samanaikaisesti tähdätään säätiön sisäiseen ammattirakenteen muutokseen, jossa ammattinimikkeet enenevässä määrin liittyvät kliiniseen kuntoutukseen. Uusia asiakkuuksia tulee tapaturma- ja liikennevahinkovakuutusyhtiöiltä. Taloussuunnittelun erityisenä painopisteenä on yleiskustannusten ja henkilöresurssien tason suhteen arviointi tuotokseen. Kustannusten kasvua pyritään hillitsemään mm. työtoimintoja uudelleen arvioimalla ja henkilöstön uudelleen sijoittelulla. Jähti-purjealus aloittaa risteilytoiminnan Kemin sisäsatamasta kesällä Jähti-tavaramerkin ympärille syntyy uutta toimintaa työpajatuotteistuksesta luksusristeilyjen järjestämiseen. Kierrätysmyymälätoimintaa keskitetään Karjalahden toimipisteeseen. Perämeren Jätehuolto Oy:n kanssa jatketaan valmistelutyötä Paattion jäteaseman perustamiseksi ja siihen liittyvästä yhteistyöstä. Säätiön painopistealueita tiivistettynä vuosille ovat: 1. Kuntoutustiimin rakentaminen ja ammattirakenteen vahvistaminen vielä mm. psykologilla ja sosiaalityöntekijällä 2. Palvelutuottajan roolin vahvistaminen työvoiman Palvelukeskuksen tarpeisiin 3. Jähti-purjelaivan valmistuminen ja risteilytoiminnan aloittaminen yhteistyössä alueellisten matkailuyrittäjien kanssa 4. SER-toimintaa koskeva EkoTerminal-yhteistyö ja toiminnan laajennus alueelliseksi jäteasemaksi yhteistyössä Perämeren Jätehuolto Oy:n kanssa. 5. Laatujärjestelmän mukaisten toimepiteiden toteuttaminen v Tavoitteena ISO 9000 laatujärjestelmän mukainen sertifikaatti. 6. Vakuutuskuntoutus VKK ry:n toimintaa sitoutuminen ja palvelujen kehittäminen vakuutusyhtiöiden tarpeisiin. Uutena liikenne- ja tapaturmavahinkovakuutusyhtiöt. 7. Vastaaminen työmarkkinatukiuudistuksen asettamiin haasteisiin. 8. Kelan palveluntuottajana uusien tarjottavien palvelujen kehittäminen. 9. Seudullisen työllisyysprojektin kehittäminen ja siihen osallistuminen yhteistyössä alueellisten muiden toimijoiden ja kuntien kanssa. Työllisyysosion kohderyhmänä ovat seutukunnan työttömät, pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä maahanmuuttajat. Työllisyysosion tavoitteena on: Välityömarkkinoiden kehittäminen Välityömarkkinoiden kartoittaminen, pirstaleisen nykytilan systemaattinen haltuunotto (työpajat, sosiaaliset yritykset, 3. sektori, pk-sektori) Tuettuja työ- ja aktivointipaikkoja henkilöille, jotka kärsivät rakennetyöttömyyden seurauksista ja toimintakyky on alentunut sosiaalisista syistä Välityömarkkinoiden ja työvoimapoliittisen koulutuksen yhdistäminen työhön kuntouttavaksi poluksi Työllisyysastetta pyritään nostamaan alentamalla rakenteellista työttömyyttä ja vahvistamalla erityistä tukea tarvitsevien erityisryhmien mahdollisuuksia osallistua työelämään. 8

14 Sosiaalisten yritysten ja yhteisöjen suuntautuminen luonnollisille ja uusille markkinoille mahdollistaa vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien tukemisen ja aidosti uusien työllistymisen vaihtoehtojen tarjoamisen. Palvelut TEV valmennus (Kemin kaupungin ja säätiön sopimus) Kohderyhmä on työelämävalmennuksessa olevat rakennetyöttömät jotka tarvitsevat tukea työnhakutaitojen kehittämiseen ja työnhakuun / osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa selvittää työpaikalla tapahtuvan työelämävalmennuksen ja yksilö- tai ryhmäohjauksen avulla hänelle soveltuvat työtehtävät ja tukea asiakkaan työelämässä jatkamista ja työelämään pääsyä. TEV -valmennuksen tarkoituksena on selkiyttää asiakkaan ammatillisia vaihtoehtoja ja antaa tietoa asiakkaalle ja tilaajalle niistä työtehtävistä, joihin asiakas soveltuu ja joihin hän jatkossa voisi työllistyä tai kouluttautua. TEV -valmennus toteutetaan Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiön omissa työyksiköissä ja ryhmätiloissa. TEV valmennuksen aikana asiakas käy sekä yksilöohjauksessa että ryhmissä aamupäivisin tarpeen mukaan ja iltapäivisin asiakas työskentelee valitsemassaan työtehtävässä. Yksilöaikoja ovat mm. ohjauskeskustelut, palveluohjaus, tukeminen työelämävalmennuspaikan saannissa avoimilta työmarkkinoilta. TEV -valmennus toteutetaan suunnitelman mukaan, jota voidaan asiakkaan tarpeiden mukaan täsmentää alkukartoituksen jälkeen. TEV valmennus koostuu ohjauskeskusteluista, ryhmäohjauksesta, työstä, kuntotestistä palautteineen ja liikuntasuosituksineen, alkukartoituksesta jonka perusteella tapahtuu palveluohjaus sekä jatkosuunnitelman toteuttamisesta yhdessä palvelukeskuksen henkilökunnan kanssa. TEV valmennuspalveluihin (tuettu työelämävalmennus) sisältyy: - Alku- ja loppuhaastattelu - Työnohjaajan antama perehdytys tehtäviin - Arviointi tehtävistä selviytymisestä: vahvuudet ja ongelma-alueet, sosiaaliset taidot, työllistymisen esteiden kartoitus. - Verkostoyhteistyö viranomaistahojen kanssa. - Asiakkaan itsearviointi omasta työ- ja toimintakyvystään. - Asiakkaan, työnsuunnittelijan ja työnohjaajan yhteiskeskustelu. - ATK-taitojen harjaannuttaminen. - Työnhaku ryhmätoiminta 4 viikkoa - Palveluohjaus ja työnetsintä. - Loppulausunto TEV -valmennuksen kokonaiskesto on vähintään 20 ja enintään 60 päivää. Pituus ja rakenne voivat vaihdella asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan, siten että lukujärjestyksessä mainittuja teemoja syvennetään aina 20 päivän jaksoissa yksiköllisen tarpeen mukaan joko ryhmässä tai 9

15 yksilöohjauksessa. Valmennuksesta laaditaan lausunto, joka toimitetaan kolmen viikon sisällä jakson päättymisestä lähettävälle taholle ja valmentautujalle. Valmentautujalla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä lausuntoon tulevista seikoista ennen lausunnon valmistumista. Lausuntoon kirjataan työnhakusuunnitelman tavoitteet, valmennuksen sisältö, suositukset sekä jatkosuunnitelma vaihtoehtoineen. Työelämävalmennus työpaikalla Kohderyhmä on työelämävalmennuksessa olevat rakennetyöttömät jotka tarvitsevat tukea työnhakuun ja joilla on tarvittavat valmiudet siirtyä joko työmarkkinoille tai koulutukseen ilman erityisempää tukea. Tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa selvittää työpaikalla tapahtuvan työelämävalmennuksen ja yksilöohjauksen avulla hänelle soveltuvat työtehtävät ja tukea asiakkaan työelämässä jatkamista ja työelämään pääsyä. TEV -valmennuksen tarkoituksena on selkiyttää asiakkaan ammatillisia vaihtoehtoja ja antaa tietoa asiakkaalle niistä työtehtävistä, joihin asiakas soveltuu ja joihin hän jatkossa voisi työllistyä tai kouluttautua. TEV -valmennus toteutetaan Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiön omissa työyksiköissä. Yksilöaikoja ovat mm. ohjauskeskustelut ja tukeminen työelämävalmennuspaikan saannissa avoimilta työmarkkinoilta sekä alkukartoitus asiakkaan nykytilanteesta. TEV -valmennus toteutetaan suunnitelman mukaan, jota voidaan asiakkaan tarpeiden mukaan täsmentää alkukartoituksen jälkeen. TEV valmennus koostuu ohjauskeskusteluista ja työstä sekä alkukartoituksesta. Työelämävalmennus työpaikalla -palveluihin sisältyy: - Alku- ja loppuhaastattelu - Työnohjaajan antama perehdytys tehtäviin. - Arviointi tehtävistä selviytymisestä: vahvuudet ja ongelma-alueet, sosiaaliset taidot, työllistymisen esteiden kartoitus. - Verkostoyhteistyö viranomaistahojen kanssa. - Asiakkaan itsearviointi omasta työ- ja toimintakyvystään. - Asiakkaan, työnsuunnittelijan ja työnohjaajan yhteiskeskustelu. - Työnhakusuunnnitelma TEV -valmennuksen kokonaiskesto on vähintään 20 ja enintään 60 päivää. Pituus ja rakenne voivat vaihdella asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. 10

16 Työhönvalmennus palkkatyössä Työhönvalmennus palkkatyössä on valmennusta, jonka tavoitteena on pyrkiä parantamaan työllistetyn suorittamisedellytyksiä ja tukea häntä työ- ja ansiokyvyn saavuttamisessa. Työhönvalmennuksessa harjoitellaan työelämän edellyttämiä perustaitoja. Valmennuksen edistyessä tavoitteita tarkennetaan ja työllistämisen loppupuolella on mahdollista ohjatusti kokeilla asiakkaan työhönvalmiuksia ulkopuolisen sijoituksen avulla. Työhönvalmennuksen aikana kokeillaan tarvittaessa erilaisia työtehtäviä, joko Meri-Lapin Työhönvalmennus säätiön työyksiköissä tai ulkopuolisissa työpaikoissa. Työhönvalmennuksen aikana voidaan tehdä tutustumiskäyntejä lähiseudun oppilaitoksiin ja työpaikoille. Tarvittaessa työllistetty ohjataan muihin asiantuntijapalveluihin ja vapaa-ajan toimintoihin. Työhönvalmennuksen aikana työllistetyllä on mahdollisuus yksilötapaamisiin omaohjaajan/työnsuunnittelijan kanssa vähintään kolme kertaa viikossa. Työparina työskentelee aina työnsuunnittelija ja työyksikössä oleva ohjaaja. Näin varmistetaan että työllistetyllä on päivittäin tuki ja ohjaus työyksikössä. Työhönvalmennuksen runkona on ohjattu työ osastoilla. Ohjattuun työhön kuuluu työn opettaminen, valmentautujan työmarkkinavalmiuksien tukeminen ja edistymisen seuranta. Työn tekemisen lisäksi ohjelmaan kuuluu henkilökohtaista ohjausta. Eri osa-alueita painotetaan yksilöllisesti ja työtehtäviä on mahdollista vaihtaa. Työllistetyn ja palvelukeskuksen kanssa yhdessä laaditaan työllistymissuunnitelma henkilökohtaisine tavoitteineen, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Keskeisimpiä tavoitteita ovat ammatillisten ja työhön liittyvien suunnitelmien selkiyttäminen. Sekä työllistetty itse että lähiohjaaja tekevät selviytymisen arviointia, joita käydään läpi yhdessä lähiohjaajan sekä työnsuunnittelijan kanssa. Jatkosuunnitelmat laaditaan yhdessä työnsuunnittelijan kanssa työllistetyn vahvuuksien ja suuntautumisen pohjalta. Raportit edistymisestä ja jatkohakemukset käsitellään yhteispalvelupisteen henkilökunnan kanssa työllistetyn ollessa myös paikalla. Työhönvalmennus on prosessi, jonka aikana henkilöt etenevät helpommista työtehtävistä vaativimpiin kykyjensä mukaan. Valmennuksen loppuvaiheessa, yksilöllisten valmiuksien mukaan, toteutetaan ulkopuolinen työharjoittelu, jossa työllistetty testaa kykyjään työelämään oman suuntautumisvaihtoehdon mukaisella työalalla, sekä vahvistaa ja realisoi valitun alan oikeellisuutta ja sopivuutta itselleen. Ulkopuolisen työharjoittelun aikana palveluohjaaja on yhteydessä työllistettyyn ja työnantajaan tarpeen mukaan. Palkkatuettuun työllistämiseen sisältyy: - Työstä maksettava palkka - Alkuhaastattelu - Työnohjaajan antama perehdytys tehtäviin - Arviointi tehtävistä selviytymisestä: vahvuudet ja ongelma-alueet, sosiaaliset taidot sekä työmarkkinalliset taidot - Verkostoyhteistyö viranomaistahojen kanssa - Asiakkaan itsearviointi omasta työ- ja toimintakyvystään - Asiakkaan ja työnsuunnittelijan yhteiskeskustelu - Työnhakusuunnitelman laatiminen 11

17 Seuraavassa kuvatut palvelut ovat suunnattu erityisesti työvoimahallinnolle, Kelalle ja vakuutusyhtiöille. Kuntouttavan työtoiminnan osalta säätiöllä ja kunnilla on erilliset palvelusopimukset Työverstas, ryhmäpalvelu/työvoimahallinto Työverstaan toteutuksesta vastaa toimintaterapeutti jonka tehtävänä on toiminnallisten ryhmien avulla kartoittaa asiakkaiden valmiuksia työelämään tai koulutukseen. Toiminnallisten ryhmien kautta arvioidaan asiakkaiden työ- ja toimintakykyä sekä valmiuksia oppimiseen. Kartoituksen jälkeen asiakas ohjataan yhdessä yhteispalvelupisteen henkilökunnan kanssa seuraavaan hänelle sopivaan palveluun. Palvelun kesto on päivää. Työverstas toiminnan sisältö: - Tukihenkilötoiminta - Toiminnalliset ryhmät; mm. ruuan laitto, pyykinpesu, kodinaskareet ja muut arkielämän taidot - Toiminnallisten ryhmien tarkoituksena on työn ja toiminnan kautta selvittää asiakkaan oppimiskykyä jolloin saadaan asiakkaan lähtökohdista oleva suunnitelma kouluttautumiseen. - Koulutuspolku, sopiva koulutusmalli; Asiakkaalla on oma henkilökohtainen opintosuunnitelma. - Kuntoryhmät, liikunnallinen ryhmätoiminta; 2 kertaa kuukaudessa jokin maksullinen laji, muita voi olla asiakkaiden kiinnostuksen mukaan. Maksullisia mm. keilaus, uinti, sähly, sulkapallo jne. Muita esim. sienestys, marjastus, mölkky, hiihto, jalkapallo. Liikunta järjestetään asiakkaiden mieltymysten mukaan ja kokeillen eri lajeja. - Arkielämän ryhmätoiminta; harjoitellaan erilaisia arkielämän taitoja ja niiden avulla myös tehdään asiakkaiden arviointia (kodinhoito, ruuanlaitto, terveellinen ruoka, puhtaus, taloudellisuus, pukeutuminen, harrastukset, päihteet, unettomuus) - Työ- ja toimintakyvyn selvitys tapahtuu työyksiköissä, tuloksia hyödynnetään mm. oppimiskyvyn kartoituksessa sekä jatkosijoittumisen kartoittamisessa - Kuntokartoitus - ATK:n perustaidot Asiakkaasta laaditaan lausunto, joka toimitetaan kahden viikon sisällä jakson päättymisestä lähettävälle taholle. Asiakkaalla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä lausuntoon tulevista seikoista ennen lausunnon valmistumista. Lausuntoon kirjataan sisältö, toimintaterapeutin testien tulokset, kuntotestin tulokset, suositukset, sekä jatkosuunnitelman vaihtoehtoineen. Kuntouttava työtoiminta/kunnat Pääasiallisena kohderyhmänä ovat työttömät alle 25-vuotiaat joille on laadittu työnhakusuunnitelma ja jotka ovat saaneet työmarkkinatukea vähintään 180 päivää viimeisen 12 kuukauden aikana sekä pääasiallinen toimeentulo on neljän kuukauden aikana ollut toimeentulotuki. Myös 25 vuotta täyttäneillä henkilöillä on oikeus kuntouttavaan työtoimintaan niin halutessaan. Heille tulee olla laadittuna työnhakusuunnitelma, työmarkkinatukea on maksettu vähintään 500 päivää tai työttömyyspäivärahakauden jälkeen on maksettu työmarkkinatukea vähintään 180 päivää sekä pääasiallinen toimeentulo on kahdentoista viimeisen kuukauden aikana ollut toimeentulotuki. 12

18 Kuntouttavan työtoiminnan yleiset tavoitteet ovat asiakkaan työmarkkinavalmiuksien parantaminen, elämänhallinnan, sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen sekä asiakkaan omien voimavarojen ja taitojen löytäminen ja vahvistaminen. Kuntouttavan työtoiminnan yhtenä tärkeänä tavoitteena on saada asiakas itse omalla toiminnallaan sitoutumaan asetettuihin tavoitteisiin ja näkemään oma elämäntilanteensa kokonaisvaltaisesti. Tavoitteita laadittaessa otetaan huomioon asiakkaan ikä, koulutus, työkokemus, terveydentila ja elämänhallinnalliset ongelmat mm. päihdeongelma. Tavoitteita laaditaan niin asiakkaan arjesta katsoen kuin sellaisten esteiden poistamista ajatellen, jotka vaikeuttavat mm. työllistymistä tai kouluttautumista. Kuntouttava työtoiminta perustuu sen tavoitteellisuuteen edeten asiakkaasta yksilönä kohti jokaisen omaa tavoitetta. Kuntouttavan työtoiminnan osa-alueet Meri-Lapin Työhönvalmennus säätiöllä ovat: - Säätiön omissa työyksiköissä tapahtuva työtoiminta, jota arvioi asiakkaan lähiohjaaja sekä asiakas itse - Ryhmätoiminta, jonka tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan sosiaalista vuorovaikutustaitoa, käsitellä arjen hallintaan liittyviä kysymyksiä, tiedottaa erilaisista palvelumahdollisuuksista asiakkaan arkea ajatellen, vahvistaa asiakkaan identiteettiä, intensiivisen pienryhmätoiminnan kautta motivoida asiakasta ymmärtämään, että jokaisen on tehtävä töitä tavoitteiden saavuttamiseksi ja oman elämän laadun parantamiseksi sekä työnhakuvalmiuksien parantaminen. - Liikunta ja terveystieto ryhmämuotoisena - ATK-koulutus, jossa annetaan perusvalmiuksia tietokoneen käyttämistä varten; mm, tietokoneen avaamisesta lähtien tekstinkäsittelyohjelman opiskeluun, internetin käyttö, oman sähköpostin avaaminen, tekstin tallentamista, työpaikkahakemuksen kirjoittaminen - Yksilökeskustelujen aikana tarkistetaan asiakkaan tavoitteita ja niiden edistymistä. Yksilökeskustelujen tarkoituksena on kartoittaa työllistymisen esteitä ja etsiä asiakkaan kanssa keinoja niiden poistamiseksi. Yksilökeskusteluiden yhtenä tärkeänä tavoitteena on motivoida ja tukea asiakasta muutokseen, vahvistaa elämänhallintaa, auttaa löytämään tie työelämään sekä ohjata tarvittaessa eri palveluiden piiriin. - Verkostotyötä tehdään sosiaalitoimen, työvoimatoimen sekä hoitavien tahojen kanssa. Verkostokokousten tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanne ja lisätä asiakkaan mielipidettä kuunnellen tarvittavia toimenpiteitä kuntouttavan työtoiminnan aikana. Verkostokokouksia pidetään säännöllisesti (alku-, väliarviointi- ja loppuarviointi). Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja laatii asiakkaasta loppulausunnon ja suositukset sosiaalitoimelle ja työvoimatoimelle lähiohjaajan ja asiakkaan tekemien työkykyarvioiden, kartoitusten, ryhmätapaamisten, verkostojen sekä yksilökeskusteluiden perusteella. - Toimenpiteen loppuessa lausunto lähettävälle taholle - Yhteistyö säätiön muiden palveluiden kanssa; mm. sopeutumis- ja tukihenkilöprojekti ja Ruori- työryhmä. Palveluita ketjuttamalla asiakkaalla on mahdollisuus pidempiaikaiseen valmennukseen ja sen hetkisiä tarpeita parhaiten vastaavaan palveluun. Kuntouttavan työtoiminnan kesto on 3 kuukaudesta 24 kuukauteen, 1-5 päivää työajan ollessa vähintään 4 tuntia päivässä. Kuntouttavasta työtoiminnasta laaditaan lausunto, joka toimitetaan kolmen viikon sisällä jakson päättymisestä lähettävälle taholle, kuntoutujalle ja muille kuntoutujan kanssa sovituille tahoille. Kuntoutujalla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä lausuntoon tulevista seikoista ennen lausunnon 13

19 valmistumista. Lausuntoon kirjataan asetetut tavoitteet, toiminnan sisältö, suositukset sekä jatkosuunnitelma vaihtoehtoineen. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus / Kela Työhönvalmennuksen kohderyhmänä ovat työikäiset eläkettä, sairauspäivärahaa tai työttömyyspäivärahaa saavat mielenterveyskuntoutujat. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus on tarkoitettu henkilöille, jotka vajaakuntoisuuden takia ovat vaihtamassa ammattia tai ovat hakeutumassa työelämään, sekä henkilöille joilla on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka psyykkisistä syistä. Kuntoutuja voi olla vasta tulossa työelämään tai hänellä voi olla pitkäkin työhistoria. Kohderyhmänä ovat kuntoutujat, joiden kohdalla tarvitaan moniammatillista selvitystä ja arviota työkyvystä, sekä arviota jäljellä olevasta työkyvystä ja työtaidoista. Työhönvalmennus sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn arvioinnin, fyysisen kunnon testaukset ja yksilökeskusteluja, sekä työtehtäviä joko ulkopuolisena harjoitteluna tai säätiön omissa työyksiköissä. Mahdolliset erikoislääkärikonsultaatiot toteutetaan erillisen sopimuksen mukaan. Tavoitteena on yhdessä kuntoutujan kanssa selvittää hänelle soveltuvat työtehtävät ja tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista ja työelämään pääsyä. Työhönvalmennuksen tarkoituksena on selkiyttää kuntoutujan ammatillisia vaihtoehtoja ja antaa tietoa kuntoutujalle ja tilaajalle niistä työtehtävistä, joihin kuntoutuja soveltuu ja joihin hän jatkossa voisi työllistyä tai kouluttautua. Työhönvalmennuksen tavoitteena on selvittää moniammatillisesti kuntoutujan työkykyisyyttä sekä parantaa selviytymistä tavanomaisissa arkielämän toiminnoissa. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus on avomuotoista, tuettua työn harjoittelua. Valmennuksen tavoitteita ovat kuntoutujan omien voimavarojen löytyminen, itsetunnon- ja luottamuksen vahvistuminen, päivärytmien jäsentyminen sekä työelämässä tarvittavien sosiaalisten taitojen karttuminen. Valmennus perustuu kuntoutujan henkilökohtaiseen tavoitesuunnitelmaan, jonka päämääränä ovat kuntoutujan mukaan avoimet työmarkkinat, ammatillinen tai lisäkouluttautuminen, tuettu työllistyminen tai vähintään tuottava suojatyö. Työhönvalmennus toteutetaan Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiön omissa työyksiköissä ja/tai ulkopuolisissa yrityksissä. Järjestämme työkokeilupaikat, teemme tarvittavat sopimukset ja olemme säännöllisesti yhteydessä sekä kuntoutujaan että työkokeilupaikkaan. Järjestämme tarvittaessa koulutuskokeilun kuntoutujan ammatilliseen kuntoutussuunnitelmaan liittyvän opiskelun ja alan varmentamiseksi. Työhönvalmennuksen kokonaiskesto on vähintään 90 ja enintään 240 työhönvalmennuspäivää. Työhönvalmennuksen pituus ja rakenne voivat vaihdella kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Työhönvalmennuksen päätyttyä on mahdollista toteuttaa enintään 20 seurantapäivää jatkosuunnitelman toteutumisen varmistamiseksi. Työhönvalmennuksen runkona on ohjattu työ osastoilla. Ohjattuun työhön kuuluu työn opettaminen, valmentautujan kuntoutuksen tukeminen ja edistymisen seuranta. Työn tekemisen lisäksi kuntoutusohjelmaan kuuluu henkilökohtaista ohjausta, ryhmätoimintoja, työpaikka- ja oppilaitoksiin tutustumista sekä liikuntaa ja muuta virkistystoimintaa. 14

20 Työhönvalmennuksesta laaditaan lausunto, joka toimitetaan kahden viikon sisällä jakson päättymisestä lähettävälle taholle, valmentautujalle ja muille valmantautujan kanssa sovituille tahoille. Valmentautujalla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä lausuntoon tulevista seikoista ennen lausunnon valmistumista. Lausuntoon kirjataan työhönvalmennuksen tavoitteet, sisältö, suositukset, vastaukset tilaajan ja valmentautujan esittämiin kysymyksiin sekä jatkosuunnitelman vaihtoehtoineen. Liitteeksi voidaan tarvittaessa laittaa mahdolliset asiantuntijalausunnot. Lausunnon allekirjoittavat molemmat työparin jäsenet. Työhönvalmennus / Kela ja VKK ry Työhönvalmennuksen kohderyhmänä ovat työikäiset eläkettä, sairauspäivärahaa tai työttömyyspäivärahaa saavat vajaakuntoiset henkilöt. Työhönvalmennus on tarkoitettu henkilöille, jotka vajaakuntoisuuden takia ovat vaihtamassa ammattia tai ovat hakeutumassa työelämään, sekä henkilöille joilla on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka. Kuntoutuja voi olla vasta tulossa työelämään tai hänellä voi olla pitkäkin työhistoria. Kohderyhmänä ovat kuntoutujat, joiden kohdalla tarvitaan moniammatillista selvitystä ja arviota työkyvystä, sekä arviota jäljellä oleva työkyvystä ja työtaidoista. Kuntoutus sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn arvioinnin, fyysisen kunnon testaukset ja yksilökeskusteluja, sekä työtehtäviä joko ulkopuolisena harjoitteluna tai säätiön omissa työyksiköissä. Tavoitteena on yhdessä kuntoutujan kanssa selvittää hänelle soveltuvat työtehtävät ja tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista ja työelämään pääsyä. Työhönvalmennuksen tarkoituksena on selkiyttää kuntoutujan ammatillisia vaihtoehtoja ja antaa tietoa kuntoutujalle ja tilaajalle niistä työtehtävistä, joihin kuntoutuja soveltuu ja joihin hän jatkossa voisi työllistyä tai kouluttautua. Työhönvalmennuksen tavoitteena on selvittää moniammatillisesti kuntoutujan työkykyisyyttä sekä paneutua niihin käytännön kysymyksiin jotka haittaavat työhön paluuta. Työhönvalmennus on avomuotoista, tuettua työn harjoittelua. Valmennuksen tavoitteita ovat kuntoutujan omien voimavarojen löytyminen, itsetunnon- ja luottamuksen vahvistuminen, päivärytmien jäsentyminen sekä työelämässä tarvittavien sosiaalisten taitojen karttuminen. Valmennus perustuu kuntoutujan henkilökohtaiseen tavoitesuunnitelmaan, jonka päämääränä ovat kuntoutujan mukaan avoimet työmarkkinat, ammatillinen tai lisäkouluttautuminen. Työhönvalmennus toteutetaan Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiön omissa työyksiköissä ja/tai ulkopuolisissa yrityksissä. Järjestämme työkokeilupaikat, teemme tarvittavat sopimukset ja olemme säännöllisesti yhteydessä sekä kuntoutujaan että työkokeilupaikkaan. Järjestämme tarvittaessa koulutuskokeilun kuntoutujan ammatilliseen kuntoutussuunnitelmaan liittyvän opiskelun ja alan varmentamiseksi. Työhönvalmennuksen kokonaiskesto on vähintään 90 ja enintään 120 työhönvalmennuspäivää. Työhönvalmennuksen pituus ja rakenne voivat vaihdella kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Työhönvalmennuksen päätyttyä on mahdollista toteuttaa enintään 12 seurantapäivää jatkosuunnitelman toteutumisen varmistamiseksi. 15

21 Työhönvalmennuksesta laaditaan lausunto, joka toimitetaan kahden viikon sisällä jakson päättymisestä lähettävälle taholle, kuntoutujalle ja muille kuntoutujan kanssa sovituille tahoille. Kuntoutujalla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä lausuntoon tulevista seikoista ennen lausunnon valmistumista. Lausuntoon kirjataan työkokeilun tavoitteet, sisältö, suositukset, vastaukset tilaajan ja kuntoutujan esittämiin kysymyksiin sekä jatkosuunnitelman vaihtoehtoineen. Liitteeksi voidaan tarvittaessa laittaa mahdolliset asiantuntijalausunnot. Lausunnossa otetaan myös kantaa mahdollisesta lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeesta. Lausunnon allekirjoittavat molemmat työparin jäsenet. Työkokeilu / Kela, VKK ry ja työvoimatoimisto Työkokeilu on tarkoitettu henkilöille, jotka vajaakuntoisuuden takia ovat vaihtamassa ammattia tai ovat hakeutumassa työelämään, sekä henkilöille joilla on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka. Asiakas voi olla vasta tulossa työelämään tai hänellä voi olla pitkäkin työhistoria. Tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa selvittää työpaikalla tapahtuvan työkokeilun avulla hänelle soveltuvat työtehtävät ja tukea asiakkaan työelämässä jatkamista ja työelämään pääsyä. Työkokeilun tarkoituksena on selkiyttää asiakkaan ammatillisia vaihtoehtoja ja antaa tietoa asiakkaalle ja tilaajalle niistä työtehtävistä, joihin asiakas soveltuu ja joihin hän jatkossa voisi työllistyä tai kouluttautua. Työkokeilu toteutetaan Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiön omissa työyksiköissä ja/tai ulkopuolisissa yrityksissä. Järjestämme työkokeilupaikat, teemme tarvittavat sopimukset ja olemme säännöllisesti yhteydessä sekä asiakkaaseen että työkokeilupaikkaan. Järjestämme tarvittaessa koulutuskokeilun asiakkaan ammatilliseen kuntoutussuunnitelmaan liittyvän opiskelun ja alan varmentamiseksi. Työkokeilun kokonaiskesto on vähintään 10 ja enintään 40 työkokeilupäivää. Työkokeilun pituus ja rakenne voivat vaihdella asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Työkokeilusta laaditaan lausunto, joka toimitetaan kolmen viikon sisällä jakson päättymisestä lähettävälle taholle, kuntoutujalle ja muille kuntoutujan kanssa sovituille tahoille. Kuntoutujalla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä lausuntoon tulevista seikoista ennen lausunnon valmistumista. Lausuntoon kirjataan työkokeilun tavoitteet, sisältö, suositukset, vastaukset tilaajan ja kuntoutujan esittämiin kysymyksiin sekä jatkosuunnitelman vaihtoehtoineen. Liitteeksi voidaan tarvittaessa laittaa mahdolliset asiantuntijalausunnot. Lausunnossa otetaan myös kantaa mahdollisesta lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeesta. Lausunnon allekirjoittavat molemmat työparin jäsenet. 16