4-5 Pienet tontit ovat suunnittelun haaste 6-9 Yhteisöllisyys syntyy todellisista tarpeista Kolmen polven asuntokaupat

Transkriptio

1 Kotimaisema Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotuslehti Pienet tontit ovat suunnittelun haaste 6-9 Yhteisöllisyys syntyy todellisista tarpeista Kolmen polven asuntokaupat Pienillä tonteilla maiseman suunnittelu on usein todellista senttipeliä s. 5

2 Pääkirjoitus Perjantai 21 syyskuuta vuonna 2012 Tuona päivänä aurinko nousee klo 7.04 ja laskee illalla klo Hämärää aikaa on 42 minuuttia. Espoossa asuu reilut asukasta ja heidän joukossaan olevat Mervit viettävät nimipäiväänsä. Tämä pätee tietysti Merveihin kautta maailman. Liikenne jyrää tavalliseen tahtiinsa ja ihmiset asettuvat työnsä ääreen. Eduskunnassakin käydään budjetin lähetekeskustelua. Mutta yhdessä paikassa on palvelussa katkoksia. Asuntosäätiöläiset muuttavat ja ovat tuona päivänä huonosti tavoitettavissa. Toki vastaajat poimivat viestit, sähköpostit tallentuvat luettaviksi ja asuntohakemukset kirjautuvat heti maanantaina käsiteltäviksi. Muutosta huolimatta Asuntosäätiö pysyy kotikonnuillaan eli muutto tapahtuu Tapiolan toiselta reunalta lähemmäs keskustaa, aivan Länsiväylän kupeeseen, mukavan matkan päähän mm. tulevasta metroasemasta. Meidät löytääkin jatkossa osoitteesta Tuulikuja 2, Espoo. Puhelinnumerot säilyvät entisellään. Kun säätiö on mukana Tapiolan puurakentamisen kehittämisessä on varsin sopivaa muuttaa puiseen toimistotaloon pitää elää kuten opettaa. Talossa on muitakin yrityksiä ja säätiön tilat ovat viisikerroksisen rakennuksen toisessa kerroksessa. Suurin konkreettinen muutos koskeekin asiakaspalveluamme, sillä perinteistä asuntomyymälää ja isännöitsijätoimistoa ei katutasossa enää ole. Kaikki te asiakkaamme olette kuitenkin entiseen tapaan sydämellisesti tervetulleita uusiin tiloihin. On hauska huomata, miten muutto kaikkia säätiöläisiä hieman jännittää. Miten kaikki sujuu? Mitä pitää tehdä? Apua? Ja tämä kaikki yrityksessä, jossa kohtaamme muuttoja päivittäin ja annamme neuvoja ja opastusta useille sadoille muuttajilla joka vuosi. Ensi kerralla tavatessamme voimmekin vaihtaa kokemuksia ihan konkreettisesti. Puutalossa tavataan! Päätoimittaja Ritva Bergström PS: Sillä välin voi rauhassa paneutua vaikkapa maisemasuunnittelun haasteisiin, yhteisöllisyyden ilmiöihin tai asuntokaupan kehitykseen. KUSTANTAJA Asuntosäätiö, Tuulikuja 2, ESPOO, p. (09) , Päätoimittaja Ritva Bergström Toimituskunta Helena Hiila, Henri Holmberg, Esa Kankainen, Eija Lopmeri, Raija Mäkinen, Päivi Tulokas, Timo Kivioja ja Kari Toiviainen TUOTANTO TK mediatalo Oy, p , Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja Valokuvaus Saara Vuorjoki, Mikko Käkelä Kannen kuva Saara Vuorjoki Piirtäjä Juha Hellström Painopaikka Edita Prima, Helsinki Painosmäärä kpl

3 Tänään ensiasunnoiksi ostetaan niitä aravia, joita isoisä hankki pitkään säästämällä. Tutkija Ilkka Lehtinen, s.10 Tässä lehdessä 4-5 Vähän tilaa luovuudelle Maisemasuunnittelija Juhani Kaare jatkaa Asuntosäätiön pitkiä perinteitä. Luovuutta kahlitsevat kuitenkin pienet tonttikoot ja tiukat rakennusmääräykset Uudenlaista yhteisöllisyyttä Erikoistutkija Marketta Kyttä korostaa, että yhteisöllisyys syntyy ihmisen todellisista tarpeista. Siksi vanhat keinot eivät enää päde. Samanlainen ensiasunto Kolmen sukupolven ensiasunnon ostossa on yllättävän paljon yhtäläisyyksiä. Erona on, että tänään ei säästetä ennakkoon samalla lailla kuin ennen. Ajankohtaista Leinelässä juhlittiin. Leinelässä järjestettiin puutarhajuhla taiteen sylissä. Taiteilija Vesa- Pekka Rannikko kertoi omista ja muiden töistä Asumisen vinkki. Asuntosäätiö tehostaa tiedottamista ja kehittää asukkaiden kanssa käytävää vuorovaikutusta. Kotimaisema

4 Näin vihersuunnittelu etenee 1Kohteen rakennussuunnittelun käynnistyttyä maisemasuunnittelija tulee mukaan yleensä toiseen suunnittelukokoukseen ja on sen jälkeen mukana kaikissa suunnittelukokouksissa. 2Maisemasuunnittelija tekee pihasuunnitelman, joka tulee rakennusluvan liitteeksi. Suunnitelma sisältää myös tasauskuvat, eli tiedot tontin pinnanmuodoista. Suunnitelma on virallinen asiakirja, joka velvoittaa urakoitsijaa. Suunnitelmassa olevat työt on toteuttava. 3Rakentamisen käynnistyttyä maisemasuunnittelija on mukana työmaakokouksissa erityisesti sen jälkeen, kun maisematyöt käynnistyvät. 4Maisemasuunnittelija on mukana myös pihan vastaanotto-, kasvuunlähtö- ja takuutarkastuksessa sekä näiden mahdollisissa jälkitarkastuksissa. Maisemasuunnittelija Juhani Kaare pitää Kivenlahden miljöötä yhtenä Asuntosäätiön tavaramerkeistä. 5Asuntosäätiö tekee pyynnöstä myös jossain määrin konsultaatiota rakennuttamilleen yhtiöille, joissa vanhat piha-alueet ovat päässeet ränsistymään. 4 Kotimaisema

5 Teksti Tom Kalima Kuva Saara Vuorjoki Pienet tontit ovat suuri haaste Asuntosäätiö ei ole pelkästään talojen rakennuttamiseen keskittynyt rakennuttaja, vaan on koko historiansa alusta lähtien ollut kiinnostunut myös ympäristöistä tavoitteenaan luoda viihtyisiä ja toimivia kokonaisuuksia. Tänään maisemasuunnittelusta vastaa Juhani Kaare. Maisemasuunnittelija Juhani Kaare tuli Asuntosäätiön palvelukseen yli 20 vuotta sitten jatkamaan sitä vahvaa perinnettä, minkä hänen edeltäjänsä Jussi Jännes ja C. J. Gottberg olivat luoneet. Historia muistaa aina puutarhakaupunki Tapiolan Asuntosäätiön tavaramerkkinä, mutta Juhani Kaare mainitsee vielä Kivenlahden, Iivisniemen ja Soukan esimerkkeinä Asuntosäätiön ympäristösuunnittelusta. Nykyisin maisemasuunnitelmien luovaan toteuttamiseen ei ole niin suuria mahdollisuuksia kuin aikaisemmin. Suurin luovuus menee melkein siihen, että pystyy sijoittamaan pienelle tontille kaiken sen, mitä erilaiset rakennusmääräykset ja esteettömyysvaatimukset edellyttävät, sanoo Juhani Kaare. Koska nykyisin rakennettavilla alueilla on myös useampia toimijoita, on yhtenäisten alueiden luominen vaikeampaa jolloin riskinä on alueen epäyhdenmukaisuus. Myös esimerkiksi tiiviimmät kaavat ja liikenteen lisääntyminen tuovat omat haasteensa. Toki tavoitteemme on edelleen pyrkiä maisemasuunnittelussa mahdollisimman hyvään lopputulokseen, jossa toteutuvat kaikki määräykset unohtamatta taloudellisia realiteetteja, Kaare huomauttaa. Määräysten viidakko. Kun tontti on pieni, maisemasuunnittelijan kädet ovat melko lailla sidotut. Maisemallisiin arvoihin voi usein paneutua vasta kun suunnitel-massa on otettu huomioon kaikki välttämätön. Tontin suunnittelussa on huolehdittava siitä, että muuttoautot pääsevät kulkemaan, että pelastustiet ovat riittävät ja jos on kyseessä monikerroksinen talo, tilaa pitää olla myös suurelle tikasautolle. Sen vaatimuksena on vähintään 3,5 metriä leveä tie ja sille riittävän suuri, kantava operointipaikka Näiden lisäksi on varattava tilat muille kulkureiteille sekä pysäköintipaikoille. Riittävien tilojen lisäksi on muistettava, että talvikunnossapito edellyttää myös tiloja lumille ja aurauskalustolle, joka nykyisin on entistäkin kookkaampaa. Ääriesimerkkejä suunnittelun haastavuudesta ovat esimerkiksi rinnetontit, joille rakennetaan Pienillä tonteilla suunnittelijan kädet ovat usein melko sidotut. kaksikerroksinen pienkerrostalo, jossa sisäänkäyntien korkeusero on yksi kerros. Rakennusmääräyksissä on tarkka ohje siitä, että kulkuväylien kaltevuus saa olla enintään kahdeksan prosenttia. Pahimmillaan määräysten mukaiset liuskat ja tasanteet ovat yhteensä 46 metriä pitkiä. Rakennuksen suuntaisesti niitä ei voi sijoittaa, koska se menisi naapurihuoneiston puolelle, joten se on sijoitettava tontille kulkemaan tasanteita käyttäen, tai jopa rakennettava ulkohissi. Pienillä tonteilla tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelu on joskus todellista senttipeliä. Puut on ensin kaadettava. Usein ihmetellään sitä, että ensin tontilta kaadetaan kaikki puut ja kun rakennus on valmis, pihalle istutetaan puita. Toki olevia puita pyritään aina säilyttämää, mutta nykyisin siihen on harvoin mahdollisuuksia. Ensinnäkin tontit ovat usein niin pieniä, ettei olevilla puilla ole menestymisen mahdollisuuksia. Usein tonteilla on myös pakko tehdä maaleikkauksia tai -täyttöjä jolloin puiden juuret vaurioituvat ja ovat kaatumisvaarassa. Mikäli tontilla säilytetään suuria yksittäisiä puita, saattavat ne myös kaatuessaan aiheuttaa vaaratilanteita tai suurta materiaalista vahinkoa. Tämän vuoksi usein on pakko ensin poistaa kaikki puut ja rakentaa koko maisemointi uudelleen, Juhani Kaare toteaa. Hänen mukaansa viherrakentamisen taso on nykyisin kirjavaa. Toki hyviäkin tekijöitä on, mutta tekijöiden valinta on pääurakoitsijan vastuulla, joten Asuntosäätiö ei siihen rakennuttajana pääse vaikuttamaan. Kotimaisema

6 Teksti Tom Kalima Kuvat Saara Vuorjoki Yhteisöllisyys syntyy uusista asioista Yhteiset kerhotilat jäävät usein vähälle käytölle. Kerhotilat yksistään eivät houkuttele ihmisiä kokoontumaan, vaan yhteisöllisyyden luonnolliseen kasvuun tarvitaan myös toimintaa. 6 Kotimaisema

7 Kerhotiloista määrätään kaavassa Asukkaiden yhteisistä kerhotiloista määrätään usein jo rakennuskaavassa. Se saattaa velvoittaa, joko talokohtaisen, tai korttelin yhteisen tilan, joka on suunnattu asukkaiden tarpeisiin. Kaikissa taloyhtiöissä ei tällaista tilaa ole, mutta esimerkiksi Leppävaarassa melkein kaikissa. Kerhohuoneistoa saa käyttää jokainen, joka asuu siinä tai niissä taloyhtiöissä, joiden käyttöön se on tarkoitettu. Huoneiston käytöstä ei veloiteta mitään, mutta ehtona on, että omaan liiketoimintaan sitä ei saa käyttää. Yleisen käytännön mukaan asukkaan oma avain ei kerhohuoneen oveen käy, vaan avain on haettava joko huoltoyhtiöltä tai Asuntosäätiöstä. Pääsääntöisesti kerhohuoneistot ovat erittäin vähäisellä käytöllä. Kotimaisema

8 Asukkaat elävät omissa lokeroissaan sanomatta pahimmassa tapauksessa edes päivää toisilleen hississä tai rappukäytävässä. Samalla jotkut kaipaavat yhteisiä kerhotiloja, jotka kuitenkin seisovat monissa taloyhtiöissä tyhjillään. Mitä on asumisen yhteisöllisyys tänä päivänä? Ympäristöpsykologi, Aaltoyliopiston erikoistutkija Marketta Kyttä korostaa, että yhteisöllisyys ei todellakaan synny pakottamalla tai rakentamalla taloyhtiöihin yhteisiä kerhotiloja. Ne jäävät varsin usein erittäin vähälle käytölle, koska ne eivät yksistään houkuttele ihmisiä kokoontumaan yhteen. Oikean yhteisöllisyyden viriämiseen ei välttämättä tarvita sellaisia tiloja, joita rakennetaan odottamaan toiminnan heräämistä. Tällaisissa kylmissä kerhohuoneissa on mielestäni vähän 70-lukulainen kaiku. Asiaa pitää mieluummin lähestyä arkisen toiminnan kautta, jolloin yhteisöllisyydelle rakentuu luonnollinen kasvualusta. Se voi silloin syntyä ikään kuin sivutuotteena, Marketta Kyttä toteaa. Jos esimerkiksi postiluukut eivät ole ovissa, laatikot ovat ihmisten luonnollisia kohtaamispaikkoja. Samoin kevyen liikenteen väylät on hyvä suunnitella niin, että ihmiset kohtaavat toisiaan risteilevillä teillä tai pysähtyvät viihtyisille levähdyspaikoille hetkeksi istumaan. Talosaunat eivät enää kiinnosta. Marketta Kytän mukaan jotain on menetetty sen myötä, että kiinteistöihin rakennetaan nykyisin asuntokohtaisia saunoja. Yhteiset naisten ja miesten saunavuorot keräsivät aikanaan ihmisiä yhteen ja niiden aikana tultiin tutuiksi. Nyt pitääkin ajatella jotakin vähän enemmän. Tavallinen kellaritiloissa oleva sauna ei varmasti vedä ketään, mutta aito erillinen pihasauna tai kattoterassilla oleva hieno sauna saattaisi houkutella jo paljon enemmän. Ikävä, että kerrostaloihin liittyy niin paljon erilaisia säädöksiä ja EU-pykäliä, että monet asiat eivät todellakaan ole mahdollisia. Muutoin voitaisiin rakentaa viihtyisiä alaauloja ja rappukäytäviä, joissa voisi olla luontevia oleskelutiloja, jopa takkoja illanistujaisia varten. Yhteisöllisyyden rakentamisessa ei todellakaan voida lähteä vanhojen kaavojen pohjalta. Ne asiat, jotka ihmisiä kiinnostivat aikaisemmin, eivät enää vastaa muuttuneisiin tarpeisiin. Kiire, televisiot, omat harrastukset, lasten harrastukset jne. vievät ihmisten vapaa-ajasta suuren osan. Jotta heidät saadaan mukaan, on tarjottava jotakin uudenlaista ja sellaista, jota asukkailla ei muuten ole. Kyläurbaaneja alkaa löytyä. Marketta Kytän mukaan peli ei kuitenkaan ole menetetty. Kauneusihanne voi nykyisin olla oma kaupunginosa, ei enää lapsuuden maalaismaisema. On selviä merkkejä siitä, että ihmiset ovat taas kiinnostuneita pienemmistä alueista, mutta eivät välttämättä pelkästä omasta taloyhtiöstään. Yhteisöllisyyden tunne voi muodostua kaupunginosista, kortteleista ja naapurustoista omasta lähipuistosta. Tällä tavalla yhteisöllisyys voi rakentua myös yli taloyhtiörajojen. Euroopassa puhutaan kyläurbaaneista, jotka selvästi ovat tulleet asuinpaikkaansa jäädäkseen. On olemassa esimerkkejä siitä, että muodostuu tiiviitä yhteisöjä, joissa on nuoria, työssä käyviä aikuisia, isoäitejä ja eri ammattikuntien eläkeläisiä takaamassa esimerkiksi sen, että parturiaikoja löytyy aina läheltä. Osasyynä tähän on varmasti ekologisten arvojen nousu. Ihmiset asettuvat yhteen paikkaan, liikkuvat mahdollisimman vähän ja rakentavat elämänsä sinne. Heidän kotipaikkansa ei olekaan enää pelkästään jokin kaupunki vaan vaikkapa keskikaupungin osa, missä yhteisöllisyys on kaikkea sitä, mitä sieltä löytyy. Uusia kauneusarvoja. Suomessa on eletty jo pitkään kaupungistumisen aikaa. Väkeä on muuttanut suuriin kaupunkeihin ja koko pääkaupunkiseudulle, minne muodostui paljon puhuttu ja parjattu nukkumalähiökulttuuri. Koska ihmiset eivät tunteneet ketään ja juuret olivat maalla, heillä oli tarve tutustua. Vapaa-aikaa oli enemmän, lapset leikkivät pihoilla suurina lapsilaumoina eikä heitä kiirehditty viemään autoilla harrastuksiin samalla tavalla kuin nykyisin. Tällainen kehitys oli varmasti omiaan sekä luomaan yhteisöllisyyden kaipuuta että rakentamaan sitä. Aika on muuttunut ja tilalle on tullut muita asioita, minkä vuoksi yhteisöllisyyttä ei voi synnyttää vanhalle perustalle. Maaltapaon jälkeen syntyi myös muoti-ilmiö paluusta maalle. Ihmiset halusivat muuttaa ympäristöään ja palata omien juuriensa maalaismaisemaan. Kyse on varmasti omalta osaltaan myös siitä, että kauneusarvot muuttuvat. Monilla suomalaisilla se on se 8 Kotimaisema

9 Moderni yhteisöllisyys syntyy tämän päivän elämänmenosta, ei vanhoista ideoista. Erikoistutkija Marketta Kytän mukaan postilaatikkorivistö voi olla luonteva kohtaamispaikka ja alku kanssakäymiselle. lapsuuden rantamaisema ja sen hiljainen rauha. Maalle palaajien lisäksi löytyykin nk. Mersulla metsään tyyppejä, jotka aina kaipaavat omaan paratiisiinsa. Nyt kauneusihanne voikin olla oma suurkaupungin osa. Tämä vaatii hyvää suunnittelua ja sitä, että alueet vastaavat ihmisten tarpeisiin, Marketta Kyttä sanoo. Yksityisyys on myös tärkeä. Yhteisöllisyys on tärkeä asia. Se voi edistää turvallisuutta, lisätä asumisen viihtyvyyttä ja vähentää ihmisten kokemaa yksinäisyyttä. Tärkeää kuitenkin on, että jokaiselle ihmiselle taataan myös riittävä yksityisyys. Ihmisen on myös tiedettävä yksityisyyden rajat ja pystyttävä luottamaan niihin. On todettu, että esimerkiksi huonosti äänieristetyt talot vähentävät ihmisten halua olla tekemisissä naapureiden kanssa. Jos kaikki äänet kuuluvat seinien läpi muihin asuntoihin, ei välttämättä ole edes halua tutustua. Yhteisöllisyyden synnyn kannalta keskeisiä paikkoja ovat olleet pihat ja leikkipaikat. Jos niillä syntyy perheiden kesken oikeanlaista yhteisöllisyyttä, se on myös omiaan rakentamaan vahvaa turvaverkkoa. Tämä on myös lapsen kehityksen kannalta hyvä asia. Voi antaa lapsen toimia vapaammin, jos voi luottaa siihen, että muutkin pitävät häntä vähän silmällä. Tosin nykyisten EU-määräysten ja säädösten myötä pihojen ja leikkipaikkojen turvallisuustaso on ratkaisevasti parantunut, joten paradoksaalista on, että tilastojen valossa turvallisuus on parantunut mutta turvattomuuden kokemukset ovat silti yleistyneet, Marketta Kyttä sanoo. Kotimaisema

10 Teksti Tom Kalima Kuvitus Katerina Davidenko/iStockphoto Kolmen sukupolven asuntokaupat Asuntomarkkinoiden muutokset ovat vuosien varrella olleet suuria. Hinnat nousevat, lainojen korot vaihtelevat ja rahoitusehdot sekä säästämiskulttuuri ovat aivan muuta kuin esimerkiksi 1960-luvulla. Vaikka monet olosuhteet ovat muuttuneet, tilanne pääkaupunkiseudulla on lähes sama: ensiasunnon ostaja pystyy hankkimaan vain samantasoisen asunnon kuin 1960-luvulla. Näin sanoo Tilastokeskuksen tutkija Ilkka Lehtinen, joka on tarkastellut pääkaupungin asumiskulttuuria omakohtaisin esimerkein. Hän vertaa ensiasunnon ostajan tilannetta oman isänsä, itsensä ja poikansa esimerkein, jotka ovat kaikki omalle ajalleen tyypillisiä. Sodankäynyt sukupolvi osti ensiasunnon vanhempana kuin nykyään. Säästi ensin ja osti uuden omistusarava-asunnon periaatteenaan "perheasunto loppuiäksi". Myös oma sukupolveni säästi ja osti käytetyn yksiön tai kaksion orastavilta vanhojen asuntojen markkinoilta. Tänään ensiasunnon ostajan ei juuri tarvitse säästää ennakkoon, Ilkka Lehtinen sanoo. Arava oli tie omaan asuntoon. Kun sodankäynyt sukupolvi perusti pääkaupunkiseudulla perheen 1940-luvulla, asuntona oli pieni vuokra-asunto. Harvoilla oli varaa omaan asuntoon ja uusia kerrostaloasuntoja myös rakennettiin liian vähän. Pankkilainoja ei tavalliselle nuorelle perheelle herunut ja asunnon oston mahdollisti vasta omistusaravan tuleminen markkinoille 1940-luvun lopulla, Ilkka Lehtinen kertoo. Aravajärjestelmässä ennakkosäästämisen jälkeen ostaja sai valtion takaaman pitkäaikaisen ja edullisen aravalainan. Omarahoitusosuus oli yleensä vähintään puolet asunnon hinnasta ja valtio antoi lainaa 45 vuodeksi muutaman prosentin korolla. Kalleimmillaan asunnot ovat olleet vuosina sekä vuosina Ensimmäiset aravat rakennettiin Helsingissä Taka- Töölöön, mutta varsinainen buumi alkoi, kun Munkkivuorta, Herttoniemeä ja Maunulaa ryhdyttiin rakentamaan 1950-luvun puolivälin jälkeen. Tonttimaa oli halpaa ja sama rakennusyhtiö rakensi koko alueen. Suurtuotannon etujen ansiosta rakentaminen oli edullista ja laatu hyvää. Vasta nyt alkaa niiden peruskorjaus. Sauna, pesutupa kiikkulauta ja keinu. Sen ajan yhteisöllisyys syntyi automaattisesti. Asunnoissa oli pyörä-, kylmä- ja verkkokellarit sekä yhteinen sauna. Joissakin taloyhtiöissä oli myös televisio-, askartelu- ja pöytätennishuone. Televisiohuone oli suosittu 1950-luvun lopulla, mutta sen suosio hiipui 1960-luvun puoliväliin mennessä, kun perheet hankkivat omat televisionsa. Suosittu oli myös pesutupa. Pihalla oli keinut, hiekkalaatikko, kiikkulauta ja kiipeilytanko. Jonkinlainen lento- tai koripallokenttäkin saattoi pihalta löytyä. Lapsilla ei ollut puutetta tekemisestä tai ystävistä. Vain lähimetsä, pimeä takapiha ja mielikuvitus olivat rajoina luovalle toiminnalle. 10 Kotimaisema

11 Oma koti on ollut suomalaisille tärkeä asia. Sen hankkimiseksi ovat eri sukupolvet olleet valmiita näkemään paljonkin vaivaa. Elintason nousun myötä yhteisten tilojen tarve kuitenkin väheni, koska kaikki tarvittava alkoi löytyä jokaisesta kodista. Inflaatio söi lainat ja säästöt. Ilkka Lehtisen mukaan väite siitä, että inflaatio maksoi ennen asuntolainat, ei täysin pidä paikkaansa. Korkea inflaatio söi suuret lainat, mutta myös asunnon hankkimiseen vaadittuja ennakkosäästöjä. Pitää muistaa, että inflaatio myös söi asunnon hankkimiseen vaadittuja ennakkosäästöjä ja monille kävi sen vuoksi huonosti. Vuosina , inflaatio oli keskimäärin 10 prosenttia ja 1960-luvulla viisi prosenttia. Koska palkat nousivat samaan aikaan vuodessa lähes 9 prosenttia, reaaliansiot nousivat selvästi. Se helpotti lainojen takaisinmaksua seitsemän prosentin korkojen vähennyskelpoisuuden ohella. Halvimmillaan asunnot olivat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna 1970-luvun lopulla ensimmäisen öljykriisin aiheuttaman laman vuoksi. Bruttopalkka oli vuonna 1980 keskimäärin 625 euroa kuukaudessa, joten kaksion ostoon Tapiolasta meni 36 kuukauden bruttopalkka. Munkkivuoresta 1959 ostettuun 70 neliön asuntoon suhteutettuna se tiesi 50 kuukauden bruttopalkkaa. Sain asunnon siis selvästi edullisemmin kuin isäni hyvän ajoituksen ansiosta, Ilkka Lehtinen kertoo. Lainamäärät kasvavat. Ilkka Lehtisen kolmen sukupolven asunnonhankintajakson aikana halvimmat asun- Kotimaisema

12 Pääkaupunkiseudulla kolmas sukupolvi ostaa esimerkiksi Töölöstä kalliilla hinnalla niitä aravia, jotka heidän isoisänsä hankki kovalla työllä ja pitkällä lainalla. not ostettiin vuosina ja Jälkimmäinen vaihe koettiin, kun asuntojen hinnoissa oli todellinen kupla ainoan kerran Suomessa koko tarkasteluajanjaksona. Nopea muutos tapahtui 1990-luvun alussa, jolloin Suomeen iski itsenäisyyden ajan voimakkain lama. Asuntojen hinnat romahtivat lähes puoleen. Kalleimmillaan asunnot ovat olleet vuosina ja Vuotuinen inflaatio oli 1980-luvulla keskimäärin seitsemän prosenttia, palkat nousivat yhdeksän prosentin vuosivauhtia ja asuntolainojen korot olivat keskimäärin yli kymmenen prosenttia. Suomen EU-jäsenyyden myötä inflaatio laski alle kahteen prosenttiin ja palkkojen nousu jäi kolmeen prosenttiin. Lainojen korkeat korot laskivat jyrkästi vuosikymmenen loppua kohti. Ensiasunnon ostajia helpottivat Asuntosäästöpalkkiotili (ASP) ja 1,6 prosentin varainsiirtoveron poistaminen. Myös korkojen verovähennys siirryttiin tekemään veroista bruttotulojen sijaan. Etenkin pääkaupunkiseudulla arava-asunnot ovat olleet tärkeässä roolissa asuntokaupassa Asuntojen hinnat Palkat Kuluttajahinnat Asuntojen hintojen, palkkojen ja kuluttajahintojen kehitys vuosina Indeksiluku vuonna 1960 on 100. Lähde: Tilastokeskus. Nykyisin asuntomarkkinat ovat läpinäkyvät ja toimivat, korko on alhainen ja laina-ajat ovat pitkiä. Tämä houkuttaa asunnonostajia ottamaan aiempaa suurempia lainoja ja ostamaan suuren ensiasunnon. Edulliset olosuhteet ilmenevät toisaalta korkeampina hintoina. Arava-asunnoilla keskeinen rooli. Yksi yhteinen ja mielenkiintoinen tekijä kolmen sukupolven ensiasuntokaupoissa on Ilkka Lehtisen mukaan ollut arava. Isäni osti uuden arava-asunnon ja minä sekä poikani sääntelystä vapautetun arava-asunnon. Tämä kertoo siitä, kuinka tärkeä tekijä aravajärjestelmä on ollut ja on edelleenkin Suomen omistusasuntomarkkinoilla. Jos aravajärjestelmän avulla ei olisi rakennettu mistusasuntoja luvuilla, olisi asuntojen tarjonta tällä hetkellä huomattavasti vähäisempää ja se näkyisi varmasti asuntojen hintatasossa. 12 Kotimaisema

13 Kolmen sukupolven asuntokauppojen vertailu paljastaa yllättäviä yhtäläisyyksiä. Näin se meni käytännössä: Sukupolvi 1. Isäni osti 38-vuotiaana vuonna 1959 Munkkivuoresta, Suomen suurimmasta taloyhtiöstä 70 neliöisen, neljä huonetta ja keittiön käsittävän arava-asunnon markalla eli eurolla. Asunnon neliöhinta oli siis 80 euroa. Samaan aikaan keskimääräinen kuukausipalkka oli markkaa eli 77 euroa. Asunnon ostamiseen meni 73 kuukauden bruttopalkka. Sukupolvi 2. Itse ostin ensiasuntoni 27-vuotiaana vuoden 1979 kesällä. Asuntoja oli tarjolla niukasti, eikä asunnonvälittäjilläkään ollut kovin paljon tarjottavaa. Asuntomarkkinat eivät toimineet läheskään niin joustavasti kuin tänä päivänä ja tilastotietoa asuntojen hinnoista ei saanut mistään. Reilun kolmen vuoden asuntosäästämisen jälkeen Tapiolasta löytyi 50,5 neliön kaksio markalla eli eurolla. Neliöhinta oli 450 euroa. Pankki lainasi pitkän harkinnan ja neuvottelujen jälkeen lähes yhdeksän prosentin korolla euroa, ja omarahoitukseksi jäi euroa sekä 275 euron leimavero nykyinen varainsiirtovero, jonka myös ensiasunnon ostaja tuolloin maksoi. Laina-aika oli kahdeksan vuotta. Asunto oli jo 13 vuotta vanha, sääntelystä vapautunut omistusarava, joka vaati heti alkuunsa euron lattia- ja maalausremontin. Asuntolainan verovähennysoikeus tehtiin tuolloin bruttotuloista eli mitä suuremmat tulot sitä suurempi vähennys. Ilman verovähennysoikeutta en olisi kyennyt hoitamaan lainaa. Sukupolvi vuotias poikani, osti vuoden 2011 kesäkuussa 58 neliön kolmion Tullinpuomin Shelliä vastapäätä vuonna 1949 valmistuneesta aravatalosta. Aravasta ei ollut enää tietoakaan ja alueen status on noussut korkealle. Asunnon hinta oli euroa eli euroa neliömetriltä. Lisäksi remontteihin meni euroa. Velan vakuutena kelpasi 80 prosenttia asunnon hinnasta ja lopun osalta vanhempien takaus. Jos asunnonhankinnassa olisi hyödynnetty asp-järjestelmää, olisi takauksen hoitanut valtio ja ensiasunnon ostaja olisi saanut parhaimmillaan euron avustuksen. Takauksen olisi voinut hoitaa myös lisärahalla. Korko oli hieman päälle kaksi prosenttia ja laina-aika 25 vuotta. Pojan asunnon maksamiseen kuluu 75 kuukauden keskimääräistä bruttopalkkaa. Suhteutettuna Tapiolan kaksioon maksamiseen menee 65 kuukautta ja Munkkivuoren arava-asuntoon 91 kuukautta. Kolmen sukupolven asunnon hankinta Vuosi Asunto Hinta, Hinta, /m² Kuukausipalkka keskimäärin, Kauanko meni maksamiseen, kk 70 m²:n mukaan, kk Korko % maksuaika, Takaisin- vuotta m²; 4h+k ,5 m²; 2h+k , m²; 3h+k ,3 25 Lähteet: Tilastokeskus, ansiotasoindeksi 1948=100 ja asuntojen hintaindeksi 1970=100. Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus Oy. Kotimaisema

14 Ajankohtaista Kysy asumisesta Leinelä juhli taiteen sylissä Mitä olet aina halunnut kysyä asumisesta? Tällä palstalla käsitellään lukijoiden lähettämiä kysymyksiä. Lähetä omasi oheisella lomakkeella tai sähköpostitse. 1Miten pihojen viihtyisyyteen voi vaikuttaa? Asuntosäätiön tavoitteena on luonnollisesti pitää sekä pihat että asunnot mahdollisimman hyvässä kunnossa. Aktiivisilla asukkailla on toki mahdollisuus myös yhdessä osallistua pihojen viihtyisyyden vaalimiseen. Tällaisiin toimiin voi kuitenkin ryhtyä vasta sovittuaan asiasta isännöitsijän kanssa. 2Kuinka usein tulo- ja poistoilma- tai rasvasuodattimet tulisi vaihtaa? Markku Pääkkösen taideportit ovat näyttävä ja leimallinen osa Leinelän taidekaupunginosaa. Vaihtoväli kaikkiin tämäntyyppisiin kohteisiin on yksi vuosi. Asuntosäätiössä on kuitenkin pyritty tuottamaan vaihto palveluna asukkaille, jolloin huoltoyhtiö hoitaa asian. Leinelän taidekaupunginosassa Vantaalla järjestettiin ensimmäiset puistojuhlat syyskuun alussa. Yleisönä oli paitsi asukkaita, myös sellaisia, jotka eivät vielä asu Leinelässä tai jotka ovat muuten vain kiinnostuneita uudesta, omaleimaisesta kaupunginosasta. Vielä keskeneräisessä Leinelässä asutaan jo. Päätieltä on helppo osata kääntyä alueelle oikeasta kiertoliittymästä, koska liittymän keskellä on taiteilija Vesa-Pekka Rannikon upea haponkestävästä teräksestä tehty taideteos. Kymmenen metriä korkea teos kertoo heti, että puheet taidekaupunginosasta eivät ole turhia. Teos kuvastaa luontoa. Veistoksessa ovat kuvattuina kevätpiippo, metsälauha ja punanata. Halusin valita tavallisia kasveja, jotka ovat jokaista ihmistä lähellä, Vesa-Pekka Rannikko kertoo taidekierrokselle osallistuvalle yleisölle. Toinen vastaavanlainen taideteos valmistuu Leinelän toiseen kiertoliittymään ja myös se esittää alueen tyypillisiä heinäkasveja. Taide on osa elämää. Leinelässä taide ei ole totutussa roolissa, jolloin se tavallaan liimataan päälle koristeeksi. Taiteilijat ovat alusta pitäen olleet mukana suunnittelemassa sekä aluetta että rakennuksia. Leimallisia ovat esimerkiksi Markku Pääkkösen suunnittelemat taideportit. Ne yhdistävät värikkäinä sisääntuloina kaksi asuintaloa ja johdattavat ihmiset sisäpihalle. Taiteilijat ovat luoneet alueelle Rannikon veistoksen kaltaisten, perinteisten taideteosten ohella ikään kuin tilateoksia, jotka ovat jatkuvasti läsnä asukkaiden elämässä. Päiväkodin pihalla on lapsille tehty tilateos, joka avautuu lasten salaiseen maailmaan. Näin saadaan lapset aidosti mukaan taiteeseen ja kertomaan sen tuomista kokemuksista esimerkiksi omille isovanhemmilleen, Vesa-Pekka Rannikko kertoo. Varsin tyypillinen on hänen mukaansa myös taiteilija Hilda Kozárin lähestymiskulma omissa teoksissaan. Unkarista kotoisin olevan taiteilijan teemana on taidetta kaikille aisteille. Tervalta tuoksuvien penkkien selkämyksessä on pistekirjoituksella niiden nimet, mm. kaveri ja salaseura. Tuoksu nostaa helposti erilaisia muistijälkiä ihmisen omasta mielestä, jolloin ne kehittävät muistia ja helpottavat ehkä jonkun asukkaan yksinäisyyttä. Leinelän puistojuhlan toteuttivat yhteistyössä Leinelän kehitys Oy ja Vantaan kaupunki. Myös Asuntosäätiö oli mukana tapahtumassa yhtenä rakennuttajista. 3Miten saa nettiyhteyden toimimaan? Kaikissa Asuntosäätiön kohteissa on kiinteistökohtainen laajakaistayhteys. Käyttövastikkeisiin ja vuokriin sisältyy automaattisesti 2 Mbit/s -yhteys. Huoneistoissa olevasta Kodinkansiosta selviää, kiinteistön operaattori, jonka kanssa asukas voi tehdä sopimuksen myös suuremmasta kaistanopeudesta. Käytännössä palvelu aktivoituu rekisteröitymällä palvelun tarjoavalle operaattorille. Kodin kansiosta löytyy tieto juuri sinun kiinteistösi operaattorista ja samoin tietoa mahdollisista lisäpalveluista, esimerkiksi suuremmasta kaistan nopeudesta. 14 Kotimaisema

15 Asumisen vinkit Teksti Henri Holmberg Kuva Juha Hellström Espoon Suurpellossa on nyt tarjolla uusia vuokra-asuntoja. Suurpellon Apila Espoon moderniin puistokaupunginosaan, Suurpeltoon, valmistui elokuun lopussa 44 uutta vuokra-asuntoa: kaksioista aina 4 huonetta käsittäviin perheasuntoihin. Suunnittelijana on toiminut Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy ja pääurakoitsijana Peab Oy. Tehoa vuorovaikutukseen Samaan aikaan tämän Kotimaiseman numeron ilmestymisen kanssa avautuvat Asuntosäätiön eri kiinteistöille tarkoitetut omat nettisivut. Asukkaille lähetetään tai on jo lähetetty salasanat, joilla voi kirjautua oman kotitalon sivuille. Sirkuskimara Gustavelund tarjosi vauhdikasta menoa Tuusulan taiteiden yössä. Sirkusta taiteiden yössä Tuusulassa vietetty 19. taiteiden yö keräsi kaikkiaan noin kävijää. Yksi koko perheen vetonauloista oli Asuntosäätiön tarjoama Sirkuskimara Gustavelundissa. Esitys oli sijoitettu alkuiltaan, jolloin tapahtumassa oli vielä liikkeellä suuri määrää lapsiperheitä. Viihdyttävä esitys koostui värikkäästä koosteesta erilaisia sirkustemppuja. Lavalla nähtiin jongleerausta, tasapainottelua, taikatemppuja sekä huimaa akrobatiaa. Kaikki esiintyjät olivat nuoria ammattilaisia, jotka valloittivat pienistä ja vähän varttuneemmistakin tuusulalaisista koostuneen yleisönsä. Tuoreen ammattitaidon ohella nuorten sirkuslaisten valttina oli tarttuva iloisuus ja persoonallinen vauhti. Sivuilta tulee löytymään esimerkiksi talon toimielimien pöytäkirjat, vuosikertomukset, talousarviot ja ajankohtaistiedotteet. Pyrimme entistä enemmän siirtämään tiedottamista sähköiseksi toki unohtamatta vanhaa kunnon paperista tiedotettakaan. Jos kuitenkin isännöitsijän tiedote pihatalkoista on mennyt pizzamainoksen ja costaricamainoksen mukana paperinkeräykseen, sen voi hakea myös netistä talon omilta sivuilta. Nettisivumme ovat avautuneet, mutta ne eivät ole valmiit. Itse asiassa ne eivät tule valmiiksi koskaan. Elämä taloissa muuttuu kokoajan ja niin tulee muuttua myös sivujen. Kun teemme näitä sivuja täällä meidän isännöinnissä oman työn ohella eikä meillä ole käytössä kokopäiväistä tiedottajaa sivuille haluamme myös mielellämme asukkaiden ehdotuksia ja toivomuksia, mitä sivuille haluttaisiin eli lähetä ehdotuksesi osoitteella isannointi@asuntosaatio.fi

16 vaihtoehtoja suurpellossa Osta omaksi Espoon uniikki puistokaupunginosa on vauhdilla rakentumassa. Joukkoliikenneyhteydet syntyneet ja Suomen ensimmäinen alueellinen imujätejärjestelmä on otettu käyttöön. Autopaikoitus rakennetaan maan alle ja rakennusten palvelueteiset helpottavat nettikaupan logistiikkaa. Asunto Oy Espoon Aristoteles muodostuu kolmesta viisikerroksisesta pistetalosta, joiden suunnittelussa leimaa antavana ovat suuret kulmiin sijoittuvat parvekkeet. Asunto Oy Espoon Aristoteles Klariksentie 5, Espoo Huoneistoesimerkkejä: mh alk. vh alk. 1 h + kk + s 2 h + kk + s 2 h + k + s 3 h + k + s 3 h + k + s 4 h + k + s 5 h + k + s 43,5 m² 55,0 m² 65,0 m² 80,0 m² 89,5 m² 107,0 m² 120,5 m² Arvioitu valmistuminen loppusyksyllä Asu vuokralla Suurpellon Valkoapila, osoitteessa Piilipuuntie 1 C D on valmistumassa. Nelikerroksinen yhtiö sijaitsee alueen eteläosassa ulkoiluväylän ja julkisen liikenteen välittömässä läheisyydessä. Tarjolla on 44 hyvin varusteltua huoneistoa: asiaan kuuluvat mm. pihaterassit tai laistetut parvekkeet, astianpesukoneet, palvelueteinen jne. Vuokriin sisältyy myös laajakaistayhteys. Valitse esimerkiksi: 2 h + k 47,0 m² 822,29 /kk 2 h + kk + alk 52,0 m² 884,51 /kk 2 h + k 61,0 m² 1.048,90 /kk 3 h + kk 67,5 m² 1.093,44 /kk 3 h + k + s 74,5 m² 1.231,14 /kk Tai valitse asumisoikeus Tulossa markkinointiin Suurpellon Apilapelto. Asuntoja on yksiöistä aina ylimpien kerrosten viisi huonetta ja viherhuoneen käsittäviin koteihin. Ole yhteydessä. kh kk oh k kh mh 2 h + k 61 m² mh 2h + kk 52 m² oh r et Kalevalantie ESPOO Puh