Tulevaisuuden proteiinit -Hyönteiset

Transkriptio

1 Tulevaisuuden proteiinit -Hyönteiset Susanne Heiska, FT MMM agronomi Erityisasiantuntija, innovaatiot Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Hyönteisproteiinit ovat kohta meillä Maailmalla:vuonna 2016 ruokahyönteisten markkinoiden koko oli n milj. USD Ennuste: vuonna 2023 markkinat 522 milj. USD EU: kieltää toistaiseksi hyönteiset ruokakaupassa muutama maa, Hollanti, Belgia, Ranska, UK on päästänyt hyönteisruuan markkinoille Suomessa: Uuselintarvikelain uudistuksen odotetaan tuovan helpotusta joidenkin lajien hyväksyntään Innokkaimmat odottavat markkinoiden aukeavan vuoden 2018 aikana Kuvat: Wiki Commons

2 Tehokasta tuotantoa Proteiinia 59-70% 23% 30% 19% Rehutarve (kg / 1 kg painonnousu): < Vesitarve (l / 1 kg proteiinia): Pinta-alatarve (m 2 / 1 kg proteiinia): Hyönteiset kuuluvat 2 mrd ihmisen ruokavalioon - 80% maailman kansoista käyttää hyönteisiä ravintonaan 23 Maata Amerikassa Eurooppa ja Pohjois- Amerikka: Hyönteisten syönti ei ole yleistä, käyttö lähinnä ainesosana esim. sirkkajauhe kekseissä 11 Maata Euroopassa 29 Maata Aasiassa Meksiko: Tyypillistä katuruokaa mm. muurahaisen munat ja heinäsirkat tacotäytteissä 36 Maata Afrikassa Ghana: Sadekausien aikana siivelliset termiitit ovat yleinen ruokalaji Thaimaa: Erilaisia paahdettuja hyönteisiä tarjoillaan yleisesti snacksinä, esim kuten meillä pähkinöitä 14 Maata Oseaniassa Etelä-Afrikka: Rapeiden heinäsirkojen lisääminen maissipuuroon yleinen tapa Australia: Abojen ruokavaliossa paahdetut koiperhosen toukat yleinen herkku, antaa mantelimaisen maun Kuvat: Wiki Commons Lähde: FAO

3 Syötävien hyönteisten kirjo Maailmassa on ainakin 1900 syötävää hyönteislajia 31% 18% 14% Kovakuoriaiset Perhosentoukat Pistiäiset, muurahaiset Heinäsirkat, sirkat Kaskaat, kilpikirvat 13% Eniten ravinnoksi käytettyjä lajeja 10% 3% Termiitit 3% Sudenkorennot Kärpäset Kulkusirkat, sirkat, heinäsirkat, hepokatit Esiintyvät kausittain, isoina parvina Helppoja kerätä 2% 6% Muut Täyttä ravintoa Enemmän proteiinia Enemmän rasvaa Muurahaiset Mehiläiset Kovakuoriaiset Sirkat Kärpäset Kulkusirkat Perhosentoukat Riisiheinäsirkat Termiitit Tutkimustulokset vaihtelevia, yleisesti: Hyönteiset ovat energiapitoisia, iso osa energiasta tulee proteiineista Runsaasti aminohappoja, myös ihmiselle välttämättömiä Rasvoissa on runsaasti tyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä rasvahappoja Runsaasti mikroravinteita: kupari, rauta, magnesium, mangaani, fosfori, seleeni, sinkki Vitamiinit: riboflaviini, pantoteenihappo, biotiini, foolihappo Kuvat: Wiki Commons Muokattu lähteestä: precisionnutrition.com

4 Rehuja tutkitaan Kirjolohen kasvatuksessa 50%, merilohella jopa 100% kalaperäisestä rehuvalkuaisesta voidaan korvata BSF:llä Tilapiankasvatuksessa BSF-rouheellaei eroja kaupallisiin rehuihin Kanoilla näyttöä kitiinin positiivisista vaikutuksista immuunisysteemiin -voidaan vähentää antibioottien käyttöä Kala-ja soijarehu on voitu korvata kokonaan tai osittain hyönteisillä (BSF, huonekärpänen, jauhopukki, kanalakuoriainen, mormonisirkka, silkkiperhonen) Lukessatutkitaan BSF:nsopivuutta sianruokintaan, voisi sopia esim. luomutuotantoon Kuvat: SH, Wiki Commons Massatuotannon haasteet Keruu ja teurastus Kasvatus Sivutuotteet: lannoite Siitospopulaation diversiteetti Syklin hallinta Kasvatusolosuhteet Rehun koostumus Rehunkäyttömäärät Patogeenien ja kontaminaatioiden hallinta Erottelumenetelmä Käsityön vähentäminen Eläinten hyvinvointi Kokonaiset hyönteiset, jauheet Proteiinit, rasvat, kitiini Prosessointimenetelmien kehitys Hygienia, säilyvyys Formulointi Lopputuotteet:Elintarvikkeet, rehut, lemmikkituotteet, kemianteollisuus Elintarviketurvallisuus

5 Eurooppalaisia hyönteisyrityksiä Massatuotantoa Agri-Protein Entomotech Protix Proti-Farm Ynsect Käyttökohteet Snacksit ja einekset Rehut Lemmikkituotteet Innovaatiopotentiaali Mahdollisuus organisoida työt uudelleen Hyönteisten lyhyt lisääntymissykli Tehokas lisääntyminen Vaihtolämpöisyys Tuotannon skaalautuvuus pieni---suuri Monet lajit viihtyvät tiheästi Tuotanto ei ole sidottu pinta-alaan Biomassat Hyönteisrehu Kasvatus Prosessointi Elintarvike Kauppa Kuluttaja Koko arvoketju on vielä rakentumassa Jokaisen lenkin kohdalla mahdollisuus kehittää uusia menetelmiä, palveluita, tuotteita

6 Innovaatiokoneen rattaat alkavat rakentua myös Suomessa Miten valmis innovatioekosysteemi on? -Ketkä sitä rakentavat? Vastausta etsittiin suomalaisista sanoma- ja aikakauslehdistä sekä muusta julkisesta mediasta Helsingin Sanomat (1990 nyk.) Maaseudun Tulevaisuus (1990 nyk.) epress, 200 paikallislehteä (6/2015 nyk.) Suomen Kuvalehti (1990 nyk.) YLE Internet uutiset Kaikkiaan löytyi 200 aiheeseen liittyvää artikkelia jotka valittiin tarkasteluun

7 Yrittäjyys -Kasvatus, teknologia ja konsultointi Jo pidempään toimineita yrityksiä, jotka suunnittelevat uutta liiketoimintaa, siinä missä tuoreita start-upejakin Biotus, Forssa (biologiset torjuntaeliöt, hyönteiskasvatus) EntoCube, Espoo (konttiratkaisut sirkkojen kasvatukseen) Finsect, Helsinki (konsultointi, tilamittakaavan ratkaisut) Pohjolan Hyönteistalous, Kouvola (kasvatusteknologian kehitys) KAAPPAUS: HS Kuukausiliite KAAPPAUS: HS Yrittäjyys -Tilamittakaavan sirkkakasvatusta Hiljattain media on esitellyt joitakin sirkankasvattajia Sirisee Oy, Porvoo (taide ja performanssit, sirkkakasvatus) Ollikkalan tila, Kurikka (sikatalous, sirkankasvatus) KAAPPAUS: Uusimaa KAAPPAUS: HS Kuukausiliite

8 Tiedon tuottaminen - Julkisesti rahoitettuja TKI-hankkeita Hyönteiset ruokaketjussa (TEKES) Koordinaattori: Turun yliopisto Tutkimusyhteistyö: Luke Yrityskumppanit: Saarioinen, Raisioagro, HKScan, Huttulan Kukko, Leader Foods, Biotus, Clewer Technology, Nordic Insect Economy ScenoProt (Suomen Akatemia) Koordinaattori: Luke Tutkimusyhteistyö: Helsingin, Turun, Jyväskylän yliopistot, NMBU Yrityskumppanit: TNO, Makery Oy. FlyHigh (EU, Marie Skłodowska-Curie) Koordinaattori: Helsingin yliopisto Tukimusyhteistyö: Universities of Alicante, Novi Sad Yrityskumppanit: Agriprotein, Bioflytech Ruspoliaheinäsirkkojen massakasvatusmenetelmän kehittäminen (Suomen Akatemia) Koordinaattori: Itä-Suomen yliopisto Tutkimusyhteistyö: kv-tutkijaryhmä, Uganda Entolab (EU:n maaseudun kehittämisrahasto) Koordinoaattori: Luke Kumppanit: SEAMK KAAPPAUS: Tiedon- ja teknologiansiirto - Ensimmäinen kattava kirja ruokahyönteisistä Kirjoitettu suomenkielellä Julkaistu 2015, 327 s. Popularisoitu tyyli, käsittää Hyönteisten historia ruokakulttuurissa Nykytilanne Tulevaisuuden mahdollisuudet Riskit, ym. Näkyvyys julkisuudessa: Julkistamisesta kirjoitettiin 22:ssa sanomalehtiartikkelissa

9 Muutosvastarinnan kukistaminen -Projektit, järjestöt, ravintolat KAAPPAUS: Satakunnan Kansa Markkinoiden rakentuminen Aikaisen kysynnän herättely Suomalaiset suhtautuvat naapurimaita positiivisemmin hyönteisruokaan (kuluttajatutkimus, UTU 2016) 70% olisi valmiita maistamaan Prosessoidut valmisteet, joissa hyönteiset ovat ainesosana, koetaan houkuttavammiksi kuin kokonaiset hyönteiset Pakkauksella ja ulkoasulla merkitystä kuluttajan valintaan Lahden AMK, Seinäjoen yliopistokeskus KAAPPAUS:

10 Ydinviestit kautta aikojen 2001 Hyönteisiä käytetään ruokana vieraissa kulttuureissa Perustelut: kulttuuriero, puute proteiinipitoisesta ruoasta 2004 (voimistui 2013) FAO suosittaa: Syökää hyönteisiä! Perustelut: FAO:nraportti, EU:n merkittävä rahoitus ruokahyönteisten tutkimukseen, Hollantilaiset tutkimusprojektit : 5 artikkelia 2011: 6 artikkelia 2012: 5 artikkelia 2013: 10 artikkelia 2014: 12 artikkelia 2015: 61 artikkelia 2016: yli 100 artikkelia 2010 (voimistui 2015) Hyönteiset voisivat muuttaa suomalaisen ruokakulttuurin Perustelut: Uuselintarvikelainsäädäntö on muutoksessa, jotkin EU maat ovat jo päästäneet ruokahyönteiset markkinoille, helppoa valmistaa, herkullisia Kuvattu innovaatiosysteemiä 2013 (voimistui 2014) Suomi on aloittanut TKItoiminnanhyönteisten saamiseksi ruokaketjuun Perustelut:Suomalaisten toimijoiden ja TKIprojektien esittely lopulla uusi viesti: Teknologiakehityksessä ollaan saamassa muuta Eurooppaa kiinni Perustelut: Kasvatusmenetelmien esittelyä Prosessointimenetelmien esittelyä Markkinoille menon suunnitelmien esittelyä Uusia tuotteita KAAPPAUS: Vantaan Sanomat KAAPPAUS: Uusimaa

11 Me voimme olla mukana hyönteistalouden kärjessä Tarvitaan lisää toimijoita ja rohkeita suunnannäyttäjiä! Vihreän Kasvun Keskus VKK hanke Teppo Tutkija