OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 2/ MUISTIO

Transkriptio

1 1 (3) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 2/ MUISTIO Aika: Tiistai klo Paikka: Alavus Fasadi, Taitotie 1, Alavus Läsnäolijat: Liite: Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja Jouko Luukkonen avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi. 2. Hankkeen tilannekatsaus kuntajakoselvittäjien kuntakäynnit toteutuneet Ilmajoen kuntaa lukuun ottamatta kuntajakoselvittäjät ovat tavanneet mm. ministeri Risikon, Vaasan seudun kuntajakoselvittäjät ja Kuortaneen urheiluopiston edustajia tulossa tapaamiset mm. sairaanhoitopiirin johtajan ja Janne Antikaisen kanssa työryhmien työskentely käynnistynyt, edetään aikataulussa kuntajakoselvittäjien vaihtoehtoiset ehdotukset esillä seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa 3. Elinvoima, kilpailukyky ja maankäyttö Pohjustus: Raimo Harjunen; Liite 3: Elinvoiman SWOT-analyysi ensiksi jokaisessa kunnassa valmistelun pohjaksi seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen Kuntajakoselvittäjät suorittavat yrityksille kyselyn yritysten näkemyksistä kuntaliitoksiin 4. Muut asiat Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (3) 5. Seuraava kokous Keskiviikkona klo Isossakyrössä.kunnanvirastolla. Teemana kuntatalous ja palvelut. Seuraavat kokoukset: klo Kuortane klo Seinäjoki klo Alavus 6. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo MUISTION VAKUUDEKSI Raija Ranta sihteeri

3 3 (3) Liite: Alavus Alavus Alavus Alavus henkilöstön edustaja Alavus kaupunginjohtaja Jorma Lamminmäki Tiina Alasaari Anu Katajamäki Eila Koskinen Pekka Ala-Mäenpää Isokyrö Isokyrö Isokyrö henkilöstön edustaja Isokyrö kunnanjohtaja Kuortane Kuortane Kuortane Kuortane henkilöstön edustaja Kuortane kunnanjohtaja Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki henkilöstön edustaja Jaakko Rinta (vara) Erkki Kuusikko Katri Kemppainen Eino Toivola Satu Mäkelä Annu Ridanpää-Taittonen Seppo Palomäki Paula Isoketo Pentti Turunen Kati Ojaniemi Kimmo Heinonen Aarne Heikkilä Kari Nieminen VM VM Sihteeri Poissa: Raimo Harjunen Jouko Luukkonen Raija Ranta Jaakko Pukkinen Helena Tuuri-Tammela Jorma Rasinmäki

4 Elinvoima, kilpailukyky, maankäyttö Seinäjoen seudun erityinen kuntajakoselvitys Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

5 Jutun juoni 1. Miksi elinvoima on nostettu Seinäjoen kaupunkiseudun selvitystyön kärjeksi? 2. Millainen on elinvoimainen alue? 3. Kuntien elinvoimapolitiikka 4. Mistä alueiden elinvoima syntyy? 5. Mitkä voisivat olla Seinäjoen kaupunkiseudun menestysklustereita? 6. Kehityskäytävät Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoiman valtasuonina 7. Huomioita ja kysymyksiä selvitysalueen elinvoimasta 8. Luonnos selvityksen elinvoimaluvun rakenteeksi 9. Yritykset kuntaliitossuman purkajiksi

6 Miksi elinvoima on nostettu Seinäjoen kaupunkiseudun selvitystyön kärjeksi? Selvitystyö lähtee alueen mahdollisuuksien hyödyntämisestä, ei vaikeuksien selättämisestä Sote-uudistuksen jälkeinen uusi kunta uudistaa kuntaliitosten tavoitteet Palvelujen turvaamisesta ja talouden vakauttamisesta elinvoiman vahvistamiseen Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

7 Työpaikkakehitys työnantajasektoreittain Lähde: Yrittäjät Seinäjoki 160 Yhteensä Tilastokeskus Kuntajako Seinäjoki Kuortane -122 Ilmajoki 111 Isokyrö -132 Isokyrö -108 Ilmajoki -176 Kuortane -151 Alavus -202 Alavus -200 Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Mukana työnantajayrittäjät ja yksinäisyrittäjät, kuten freelancer tai ammatinharjoittaja, myös maatalousyrittäjät. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.

8 Millainen on elinvoimainen alue? Elinvoiman peruspilarit kunnossa Tunnettuus, väestökehitys, yritystoiminta, työllisyys, tulevaisuudenusko, infra, KESKINÄINEN LUOTTAMUS Hyvä alue asukkaille elää niin keskuksessa kuin kylissäkin Laadukkaat ja helposti saavutettavissa olevat yksityiset ja julkiset palvelut, vaihtoehtoja asumiseen ja työllistymiseen Paikka, joka tuntuu kotiseudulta ja jossa ovat arjessa selviytymisessä auttavat tukiverkostot

9 Millainen on Alue, joka tarjoaa yrityksille parhaan toimintaympäristön Kannustava yritysilmasto, osaavaa työvoimaa, toimivat yrityspalvelut, toimitiloja yritysten erilaisiin tarpeisiin, alihankkijoita Alue, joka on vetovoimainen opiskelupaikkana Monipuolinen koulutustarjonta, vapaa-ajan pöhinää Alue, jonne halutaan tulla ostoksille ja jossa halutaan käydä matkailijana Monipuoliset asiointimahdollisuudet, kiinnostavia matkailukohteita, kulttuuritarjontaa moneen makuun

10 Kuntien elinvoimapolitiikka (Jari Kolehmainen) Yleinen elinvoimapolitiikka Pitää yllä alueen yleisiä kehittymisedellytyksiä: infra, peruspalvelut, elinkeinoelämän yleiset toimintaedellytykset Kohdennettu elinvoimapolitiikka Vahvistaa alueelle ominaisten erityispiirteiden kehittymistä alueen muista alueista erottaviksi ylivoimaisiksi kilpailutekijöiksi Kokeileva elinvoimapolitiikka Tarttuu vasta idulla oleviin mahdollisuuksiin 7

11 Kuntien elinvoimapolitiikka Onko kunnan koolla ja sen harjoittamalla elinvoimapolitiikalla jokin yhteys? Pienen kunnan resurssit ja osaaminen riittänevät vain yleisen elinvoimapolitiikan harjoittamiseen? Kohdennettu ja kokeileva elinvoimapolitiikka vaativat resursseja ja osaamista Tällä hetkellä tällaisia resursseja on kattavasti vain Seinäjoella Ilmajoen Seamk, Kuortaneen urheiluopisto ja Alavuden Fasadi ehkä ainoita poikkeuksia 8

12 Mistä alueiden elinvoima syntyy? Elinvoima on seudullista; harvoin jos koskaan yhden kunnan, edes ison, alueelle rajoittuvaa Yleisen elinkeinopolitiikan oltava kunnossa alueella: maankäyttö, palvelut, asuminen, väylät, tietoliikenneyhteydet 9

13 Mistä alueiden Yleisen elinvoimapolitiikan kunnossa olo ei vielä tuo alueelle kilpailukykyä suhteessa muihin alueisiin, koska perusasiat ovat yleensä kunnossa kilpailevillakin alueilla Alueen elinvoima syntyy siitä, että se pystyy kohdennetulla elinkeinopolitiikalla erottautumaan muista alueista ja vahvistamaan alueen ylivoimaista kilpailukykyä ja vetovoimaa 10

14 Mistä alueiden Elinvoiman keskeisiä synnyttäjiä ovat klusterit Klusteri on verkosto, jonka muodostavat veturiyritykset, alihankkijat, raakaaineentuottajat, logistiikkayritykset, kone- ja laitevalmistajat, koulutusorganisaatiot, osaamiskeskukset ja muut innovaatiotoimijat Klusterin kilpailukykyä rakennetaan eri toimijoiden tiiviillä ja keskinäiseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä 11

15 Mistä alueiden Klusterin ydintoimijoita ovat sen veturiyritykset Veturiyritykset eivät välttämättä organisoi klusterin kehittymiselle välttämätöntä yhteistyötä. Yhteistyö käynnistyy useimmiten hanketoiminnalla, johon veturiyrityksillä ei ole resursseja Yhteistyön organisointi on hallinnon vastuulla Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

16 Mitkä voisivat olla Seinäjoen kaupunkiseudun menestysklustereita? Elintarvikeklusteri ilmeinen ykkönen: Vahva alkutuotanto Atria, Valio, Altia Epanet, Seamk, Sedu, Foodwest, Ely Kehittämistyöllä pitkät perinteet, myös kokeilevan elinvoimapolitiikan piiriin kuuluvia hankkeita Selvitysalueen ulkopuolella merkittäviä toimijoita: alkutuotantoa, jalostusta, kone- ja laitetoimittajia 13

17 Mitkä voisivat olla Matkailuklusteri kärkkyy kakkospaikkaa Tangomarkkinat, Provinssirock, Vauhtiajot, Ilmajoen musiikkijuhlat Rytmikorjaamo, Aalto-keskus Kuortaneen urheiluopisto, Tuurin kyläkauppa Seinäjoki yksi maa johtavia tapahtumajärjestäjiä Selvitysalueen ulkopuolella useita vetovoimaisia matkailukohteita Potentiaaliset nousijat tunnistettava 14

18 Mitkä voisivat olla Kuntakohtaisen elinvoiman lähteinä yksittäisiä toimijoita ja miniklustereita Seinäjoki: kauppa, julkinen hallinto, keskussairaala Alavus: ovi- ja ikkunateollisuus Ilmajoki: Isokyrö: autokauppa Kuortane: puutuoteteollisuus, metalliteollisuus Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

19 Kehityskäytävät Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoiman valtasuonina Etelä-Pohjanmaan asutus ja yritystoiminta sijoittuu vahvasti valtateistä ja kantateistä muodostuville usean kunnan kautta kulkeville kehityskäytäville Valtasuoni V 19 selvityksessä amputoituna V 18 kokonaisuudessaan mukana Vaasa-Seinäjoki rata ja Vaasan lentoasema mukaan tarkasteluun Kantatie 66 myös mukaan tarkasteluun Järkevä kehityskäytävätarkastelu vaatii selvitysalueen rajojen ylittämistä 16

20 SYKE: KAUPUNKISEUTUJEN RAJAUS SEINÄJOKI Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

21 Huomioita ja kysymyksiä selvitysalueen elinvoimasta Seinäjoen vahvistuva elinvoima vahvistaa myös muiden kuntien elinvoimaa ja toisaalta ympäryskuntien elinvoiman ehtyminen syö myös keskusalueen elinvoimaa Vain Seinäjoki ja ympäristökunnat yhdessä on kilpailukykyinen alue keskusalueiden välisessä kilpailussa Elinvoimaa synnyttävät klusterit ja kehityskäytävät ylittävät selvitysalueen rajat Ylitetäänkö selvityksessä rajat ja mitä siitä seuraa?

22 Huomioita ja Alueen yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii huipputason osaamisen ja tutkimustiedon siirtämistä yritysten käyttöön Kansainvälisen tason osaamista ja osaajia ei voi olla joka niemessä ja notkossa, vaaditaan keskittämistä Keskittäminen luo myös edellytykset tutkimusalojen rajat ylittäville ja tutkimusalat yhdistäville innovaatioille Toisaalta kunnissa on oltava toimijoita, jotka avaavat ovia yrityksille tutkijoiden kammioihin Keskusalueen osaamiskeskittymän (kuten esimerkiksi Epanet-verkoston) ja alueen yritysten löydettävä yhteisen edun vuoksi toisensa

23 Huomioita ja Selvitettävä, onko kuntien yleisessä elinvoimapolitiikassa joitakin kipupisteitä Estääkö kuntien mahdollisesti erilainen kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikka kehityskäytävien ja klustereiden kehitystä? Esiintyykö epäreilua kilpailua yrityksistä? Ovatko jotkin koulutustarjonnan muutokset johtaneet ongelmiin työvoiman saatavuudessa?

24 Luonnos selvityksen elinvoimaluvun rakenteeksi 1. Mitä elinvoima ja elinvoimapolitiikka ovat? Millainen on elinvoimainen alue Elinvoimapolitiikan kolme tasoa Mistä alueiden elinvoima syntyy 2. Mistä Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoima rakentuu? Perusta: maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut, innovaatiotoiminta, luottamus Klusterit ja kehityskäytävät, kuntakohtaiset elinvoimatekijät Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

25 Luonnos 3. SWOT-analyysi Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoimapolitiikasta Nykytila: vahvuudet ja heikkoudet Tulevaisuus: mahdollisuudet ja uhat 4. Mikä olisi oikea kuntarakenne tulevaisuuden mahdollisuuksiin tarttumiseksi ja uhkien välttämiseksi?

26 Luonnos SWOT-analyysin näkökulmat (Erkki Välimäkeä soveltaen) Yleisarvio yhteisestä elinvoimapolitiikasta ja sen vaatimasta luottamuksesta Maankäyttö ja kaavoitus: kaavayhteistyö Asuminen: asuntopoliittinen yhteistyö Liikenne: saavutettavuus, tie-, rata- ja tietoliikenneväylät Palvelut: sote, toisen asteen koulutus, jätehuolto Elinkeinopolitiikka: yhteinen elinkeinopolitiikka, työnjako yrityspalveluissa Innovaatiopolitiikka: innovaatiostrategia, innovaatiotoimijoiden keskinäinen yhteistyö ja jalkautuminen yrityksiin

27 Luonnos Miten elinvoiman SWOT-analyysi olisi suotavaa valmistella? Yhtä tärkeää kuin lopputulos, on se prosessi, jolla lopputulokseen on päästy (Raimo Harjunen) Jos valmistelun pohjaksi tehtäisiin ensiksi jokaisessa kunnassa analyysi kunnan näkökulmasta, voisi se olla yksi askel kohti yhteistä elinvoimapolitiikkaa

28 Yritykset kuntaliitossuman purkajiksi Kunnissa ei palavaa intoa kuntaliitoksiin Turnausväsymystä Myös tulevaisuuden epävarmuus jarruttaa liitoshaluja Toisaalta tiedämme kohtalaisen varmasti, mitä uuden kunnan ykköshaaste, elinvoiman vahvistaminen, vaatii kunnalta Kuntaliitossuma pitäisikin saada puretuksi nyt, kun vielä voimme keskittyä uuden kunnan elinvoiman vahvistamiseen kuntien pelastamisen sijaan

29 Yritykset Yritykset voisivat olla se voima, joka laukaisisi suman Yritykset suhtautuvat yleensä kuntapäättäjiä myönteisemmin kuntaliitoksiin. Tulisi selvittää, mitä hyötyjä ja haittoja yritykset näkevät kuntaliitoksissa ja millaisia liitoksia ne priorisoivat Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

30 Yritykset Seuraavien tyyppisten yritysten mielipiteillä erityistä merkitystä: Yritykset, joilla on koko Suomi markkina-alueena tai jotka ovat kansainvälistyneet: tuleeko vetovoimaisesta, kasvavasta kunnasta apua markkinointiin, avainhenkilöiden rekrytointiin tai edunvalvontaan Yritykset, jotka toimivat useassa kunnassa tai ovat usean kunnan alueelle ulottuvan verkoston toimijoita: aiheuttaako kuntien mahdollisesti erilainen maankäyttö- tai elinkeinopolitiikka haittaa yritystoiminnalle, olisiko kuntaliitoksilla jotakin vaikutusta yritysten ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöhön

31 Yritykset Lähiyritykset, joilta kunta ostaa palveluita tai tavaroita Isommassa kunnassa on isompi asiakaspotentiaali. Voi kuitenkin olla pienelle yritykselle liiankin iso. Asioiden hoito voi byrokratisoitua. Kattavan kuvan saaminen yritysten näkemyksistä vaatisi ilmeisesti kyselyn tekemistä Tehdäänkö ja millaisille yrityksille?

32 ELINVOIMATOIMIJAT KUNTIEN ELINKEINOPALVELUT - Alavuden Kehitys Oy - Ilmajoen elinkeinotoimi - VASEK Oy (Isokyrö) - Kuortaneen elinkeinotoimi - Into Seinäjoki Oy (SEEK+Frami) ALKAVAN YRITTÄJÄN PALVELUT - Uusyrityskeskus Neuvoa- Antava (muut kunnat) - Uusyrityskeskus STARTIA (Isokyrö) - Yritys Suomi (ELY) YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT - Foodwest Oy - Fasadi Oy (Alavus) - ELY-keskus Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen MUUT TOIMIJAT - Seinäjoen yliopistokeskus - EP korkeakouluyhdistys - SEAMK (Seinäjoki + Ilmajoki) - Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy - Rytmikorjaamo Oy - EP Liitto - Pro Agria Etelä-Pohjanmaa - Kuortaneen Urheiluopisto

33 Vaasa VASEK Oy Isokyrö Startia Epky Kuortane Eptek Foodwest Oy Elinkeinotoimi Urheiluopisto Pro Agria Seinäjoki ELY Yritys Suomi Ilmajoki Rytmikorjaamo Yliopistokeskus Into Seinäjoki Oy EP Liitto Alavus Elinkeinotoimi SEAMK SEAMK Neuvoa antava EP Matkailu Oy Alavuden Kehitys Oy Fasadi Oy Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

34 Muuttoliike Selvitysalue ja vertailuseutukunnat Vertailuseuduista Seinäjoen selvitysalueen muuttovoitto on ollut kolmanneksi suurinta Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

35 Pidemmän aikavälin väestökehitys Koko väestö Koko maa Seinäjoen sa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki

36 Pidemmän aikavälin väestökehitys Työikäiset ( vuotiaat) Koko maa Seinäjoen sa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki

37 Pidemmän aikavälin väestökehitys 65+ vuotiaat Koko maa Seinäjoen sa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki

38 Työpaikat Selvitysalue Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000 luvulla Ilmajoella ja Seinäjoella Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

39 Työpaikkakehitys työnantajasektoreittain Lähde: Yrittäjät Seinäjoki 160 Yhteensä Tilastokeskus Kuntajako Seinäjoki Kuortane -122 Ilmajoki 111 Isokyrö -132 Isokyrö -108 Ilmajoki -176 Kuortane -151 Alavus -202 Alavus -200 Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Mukana työnantajayrittäjät ja yksinäisyrittäjät, kuten freelancer tai ammatinharjoittaja, myös maatalousyrittäjät. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.

40 Asuinkunta % työllisestä työvoimasta vuonna 2011 Työssäkäyntikunta Ilmajo Isokyr Kuort Seinäjo Jalasj Kauh Kurik Lapu Vaas Selv.al Alavus ki ö ane ki ärvi ava ka a a ue Muut Alavus 78 % 0 % 0 % 2 % 8 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 88 % 12 % Ilmajoki 0 % 46 % 0 % 0 % 37 % 2 % 1 % 5 % 1 % 2 % 84 % 16 % Isokyrö 0 % 1 % 46 % 0 % 14 % 0 % 2 % 0 % 1 % 25 % 60 % 40 % Kuortane 14 % 0 % 0 % 63 % 12 % 0 % 1 % 0 % 3 % 0 % 89 % 11 % Seinäjoki 1 % 2 % 0 % 0 % 82 % 1 % 2 % 1 % 2 % 2 % 86 % 14 % Jalasjärvi 0 % 1 % 0 % 0 % 15 % 70 % 0 % 3 % 0 % 1 % 17 % 83 % Kauhava 0 % 0 % 0 % 0 % 8 % 0 % 80 % 0 % 4 % 1 % 8 % 92 % Kurikka 0 % 4 % 0 % 0 % 11 % 2 % 0 % 66 % 0 % 5 % 15 % 85 % Lapua 0 % 0 % 0 % 1 % 21 % 0 % 9 % 0 % 62 % 2 % 23 % 77 % Vaasa 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 87 % 1 % 99 %

41 Elinvoima, kilpailukyky, maankäyttö Seinäjoen seudun erityinen kuntajakoselvitys Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

42 Jutun juoni 1. Miksi elinvoima on nostettu Seinäjoen kaupunkiseudun selvitystyön kärjeksi? 2. Millainen on elinvoimainen alue? 3. Kuntien elinvoimapolitiikka 4. Mistä alueiden elinvoima syntyy? 5. Mitkä voisivat olla Seinäjoen kaupunkiseudun menestysklustereita? 6. Kehityskäytävät Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoiman valtasuonina 7. Huomioita ja kysymyksiä selvitysalueen elinvoimasta 8. Luonnos selvityksen elinvoimaluvun rakenteeksi 9. Yritykset kuntaliitossuman purkajiksi

43 Miksi elinvoima on nostettu Seinäjoen kaupunkiseudun selvitystyön kärjeksi? Selvitystyö lähtee alueen mahdollisuuksien hyödyntämisestä, ei vaikeuksien selättämisestä Sote-uudistuksen jälkeinen uusi kunta uudistaa kuntaliitosten tavoitteet Palvelujen turvaamisesta ja talouden vakauttamisesta elinvoiman vahvistamiseen Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

44 Työpaikkakehitys työnantajasektoreittain Lähde: Yrittäjät Seinäjoki 160 Yhteensä Tilastokeskus Kuntajako Seinäjoki Kuortane -122 Ilmajoki 111 Isokyrö -132 Isokyrö -108 Ilmajoki -176 Kuortane -151 Alavus -202 Alavus -200 Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Mukana työnantajayrittäjät ja yksinäisyrittäjät, kuten freelancer tai ammatinharjoittaja, myös maatalousyrittäjät. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.

45 Millainen on elinvoimainen alue? Elinvoiman peruspilarit kunnossa Tunnettuus, väestökehitys, yritystoiminta, työllisyys, tulevaisuudenusko, infra, KESKINÄINEN LUOTTAMUS Hyvä alue asukkaille elää niin keskuksessa kuin kylissäkin Laadukkaat ja helposti saavutettavissa olevat yksityiset ja julkiset palvelut, vaihtoehtoja asumiseen ja työllistymiseen Paikka, joka tuntuu kotiseudulta ja jossa ovat arjessa selviytymisessä auttavat tukiverkostot

46 Millainen on Alue, joka tarjoaa yrityksille parhaan toimintaympäristön Kannustava yritysilmasto, osaavaa työvoimaa, toimivat yrityspalvelut, toimitiloja yritysten erilaisiin tarpeisiin, alihankkijoita Alue, joka on vetovoimainen opiskelupaikkana Monipuolinen koulutustarjonta, vapaa-ajan pöhinää Alue, jonne halutaan tulla ostoksille ja jossa halutaan käydä matkailijana Monipuoliset asiointimahdollisuudet, kiinnostavia matkailukohteita, kulttuuritarjontaa moneen makuun

47 Kuntien elinvoimapolitiikka (Jari Kolehmainen) Yleinen elinvoimapolitiikka Pitää yllä alueen yleisiä kehittymisedellytyksiä: infra, peruspalvelut, elinkeinoelämän yleiset toimintaedellytykset Kohdennettu elinvoimapolitiikka Vahvistaa alueelle ominaisten erityispiirteiden kehittymistä alueen muista alueista erottaviksi ylivoimaisiksi kilpailutekijöiksi Kokeileva elinvoimapolitiikka Tarttuu vasta idulla oleviin mahdollisuuksiin 7

48 Kuntien elinvoimapolitiikka Onko kunnan koolla ja sen harjoittamalla elinvoimapolitiikalla jokin yhteys? Pienen kunnan resurssit ja osaaminen riittänevät vain yleisen elinvoimapolitiikan harjoittamiseen? Kohdennettu ja kokeileva elinvoimapolitiikka vaativat resursseja ja osaamista Tällä hetkellä tällaisia resursseja on kattavasti vain Seinäjoella Ilmajoen Seamk, Kuortaneen urheiluopisto ja Alavuden Fasadi ehkä ainoita poikkeuksia 8

49 Mistä alueiden elinvoima syntyy? Elinvoima on seudullista; harvoin jos koskaan yhden kunnan, edes ison, alueelle rajoittuvaa Yleisen elinkeinopolitiikan oltava kunnossa alueella: maankäyttö, palvelut, asuminen, väylät, tietoliikenneyhteydet 9

50 Mistä alueiden Yleisen elinvoimapolitiikan kunnossa olo ei vielä tuo alueelle kilpailukykyä suhteessa muihin alueisiin, koska perusasiat ovat yleensä kunnossa kilpailevillakin alueilla Alueen elinvoima syntyy siitä, että se pystyy kohdennetulla elinkeinopolitiikalla erottautumaan muista alueista ja vahvistamaan alueen ylivoimaista kilpailukykyä ja vetovoimaa 10

51 Mistä alueiden Elinvoiman keskeisiä synnyttäjiä ovat klusterit Klusteri on verkosto, jonka muodostavat veturiyritykset, alihankkijat, raakaaineentuottajat, logistiikkayritykset, kone- ja laitevalmistajat, koulutusorganisaatiot, osaamiskeskukset ja muut innovaatiotoimijat Klusterin kilpailukykyä rakennetaan eri toimijoiden tiiviillä ja keskinäiseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä 11

52 Mistä alueiden Klusterin ydintoimijoita ovat sen veturiyritykset Veturiyritykset eivät välttämättä organisoi klusterin kehittymiselle välttämätöntä yhteistyötä. Yhteistyö käynnistyy useimmiten hanketoiminnalla, johon veturiyrityksillä ei ole resursseja Yhteistyön organisointi on hallinnon vastuulla Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

53 Mitkä voisivat olla Seinäjoen kaupunkiseudun menestysklustereita? Elintarvikeklusteri ilmeinen ykkönen: Vahva alkutuotanto Atria, Valio, Altia Epanet, Seamk, Sedu, Foodwest, Ely Kehittämistyöllä pitkät perinteet, myös kokeilevan elinvoimapolitiikan piiriin kuuluvia hankkeita Selvitysalueen ulkopuolella merkittäviä toimijoita: alkutuotantoa, jalostusta, kone- ja laitetoimittajia 13

54 Mitkä voisivat olla Matkailuklusteri kärkkyy kakkospaikkaa Tangomarkkinat, Provinssirock, Vauhtiajot, Ilmajoen musiikkijuhlat Rytmikorjaamo, Aalto-keskus Kuortaneen urheiluopisto, Tuurin kyläkauppa Seinäjoki yksi maa johtavia tapahtumajärjestäjiä Selvitysalueen ulkopuolella useita vetovoimaisia matkailukohteita Potentiaaliset nousijat tunnistettava 14

55 Mitkä voisivat olla Kuntakohtaisen elinvoiman lähteinä yksittäisiä toimijoita ja miniklustereita Seinäjoki: kauppa, julkinen hallinto, keskussairaala Alavus: ovi- ja ikkunateollisuus Ilmajoki: Isokyrö: autokauppa Kuortane: puutuoteteollisuus, metalliteollisuus Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

56 Kehityskäytävät Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoiman valtasuonina Etelä-Pohjanmaan asutus ja yritystoiminta sijoittuu vahvasti valtateistä ja kantateistä muodostuville usean kunnan kautta kulkeville kehityskäytäville Valtasuoni V 19 selvityksessä amputoituna V 18 kokonaisuudessaan mukana Vaasa-Seinäjoki rata ja Vaasan lentoasema mukaan tarkasteluun Kantatie 66 myös mukaan tarkasteluun Järkevä kehityskäytävätarkastelu vaatii selvitysalueen rajojen ylittämistä 16

57 SYKE: KAUPUNKISEUTUJEN RAJAUS SEINÄJOKI Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

58 Huomioita ja kysymyksiä selvitysalueen elinvoimasta Seinäjoen vahvistuva elinvoima vahvistaa myös muiden kuntien elinvoimaa ja toisaalta ympäryskuntien elinvoiman ehtyminen syö myös keskusalueen elinvoimaa Vain Seinäjoki ja ympäristökunnat yhdessä on kilpailukykyinen alue keskusalueiden välisessä kilpailussa Elinvoimaa synnyttävät klusterit ja kehityskäytävät ylittävät selvitysalueen rajat Ylitetäänkö selvityksessä rajat ja mitä siitä seuraa?

59 Huomioita ja Alueen yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii huipputason osaamisen ja tutkimustiedon siirtämistä yritysten käyttöön Kansainvälisen tason osaamista ja osaajia ei voi olla joka niemessä ja notkossa, vaaditaan keskittämistä Keskittäminen luo myös edellytykset tutkimusalojen rajat ylittäville ja tutkimusalat yhdistäville innovaatioille Toisaalta kunnissa on oltava toimijoita, jotka avaavat ovia yrityksille tutkijoiden kammioihin Keskusalueen osaamiskeskittymän (kuten esimerkiksi Epanet-verkoston) ja alueen yritysten löydettävä yhteisen edun vuoksi toisensa

60 Huomioita ja Selvitettävä, onko kuntien yleisessä elinvoimapolitiikassa joitakin kipupisteitä Estääkö kuntien mahdollisesti erilainen kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikka kehityskäytävien ja klustereiden kehitystä? Esiintyykö epäreilua kilpailua yrityksistä? Ovatko jotkin koulutustarjonnan muutokset johtaneet ongelmiin työvoiman saatavuudessa?

61 Luonnos selvityksen elinvoimaluvun rakenteeksi 1. Mitä elinvoima ja elinvoimapolitiikka ovat? Millainen on elinvoimainen alue Elinvoimapolitiikan kolme tasoa Mistä alueiden elinvoima syntyy 2. Mistä Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoima rakentuu? Perusta: maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut, innovaatiotoiminta, luottamus Klusterit ja kehityskäytävät, kuntakohtaiset elinvoimatekijät Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

62 Luonnos 3. SWOT-analyysi Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoimapolitiikasta Nykytila: vahvuudet ja heikkoudet Tulevaisuus: mahdollisuudet ja uhat 4. Mikä olisi oikea kuntarakenne tulevaisuuden mahdollisuuksiin tarttumiseksi ja uhkien välttämiseksi?

63 Luonnos SWOT-analyysin näkökulmat (Erkki Välimäkeä soveltaen) Yleisarvio yhteisestä elinvoimapolitiikasta ja sen vaatimasta luottamuksesta Maankäyttö ja kaavoitus: kaavayhteistyö Asuminen: asuntopoliittinen yhteistyö Liikenne: saavutettavuus, tie-, rata- ja tietoliikenneväylät Palvelut: sote, toisen asteen koulutus, jätehuolto Elinkeinopolitiikka: yhteinen elinkeinopolitiikka, työnjako yrityspalveluissa Innovaatiopolitiikka: innovaatiostrategia, innovaatiotoimijoiden keskinäinen yhteistyö ja jalkautuminen yrityksiin

64 Luonnos Miten elinvoiman SWOT-analyysi olisi suotavaa valmistella? Yhtä tärkeää kuin lopputulos, on se prosessi, jolla lopputulokseen on päästy (Raimo Harjunen) Jos valmistelun pohjaksi tehtäisiin ensiksi jokaisessa kunnassa analyysi kunnan näkökulmasta, voisi se olla yksi askel kohti yhteistä elinvoimapolitiikkaa

65 Yritykset kuntaliitossuman purkajiksi Kunnissa ei palavaa intoa kuntaliitoksiin Turnausväsymystä Myös tulevaisuuden epävarmuus jarruttaa liitoshaluja Toisaalta tiedämme kohtalaisen varmasti, mitä uuden kunnan ykköshaaste, elinvoiman vahvistaminen, vaatii kunnalta Kuntaliitossuma pitäisikin saada puretuksi nyt, kun vielä voimme keskittyä uuden kunnan elinvoiman vahvistamiseen kuntien pelastamisen sijaan

66 Yritykset Yritykset voisivat olla se voima, joka laukaisisi suman Yritykset suhtautuvat yleensä kuntapäättäjiä myönteisemmin kuntaliitoksiin. Tulisi selvittää, mitä hyötyjä ja haittoja yritykset näkevät kuntaliitoksissa ja millaisia liitoksia ne priorisoivat Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

67 Yritykset Seuraavien tyyppisten yritysten mielipiteillä erityistä merkitystä: Yritykset, joilla on koko Suomi markkina-alueena tai jotka ovat kansainvälistyneet: tuleeko vetovoimaisesta, kasvavasta kunnasta apua markkinointiin, avainhenkilöiden rekrytointiin tai edunvalvontaan Yritykset, jotka toimivat useassa kunnassa tai ovat usean kunnan alueelle ulottuvan verkoston toimijoita: aiheuttaako kuntien mahdollisesti erilainen maankäyttö- tai elinkeinopolitiikka haittaa yritystoiminnalle, olisiko kuntaliitoksilla jotakin vaikutusta yritysten ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöhön

68 Yritykset Lähiyritykset, joilta kunta ostaa palveluita tai tavaroita Isommassa kunnassa on isompi asiakaspotentiaali. Voi kuitenkin olla pienelle yritykselle liiankin iso. Asioiden hoito voi byrokratisoitua. Kattavan kuvan saaminen yritysten näkemyksistä vaatisi ilmeisesti kyselyn tekemistä Tehdäänkö ja millaisille yrityksille?

69 ELINVOIMATOIMIJAT KUNTIEN ELINKEINOPALVELUT - Alavuden Kehitys Oy - Ilmajoen elinkeinotoimi - VASEK Oy (Isokyrö) - Kuortaneen elinkeinotoimi - Into Seinäjoki Oy (SEEK+Frami) ALKAVAN YRITTÄJÄN PALVELUT - Uusyrityskeskus Neuvoa- Antava (muut kunnat) - Uusyrityskeskus STARTIA (Isokyrö) - Yritys Suomi (ELY) YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT - Foodwest Oy - Fasadi Oy (Alavus) - ELY-keskus Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen MUUT TOIMIJAT - Seinäjoen yliopistokeskus - EP korkeakouluyhdistys - SEAMK (Seinäjoki + Ilmajoki) - Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy - Rytmikorjaamo Oy - EP Liitto - Pro Agria Etelä-Pohjanmaa - Kuortaneen Urheiluopisto

70 Vaasa VASEK Oy Isokyrö Startia Epky Kuortane Eptek Foodwest Oy Elinkeinotoimi Urheiluopisto Pro Agria Seinäjoki ELY Yritys Suomi Ilmajoki Rytmikorjaamo Yliopistokeskus Into Seinäjoki Oy EP Liitto Alavus Elinkeinotoimi SEAMK SEAMK Neuvoa antava EP Matkailu Oy Alavuden Kehitys Oy Fasadi Oy Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

71 Muuttoliike Selvitysalue ja vertailuseutukunnat Vertailuseuduista Seinäjoen selvitysalueen muuttovoitto on ollut kolmanneksi suurinta Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

72 Pidemmän aikavälin väestökehitys Koko väestö Koko maa Seinäjoen sa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki

73 Pidemmän aikavälin väestökehitys Työikäiset ( vuotiaat) Koko maa Seinäjoen sa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki

74 Pidemmän aikavälin väestökehitys 65+ vuotiaat Koko maa Seinäjoen sa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki

75 Työpaikat Selvitysalue Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000 luvulla Ilmajoella ja Seinäjoella Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

76 Työpaikkakehitys työnantajasektoreittain Lähde: Yrittäjät Seinäjoki 160 Yhteensä Tilastokeskus Kuntajako Seinäjoki Kuortane -122 Ilmajoki 111 Isokyrö -132 Isokyrö -108 Ilmajoki -176 Kuortane -151 Alavus -202 Alavus -200 Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Mukana työnantajayrittäjät ja yksinäisyrittäjät, kuten freelancer tai ammatinharjoittaja, myös maatalousyrittäjät. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.

77 Asuinkunta % työllisestä työvoimasta vuonna 2011 Työssäkäyntikunta Ilmajo Isokyr Kuort Seinäjo Jalasj Kauh Kurik Lapu Vaas Selv.al Alavus ki ö ane ki ärvi ava ka a a ue Muut Alavus 78 % 0 % 0 % 2 % 8 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 88 % 12 % Ilmajoki 0 % 46 % 0 % 0 % 37 % 2 % 1 % 5 % 1 % 2 % 84 % 16 % Isokyrö 0 % 1 % 46 % 0 % 14 % 0 % 2 % 0 % 1 % 25 % 60 % 40 % Kuortane 14 % 0 % 0 % 63 % 12 % 0 % 1 % 0 % 3 % 0 % 89 % 11 % Seinäjoki 1 % 2 % 0 % 0 % 82 % 1 % 2 % 1 % 2 % 2 % 86 % 14 % Jalasjärvi 0 % 1 % 0 % 0 % 15 % 70 % 0 % 3 % 0 % 1 % 17 % 83 % Kauhava 0 % 0 % 0 % 0 % 8 % 0 % 80 % 0 % 4 % 1 % 8 % 92 % Kurikka 0 % 4 % 0 % 0 % 11 % 2 % 0 % 66 % 0 % 5 % 15 % 85 % Lapua 0 % 0 % 0 % 1 % 21 % 0 % 9 % 0 % 62 % 2 % 23 % 77 % Vaasa 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 87 % 1 % 99 %