LIITE 1 1 (15) LUKUVUODEN OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 1 1 (15) LUKUVUODEN OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA"

Transkriptio

1 LIITE 1 1 (15) LUKUVUODEN OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA Lukuvuoden opetussuunnitelmat laaditaan tekniikan alalla Insinööritieteiden, Kemian tekniikan, Perustieteiden ja Sähkötekniikan korkeakouluissa. Ohjeiden laadinnassa on ollut mukana Aalto-yliopiston korkeakoulujen yhteinen Opetussuunnitelma-työryhmä. Aikataulut noudattavat Aallossa yhteisesti sovittuja opetussuunnitelmatyön aikatauluja, jotka koskevat pääsääntöisesti kaikkia kuutta Aallon korkeakoulua. Lukuvuoden opetussuunnitelmat tekniikan alalla laaditaan Insinööritieteiden, Kemian tekniikan, Perustieteiden ja Sähkötekniikan korkeakouluissa. Ohjeiden laadinnassa on ollut mukana Aalto-yliopiston korkeakoulujen yhteinen Opetussuunnitelma-työryhmä. Aikataulut noudattavat Aallossa yhteisesti sovittuja opetussuunnitelmatyön aikatauluja, jotka koskevat pääsääntöisesti kaikkia kuutta korkeakoulua. Korkeakoulut päättävät itsenäisesti näiden ohjeiden vahvistamisesta ja käyttämisestä opetussuunnitelmien laadinnan tukena. OPS-työryhmä Kati Voutilainen, suunnittelija, Sähkötekniikan korkeakoulu Seppo Hänninen, suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu Noora Jaakkola/Iiris Kauppila, suunnittelija, Taideteollinen korkeakoulu Annika Mauno, suunnittelija, Kemian tekniikan korkeakoulu Riitta Peltonen, suunnittelija, Kauppakorkeakoulu Tarja Timonen, suunnittelija, Perustieteiden korkeakoulu

2 LIITE 1 2 (15) Sisältö: 1. Opetussuunnitelma ja sitä koskevat linjaukset 1.1. Mikä on opetussuunnitelma? 1.2. Opetussuunnitelmia koskevat linjaukset 2. Opetussuunnitelman vahvistaminen Aalto-yliopistossa 2.1. Korkeakoulun koulutusohjelmien opetussuunnitelmista päättäminen 2.2. Jatko-opintojen opetussuunnitelmista päättäminen 2.3. Aalto-yliopiston yhteisten ohjelmien opetussuunnitelmista päättäminen 2.4. Opetussuunnitelman voimassaolo 2.5. Joustavuus ja muutokset opetussuunnitelmassa 3. Opetussuunnitelmatietojen keräämisen ja vahvistamisen aikataulu 4. Opetussuunnitelman julkaiseminen 5. Tarkemmat ohjeet tietojen toimittamisesta 5.1. Pää- ja sivuaineen perustaminen ja lakkauttaminen 5.2. Jatkokoulutuksen tutkimusalan perustaminen ja lakkauttaminen 5.3. Kurssien lisäykset, poistot ja muutokset listan laatiminen ja moduulien lisäykset ja poistot listan laatiminen

3 LIITE 1 3 (15) 1. OPETUSSUUNITELMA JA SITÄ KOSKEVAT LINJAUKSET 1.1. Mikä on opetussuunnitelma? Opetussuunnitelmatyö on paljon muutakin kuin kurssien sisältöjen määrittelyä ja kuvausten kirjoittamista. Korkeakoulussa ja koulutusohjelmassa käytyjen keskustelujen pohjalta määritellyt koulutuksen tavoitteet, tavoiteltavat kompetenssit ja niitä tukevat opetus- ja arviointimenetelmät ovat yhtä välttämättömiä. Opetussuunnitelman rakentaminen on jatkuva prosessi, joka vaatii yhteisiä keskusteluja sekä kriittistä arviointia siitä, mitä todella kuuluu alan tieteenalan tai taiteenalan asiantuntijuuteen. Myös opintojen rakenne on suunniteltava siten, että se palvelee opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Opetussuunnitelma on tärkein akateemisen koulutuksen kehittämisväline. Sen tarkoituksena on selkeyttää ja pitää koossa niin opintoja kuin opetusta. Opetussuunnitelman avulla opetuksesta muodostetaan hallittu ja ehjä kokonaisuus, poistetaan päällekkäisyyksiä sekä osoitetaan eri opintojen välisiä yhteyksiä. Opetussuunnitelmatyön pohjana on valtakunnallinen tutkintoasetus ja siinä säädetyt tavoitteet ja tutkinnon rakenteet, mutta yliopistolla on kuitenkin suuri vaikutusvalta opintojen suunniteluun liittyvissä kysymyksissä. Opetussuunnitelmaa kehitetään opetuksen jatkuvan arvioinnin avulla ottaen huomioon valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille ja kokemukset koulutuksen työelämävastaavuudesta. Opetussuunnitelmatyössä on kaksi puolta: koulutuksen ja opetuksen kehittäminen sekä hallinnollinen prosessi, jonka tavoitteena on mm. taata opiskelijan oikeusturva. Tavoitteena on, että hallinnollinen prosessi lisäksi tukisi kehitystyötä ja opetuksen ja opiskelun sujuvuutta. Hallinnollisesta prosessista kerrotaan luvussa Opetussuunnitelman vahvistaminen Aalto-yliopistossa. Koulutusohjelman opetussuunnitelman laadinnassa noudatetaan Aalto-yliopiston yleisiä opetusta ja opiskelua koskevia sääntöjä sekä korkeakoulujen tutkintosääntöjä. Yleisissä opetusta ja opiskelua koskevissa säännöissä (OOS) määritellään tutkintovaatimukset ja opetussuunnitelma seuraavasti: Tutkintovaatimukset käsittävät tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määritellyt opintokokonaisuudet ja niiden sisältämät opinnot, joka opiskelijan on suoritettava tutkintoa varten. Opetussuunnitelma on vahvistettu kokonaiskuvaus koulutusohjelman osaamistavoitteista, opintokokonaisuuksien tavoitteista ja sisällöstä, kurssitarjonnasta ja opetuksen toteutuksesta tiettynä ajanjaksona. Opetussuunnitelmalla voidaan tarkoittaa myös jatkotutkintoon johtavan opintokokonaisuuden kuvausta. Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö 42 määrittelee koulutusohjelman opetussuunnitelman seuraavasti: Koulutusohjelman opetussuunnitelma on kokonaisesitys ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä, joita noudattaen ohjelma toteutetaan. Koulutusohjelman opetussuunnitelma sisältää ainakin: 1) koulutusohjelman tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet; 2) koulutusohjelman johtajan 3) koulutusohjelmassa olevat moduulit ja niistä vastaavat opettajat; 4) koulutusohjelmassa olevat pää- ja sivuaineet ja selvityksen siitä, miten ne muodostuvat moduuleista, sekä

4 LIITE 1 4 (15) 5) kunkin kurssin nimen, laajuuden opintopisteinä, osaamistavoitteet, käsiteltävän asiakokonaisuuden, opetus- ja työmuodot, kurssin toteutuksen ajoituksen, opetuskielen, kurssin tuottamisesta vastaavan yksikön tai vastaavat yksiköt sekä kurssin vastuuopettajan. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään kurssin kuulumisesta moduuleihin sekä siitä, onko moduuliin kuuluva kurssi pakollinen vai vaihtoehtoinen Opetussuunnitelmia koskevat linjaukset Aalto-yliopisto määrittelee korkeakoulujensa opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten yleiset perusteet ja linjaukset. Opetussuunnitelmien laadinnassa tulee huomioida myös Aalto-yliopiston strategian linjaukset tutkimuksesta ja opetuksesta. Edellä mainitut toimivat lähtökohtana ja tukena korkeakouluissa tehtävässä opetussuunnitelmien sekä tutkintosäännöissä määriteltävien tutkintovaatimuksien ja -rakenteiden uudistamistyössä. Tämän mukaiset opetussuunnitelmat ja tutkintosäännöt otetaan käyttöön syksyllä Nämä samat lähtökohdat ovat myös perustana kandidaattitutkintojen uudistamisessa. Aalto-yliopiston Akateemisten asiain komitea on vahvistanut Opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten yleiset perusteet ja linjaukset pidetyssä kokouksessa. Lisäksi koulutusohjelmien kehittämisessä noudatetaan keväällä 2010 (AAK:n päätös ) sovittuja periaatteita. Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset lukuvuodelle Samalla valmistaudutaan syksyllä 2013 käyttöön otettaviin uusiin kandidaatintutkintoihin. Yliopiston akateemisten asiain komitean (AAK) keväällä 2010 ja elokuussa 2011 tekemät linjaukset toimivat lähtökohtana myös näiden uusien kandidaatintutkintojen suunnittelussa. Kevään 2010 linjausten mukaan opetussuunnitelman alkuun tulee liittää osio, jossa määritellään mm. tahtotila tulevaisuudessa ja kompetenssit, joita tulevaisuudessa tarvitaan. Käytännössä opetussuunnitelman alkuun tarkoittaa esimerkiksi tarkoituksenmukaista kohtaa koulutusohjelman opinto-oppaassa. 1) Tahtotila alan tulevaisuudesta: koulutusohjelman taustalla oleva käsitys ko. alan tulevaisuudesta eli millaisiin visioihin koulutusohjelma perustuu ja miten koulutuksen avulla rakennetaan alan tulevaisuutta. 2) Tulevaisuudessa tarvittavat kompetenssit: millaisia kompetensseja alalla tarvitaan, yleiset työelämävalmiudet ja asiantuntija-alakohtaiset keskeiset tiedot ja taidot. Nämä valmiudet ohjaavat koulutusohjelman opetussuunnitelmatyötä. 3) Tavoitteena on myös, että koulutusohjelman tutkintovaatimuksissa ja opetussuunnitelmassa toteutuu opintojen kansainvälisyys, työelämäyhteydet ja opiskelijoiden urasuunnittelu sekä liikkuvuuden mahdollistaminen. AAK:n päätöksen mukaan opetussuunnitelmaan kirjataan koulutusohjelman tavoitteet, keskeiset sisällöt sekä opetus- ja arviointimenetelmät. Lisäksi määritellään rakenteelliset tekijät kuten pakollisten, vaihtoehtoisten ja vapaasti valittavien opintojen osuus ja -laajuus. Jos kokonaisuus koostuu osakokonaisuuksista, ne määritellään opetussuunnitelmassa, jos määrittelyä ei ole tehty tutkintosäännössä. Hyvä opintojen rakenne tarjoaa mahdollisuuden joustavuuteen niin ainevalinnoissa kuin suoritustavoissa. Opetussuunnitelmasta ilmenee koulutusohjelman, opintokokonaisuuksien ja kurssien välinen linjakkuus niin tavoitteissa, sisällöissä, opetusmenetelmissä kuin arvioinnissa.

5 LIITE 1 5 (15) Opetuksen suunnittelu ja -toteutus pohjautuu edellä mainittuihin tekijöihin ja ohjaa käytännössä opetusta ja oppimista. AAK edellyttää, että opiskelijat otetaan mukaan opetussuunnitelmatyöhön sen erivaiheissa. Opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämisen vastuu on laitoksilla ja koulutusohjelmissa. Erityisen tärkeää kehitystyössä on ohjelmien ja tulosten jatkuva arviointi, palautteen kerääminen opiskelijoilta ja opettajilta sekä myös muilta sidosryhmiltä. AAK tulee seuraamaan ja arvioimaan, miten tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelman yleiset perusteet ja linjaukset toteutuvat. Lähtökohtana opetussuunnitelmille ja tutkintovaatimuksille tulee siis olla Aallon strategiset linjaukset: - opetus perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen - oppimiskeskeinen kulttuuri haastaa opettajia ja tutkijoita opetuksen ja ohjauksen uudistamiseen ja laadun parantamiseen sekä opetuksen ja tutkimuksen yhteyden vahvistamiseen. - Korkeatasoinen ja innostava opetus sekä henkilökohtainen ohjaus vahvistavat opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun ja oppimiseen - Yliopistossa opiskelija on kansainvälisen tiede- ja taideyhteisön jäsen - Yliopiston monialainen asiantuntemus näkyy myös koulutustarjonnassa. - Opiskelijalla on mahdollisuus helposti ottaa tutkintoonsa opintoja myös muista koulutusohjelmista ja Aalto-yliopiston korkeakouluista ja muista yliopistoista Suomesta ja muualta maailmasta - Yliopistossa käytetään ja kehitetään monipuolisia oppimis- ja opetusmenetelmiä, jotka ottavat huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiudet omaksua tietoa. Sulautuvat opetus (blended learning) sekä avoin oppimateriaalin tuotanto ja jakaminen otetaan oppimisyhteisön toiminnan keskeiseksi osaksi. - Opetusmenetelmänä hyödynnetään myös yhteiskunnan ja työelämän haasteiden tarkastelua avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmien ja muiden kumppanien kanssa. Opiskelijan työelämän valmiuksien kehittäminen on tärkeä tavoite. - Kansainvälisyys ja opiskelijavaihto integroidaan entistä tiiviimmin koulutusohjelmiin. Tutkintokoulutus antaa valmiudet toimia kansainvälisissä työtehtävissä ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Kansainvälistä vaihtoa tuetaan joustavilla opintojen hyväksilukemisen järjestelyillä. Kansainvälisyys on lähtökohta myös opiskelijarekrytoinnissa ja koulutustarjonnassa. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa ilmaistaan selkeästi seuraavat asiat: - Pakolliset opintokokonaisuudet ja kurssit, koulutusohjelman ydinaines ja yhteiset opinnot, muun muassa kieliopinnot - Vaihtoehtoiset opintokokonaisuudet ja kurssit - Vapaasti valittavat opintokokonaisuudet ja kurssit - Koulutusohjelmien, opintokokonaisuuksien ja kurssien osaamistavoitteet

6 LIITE 1 6 (15) Koulutusohjelman rakenne Koulutusohjelma jäsennetään pääaine-, sivuaine-/erikoistumis- sekä vapaasti valittaviin opintoihin. Pääaineeseen kuuluvat opinnot on määriteltävä opetussuunnitelmissa selkeinä opintokokonaisuuksina. Tutkintoon voi sisältyä sivuaine-/erikoistumisopintoja. Pää- ja sivuaineet määritellään tarkemmin opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus valita vapaasti sekä alempaan että ylempää tutkintoonsa vähintään yksi sivuaine tai erikoistumisopintojen kokonaisuus mistä tahansa Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai muista yliopistoista niiden tarjoamien sivuaineopintomahdollisuuksien puitteissa. Koulutusohjelman rakenteeseen on lisäksi varattava tila vapaasti valittaville kursseille, jotka opiskelija voi ottaa Aalto-yliopiston kaikista korkeakouluista tai muista yliopistoista (ottaen huomioon opetuksen järjestävän korkeakoulun kurssitarjonnan).

7 LIITE 1 7 (15) 2. OPETUSSUUNNITELMAN VAHVISTAMINEN AALTO-YLIOPISTOSSA Aalto-yliopistossa opetussuunnitelman tai sen osan vahvistavia elimiä ovat Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea ja korkeakoulujen omat akateemiset komiteat. Korkeakoulun akateeminen komitea vahvistaa tutkintovaatimukset sekä kokonaisesityksen koulutusohjelman opetuksesta. Opetussuunnitelmatietoihin kuuluu lukuvuoden aikataulu eli lukuvuoden opetusperiodit ja tenttijaksot sekä lauantaitentit, jotka vahvistaa Aalto-yliopiston rehtori. Opetussuunnitelmatietoihin kuuluvat myös opetuksen toteutukseen liittyvät tiedot. Käsitteellisesti voidaan puhua joko opetustapahtumatiedoista (Oodi) tai luku- ja tenttijärjestyksestä (tarkoittaen muun muassa toteutuksen aika- ja paikkatietoja sekä mallilukujärjestystä). Nämä tiedot vahvistetaan erillisellä prosessilla Korkeakoulun koulutusohjelmien opetussuunnitelmista päättäminen Opetussuunnitelmien kokonaisuudet (pääaineet, sivuaineet ja moduulit) sekä kurssit ja kurssien kuvaukset vahvistetaan korkeakoulun akateemisessa komiteassa. Peruskoulutuksen pää- ja sivuaineiden perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää koulutusneuvoston esityksestä korkeakoulun akateeminen komitea Jatko-opintojen opetussuunnitelmista päättäminen Jatkokoulutuksen tutkimusalojen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää tohtorinkoulutusneuvoston esityksestä korkeakoulun akateeminen komitea Aalto-yliopiston yhteisten ohjelmien opetussuunnitelmista päättäminen Yliopiston akateemisten asiain komitea päättää yhteisten ohjelmien linjauksista ja yksityiskohtaiset opetussuunnitelmat hyväksytään korkeakoulun akateemisessa komiteassa. Tarkempia ohjeita annetaan myöhemmin Opetussuunnitelman voimassaolo Keväällä 2012 tehtävä opetussuunnitelmapäätös koskee lukuvuoden opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma vahvistetaan yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan Joustavuus ja muutokset opetussuunnitelmassa Kun opetussuunnitelma on vahvistettu, ei siihen enää ole tarkoitus tehdä muutoksia. Pakottavasta syystä perustellusti tehtyjä muutoksia opetussuunnitelmaan voidaan tehdä vain opetussuunnitelman vahvistajan päätöksellä.

8 LIITE 1 8 (15) 3. OPETUSSUUNNITELMATIETOJEN KERÄÄMISEN JA VAHVISTAMISEN AIKATAULU

9 LIITE 1 9 (15) Edellisen vuosikellon mukaisesti tärkeimmät päivämäärät opetussuunnitelman laadinnassa keväällä 2012 ovat seuraavat: Pe mennessä (Sähkön AK ) - LPM-listat (kurssimuutokset) / tarjottava opetus /muutokset opetuksessa seuraavaa lukuvuotta koskien - Peruskoulutuksen pää- ja sivuaineet (erikseen alemmassa ja ylemmässä perustutkinnossa), erilliset sivuaineet sekä jatkokoulutuksen tutkimusalat lukuvuonna tulee olla vahvistettu korkeakoulun akateemisten asiain komiteassa. o maaliskuun loppuun mennessä kaikilta kouluilta Kursseja koskevat LPM-listat (kurssien lisäykset, poistot, muutokset) eli lukuvuoden kurssitiedot/opetettavat kurssit lukuvuodeksi toimitetaan tiedoksi muille koulutusohjelmille ja kouluille. Moduuleja koskevat lisäykset ja poistot -listat lukuvuodeksi toimitetaan tiedoksi muille koulutusohjelmille ja kouluille. Toukokuun 2012 loppuun mennessä - Opetussuunnitelmat kokonaisuudessaan tulee olla päätetty korkeakoulun akateemisten asiain komiteassa. Pe mennessä - Lopulliset kurssitiedot tulee olla vietynä OpasOodiin. Tiedot lukitaan, minkä jälkeen niiden päivittäminen ei enää ole mahdollista. Näin pyritään takaamaan, että tiedot saadaan julkisiksi aikataulun mukaisesti. Opiskelijoita koskevat osiot: - opastiedot julkaistaan weboodissa kesäkuun loppuun mennessä - opetustapahtumat julkaistaan weboodissa mennessä o sitä ennen weboodissa haulla näkyvät vanhat eli voimassa olevat kurssitiedot o oppaan kautta näkyvät seuraavan lukuvuoden tiedot

10 LIITE 1 10 (15) 4. OPETUSSUUNNITELMAN JULKAISEMINEN Kurssitiedot julkaistaan WebOodissa ( kesäkuun lopussa Kaikkien kuuden korkeakoulun oppaat eli kurssitiedot kuvauksineen julkaistaan samanaikaisesti. Koulutusohjelmakohtaisissa opinto-oppaissa on esitetään opetussuunnitelmat aikaisempien vuosien mukaisesti. Opinto-oppaissa julkaistaan myös tahtotila ja kompetenssit Aallon yleisten periaatteiden ja linjausten mukaisesti (ks. AAK:n päätökset ja ). 5. TARKEMMAT OHJEET TIETOJEN TOIMITTAMISESTA 5.1. Peruskoulutuksen pää- ja sivuaineiden perustaminen ja lakkauttaminen Tutkintojen pää- ja sivuaineet koostuvat koulutusohjelman hallinnosta vastaavan korkeakoulun suunnittelemista opintokokonaisuuksista ja moduuleista. Tekniikan alan korkeakoulujen tutkintosäännöissä määrätään alemman ja ylemmän perustutkinnon rakenteesta sekä pää- ja sivuaineiden muodostumisesta. Pääaine Uuden pääaineen perustamiseksi tulee käydä keskustelua koko korkeakoulun tasolla. Uuden pääaineen perustaminen on perusteltua silloin, kun on tarpeen muodostaa uusi kokonaisuus, joka antaa opiskelijalle syvällisen tiedon sekä teoreettisen pohjan kehittyä asiantuntijaksi. Yleensä uuden pääaineen perustaminen on tarpeen, kun uusi tekniikan ala on vakiinnuttanut paikkansa laajana kokonaisuutena niin, että se muodostaa pohjan tieteellisille jatko-opinnoille ja sen alueella tapahtuu tieteellistä tutkimusta. Edelleen perusteluna voi olla, että pääaineen alueelle on kehittynyt omaa asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä esim. yritysmaailmassa. Pääaineiden tulee olla riittävän laaja-alaisia ja ne tulisi perustaa usean professorin yhteistyönä. Tavoitteena on, että pääaineiden määrä on noin neljännes professuurien määrästä. Poikkeustapauksessa pääaine voi kuulua useampaan kuin yhteen koulutusohjelmaan. Sivuaine Sivuaineet ovat tavallisesti kahden moduulin otoksia pääaineista, jolloin ne tulevat hyväksytyksi pääaineiden hyväksynnän yhteydessä. Korkeakoulun akateemisen komitean päätöksellä voidaan perustellusta syystä hyväksyä ns. erillisiksi sivuaineeksi myös muita kahden moduulin yhdistelmiä. Erillisiä sivuaineita voidaan perustaa esimerkiksi silloin, kun on tarvetta räätälöidä sivuaine tietyn opiskelijaryhmän/koulutusohjelman opiskelijoiden tarpeisiin. Erillisen sivuaineen tulee muodostua riittävän itsenäiseksi opiskelijan pääaineesta. Erillinen sivuaine tulee rakentaa sisällöllisesti ja vaativuudeltaan sellaiseksi, että minkä tahansa koulutusohjelman opiskelija voi sen suorittaa. Jos erillisen sivuaineen opinnot edellyttävät joitain esitiedoiksi katsottavia opintoja, on ne sisällytettävä sivuaineen sisälle ja laajuuteen. Erillisen sivuaineen sisältöä määriteltäessä on muistettava, että suoritettuaan sivuaineen opinnot, opiskelijalla tulee olla valmiudet suorittaa diplomityö myös sivuaineeseen liittyen.

11 LIITE 1 11 (15) Usein erillinen sivuaine sekoitetaan henkilökohtaiseen sivuaineeseen. Erillinen sivuaine on korkeakoulun tarjoama kokonaisuus. Henkilökohtainen sivuaine sen sijaan muodostuu silloin, kun opiskelija ehdottaa sivuaineekseen ainutkertaista (kurssien) koontia. Uudet pää- ja sivuaineet sekä erilliset sivuaineet astuvat voimaan alkaen eli seuraavan lukuvuoden alusta. Myös pää- tai sivuaineen lakkauttamisesta käydään keskustelua koko korkeakoulun tasolla. Opiskelijan oikeusturvan kannalta suositeltavaa on, että korkeakoulun suunnitelmista lakkauttaa jokin pääaine tiedotetaan opiskelijoille hyvissä ajoin valmisteluvaiheessa. Pääaineen lakkauttaminen voi tulla voimaan vain lukuvuoden alusta eli 1. elokuuta. Opiskelija ei voi tämän jälkeen valita suorittavansa lakkautettua pääainetta. Pääainetta lakkautettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että esimerkiksi niillä opiskelijoilla, joilla kyseinen pääaine on opintosopimuksessa (vahvistetussa HOPSissa) ennen kuluvan lukuvuoden päättymistä, tulee olla mahdollisuus suorittaa se. Seuraavan lukuvuoden opetussuunnitelman laadinnan yhteydessä koulutusohjelmia pyydetään ilmoittamaan kaikki pääaineet, joita ne tarjoavat seuraavana lukuvuonna. Ei siis pelkästään uusia ja lakkautettavia pää- ja sivuaineita. Vastaavat tiedot toimitetaan myös erillisestä sivuaineesta. Erillisinä sivuaineina tarjottavat opintokokonaisuudet vahvistetaan korkeakoulun akateemisten asiain komiteassa samaan aikaan pää- ja sivuaineiden kanssa. Tarjontaa muuttaessaan koulutusohjelman tulee liittää mukaan perustelut. Koulutusohjelmassa määritellään: - pääaineen nimi, joka kuvaa sisältöä. Nimi ilmoitetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. - pääaineen rakenne (eli mistä moduuleista pääaine koostuu) sekä sisältö (eli moduuleihin kuuluvat kurssit) - pääaineen voimaantulleet vastuualuekoodit (esim. T1040) - pääaineen opetusyksikkö (tai yksiköt) (esim. Puu-28) - pääaineen vastaavat professorit Pää- ja sivuaineet luetellaan erikseen alemmassa ja ylemmässä perustutkinnossa. Jokainen uusi pääaine merkitään selkeästi UUSI ja poistuva pääaine merkitään POIS, jotta erot edellisen lukuvuoden tarjontaan käyvät selvästi ilmi. Uuden pääaineen nimen tulee olla kuvaava ja tarkkaan harkittu, sillä myös mahdolliset muutokset nimessä täytyy uudelleen hyväksyttää. Koulutusneuvoston valmistelemat esitykset toimitetaan korkeakoulun opetussuunnitelma-asioita koordinoivalle suunnittelijalle, joka kokoaa esitykset korkeakoulun akateemisen komitean käsittelyä varten. Tarkemmat ohjeet tietojen toimittamistavasta ja asiaa koordinoivasta suunnittelijasta tiedotetaan korkeakoulukohtaisesti. Korkeakoulun akateemisen komitean päätöksen jälkeen uusille pää- ja sivuaineille sekä erillisille sivuaineille annetaan koodit. Koodit määrittelee Aalto-yliopiston OODI-tiimi. Tarkemmasta menettelytavasta aineiden koodaamisessa tiedotetaan myöhemmin Jatkokoulutuksen tutkimusalan perustaminen ja lakkauttaminen

12 LIITE 1 12 (15) Tieteellinen jatkokoulutus suunnitellaan ja järjestetään korkeakoulun suunnittelemina tutkimusalakohtaisina kokonaisuuksina. Korkeakoulun tutkintosäännön 30 ja 31 :ssä määrätään jatkokoulutuksen opinnoista ja niiden sisällöstä. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista. Korkeakoulu vahvistaa opiskelijan tutkimusalan. Jatkokoulutuksen tutkimusalat ovat kokonaisuuksia, jotka suuntautuvat tieteellisen ajattelun ja uuden tiedon kehittämiseen jollakin teknillistieteellisellä tutkimusalueella. Tutkimusala muodostaa jatkoopiskelijan opintojen perustan. Jokaisella jatko-opiskelijalla on vahvistettuna tutkimusala, jonka alueelta hän suorittaa tutkimusalan moduulin opinnot ja tekee jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön. Suositus on, että jatkokoulutuksen tutkimusala käsittää useamman professuurin. Pääsääntöisesti professuuri kuuluu ainoastaan yhteen tutkimusalaan. Poikkeustapauksessa professuuri voi kuulua useampaan kuin yhteen tutkimusalaan, mikäli on muodostettu monitieteellinen jatkokoulutuksen tutkimusala yhteistyössä toisten tutkimusalueiden professuurien kanssa. Tohtorinkoulutusneuvostoja pyydetään vuosittain ilmoittamaan kaikki seuraavana lukuvuonna tarjottavat jatkokoulutuksen tutkimusalat samanaikaisesti perustutkintojen pääaineiden kanssa. Jokaisen uuden tutkimusalan kohdalle merkitään UUSI ja poistuvan tutkimusalan kohdalle merkitään POIS, jotta erot edellisen lukuvuoden tarjontaan käyvät selvästi ilmi. Tohtorinkoulutusneuvosto valmistelee esityksen uuden jatkokoulutuksen tutkimusalan perustamisesta korkeakoulun akateemisen komitean käsittelyyn. Esityksessä määritellään: - Jatkokoulutuksen tutkimusalan nimi, joka kuvaa sisältöä. Nimi määritellään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uuden tutkimusalan nimen tulee olla kuvaava ja tarkkaan harkittu, sillä mahdolliset muutokset nimessä täytyy uudelleen hyväksyttää. - vähintään yksi vastuuyksikkö (esim. T3030) - vastuuprofessori ja opetusyksikkökoodi (esim. T-111). - Lyhyet perustelut: Tohtorinkoulutusneuvoston tulee esittää perustelut uuden tutkimusalan perustamiselle ja olemassa olevan tutkimusalan lakkauttamiselle. Korkeakoulun akateemisen komitean päätöksen jälkeen tutkimusaloille annetaan koodit myöhemmin annettavien ohjeiden mukaisesti. Nämä ohjeet jatkokoulutuksen tutkimusalojen perustamisesta perustuvat tämän päätöksen päivämäärän mukaiseen tilanteeseen. Tarkempia korkeakoulukohtaisia ohjeita tulee kevään 2012 aikana.

13 LIITE 1 13 (15) 5.3. Kurssien lisäykset, poistot ja muutokset listan sekä Moduulien lisäykset ja poistot listan laatiminen Lista uusista, poistettavista ja muokatuista kursseista/opintojaksoista (ns. LPM-lista) kerätään luvussa 3. ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Listat hyväksytään koulutusneuvostossa ja jaetaan tiedoksi muille korkeakouluille mennessä. Lisäksi LPM-listat tulee saattaa tiedoksi korkeakoulun akateemiselle komitealle kokoukseen, jossa komitea päättää opetussuunnitelmista (toukokuu 2012). Uuden kurssin perustamisessa on syytä huomioida seuraavat seikat: Kurssitarjontaa tulee tarkastella opetuksen suunnittelun yhteydessä kokonaisuutena. Uuden kurssin perustamisen lähtökohtana ovat aina koulutusohjelman osaamistavoitteet. Kurssin osaamistavoitteita, sisältöä ja opetusmenetelmiä suunniteltaessa tulee huomioida seuraavat asiat: - kurssin sijoittuminen opetussuunnitelmassa (moduuli tai vastaava, pakollinen/vaihtoehtoinen) ja miten kurssi integroituu kokonaisuuteen sekä sitä edeltäviin ja seuraaviin kursseihin - kurssin ajoitus opetussuunnitelmassa - kurssin mitoitus; ohjeita mitoitukseen löytyy esimerkiksi SUJU -projektisivustolta ( Kurssin resursoinnin varmistamiseksi uuden kurssin perustamisesta tulee käydä riittävä keskustelu opetuksesta vastaavalla laitoksella. Lisäksi tulee selvittää, voidaanko suunniteltu sisältö toteuttaa olemassa olevia kursseja kehittämällä. LPM-listalla luetellaan kurssit koodin mukaisessa järjestyksessä. UUSI KURSSI ELI LISÄYS: Kurssin koodin tulee olla yksiselitteinen nimen ja opintopistemäärän suhteen. Jos näissä tekijöissä tapahtuu muutoksia, perustetaan aina uusi kurssi, jolla on uusi koodi. Uusi kurssi perustetaan myös silloin, kun kurssin sisältö muuttuu oleellisesti. Uusi kurssi perustetaan jos: - kurssin nimi muuttuu - jatko-opintokelpoisuus poistetaan (L / P merkintä) - vaihtuvasisältöisyys poistetaan (V merkintä) - kurssin opintopistemäärä muuttuu (esim. 2 op -> 3 op - liukuvalaajuisella kurssilla opintopistemäärä muuttuu suppeammaksi (esim. 2-5 op -> 2-3 op) - opintopistemäärän laajentaminen liukuvalaajuisessa kurssissa tai muutos liukuvalaajuiseksi o (kurssin laajuuden muuttaminen vanhalle koodille tulee perustella ) o (esim. 1 op -> 1-2 op tai 2-3 op -> 1-4 op) Voidaan käsitellä tapauskohtaisesti myös muutoksena, jos kurssikoodia ei perustellusta syystä voida vaihtaa. Uudesta kurssista ilmoitettavat tiedot - kurssikoodi (ei saa olla aiemmin käytetty) - * kurssin nimi: suomi, ruotsi, englanti (jos kurssikieli on englanti, nimi ilmoitetaan vain englanniksi) (ruotsi vain tekniikan alan kouluissa) - jatko-opintokelpoisuus - laajuus

14 LIITE 1 14 (15) - opetuksen järjestävän laitoksen vastuualuekoodi (T-koodi) - kieli - opettajat (ei pakollinen tieto) - arvosteluasteikko - vaihtuvasisältöisyys - leikkaavuus toisen kurssin kanssa (eli korvaavuus, voiko suorittaa molempia jne) Opetussuunnitelmatietoihin kirjataan lisäksi seuraavat tiedot ja olisi tärkeää toimittaa ne mahdollisimman lopullisina ja täydellisinä jo alkuvaiheessa: - opetusperiodi - esitiedot - osaamistavoitteet ja sisältö - toteutus ja työmuodot - arvosteluperusteet - oppimateriaali - korvaavuudet Lisäksi kurssista voidaan ilmoittaa kurssin asema, kurssin taso, kurssin kotisivu, CEFR-taso (koskee kielikursseja) ja muita lisätietoja. Näiden tietojen perusteella koulutusohjelmien opetussuunnitelmien valmistelijat pystyvät muodostamaan mahdollisimman kattavan käsityksen uudesta kurssista. * Kurssin nimi Suomenkielisestä ja ruotsinkielisestä kurssista kurssin nimi ja kuvaustiedot ilmoitetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Englanninkielisestä kurssista kurssin nimi ja kuvaustiedot ilmoitetaan vain englanniksi. KURSSIN POISTUMINEN ELI POISTO: Jos kurssi/opintojakso poistetaan, on sille esitettävä korvaavuus, mikäli sellainen on olemassa tai yhteyshenkilö, johon otetaan tarvittaessa yhteyttä. Vaikka kurssi/opintojakso poistetaan opetussuunnitelmasta, on siitä tutkintosäännön mukaan järjestettävä suoritusmahdollisuus ainakin seuraavan vuoden ajan. KURSSIN MUUTOS: Muutoksena ilmoitettavia asioita ovat: - opintokohteen nimen kirjoitusvirheen korjaus - vaihtuvasisältöisyyden lisäys (lisää vaihtuvasisältöisyyden myös takautuvasti) - jatko-opintokelpoisuuden lisäys (lisää kelpoisuuden myös takautuvasti) - opetuskielen muutos * - opettajan muutos - mahdollinen korvaavuus/leikkaavuus - opetusperiodi * Jos muutetaan aikaisemmin suomenkielisenä perustettu kurssi englanninkieliseksi, tulee muutoksena ilmoittaa myös suomen- ja ruotsinkielisten nimien poisto.

15 LIITE 1 15 (15) Moduulien lisäykset ja poistot MODUULIN LISÄYS: Uusista perustettavista moduuleista ilmoitetaan moduulin koodi ja nimi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uuden moduulin koodi määritellään korkeakoulussa aikaisempien vuosien tapaan. Koodin tulee olla sellainen, että sitä ei ole aiemmin käytetty. Uudet moduulit perustetaan Oodi-kantaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaisesti. MODUULIN POISTO: Moduulia poistettaessa tulee ottaa huomioon, että opiskelijoilla, joilla kyseinen moduuli on hyväksytty HOPSiin, tulee olla mahdollisuus suorittaa se tai vastaavan sisältöinen moduuli loppuun.

16 Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset lukuvuodelle Samalla valmistaudutaan syksyllä 2013 käyttöön otettaviin uusiin kandidaatintutkintoihin. Yliopiston akateemisten asiain komitean (AAK) keväällä 2010 ja elokuussa 2011 tekemät linjaukset toimivat lähtökohtana myös näiden uusien kandidaatintutkintojen suunnittelussa. Tässä dokumentissa esitettävät perusteet ja linjaukset toimivat tukena ja reunaehtoina korkeakouluissa lukuvuonna tehtävälle opetussuunnitelmien laadinnalle ja tutkintosäännössä määriteltävien tutkintovaatimusten ja -rakenteiden päivitys- ja uudistamistyölle. Tämän mukaiset opetussuunnitelmat ja tutkintosäännöt otetaan käyttöön syksyllä Yliopiston Opinto- ja opiskelijapalvelut vastaa suunnittelutyön ja aikataulun tarkemmasta ohjeistuksesta. Yliopiston AAK tulee seuraamaan ja arvioimaan tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien yleisten perusteiden ja linjausten toteutumista. AAK edellyttää laitoksia ja koulutusohjelmia ottamaan opiskelijat mukaan opetussuunnitelmatyöhön sen eri vaiheissa. Opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämisen vastuu on laitoksilla ja koulutusohjelmissa. Erityisen tärkeää on ohjelmien ja tulosten jatkuva arviointi, palautteen kerääminen opiskelijoilta ja opettajilta sekä myös muilta sidosryhmiltä.

17 Opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten päivittämiseen ja uudistamiseen liittyy myös korkeakouluissa käytettävien opetussuunnitelmakäsitteiden ja -käytäntöjen riittävä yhdenmukaistaminen. Jatkossa tutkintovaatimuksia ja - rakenteita koskevat asiat kirjataan tutkintosääntöihin. Tutkinto-ohjelma termin sijasta käytetään koulutusohjelma käsitettä ja opintojaksoa kutsutaan kurssiksi. Aalto-yliopiston strategian linjaukset tutkimuksesta ja opetuksesta ohjaavat tutkintovaatimuksia ja opetussuunnitelmia. Strategiassa korostetaan mm. seuraavia asioita: haastaa opettajia ja tutkijoita opetuksen ja ohjauksen uudistamiseen ja laadun parantamiseen sekä opetuksen ja tutkimuksen yhteyden vahvistamiseen. Yliopistossa Yliopiston koulutustarjonnassa. Opiskelijalla on mahdollisuus helposti ottaa tutkintoonsa näkyy myös ja muista yliopistoista Suomesta ja muualta maailmassa. Yliopistossa käytetään ja kehitetään, jotka ottavat huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiudet omaksua tietoa. ( )

18 sekä avoin oppimateriaalin tuotanto ja jakaminen otetaan oppimisyhteisön toiminnan keskeiseksi osaksi. Opetusmenetelmänä hyödynnetään myös yhteiskunnan ja työelämän haasteiden tarkastelua avoimessa vuoro- vaikutuksessa sidosryhmien ja muiden kumppanien kanssa. Opiskelijan kehittäminen on tärkeä tavoite. integroidaan entistä tiiviimmin koulutusohjelmiin. Tutkintokoulutus antaa valmiudet toimia kansainvälisissä työtehtävissä ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Kansainvälistä vaihtoa tuetaan. Kansainvälisyys on lähtökohta myös opiskelijarekrytoinnissa ja koulutustarjonnassa. Aalto-yliopiston koulutusohjelmien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien (OPS) tarkistamisessa ja uudistamisessa noudatetaan seuraavia yleisiä linjauksia. Nämä ohjaavat erityisesti syksyllä 2013 voimaan tulevien kandidaatin tutkintojen valmistelua. Tutkintorakenteita koskevia linjauksia (3.2.) voidaan noudattaa soveltuvin osin ja nykyisiä tutkintorakenteita voidaan käyttää vielä lukuvuonna Pakolliset opintokokonaisuudet ja kurssit, koulutusohjelman ydinaines ja yhteiset opinnot, muun muassa kieliopinnot Vaihtoehtoiset opintokokonaisuudet ja kurssit Vapaasti valittavat opintokokonaisuudet ja kurssit Koulutusohjelmien, opintokokonaisuuksien ja kurssien osaamistavoitteet

19 Opetussuunnitelman rakenteen on tuettava opiskelijoiden liikkuvuutta ja kannustettava ottamaan tutkintoon opintoja myös muista Aalto- yliopiston korkeakouluista ja muista yliopistoista Suomessa ja ulkomailla. Koulutusohjelma jäsennetään, ja/tai erikoistumisopintoihin sekä. laajuuden tulee olla vähintään 60 opintopistettä kandidaatintutkinnossa sekä vähintään 60 opintopistettä maisterin tutkinnossa. oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Alemman tutkinnon pääaineeseen sisältyy 6 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. pääaineen syventävien opintojen laajuuden tulee olla vähintään 60 opintopistettä. Ylemmän tutkinnon pääaineopintoihin sisältyy opintopisteen laajuinen opinnäyte. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004) Pääaineeseen kuuluvat opinnot on määriteltävä opetussuunnitelmissa selkeinä opintokokonaisuuksina. Pääaineen lisäksi tutkintoon voi sisältyä ja/tai. Ne muodostuvat opintokokonaisuuksista, joiden laajuus voi olla opintopistettä (lyhyt sivuaine/erikoistumisopinnot) tai opintopistettä (pitkä sivuaine/erikoistumisopinnot). ja voivat muodostaa jatkumon, jolloin opiskelija voi jatkaa lyhyestä sivuaineesta pitkään. Pitkän sivuaineen voi laajentaa. Sekä pää- että sivuaineet edellyttävät soveltuvien opintokokonaisuuksien suorittamista. Pää- ja sivuaineet määritellään opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

20 Opiskelijalla on oltava mahdollisuus valita vapaasti sekä alempaan että ylempää tutkintoonsa vähintään yksi sivuaine tai erikoistumisopintojen kokonaisuus (lyhyt tai pitkä) mistä tahansa Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai muista yliopistoista niiden tarjoamien sivuaineopintomahdollisuuksien puitteissa. Koulutusohjelman rakenteeseen on lisäksi, jotka opiskelija voi ottaa Aalto-yliopiston kaikista korkeakouluista tai muista yliopistoista (ottaen huomioon opetuksen järjestävän korkeakoulun kurssitarjonnan). (sivuaineet, erikoistumisopinnot, yksittäiset kurssit) tulee olla. Varsinkin kandidaatin tutkinnossa on suositeltavaa pyrkiä huomattavasti vähimmäisvaatimusta laajempaan valinnaisuuteen. Opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten laatimisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kurssien ja tutkinnon kokonaisuuden mitoitukseen ja kuormittavuuteen. Opintokokonaisuuksien laajuudet voivat joustaa maksimissaan 3 opintopistettä, jos se tukee sisällöllisesti tarkoituksenmukaisen tutkintokokonaisuuden rakentamista. Jousto ei kuitenkaan koske lyhyen sivuaineen alarajaa (10 op) ja niitä opintokokonaisuuksia, joille on asetuksella (794/2004) määrätty vähimmäislaajuus. Opiskelija on yliopistoyhteisön jäsen. Tasokkaalla ja säännöllisellä henkilökohtaisella ohjauksella vahvistetaan oppimiskeskeistä kulttuuria ja sitoutetaan opiskelija aktiiviseen opiskeluun ja oppimiseen sekä oppimistulosten laadun nostamiseen. Nämä tukevat, joka on perusta opintojen menestyksekkäälle etenemiselle. Ohjauksen toteuttamisessa opettajat ja tutkijat ovat keskeisessä asemassa ja vastuussa. Ohjauksella tuetaan opiskelijaa myös vaihtoehtoisten ja vapaasti valittavien opintojen valinnassa (suhteessa koulutusohjelman tavoitteisiin) sekä aiemmin muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa tutkintoon.

21 Yliopiston akateemisten asioiden komiteassa nyt päätettyjen linjausten lisäksi koulutusohjelmien kehittämisessä noudatetaan viime keväänä sovittuja periaatteita. Ne ovat lähtökohtana myös kandidaatin tutkintojen uudistamisessa. AAK määritteli tuolloin seuraavat periaatteet lukuvuonna käyttöön otettaville opetussuunnitelmille (ks. tarkemmin AAK:n päätös ): Määrittelyt ohjaavat koulutusohjelman opetussuunnitelman laatimista. 1) Opiskelijoiden liikkuvuuden tukeminen yliopiston sisällä, kotimaassa ja kansainvälisesti. Tutkintoon sisältyy vapaasti valittavien ja vaihtoehtoisten opintojen kokonaisuus, joka mahdollistaa opintojen ottamisen muista koulutusohjelmista. Kokonaisuudet merkitään selvästi tutkintovaatimuksiin ja opetussuunnitelmaan. 2) Opetussuunnitelmassa ilmaistaan mihin opintokokonaisuuteen tai kurssiin/kursseihin seuraavat opiskelijan osaamisalueet sisältyvät: työelämävalmiuksien kehittäminen, urasuunnittelu, yrittäjyys, elinikäinen oppiminen, kansainvälisyys, innovaatiotoiminnan ja - prosessien hallinta, luova tieteellinen ja taiteellinen ajattelu sosiaalisesti vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opetussuunnitelmien tarkistamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kurssien ja tutkinnon kokonaisuuden mitoituksen ja kuormittavuuden uudelleenarviointiin. Mitoitus tai kuormittavuus ei viittaa vaatimustasoon ja opintosuoritusten laatuun. Vaatimustasoa on perusteltua nostaa. Aallon arvojen mukaisesti opiskelijalta vaaditaan ja hänestä välitetään.

22 Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004, 5) mukaan kurssit pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä, eli opintopiste vastaa noin 27 tunnin työtä. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op ja maisterin tutkinnon 120 op. Opetussuunnitelmat on rakennettava siten, että opiskelija voi suorittaa tutkintoopinnot säädetyssä määräajassa, kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa ja maisterin tutkinnon kahdessa vuodessa (794/2004, 8 ja 13).

23 LIITE 3 Aalto-kurssit ja ideahaku Aalto-kurssi on yhden tai useamman Aalto-yliopiston korkeakoulun yhteistyössä järjestämä kurssi, joka on avoin kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Kurssi voidaan suunnitella osaksi joko kandidaatti- tai maisteritason opintoja. Tavoitteena on, että aina opetuksen suunnittelun yhteydessä järjestetään ideahaku Aalto-kursseista, jotka toteutetaan seuraavan lukuvuoden aikana, syys- ja/tai kevätlukukaudella. Hyväksyttyjen kurssien järjestämiseen tarjotaan rahoitusta, joka on pääsääntöisesti tarkoitettu kurssin toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Ideahaku lukuvuoden Aalto-kursseista alkaa ja päättyy Esitys kurssista ja sen budjetista tehdään sähköisellä hakulomakkeella eage -järjestelmässä. Päätös rahoitettavista kursseista tehdään tammikuun loppuun mennessä. Päätöksen kursseille myönnettävästä rahoituksesta tekee vararehtori Martti Raevaara. Lukuvuonna toteutettavista kursseista tiedotetaan paitsi kurssiesityksen tehneelle laitokselle ja opettajalle, myös kaikille koulutusohjelmille. Koulutusohjelmien toivotaan sisällyttävän Aalto-kursseja mahdollisuuksien mukaan tutkintorakenteisiin. Aalto-kurssihaun tavoitteena on kannustaa opettajia kokeilemaan uusia kurssi-ideoita, joilla on vetovoimaa Aalto-yliopiston eri koulutusaloilla. Erityisesti halutaan tukea innovatiivisia ja rajoja rikkovia kursseja ja opetusmenetelmien kehittämistä, jotka edistävät korkeakoulujen erilaisen osaamisen yhdistämistä ja opettajien yhteistyötä. Tavoitteena on tehdä näkyväksi rajapintoja eri tieteenalojen, ja tieteen ja taiteen välillä, ja luoda kohtaamispaikkoja eri alojen opiskelijoille. Kurssit on tarkoitettu kaikkien Aalto-yliopiston korkeakoulujen opiskelijoille koulutusalasta riippumatta. Mikäli kurssin osallistujamäärää joudutaan rajaamaan, voidaan kurssille asettaa alakohtaiset kiintiöt, joilla pyritään varmistamaan osallistujia eri koulutusaloilta. Pääsääntöisesti kurssipaikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja ilmoittautuminen tehdään WebOodissa. Kurssitietojen (ns. opinto-opasteksti) lisäksi hakemukseen sisältyy yksilöity kurssin budjetti sekä toteuttamissuunnitelma ja aikataulu. Toteutettavan Aalto-kurssin pitää sisältyä jonkun laitoksen opetussuunnitelmaan ja sen hyväksyttyyn opetustarjontaan. Kurssi voi sisältyä esimerkiksi koulutusohjelman vaihtoehtoisiin tai vapaasti valittaviin opintoihin tai se voi olla osa sivuopintoja. Aalto-kurssi vahvistetaan osaksi tulevan lukuvuoden opetustarjontaa ja kurssille annetaan kurssikoodi normaalin opetussuunnitelmatyön mukaisesti. Aaltokurssille kannattaa hakea koulutusohjelman johtajan, professorin tai koulutusohjelmasta vastaavan laitoksen johtajan hyväksyntä jo hakuvaiheessa ja sitoa se näin normaaliin opetuksen suunnittelutyöhön. Rahoitus Aalto-kurssille myönnetään aina yhdelle toteutuskerralle. Aalto-kurssien kulut maksetaan ensin opetuksen järjestävällä laitoksella. Laitos laskuttaa sitten kulut sisäisesti Aalto-yliopiston Opinto- ja opiskelijapalveluilta. Kurssin onnistumisesta ja myönnettyjen rahojen käytöstä sekä kurssista saadusta opiskelijapalautteesta raportoidaan kurssin päättymisen jälkeen. Hankerahoituksella ei tueta vuodesta toiseen toistuvaa samaa kurssia, mutta rahoitusta voidaan harkinnan mukaan kohdistaa myös aiemmin tuetun kurssin kehittämiseen saatujen kokemusten perusteella. Rahoituksella tarjotaan mahdollisuus uusien ja erilaisten kurssi-ideoiden kokeiluun ja kehittämiseen. Tavoitteena on, että menestykselliset Aalto-kurssit uudistavat koulutusohjelmien opetustarjontaa ja ne otetaan osaksi normaalia opetusta ja opetuksen rahoitusta. Päätoimisille opettajille ei makseta erillistä tuntiopetuspalkkiota Aalto-kursseista. Opettajan kannattaa sopia etukäteen kurssin sisällyttämisestä kokonaistyöaikaan ja vuosittaiseen työsuunnitelmaan esimiehensä kanssa. Laitosten toivotaan mahdollistavan myös päätoimisten opettajien osallistuminen ideahakuun laitostasolla tapahtuvan opetusvelvoitteen järjestelyiden ja rahoituksen ohjaamisen avulla.

24 LIITE 3 Korkeakoulujen/laitoksen opintohallinnon ja liikkuvuuskoordinaattorin välinen työnjako Aalto-kurssien osalta Liikkuvuuskoordinaattori: - toteuttaa ideahaun ja antaa neuvontaa ideahaun osalta - esittelee kurssiehdotukset ja tekee esityksen vararehtorille toteutettavista kursseista - tiedottaa päätöksistä ideahakuun osallistuneita opettajia, kurssin opintohallinnollisia vastuuhenkilöitä, laitoksia ja koulutusohjelmia - avaa kurssi-ilmoittautumisen kaikille Aallon opiskelijoille - vastaa kurssien markkinoinnista ja tiedotuksesta opiskelijoille ja henkilöstölle Kurssin opintohallinnollinen vastuuhenkilö laitoksella: - huolehtii, että hyväksytylle kurssille luodaan kurssikoodi, kurssikuvaukset viedään opasoodiin ja kurssi hyväksytään laitoksen opetustarjontaan sekä päivittää opetusaika ja paikkatiedot WebOodiin - huolehtii tarvittavista hallinnollisista toimenpiteistä laitoksella mm. tekee tarvittavat työsopimukset tuntiopettajien kanssa, huolehtii kurssin kulujen maksusta ja laskuttaa nämä kulut erillisten ohjeiden mukaan sisäisesti Lisätietoja Lisätietoja Aalto-yliopiston sisäisestä liikkuvuudesta antaa ensisijaisesti liikkuvuuskoordinaattori Heidi Pellinen (@aalto.fi, ) tai oman korkeakoulun sisäisestä liikkuvuudesta vastaava suunnittelija: Insinööritieteiden korkeakoulu Opintokoordinaattori Virpi Riissanen virpi.riissanen@aalto.fi puh Kauppakorkeakoulu Suunnittelija Heidi Kauppinen heidi.kauppinen@aalto.fi puh Kemian tekniikan korkeakoulu Opintosuunnittelija Annika Mauno annika.mauno@aalto.fi puh Perustieteiden korkeakoulu Opintokoordinaattori Sari Salmisuo sari.salmisuo@aalto.fi puh Sähkötekniikan korkeakoulu Suunnittelija Kati Voutilainen kati.voutilainen@hut.fi puh Taideteollinen korkeakoulu Suunnittelija Hannu Forsback hannu.forsback@aalto.fi puh Suunnittelija Tiina Kotti tiina.kotti@aalto.fi puh

5.1. Peruskoulutuksen pää- ja sivuaineiden perustaminen ja lakkauttaminen

5.1. Peruskoulutuksen pää- ja sivuaineiden perustaminen ja lakkauttaminen LIITE 1 10 (15) 4. OPETUSSUUNNITELMAN JULKAISEMINEN Kurssitiedot julkaistaan WebOodissa (https://oodi.aalto.fi/a/) kesäkuun lopussa 2012. Kaikkien kuuden korkeakoulun oppaat eli kurssitiedot kuvauksineen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

LIITE 1 1 (15) LUKUVUODEN OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA

LIITE 1 1 (15) LUKUVUODEN OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA LIITE 1 1 (15) LUKUVUODEN 2012-2013 OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA Lukuvuoden 2012-2013 opetussuunnitelmat laaditaan tekniikan alalla Insinööritieteiden, Kemian tekniikan, Perustieteiden ja Sähkötekniikan

Lisätiedot

LUKUVUODEN OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA

LUKUVUODEN OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA LIITE 3 1 (14) LUKUVUODEN 2013-2014 OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA Lukuvuoden 2013-2014 opetussuunnitelmat laaditaan Aalto-yliopiston korkeakouluissa. Tässä ohjeistuksessa annetut aikataulut noudattavat Aallossa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa

Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa 1 (8) Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa 1. OPETUSSUUNNITELMA JA SITÄ KOSKEVAT LINJAUKSET... 2 1.1. Opetussuunnitelman merkitys... 2 1.2. Opetussuunnitelmia koskevat Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa

Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa 1 (10) Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa 1. OPETUSSUUNITELMA JA SITÄ KOSKEVAT LINJAUKSET... 2 1.1. Opetussuunnitelmatyön tausta... 2 1.2. Opetussuunnitelmia koskevat Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Pe mennessä opintoasiain toimistoon

Pe mennessä opintoasiain toimistoon TEKNILLINEN KORKEAKOULU 1 (2) Opintoasiain toimisto 05.11.2008 Tiedekuntien dekaaneille, opintoasioiden suunnittelijoille ja opintosihteereille LUKUVUODEN 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMATIETOJEN KERÄÄMINEN

Lisätiedot

Pe mennessä opintoasiain toimistoon

Pe mennessä opintoasiain toimistoon TEKNILLINEN KORKEAKOULU 1 (2) Opintoasiain toimisto 26.11.2009 Tiedekuntien dekaaneille, laitosjohtajajille, opintoasioiden suunnittelijoille ja opintosihteereille LUKUVUODEN 2010-2011 OPETUSSUUNNITELMATIETOJEN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

OPETUKSEN SUUNNITTELUN OHJEISTO LUKUVUODELLE

OPETUKSEN SUUNNITTELUN OHJEISTO LUKUVUODELLE OPETUKSEN SUUNNITTELUN OHJEISTO LUKUVUODELLE 2011 2012 0 Sisältö 1 Opetussuunnitelma ja sen tavoitteet... 2 1.1 Mikä on opetussuunnitelma?... 2 1.2 Opetussuunnitelmatyön tavoitteet... 2 1.3 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Riikka Leikola

Opetussuunnitelma. Riikka Leikola Opetussuunnitelma Riikka Leikola Mikä? Korkeakoulun suunnitelma seuraavaksi lukuvuodeksi siitä Mitä kokonaisuuksia koulutusohjelman tutkintoihin kuuluu Mistä kursseista koulutusohjelman opintokokonaisuudet

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg (Heli Alatalo)

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg (Heli Alatalo) Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg (Heli Alatalo) Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

HOPS KTK 2.vsk Teknillinen tiedekunta Vaasan yliopisto Opintoasiat Opiskelu tekn. tdk 1

HOPS KTK 2.vsk Teknillinen tiedekunta Vaasan yliopisto Opintoasiat Opiskelu tekn. tdk 1 HOPS KTK 2.vsk 5.9.2013 Teknillinen tiedekunta 5.9.2013 Vaasan yliopisto Opintoasiat Opiskelu tekn. tdk 1 HOPS KTK 2. vsk Henkilökohtainen opintosuunnitelma opiskelutaidot ehops Mahdollisuus ehopsin tekemiseen

Lisätiedot

HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4.

HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. Koulutusohjelmakohtainen aineisto Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto ->2014 Taiteen kandidaatin tutkinto 2014-> Kandidaatin tutkinto 180

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

ehops Henkilökohtainen opintosuunnitelma Hopsin tekeminen WebOodin ehops toiminnolla

ehops Henkilökohtainen opintosuunnitelma Hopsin tekeminen WebOodin ehops toiminnolla ehops Henkilökohtainen opintosuunnitelma Hopsin tekeminen WebOodin ehops toiminnolla Mikä on ehops? ehops on WebOodin toiminto, jolla voit laatia sähköisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli hopsin

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa

Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa 1 (9) Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa 1. OPETUSSUUNNITELMA... 2 Opetussuunnitelmatyön sisältö... 2 Opetussuunnitelmatyön perusteet ja toteuttamisen vaatimukset... 2 Aikataulu...

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info 10.4.2019 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

AVOIN YLIOPISTO Opiskelu avoimessa yliopistossa... 4 Avoimen yliopisto-opetuksen maksut... 4 TÄYDENNYSKOULUTUS... 4

AVOIN YLIOPISTO Opiskelu avoimessa yliopistossa... 4 Avoimen yliopisto-opetuksen maksut... 4 TÄYDENNYSKOULUTUS... 4 M SIBELIUS-AKATEMIA I vararehtori 3.5.2012 Valtuutus: KS (25.1.2012) 64, 69 ja 71 ja rehtorin delegointi 5.3.2012 OPISKELU SIBELIUS-AKATEMIAN NUORISOKOULUTUKSESSA, AVOIMESSA YLIOPISTOSSA JA TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Insinööritieteiden korkeakoulussa

Ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Insinööritieteiden korkeakoulussa 1 (6) Hyväksytty n akateemisessa komiteassa Ohjeet opintojen hyväksilukemisesta ssa 1 Taustaa ja rajauksia Opintojen hyväksilukemisen taustalla olevia ohjeita ja säädöksiä Yliopistolain 44 3 momentti koskien

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Infotilaisuus Uudet DI-ohjelmat ELECissä Ylemmät tutkinnot 1.8.2015 alkaen Master s Programme in Automation and Electrical Engineering Master

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,

Lisätiedot

ehops Henkilökohtainen opintosuunnitelma

ehops Henkilökohtainen opintosuunnitelma ehops Henkilökohtainen opintosuunnitelma Hopsin tekeminen WebOodin ehops-toiminnolla KTK-tutkinto Mikä on ehops? ehops on WebOodin toiminto, jolla voit laatia sähköisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa

Lisätiedot

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman

Lisätiedot

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen 1.8.2005 aloittaneille opiskelijoille Kaikki ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat on siirretty uuden tutkintosäännön piiriin. Uuteen tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

ehops Henkilökohtainen opintosuunnitelma Hopsin tekeminen WebOodin ehops toiminnolla

ehops Henkilökohtainen opintosuunnitelma Hopsin tekeminen WebOodin ehops toiminnolla ehops Henkilökohtainen opintosuunnitelma Hopsin tekeminen WebOodin ehops toiminnolla Mikä on ehops? ehops on WebOodin toiminto, jolla voit laatia sähköisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli hopsin

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

Opintokohteen Haku ja Käsittely

Opintokohteen Haku ja Käsittely Helsingin yliopisto WinOodi Sivu 1/8 Opintokohteen Haku ja Käsittely Opintokohteen käsittely aloitetaan Perustiedot -valikon Opintokohteen käsittely -kohdasta. Olemassa olevan opintokohteen haku: Opintokohteen

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES.

LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. TkK Opintosuunnan hakeminen Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö 10.4.2018 /Elina Alho Opinto-oikeus WebOodi

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

LIITE 1. Aalto ARTS; OPETUKSEN SUUNNITTELUN OHJEET LUKUVUODELLE

LIITE 1. Aalto ARTS; OPETUKSEN SUUNNITTELUN OHJEET LUKUVUODELLE Aalto ARTS; OPETUKSEN SUUNNITTELUN OHJEET LUKUVUODELLE 2017 2018 Sisältö 1 Opetuksen suunnittelun tavoitteet lukuvuodelle 2017 18... 2 2 Opetussuunnitelmatyö Aalto ARTSissa... 3 2.1 Opintojen sujuva eteneminen

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.9.2016 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

OpasOodi. Ilmari Hyvönen Opiskelijarekisteri

OpasOodi. Ilmari Hyvönen Opiskelijarekisteri OpasOodi Ilmari Hyvönen 19.10.2004 Opiskelijarekisteri OpasOodi Taustaa: Oodissa on tiedot opintojaksoista ja myös opetuksesta, mikäli järjestelmää on käytetty ilmoittautumiseen Idea: Oodi-tietojärjestelmä

Lisätiedot

Lukujärjestyksen laatiminen, kursseille ilmoittautuminen KTK/KTM-opiskelijat TkK/DI-opiskelijat

Lukujärjestyksen laatiminen, kursseille ilmoittautuminen KTK/KTM-opiskelijat TkK/DI-opiskelijat Lukujärjestyksen laatiminen, kursseille ilmoittautuminen KTK/KTM-opiskelijat TkK/DI-opiskelijat 30.08.2018 Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö Amanuenssi Elina Alho Opiskelun suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

FUAS-opinnot Irina Salminen

FUAS-opinnot Irina Salminen FUAS-opinnot 2012 Irina Salminen 2 FUAS-liikkuvuus FUAS-liittouman kesäopinnot 2010 alkaen Tavoitteena on, että jokainen koulutusohjelma järjestää yksin tai kumppaniamkien kanssa vähintään 15 op kesäopintoja

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Opintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat

Opintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat Opintojen ohjaus Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat 29.8.2017 Opiskelu yliopistossa Yliopisto-opintoihin kuuluu olennaisena osana akateeminen vapaus ja toisaalta myös vastuu omista opinnoista ja niiden

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta USKONTOTIETEEN HOPS Humanistinen tiedekunta ORIENTOIVIEN OPINTOJEN HOPS (2 op) Jakson aikana opiskelija hankkii valmiudet opintojensa aloittamiseen ja tutkintonsa suunnitteluun sekä tutustuu opiskeluympäristöönsä

Lisätiedot

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu 2019-2020 Tästä löydät ohjeita opintojen ajoittamiseen ja suunnitteluun kandidaattiopintojen 2. ja 3. lukuvuodelle. Tutkinnon suorittamiseksi

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen

Lisätiedot

Johanna Bovellán

Johanna Bovellán 5.6.2009 Johanna Bovellán Ohjaus tiedekunnassa: kanslia, opintoneuvoja, opettajat, opettajatuutorit Ohjaus killassa: ISOhenkilöt, opiskelijatuutorit (jo pidemmällä opinnoissaan olevia opiskelijoita) Tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA

Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Näytöt ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet

Lisätiedot

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY Onko ongelmana ajan puuttuminen vai sen käyttäminen?

Lisätiedot

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Moduulitasoinen HOPS Vahvistettu HOPS tehdään ja tallennetaan Oodin ehopstyökalulla. Työkalu ei ole vielä valmis. Tällä hetkellä

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Info Ulkomaan vaihto-opinnot. LUT School of Business and Management Kauppatieteiden koulutusohjelma

Info Ulkomaan vaihto-opinnot. LUT School of Business and Management Kauppatieteiden koulutusohjelma Info 18.4.2018 Ulkomaan vaihto-opinnot LUT School of Business and Management Kauppatieteiden koulutusohjelma Kaija Huotari Opintojen ohjaaja, maisteriopiskelijat Kirsti Tiainen Opintojen ohjaaja, kandidaattiopiskelijat

Lisätiedot