LIITE 1 1 (15) LUKUVUODEN OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA

Transkriptio

1 LIITE 1 1 (15) LUKUVUODEN OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA Lukuvuoden opetussuunnitelmat laaditaan tekniikan alalla Insinööritieteiden, Kemian tekniikan, Perustieteiden ja Sähkötekniikan korkeakouluissa. Ohjeiden laadinnassa on ollut mukana Aalto-yliopiston korkeakoulujen yhteinen Opetussuunnitelma-työryhmä. Aikataulut noudattavat Aallossa yhteisesti sovittuja opetussuunnitelmatyön aikatauluja, jotka koskevat pääsääntöisesti kaikkia kuutta Aallon korkeakoulua. Lukuvuoden opetussuunnitelmat tekniikan alalla laaditaan Insinööritieteiden, Kemian tekniikan, Perustieteiden ja Sähkötekniikan korkeakouluissa. Ohjeiden laadinnassa on ollut mukana Aalto-yliopiston korkeakoulujen yhteinen Opetussuunnitelma-työryhmä. Aikataulut noudattavat Aallossa yhteisesti sovittuja opetussuunnitelmatyön aikatauluja, jotka koskevat pääsääntöisesti kaikkia kuutta korkeakoulua. Korkeakoulut päättävät itsenäisesti näiden ohjeiden vahvistamisesta ja käyttämisestä opetussuunnitelmien laadinnan tukena. OPS-työryhmä Kati Voutilainen, suunnittelija, Sähkötekniikan korkeakoulu Seppo Hänninen, suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu Noora Jaakkola/Iiris Kauppila, suunnittelija, Taideteollinen korkeakoulu Annika Mauno, suunnittelija, Kemian tekniikan korkeakoulu Riitta Peltonen, suunnittelija, Kauppakorkeakoulu Tarja Timonen, suunnittelija, Perustieteiden korkeakoulu

2 LIITE 1 2 (15) Sisältö: 1. Opetussuunnitelma ja sitä koskevat linjaukset 1.1. Mikä on opetussuunnitelma? 1.2. Opetussuunnitelmia koskevat linjaukset 2. Opetussuunnitelman vahvistaminen Aalto-yliopistossa 2.1. Korkeakoulun koulutusohjelmien opetussuunnitelmista päättäminen 2.2. Jatko-opintojen opetussuunnitelmista päättäminen 2.3. Aalto-yliopiston yhteisten ohjelmien opetussuunnitelmista päättäminen 2.4. Opetussuunnitelman voimassaolo 2.5. Joustavuus ja muutokset opetussuunnitelmassa 3. Opetussuunnitelmatietojen keräämisen ja vahvistamisen aikataulu 4. Opetussuunnitelman julkaiseminen 5. Tarkemmat ohjeet tietojen toimittamisesta 5.1. Pää- ja sivuaineen perustaminen ja lakkauttaminen 5.2. Jatkokoulutuksen tutkimusalan perustaminen ja lakkauttaminen 5.3. Kurssien lisäykset, poistot ja muutokset listan laatiminen ja moduulien lisäykset ja poistot listan laatiminen

3 LIITE 1 3 (15) 1. OPETUSSUUNITELMA JA SITÄ KOSKEVAT LINJAUKSET 1.1. Mikä on opetussuunnitelma? Opetussuunnitelmatyö on paljon muutakin kuin kurssien sisältöjen määrittelyä ja kuvausten kirjoittamista. Korkeakoulussa ja koulutusohjelmassa käytyjen keskustelujen pohjalta määritellyt koulutuksen tavoitteet, tavoiteltavat kompetenssit ja niitä tukevat opetus- ja arviointimenetelmät ovat yhtä välttämättömiä. Opetussuunnitelman rakentaminen on jatkuva prosessi, joka vaatii yhteisiä keskusteluja sekä kriittistä arviointia siitä, mitä todella kuuluu alan tieteenalan tai taiteenalan asiantuntijuuteen. Myös opintojen rakenne on suunniteltava siten, että se palvelee opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Opetussuunnitelma on tärkein akateemisen koulutuksen kehittämisväline. Sen tarkoituksena on selkeyttää ja pitää koossa niin opintoja kuin opetusta. Opetussuunnitelman avulla opetuksesta muodostetaan hallittu ja ehjä kokonaisuus, poistetaan päällekkäisyyksiä sekä osoitetaan eri opintojen välisiä yhteyksiä. Opetussuunnitelmatyön pohjana on valtakunnallinen tutkintoasetus ja siinä säädetyt tavoitteet ja tutkinnon rakenteet, mutta yliopistolla on kuitenkin suuri vaikutusvalta opintojen suunniteluun liittyvissä kysymyksissä. Opetussuunnitelmaa kehitetään opetuksen jatkuvan arvioinnin avulla ottaen huomioon valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille ja kokemukset koulutuksen työelämävastaavuudesta. Opetussuunnitelmatyössä on kaksi puolta: koulutuksen ja opetuksen kehittäminen sekä hallinnollinen prosessi, jonka tavoitteena on mm. taata opiskelijan oikeusturva. Tavoitteena on, että hallinnollinen prosessi lisäksi tukisi kehitystyötä ja opetuksen ja opiskelun sujuvuutta. Hallinnollisesta prosessista kerrotaan luvussa Opetussuunnitelman vahvistaminen Aalto-yliopistossa. Koulutusohjelman opetussuunnitelman laadinnassa noudatetaan Aalto-yliopiston yleisiä opetusta ja opiskelua koskevia sääntöjä sekä korkeakoulujen tutkintosääntöjä. Yleisissä opetusta ja opiskelua koskevissa säännöissä (OOS) määritellään tutkintovaatimukset ja opetussuunnitelma seuraavasti: Tutkintovaatimukset käsittävät tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määritellyt opintokokonaisuudet ja niiden sisältämät opinnot, joka opiskelijan on suoritettava tutkintoa varten. Opetussuunnitelma on vahvistettu kokonaiskuvaus koulutusohjelman osaamistavoitteista, opintokokonaisuuksien tavoitteista ja sisällöstä, kurssitarjonnasta ja opetuksen toteutuksesta tiettynä ajanjaksona. Opetussuunnitelmalla voidaan tarkoittaa myös jatkotutkintoon johtavan opintokokonaisuuden kuvausta. Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö 42 määrittelee koulutusohjelman opetussuunnitelman seuraavasti: Koulutusohjelman opetussuunnitelma on kokonaisesitys ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä, joita noudattaen ohjelma toteutetaan. Koulutusohjelman opetussuunnitelma sisältää ainakin: 1) koulutusohjelman tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet; 2) koulutusohjelman johtajan 3) koulutusohjelmassa olevat moduulit ja niistä vastaavat opettajat; 4) koulutusohjelmassa olevat pää- ja sivuaineet ja selvityksen siitä, miten ne muodostuvat moduuleista, sekä

4 LIITE 1 4 (15) 5) kunkin kurssin nimen, laajuuden opintopisteinä, osaamistavoitteet, käsiteltävän asiakokonaisuuden, opetus- ja työmuodot, kurssin toteutuksen ajoituksen, opetuskielen, kurssin tuottamisesta vastaavan yksikön tai vastaavat yksiköt sekä kurssin vastuuopettajan. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään kurssin kuulumisesta moduuleihin sekä siitä, onko moduuliin kuuluva kurssi pakollinen vai vaihtoehtoinen Opetussuunnitelmia koskevat linjaukset Aalto-yliopisto määrittelee korkeakoulujensa opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten yleiset perusteet ja linjaukset. Opetussuunnitelmien laadinnassa tulee huomioida myös Aalto-yliopiston strategian linjaukset tutkimuksesta ja opetuksesta. Edellä mainitut toimivat lähtökohtana ja tukena korkeakouluissa tehtävässä opetussuunnitelmien sekä tutkintosäännöissä määriteltävien tutkintovaatimuksien ja -rakenteiden uudistamistyössä. Tämän mukaiset opetussuunnitelmat ja tutkintosäännöt otetaan käyttöön syksyllä Nämä samat lähtökohdat ovat myös perustana kandidaattitutkintojen uudistamisessa. Aalto-yliopiston Akateemisten asiain komitea on vahvistanut Opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten yleiset perusteet ja linjaukset pidetyssä kokouksessa. Lisäksi koulutusohjelmien kehittämisessä noudatetaan keväällä 2010 (AAK:n päätös ) sovittuja periaatteita. Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset lukuvuodelle Samalla valmistaudutaan syksyllä 2013 käyttöön otettaviin uusiin kandidaatintutkintoihin. Yliopiston akateemisten asiain komitean (AAK) keväällä 2010 ja elokuussa 2011 tekemät linjaukset toimivat lähtökohtana myös näiden uusien kandidaatintutkintojen suunnittelussa. Kevään 2010 linjausten mukaan opetussuunnitelman alkuun tulee liittää osio, jossa määritellään mm. tahtotila tulevaisuudessa ja kompetenssit, joita tulevaisuudessa tarvitaan. Käytännössä opetussuunnitelman alkuun tarkoittaa esimerkiksi tarkoituksenmukaista kohtaa koulutusohjelman opinto-oppaassa. 1) Tahtotila alan tulevaisuudesta: koulutusohjelman taustalla oleva käsitys ko. alan tulevaisuudesta eli millaisiin visioihin koulutusohjelma perustuu ja miten koulutuksen avulla rakennetaan alan tulevaisuutta. 2) Tulevaisuudessa tarvittavat kompetenssit: millaisia kompetensseja alalla tarvitaan, yleiset työelämävalmiudet ja asiantuntija-alakohtaiset keskeiset tiedot ja taidot. Nämä valmiudet ohjaavat koulutusohjelman opetussuunnitelmatyötä. 3) Tavoitteena on myös, että koulutusohjelman tutkintovaatimuksissa ja opetussuunnitelmassa toteutuu opintojen kansainvälisyys, työelämäyhteydet ja opiskelijoiden urasuunnittelu sekä liikkuvuuden mahdollistaminen. AAK:n päätöksen mukaan opetussuunnitelmaan kirjataan koulutusohjelman tavoitteet, keskeiset sisällöt sekä opetus- ja arviointimenetelmät. Lisäksi määritellään rakenteelliset tekijät kuten pakollisten, vaihtoehtoisten ja vapaasti valittavien opintojen osuus ja -laajuus. Jos kokonaisuus koostuu osakokonaisuuksista, ne määritellään opetussuunnitelmassa, jos määrittelyä ei ole tehty tutkintosäännössä. Hyvä opintojen rakenne tarjoaa mahdollisuuden joustavuuteen niin ainevalinnoissa kuin suoritustavoissa. Opetussuunnitelmasta ilmenee koulutusohjelman, opintokokonaisuuksien ja kurssien välinen linjakkuus niin tavoitteissa, sisällöissä, opetusmenetelmissä kuin arvioinnissa.

5 LIITE 1 5 (15) Opetuksen suunnittelu ja -toteutus pohjautuu edellä mainittuihin tekijöihin ja ohjaa käytännössä opetusta ja oppimista. AAK edellyttää, että opiskelijat otetaan mukaan opetussuunnitelmatyöhön sen erivaiheissa. Opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämisen vastuu on laitoksilla ja koulutusohjelmissa. Erityisen tärkeää kehitystyössä on ohjelmien ja tulosten jatkuva arviointi, palautteen kerääminen opiskelijoilta ja opettajilta sekä myös muilta sidosryhmiltä. AAK tulee seuraamaan ja arvioimaan, miten tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelman yleiset perusteet ja linjaukset toteutuvat. Lähtökohtana opetussuunnitelmille ja tutkintovaatimuksille tulee siis olla Aallon strategiset linjaukset: - opetus perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen - oppimiskeskeinen kulttuuri haastaa opettajia ja tutkijoita opetuksen ja ohjauksen uudistamiseen ja laadun parantamiseen sekä opetuksen ja tutkimuksen yhteyden vahvistamiseen. - Korkeatasoinen ja innostava opetus sekä henkilökohtainen ohjaus vahvistavat opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun ja oppimiseen - Yliopistossa opiskelija on kansainvälisen tiede- ja taideyhteisön jäsen - Yliopiston monialainen asiantuntemus näkyy myös koulutustarjonnassa. - Opiskelijalla on mahdollisuus helposti ottaa tutkintoonsa opintoja myös muista koulutusohjelmista ja Aalto-yliopiston korkeakouluista ja muista yliopistoista Suomesta ja muualta maailmasta - Yliopistossa käytetään ja kehitetään monipuolisia oppimis- ja opetusmenetelmiä, jotka ottavat huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiudet omaksua tietoa. Sulautuvat opetus (blended learning) sekä avoin oppimateriaalin tuotanto ja jakaminen otetaan oppimisyhteisön toiminnan keskeiseksi osaksi. - Opetusmenetelmänä hyödynnetään myös yhteiskunnan ja työelämän haasteiden tarkastelua avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmien ja muiden kumppanien kanssa. Opiskelijan työelämän valmiuksien kehittäminen on tärkeä tavoite. - Kansainvälisyys ja opiskelijavaihto integroidaan entistä tiiviimmin koulutusohjelmiin. Tutkintokoulutus antaa valmiudet toimia kansainvälisissä työtehtävissä ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Kansainvälistä vaihtoa tuetaan joustavilla opintojen hyväksilukemisen järjestelyillä. Kansainvälisyys on lähtökohta myös opiskelijarekrytoinnissa ja koulutustarjonnassa. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa ilmaistaan selkeästi seuraavat asiat: - Pakolliset opintokokonaisuudet ja kurssit, koulutusohjelman ydinaines ja yhteiset opinnot, muun muassa kieliopinnot - Vaihtoehtoiset opintokokonaisuudet ja kurssit - Vapaasti valittavat opintokokonaisuudet ja kurssit - Koulutusohjelmien, opintokokonaisuuksien ja kurssien osaamistavoitteet

6 LIITE 1 6 (15) Koulutusohjelman rakenne Koulutusohjelma jäsennetään pääaine-, sivuaine-/erikoistumis- sekä vapaasti valittaviin opintoihin. Pääaineeseen kuuluvat opinnot on määriteltävä opetussuunnitelmissa selkeinä opintokokonaisuuksina. Tutkintoon voi sisältyä sivuaine-/erikoistumisopintoja. Pää- ja sivuaineet määritellään tarkemmin opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus valita vapaasti sekä alempaan että ylempää tutkintoonsa vähintään yksi sivuaine tai erikoistumisopintojen kokonaisuus mistä tahansa Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai muista yliopistoista niiden tarjoamien sivuaineopintomahdollisuuksien puitteissa. Koulutusohjelman rakenteeseen on lisäksi varattava tila vapaasti valittaville kursseille, jotka opiskelija voi ottaa Aalto-yliopiston kaikista korkeakouluista tai muista yliopistoista (ottaen huomioon opetuksen järjestävän korkeakoulun kurssitarjonnan).

7 LIITE 1 7 (15) 2. OPETUSSUUNNITELMAN VAHVISTAMINEN AALTO-YLIOPISTOSSA Aalto-yliopistossa opetussuunnitelman tai sen osan vahvistavia elimiä ovat Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea ja korkeakoulujen omat akateemiset komiteat. Korkeakoulun akateeminen komitea vahvistaa tutkintovaatimukset sekä kokonaisesityksen koulutusohjelman opetuksesta. Opetussuunnitelmatietoihin kuuluu lukuvuoden aikataulu eli lukuvuoden opetusperiodit ja tenttijaksot sekä lauantaitentit, jotka vahvistaa Aalto-yliopiston rehtori. Opetussuunnitelmatietoihin kuuluvat myös opetuksen toteutukseen liittyvät tiedot. Käsitteellisesti voidaan puhua joko opetustapahtumatiedoista (Oodi) tai luku- ja tenttijärjestyksestä (tarkoittaen muun muassa toteutuksen aika- ja paikkatietoja sekä mallilukujärjestystä). Nämä tiedot vahvistetaan erillisellä prosessilla Korkeakoulun koulutusohjelmien opetussuunnitelmista päättäminen Opetussuunnitelmien kokonaisuudet (pääaineet, sivuaineet ja moduulit) sekä kurssit ja kurssien kuvaukset vahvistetaan korkeakoulun akateemisessa komiteassa. Peruskoulutuksen pää- ja sivuaineiden perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää koulutusneuvoston esityksestä korkeakoulun akateeminen komitea Jatko-opintojen opetussuunnitelmista päättäminen Jatkokoulutuksen tutkimusalojen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää tohtorinkoulutusneuvoston esityksestä korkeakoulun akateeminen komitea Aalto-yliopiston yhteisten ohjelmien opetussuunnitelmista päättäminen Yliopiston akateemisten asiain komitea päättää yhteisten ohjelmien linjauksista ja yksityiskohtaiset opetussuunnitelmat hyväksytään korkeakoulun akateemisessa komiteassa. Tarkempia ohjeita annetaan myöhemmin Opetussuunnitelman voimassaolo Keväällä 2012 tehtävä opetussuunnitelmapäätös koskee lukuvuoden opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma vahvistetaan yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan Joustavuus ja muutokset opetussuunnitelmassa Kun opetussuunnitelma on vahvistettu, ei siihen enää ole tarkoitus tehdä muutoksia. Pakottavasta syystä perustellusti tehtyjä muutoksia opetussuunnitelmaan voidaan tehdä vain opetussuunnitelman vahvistajan päätöksellä.

8 LIITE 1 8 (15) 3. OPETUSSUUNNITELMATIETOJEN KERÄÄMISEN JA VAHVISTAMISEN AIKATAULU

9 LIITE 1 9 (15) Edellisen vuosikellon mukaisesti tärkeimmät päivämäärät opetussuunnitelman laadinnassa keväällä 2012 ovat seuraavat: Pe mennessä (Sähkön AK ) - LPM-listat (kurssimuutokset) / tarjottava opetus /muutokset opetuksessa seuraavaa lukuvuotta koskien - Peruskoulutuksen pää- ja sivuaineet (erikseen alemmassa ja ylemmässä perustutkinnossa), erilliset sivuaineet sekä jatkokoulutuksen tutkimusalat lukuvuonna tulee olla vahvistettu korkeakoulun akateemisten asiain komiteassa. o maaliskuun loppuun mennessä kaikilta kouluilta Kursseja koskevat LPM-listat (kurssien lisäykset, poistot, muutokset) eli lukuvuoden kurssitiedot/opetettavat kurssit lukuvuodeksi toimitetaan tiedoksi muille koulutusohjelmille ja kouluille. Moduuleja koskevat lisäykset ja poistot -listat lukuvuodeksi toimitetaan tiedoksi muille koulutusohjelmille ja kouluille. Toukokuun 2012 loppuun mennessä - Opetussuunnitelmat kokonaisuudessaan tulee olla päätetty korkeakoulun akateemisten asiain komiteassa. Pe mennessä - Lopulliset kurssitiedot tulee olla vietynä OpasOodiin. Tiedot lukitaan, minkä jälkeen niiden päivittäminen ei enää ole mahdollista. Näin pyritään takaamaan, että tiedot saadaan julkisiksi aikataulun mukaisesti. Opiskelijoita koskevat osiot: - opastiedot julkaistaan weboodissa kesäkuun loppuun mennessä - opetustapahtumat julkaistaan weboodissa mennessä o sitä ennen weboodissa haulla näkyvät vanhat eli voimassa olevat kurssitiedot o oppaan kautta näkyvät seuraavan lukuvuoden tiedot

10 LIITE 1 10 (15) 4. OPETUSSUUNNITELMAN JULKAISEMINEN Kurssitiedot julkaistaan WebOodissa ( kesäkuun lopussa Kaikkien kuuden korkeakoulun oppaat eli kurssitiedot kuvauksineen julkaistaan samanaikaisesti. Koulutusohjelmakohtaisissa opinto-oppaissa on esitetään opetussuunnitelmat aikaisempien vuosien mukaisesti. Opinto-oppaissa julkaistaan myös tahtotila ja kompetenssit Aallon yleisten periaatteiden ja linjausten mukaisesti (ks. AAK:n päätökset ja ). 5. TARKEMMAT OHJEET TIETOJEN TOIMITTAMISESTA 5.1. Peruskoulutuksen pää- ja sivuaineiden perustaminen ja lakkauttaminen Tutkintojen pää- ja sivuaineet koostuvat koulutusohjelman hallinnosta vastaavan korkeakoulun suunnittelemista opintokokonaisuuksista ja moduuleista. Tekniikan alan korkeakoulujen tutkintosäännöissä määrätään alemman ja ylemmän perustutkinnon rakenteesta sekä pää- ja sivuaineiden muodostumisesta. Pääaine Uuden pääaineen perustamiseksi tulee käydä keskustelua koko korkeakoulun tasolla. Uuden pääaineen perustaminen on perusteltua silloin, kun on tarpeen muodostaa uusi kokonaisuus, joka antaa opiskelijalle syvällisen tiedon sekä teoreettisen pohjan kehittyä asiantuntijaksi. Yleensä uuden pääaineen perustaminen on tarpeen, kun uusi tekniikan ala on vakiinnuttanut paikkansa laajana kokonaisuutena niin, että se muodostaa pohjan tieteellisille jatko-opinnoille ja sen alueella tapahtuu tieteellistä tutkimusta. Edelleen perusteluna voi olla, että pääaineen alueelle on kehittynyt omaa asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä esim. yritysmaailmassa. Pääaineiden tulee olla riittävän laaja-alaisia ja ne tulisi perustaa usean professorin yhteistyönä. Tavoitteena on, että pääaineiden määrä on noin neljännes professuurien määrästä. Poikkeustapauksessa pääaine voi kuulua useampaan kuin yhteen koulutusohjelmaan. Sivuaine Sivuaineet ovat tavallisesti kahden moduulin otoksia pääaineista, jolloin ne tulevat hyväksytyksi pääaineiden hyväksynnän yhteydessä. Korkeakoulun akateemisen komitean päätöksellä voidaan perustellusta syystä hyväksyä ns. erillisiksi sivuaineeksi myös muita kahden moduulin yhdistelmiä. Erillisiä sivuaineita voidaan perustaa esimerkiksi silloin, kun on tarvetta räätälöidä sivuaine tietyn opiskelijaryhmän/koulutusohjelman opiskelijoiden tarpeisiin. Erillisen sivuaineen tulee muodostua riittävän itsenäiseksi opiskelijan pääaineesta. Erillinen sivuaine tulee rakentaa sisällöllisesti ja vaativuudeltaan sellaiseksi, että minkä tahansa koulutusohjelman opiskelija voi sen suorittaa. Jos erillisen sivuaineen opinnot edellyttävät joitain esitiedoiksi katsottavia opintoja, on ne sisällytettävä sivuaineen sisälle ja laajuuteen. Erillisen sivuaineen sisältöä määriteltäessä on muistettava, että suoritettuaan sivuaineen opinnot, opiskelijalla tulee olla valmiudet suorittaa diplomityö myös sivuaineeseen liittyen.

11 LIITE 1 11 (15) Usein erillinen sivuaine sekoitetaan henkilökohtaiseen sivuaineeseen. Erillinen sivuaine on korkeakoulun tarjoama kokonaisuus. Henkilökohtainen sivuaine sen sijaan muodostuu silloin, kun opiskelija ehdottaa sivuaineekseen ainutkertaista (kurssien) koontia. Uudet pää- ja sivuaineet sekä erilliset sivuaineet astuvat voimaan alkaen eli seuraavan lukuvuoden alusta. Myös pää- tai sivuaineen lakkauttamisesta käydään keskustelua koko korkeakoulun tasolla. Opiskelijan oikeusturvan kannalta suositeltavaa on, että korkeakoulun suunnitelmista lakkauttaa jokin pääaine tiedotetaan opiskelijoille hyvissä ajoin valmisteluvaiheessa. Pääaineen lakkauttaminen voi tulla voimaan vain lukuvuoden alusta eli 1. elokuuta. Opiskelija ei voi tämän jälkeen valita suorittavansa lakkautettua pääainetta. Pääainetta lakkautettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että esimerkiksi niillä opiskelijoilla, joilla kyseinen pääaine on opintosopimuksessa (vahvistetussa HOPSissa) ennen kuluvan lukuvuoden päättymistä, tulee olla mahdollisuus suorittaa se. Seuraavan lukuvuoden opetussuunnitelman laadinnan yhteydessä koulutusohjelmia pyydetään ilmoittamaan kaikki pääaineet, joita ne tarjoavat seuraavana lukuvuonna. Ei siis pelkästään uusia ja lakkautettavia pää- ja sivuaineita. Vastaavat tiedot toimitetaan myös erillisestä sivuaineesta. Erillisinä sivuaineina tarjottavat opintokokonaisuudet vahvistetaan korkeakoulun akateemisten asiain komiteassa samaan aikaan pää- ja sivuaineiden kanssa. Tarjontaa muuttaessaan koulutusohjelman tulee liittää mukaan perustelut. Koulutusohjelmassa määritellään: - pääaineen nimi, joka kuvaa sisältöä. Nimi ilmoitetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. - pääaineen rakenne (eli mistä moduuleista pääaine koostuu) sekä sisältö (eli moduuleihin kuuluvat kurssit) - pääaineen voimaantulleet vastuualuekoodit (esim. T1040) - pääaineen opetusyksikkö (tai yksiköt) (esim. Puu-28) - pääaineen vastaavat professorit Pää- ja sivuaineet luetellaan erikseen alemmassa ja ylemmässä perustutkinnossa. Jokainen uusi pääaine merkitään selkeästi UUSI ja poistuva pääaine merkitään POIS, jotta erot edellisen lukuvuoden tarjontaan käyvät selvästi ilmi. Uuden pääaineen nimen tulee olla kuvaava ja tarkkaan harkittu, sillä myös mahdolliset muutokset nimessä täytyy uudelleen hyväksyttää. Koulutusneuvoston valmistelemat esitykset toimitetaan korkeakoulun opetussuunnitelma-asioita koordinoivalle suunnittelijalle, joka kokoaa esitykset korkeakoulun akateemisen komitean käsittelyä varten. Tarkemmat ohjeet tietojen toimittamistavasta ja asiaa koordinoivasta suunnittelijasta tiedotetaan korkeakoulukohtaisesti. Korkeakoulun akateemisen komitean päätöksen jälkeen uusille pää- ja sivuaineille sekä erillisille sivuaineille annetaan koodit. Koodit määrittelee Aalto-yliopiston OODI-tiimi. Tarkemmasta menettelytavasta aineiden koodaamisessa tiedotetaan myöhemmin Jatkokoulutuksen tutkimusalan perustaminen ja lakkauttaminen

12 LIITE 1 12 (15) Tieteellinen jatkokoulutus suunnitellaan ja järjestetään korkeakoulun suunnittelemina tutkimusalakohtaisina kokonaisuuksina. Korkeakoulun tutkintosäännön 30 ja 31 :ssä määrätään jatkokoulutuksen opinnoista ja niiden sisällöstä. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista. Korkeakoulu vahvistaa opiskelijan tutkimusalan. Jatkokoulutuksen tutkimusalat ovat kokonaisuuksia, jotka suuntautuvat tieteellisen ajattelun ja uuden tiedon kehittämiseen jollakin teknillistieteellisellä tutkimusalueella. Tutkimusala muodostaa jatkoopiskelijan opintojen perustan. Jokaisella jatko-opiskelijalla on vahvistettuna tutkimusala, jonka alueelta hän suorittaa tutkimusalan moduulin opinnot ja tekee jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön. Suositus on, että jatkokoulutuksen tutkimusala käsittää useamman professuurin. Pääsääntöisesti professuuri kuuluu ainoastaan yhteen tutkimusalaan. Poikkeustapauksessa professuuri voi kuulua useampaan kuin yhteen tutkimusalaan, mikäli on muodostettu monitieteellinen jatkokoulutuksen tutkimusala yhteistyössä toisten tutkimusalueiden professuurien kanssa. Tohtorinkoulutusneuvostoja pyydetään vuosittain ilmoittamaan kaikki seuraavana lukuvuonna tarjottavat jatkokoulutuksen tutkimusalat samanaikaisesti perustutkintojen pääaineiden kanssa. Jokaisen uuden tutkimusalan kohdalle merkitään UUSI ja poistuvan tutkimusalan kohdalle merkitään POIS, jotta erot edellisen lukuvuoden tarjontaan käyvät selvästi ilmi. Tohtorinkoulutusneuvosto valmistelee esityksen uuden jatkokoulutuksen tutkimusalan perustamisesta korkeakoulun akateemisen komitean käsittelyyn. Esityksessä määritellään: - Jatkokoulutuksen tutkimusalan nimi, joka kuvaa sisältöä. Nimi määritellään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uuden tutkimusalan nimen tulee olla kuvaava ja tarkkaan harkittu, sillä mahdolliset muutokset nimessä täytyy uudelleen hyväksyttää. - vähintään yksi vastuuyksikkö (esim. T3030) - vastuuprofessori ja opetusyksikkökoodi (esim. T-111). - Lyhyet perustelut: Tohtorinkoulutusneuvoston tulee esittää perustelut uuden tutkimusalan perustamiselle ja olemassa olevan tutkimusalan lakkauttamiselle. Korkeakoulun akateemisen komitean päätöksen jälkeen tutkimusaloille annetaan koodit myöhemmin annettavien ohjeiden mukaisesti. Nämä ohjeet jatkokoulutuksen tutkimusalojen perustamisesta perustuvat tämän päätöksen päivämäärän mukaiseen tilanteeseen. Tarkempia korkeakoulukohtaisia ohjeita tulee kevään 2012 aikana.

13 LIITE 1 13 (15) 5.3. Kurssien lisäykset, poistot ja muutokset listan sekä Moduulien lisäykset ja poistot listan laatiminen Lista uusista, poistettavista ja muokatuista kursseista/opintojaksoista (ns. LPM-lista) kerätään luvussa 3. ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Listat hyväksytään koulutusneuvostossa ja jaetaan tiedoksi muille korkeakouluille mennessä. Lisäksi LPM-listat tulee saattaa tiedoksi korkeakoulun akateemiselle komitealle kokoukseen, jossa komitea päättää opetussuunnitelmista (toukokuu 2012). Uuden kurssin perustamisessa on syytä huomioida seuraavat seikat: Kurssitarjontaa tulee tarkastella opetuksen suunnittelun yhteydessä kokonaisuutena. Uuden kurssin perustamisen lähtökohtana ovat aina koulutusohjelman osaamistavoitteet. Kurssin osaamistavoitteita, sisältöä ja opetusmenetelmiä suunniteltaessa tulee huomioida seuraavat asiat: - kurssin sijoittuminen opetussuunnitelmassa (moduuli tai vastaava, pakollinen/vaihtoehtoinen) ja miten kurssi integroituu kokonaisuuteen sekä sitä edeltäviin ja seuraaviin kursseihin - kurssin ajoitus opetussuunnitelmassa - kurssin mitoitus; ohjeita mitoitukseen löytyy esimerkiksi SUJU -projektisivustolta ( Kurssin resursoinnin varmistamiseksi uuden kurssin perustamisesta tulee käydä riittävä keskustelu opetuksesta vastaavalla laitoksella. Lisäksi tulee selvittää, voidaanko suunniteltu sisältö toteuttaa olemassa olevia kursseja kehittämällä. LPM-listalla luetellaan kurssit koodin mukaisessa järjestyksessä. UUSI KURSSI ELI LISÄYS: Kurssin koodin tulee olla yksiselitteinen nimen ja opintopistemäärän suhteen. Jos näissä tekijöissä tapahtuu muutoksia, perustetaan aina uusi kurssi, jolla on uusi koodi. Uusi kurssi perustetaan myös silloin, kun kurssin sisältö muuttuu oleellisesti. Uusi kurssi perustetaan jos: - kurssin nimi muuttuu - jatko-opintokelpoisuus poistetaan (L / P merkintä) - vaihtuvasisältöisyys poistetaan (V merkintä) - kurssin opintopistemäärä muuttuu (esim. 2 op -> 3 op - liukuvalaajuisella kurssilla opintopistemäärä muuttuu suppeammaksi (esim. 2-5 op -> 2-3 op) - opintopistemäärän laajentaminen liukuvalaajuisessa kurssissa tai muutos liukuvalaajuiseksi o (kurssin laajuuden muuttaminen vanhalle koodille tulee perustella ) o (esim. 1 op -> 1-2 op tai 2-3 op -> 1-4 op) Voidaan käsitellä tapauskohtaisesti myös muutoksena, jos kurssikoodia ei perustellusta syystä voida vaihtaa. Uudesta kurssista ilmoitettavat tiedot - kurssikoodi (ei saa olla aiemmin käytetty) - * kurssin nimi: suomi, ruotsi, englanti (jos kurssikieli on englanti, nimi ilmoitetaan vain englanniksi) (ruotsi vain tekniikan alan kouluissa) - jatko-opintokelpoisuus - laajuus

14 LIITE 1 14 (15) - opetuksen järjestävän laitoksen vastuualuekoodi (T-koodi) - kieli - opettajat (ei pakollinen tieto) - arvosteluasteikko - vaihtuvasisältöisyys - leikkaavuus toisen kurssin kanssa (eli korvaavuus, voiko suorittaa molempia jne) Opetussuunnitelmatietoihin kirjataan lisäksi seuraavat tiedot ja olisi tärkeää toimittaa ne mahdollisimman lopullisina ja täydellisinä jo alkuvaiheessa: - opetusperiodi - esitiedot - osaamistavoitteet ja sisältö - toteutus ja työmuodot - arvosteluperusteet - oppimateriaali - korvaavuudet Lisäksi kurssista voidaan ilmoittaa kurssin asema, kurssin taso, kurssin kotisivu, CEFR-taso (koskee kielikursseja) ja muita lisätietoja. Näiden tietojen perusteella koulutusohjelmien opetussuunnitelmien valmistelijat pystyvät muodostamaan mahdollisimman kattavan käsityksen uudesta kurssista. * Kurssin nimi Suomenkielisestä ja ruotsinkielisestä kurssista kurssin nimi ja kuvaustiedot ilmoitetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Englanninkielisestä kurssista kurssin nimi ja kuvaustiedot ilmoitetaan vain englanniksi. KURSSIN POISTUMINEN ELI POISTO: Jos kurssi/opintojakso poistetaan, on sille esitettävä korvaavuus, mikäli sellainen on olemassa tai yhteyshenkilö, johon otetaan tarvittaessa yhteyttä. Vaikka kurssi/opintojakso poistetaan opetussuunnitelmasta, on siitä tutkintosäännön mukaan järjestettävä suoritusmahdollisuus ainakin seuraavan vuoden ajan. KURSSIN MUUTOS: Muutoksena ilmoitettavia asioita ovat: - opintokohteen nimen kirjoitusvirheen korjaus - vaihtuvasisältöisyyden lisäys (lisää vaihtuvasisältöisyyden myös takautuvasti) - jatko-opintokelpoisuuden lisäys (lisää kelpoisuuden myös takautuvasti) - opetuskielen muutos * - opettajan muutos - mahdollinen korvaavuus/leikkaavuus - opetusperiodi * Jos muutetaan aikaisemmin suomenkielisenä perustettu kurssi englanninkieliseksi, tulee muutoksena ilmoittaa myös suomen- ja ruotsinkielisten nimien poisto.

15 LIITE 1 15 (15) Moduulien lisäykset ja poistot MODUULIN LISÄYS: Uusista perustettavista moduuleista ilmoitetaan moduulin koodi ja nimi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uuden moduulin koodi määritellään korkeakoulussa aikaisempien vuosien tapaan. Koodin tulee olla sellainen, että sitä ei ole aiemmin käytetty. Uudet moduulit perustetaan Oodi-kantaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaisesti. MODUULIN POISTO: Moduulia poistettaessa tulee ottaa huomioon, että opiskelijoilla, joilla kyseinen moduuli on hyväksytty HOPSiin, tulee olla mahdollisuus suorittaa se tai vastaavan sisältöinen moduuli loppuun.