VASTINEET KYMENLAAKSON ENERGIAMAAKUNTAKAAVAA KOSKEVIIN VALITUKSIIN YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE

Transkriptio

1 MAAKUNTAHALLITUS VASTINEET KYMENLAAKSON ENERGIAMAAKUNTAKAAVAA KOSKEVIIN VALITUKSIIN YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE 1. VASTINE ILKKA MAASKOLA Valittaja vaatii Harvajanniemen pohjoisosan tuulivoimaloiden alueen jättämistä vahvistamatta. 1. Maakuntaenergiakaavaehdotuksen laadinnasta ja vuorovaikutuksesta alueiden omistajien kanssa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa tiedottamisvelvoite on sitä suurempi, mitä yksityiskohtaisemmasta ja sitovammasta kaavasta on kyse. Maakuntakaava on yleispiirteinen usean kunnan aluetta koskeva kaava. Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta on tiedotettu laajemmin kuin laki edellyttää. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on ollut julkisesti nähtävillä , on esitetty kaavan aikataulu, osallistumismenettelyt ja tiedottamisen tavat. Tämän asiakirjan, "kaavaprosessin käsikirjoituksen", merkitys korostuu maakuntakaavassa, jossa maanomistajakohtaista tiedotusta ei ole ja osallisten on itse seurattava aktiivisesti kaavan etenemistä. Kaavan kuulutukset on julkaistu maakuntalehdissä ja Kymenlaakson liiton internet-sivuilla. Kaava on ollut nähtävillä maakunnan kunnissa ja maakuntatalolla sekä Kymenlaakson liiton internet-sivuilla luonnosvaiheessa ja ehdotusvaiheessa Lisäksi sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa on järjestetty yleisötilaisuudet kaikissa maakunnan kunnissa. Luonnosvaihe: Iitti Kouvola Hamina Pyhtää Virolahti ja Miehikkälä Kotka Ehdotusvaihe: Pyhtää Kouvola Iitti Miehikkälä Virolahti Kotka Hamina Kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävillä olossa ovat olleet esillä kaikki selvitykset, joihin kaavaratkaisu perustuu. Maakuntakaavakartan mittakaava vastaa kaavatason yleispiirteisyyttä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kymenlaakson Energiamaakuntakaavan mittakaava on 1: Tämä lisäksi on laadittu maanomistajia varten tarkemmat tulkintakartat, jotka ovat olleet nähtävillä olleessa aineistossa mukana. Valituksen ensimmäinen allekirjoittaja on osallistunut kaavan esittelytilaisuuteen ja tämän lisäksi ollut henkilökohtaisesti yhteydessä Kymenlaakson liittoon ja maakuntahallitukseen. Valittajan jättämä muistutus kaavasta on käsitelty maakuntahallituksessa Lisäksi valittaja on jättänyt mielipidekirjeen nähtävillä oloajan ulkopuolella, joka on käsitelty maakuntahallituksessa

2 Yhteenvetona Kymenlaakson liitto toteaa, että maakuntakaavaprosessi on ollut lain edellyttämällä tavalla avoin ja tarjonnut vaikutusmahdollisuudet kaikille osallisille. 2. Ehdotetun kaava-alueen sijoittuminen. Tuulivoimaloiden, siirtolinjojen ja huoltoteiden rakentamisen seuraukset sekä vaikutukset alueen luontoarvoihin ja virkistyskäyttöön Energiamaakuntakaavan ratkaisut perustuvat Kymenlaakson tuulivoimaselvitykseen ja muihin kaavan laadintaan liittyviin selvityksiin. Lähtökohtaisesti tuulivoimaloiden alueita ei osoiteta luonnon tai maiseman arvoalueille eikä asutuksen läheisyyteen. Energiamaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueet on rajattu vähintään 500 metrin etäisyydelle rakennusrekisterissä olevista vakituisista ja loma-asunnoista. Rakennusrekisterin mukaan Harvajanniemen pohjoisosan tuulivoimaloiden alueella ei ole vapaa-ajan tai vakituisia asuntoja. Tuulivoimaselvityksen yhteydessä on arvioitu tuulivoimaloiden alueiden vaikutuksia linnustoon, maisemaan, pinta- ja pohjavesiin, kasvillisuuteen, ilmastoon, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, kansan- ja aluetalouteen, liikenteeseen sekä turvallisuuteen. Osana tuulivoimaselvitystä on tehty Kymenlaakson tuulivoimasuunnitteluun liittyvä linnustoarviointi, joka käsittelee isokokoisten lintujen levähdysalueita ja lentoreittejä ruokailu- ja yöpymispaikkojen välillä, vesilintujen levähdysalueita merialueella, arktisten lintujen muuttoreittejä sekä petolintujen muuttoreittejä. Lisäksi on laadittu erillisraportit tuulivoimaloiden alueiden rajausten perusteluista sekä vaikutusten arviointi. Raportit on laadittu maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella ohjausryhmän ohjauksessa. Tuulivoimaselvitystä ohjasi laaja ohjausryhmä, jossa oli edustajat kaikista maakunnan kunnista ja kehittämisyhtiöistä, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, alueen energiayhtiöistä, ilmailuhallinnosta, puolustusvoimista, liikenteen turvallisuusvirastosta, metsäkeskuksesta, metsähallituksesta sekä Kymenlaakson ympäristöpoliittisesta neuvottelukunnasta, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiristä, Kymenlaakson lintutieteellisestä yhdistyksestä ja Kotkan ympäristöseurasta. Mahdollisen tuulivoimatuotannon aiheuttamat konkreettiset melu-, välke- ja valovaikutukset tulee selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaavatasolla näiden vaikutusten konkreettinen selvittäminen on mahdotonta, sillä meluun ja välkkeeseen vaikuttaa merkittävästi mm. tuulivoimalan tarkka sijainti, voimalan korkeus ja voimalatyyppi, jotka tarkentuvat kuntakaavoituksen ja muiden tarkemman tason suunnitteluprosessien yhteydessä. Maakuntakaavassa annettu suunnittelumääräys velvoittaa selvittämään vaikutukset asumisen, työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Toinen suunnittelumääräys velvoittaa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä pyytämään lausunnon puolustusvoimilta, selvittämään vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja pyrkimään estämään tuulivoimatuotannon kielteisten vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa annettuihin alueiden erityisominaisuuksiin. Harvajanniemen pohjoisosan erityisominaisuuksia ovat: Maisema Asutus Luonto Kulttuuriympäristö Harvajanniemen tuulivoima-alue Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Kuorsalo Maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Kattilainen-Klamila Geologisesti arvokkaat muodostumat: Manstuolin harjualue, Santanen ja Halssi Tuulivoima-alueen läheisyyden vakituinen ja loma-asutus Lintujen lentoreitit Kalasääsken pesäpaikat Suurikokoisten petolintujen muuttoreitit Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Suuri Rantatie, Kuorsalo Muinaismuistot: pronssikautinen hautapaikka Olemassa olevan maaseutu- ja luonto maakuntakaavan aluevaraus: tuulivoimatuotantoon soveltuva alue

3 Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleispiirteinen suunnitelma. Energiamaakuntakaavan ympäristövaikutukset on selvitetty MRA 1 :n edellyttämällä tarkkuudella ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus. On huomioitava, että maakuntakaavoituksella ei voida ratkaista erityislainsäädännön piiriin kuuluvia asioita. Tuulivoimalan toteuttaminen edellyttää esimerkiksi ympäristösuojelulain (86/2000, YSL) mukaista ympäristölupaa tai YVA-lain (586/1994) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Mikäli tuulivoimaloiden alueiden läheisyydessä on luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita, on niistä erillinen kaavamääräys aluekohtaisesti. Harvajanniemen pohjoisosan kaavamääräyksessä huomioidaan em. taulukon mukaiset erityisominaisuudet. Tuulivoimaloiden suunnittelun yhteydessä on myös tutkittava ja arvioitava hankkeen vaikutukset rakennetun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Kymenlaaksosta on olemassa muinaismuistokohteiden ajankohtainen inventointitieto, joka on huomioitu vahvistetussa maakuntakaavassa. Harvajanniemen pohjoisosa tuulivoimaloiden alueella on suunnittelumääräyksellä huomioitu Muinaismuistot: pronssikautinen hautapaikka. MRL:n mukaista lupa-asiaa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on noudatettava mitä muinaismuistolaissa säädetään (MRL 197 ). Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja suoraan muinaismuistolain (295/1963) nojalla. Näin ollen rauhoitus koskee myös ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tuulivoimaselvityksen yhteydessä on myös tutkittu tuulivoimaloiden alueiden suhde tie- ja muun teknisen huollon verkostoon. Esitetyt tuulivoimaloiden alueet ovat tästä syystä myös tieverkoston suhteen edullisilla alueilla. Energiamaakuntakaavan perusselvityksenä olevan tuulivoimaselvityksen ja kaavan laadinnan yhteydessä on perusteellisesti tutkittu tuulivoimaloiden alueiden vaikutukset ihmisiin ja luontoon maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan vaikutusten arviointityö käynnistyi jo perus- ja taustaselvitysten laadinnan yhteydessä. Linnustoon liittyviä kysymyksiä on käsitelty laajasti koko kaavan laadintaprosessin aikana. Myös petolintuihin ja niiden muuttoon on kiinnitetty huomiota. Arviointiraporteista ilmenee selkeästi, miten linnustoon liittyvät näkökulmat on otettu huomioon kaavaratkaisuja tehtäessä. Kaavaratkaisun vaikutuksia linnustoon on käsitelty seuraavissa erillis- ja perusselvityksissä: Kymenlaakson tuulivoimaselvitys 2010 Kymenlaakson tuulivoimasuunnitteluun liittyvä linnustoarviointi 2011 Tuulivoimaloiden alueiden rajausten perustelut (luonnosvaiheen selvitys sekä ehdotusvaiheen selvitys) Kymenlaakson energiamaakuntakaava, Kaavaratkaisujen vaikutusten arviointi (luonnosvaiheen selvitys sekä ehdotusvaiheen selvitys) Selvityksistä ilmenee, miten Kymenlaakson potentiaalisia tuulivoimatuotannon alueita (=teknistaloudellisesti soveltuvat kohteet) on karsittu pois kaavasta tai supistettu vaikutusarvioinnin seurauksena. Selvityksissä ja arviointiprosessissa on huomioitu suurikokoisten petolintujen keskittymät ja esiintymiset maakuntakaavan edellyttämällä yleispiirteisyydellä. Tämä ilmenee sekä perusselvityksestä (erityisesti linnustoselvitys,) että arviointiraporteista. Lintujen keskittymiä ja esiintymisiä on tutkittu mukaan lukien merikotkan ja kalasääksen pesimäpaikat. Petolintujen muuttoreittejä käsitellään linnustoselvityksessä omassa kappaleessaan. Yksittäisten lajien kuten riistalintujen, petolintujen, liitto-oravan-, lepakko yms. lajien osalta voidaan pääsääntöisesti lähteä sitä, ettei niitä ole tarpeen selvittää kattavasti maakuntakaavaa laadittaessa. Maakuntakaavaa laadittaessa on selvitysten avulla voitu kuitenkin varmistua sitä, että kaavan sallimien

4 toteuttamisvaihtoehtojen puitteessa on löydetty sellainen ratkaisu, joka täyttää kaavalle asetetut sisältövaatimukset. Energiamaakuntakaavan vaikutukset linnustoon on selvitetty MRL :n edellyttämällä tarkkuudella ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaratkaisuilla on sovitettu yhteen linnustoarvot ja uusiutuvan energiatuotannon tarpeet valtakunnallisten aukeidenkäyttötavoitteiden sekä MRL:n vaatimusten mukaisesti. Energiamaakuntakaavan mittakaava on 1: Tämä lisäksi on laadittu maanomistajia varten tarkemmat tulkintakartat, jotka ovat olleet nähtävillä olleessa aineistossa mukana. Tulkintakartat ovat tarkemmassa mittakaavassa kuin itse kaavakartta ja niiden pohjalle on tulkinnan helpottamiseksi tulostettu peruskartta. Tuulivoima-alueiden analyysin perustekijöinä on ollut tuulisuus (vähintään 6 m/s 100 metrin korkeudella Suomen Tuuliatlaksen mukaan). Kaavaprosessin aikana tuulivoimaselvityksessä esiin nousseita alueita on tutkittu vielä tarkemmin. Tuulivoimaloiden toiminta-alue ulottuu tuulennopeuksien suhteen välille 5-25 m/s. Mahdollisen tuulivoimatuotannon tarkemmassa suunnittelussa alueilla tehdään tuulimittauksia, joiden avulla mitataan tarkemmin alueen tuuliolosuhteita, keskituulennopeuksia ja turbulenttisuutta. Yksi tuulivoimala perustuksineen vie suhteellisen pienen alan maata ja voimaloiden väliin jäävää aluetta voidaan hyödyntää mm. maa- ja metsätalouskäyttöön. Mahdollinen tuulivoimatuotanto ei estä jokamiehen oikeuksin tapahtuvaa virkistystä eikä alueella harjoitettavaa metsästystoimintaa tai metsästyskoirien koulutusta. Laki puolustusvoimista määrittelee puolustusvoimien tehtävät ja toimivallan. Tuulivoimatuotannon suunnitteluvaiheessa on pyydettävä lausunto puolustusvoimilta. Energiamaakuntakaavassa on lisäksi annettu suunnittelumääräys, jolla velvoitetaan pyytämään puolustusvoimien lausunto alueiden yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Tuulivoimaselvitys sekä itse kaava on laadittu yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Kaavassa on yhteen sovitettu puolustusvoimien alueet sekä tuulivoimaloiden alueet. Maakuntakaavassa ei oteta kantaa siihen mikä taho mahdollisesti tuulivoimatuotantoa toteuttaa. Yhteenvetona Kymenlaakson liitto toteaa, että energiamaakuntakaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaisesti. Kaava perustuu riittäviin selvityksiin ja kaavan vaikutukset on arvioitu maakuntakaavan edellyttämällä tasolla. 3. Yhteenveto Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa. Maakuntavaltuuston kokoonpano noudattaa kunnallisvaalien tulosta, tasa-arvolakia ja kuntien kokoa. Energiamaakuntakaavan kaavaprosessi on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ollut avoin ja vuorovaikutteinen. Valituksessa mainitulla kiinteistöllä ( ) ei rakennusrekisterin mukaan ole rakennuksia.

5 Kymenlaakson liiton suunnittelijoiden tekemän maastokäynnin yhteydessä valittajan mainitsemalta palstalta löytyi kuvan mukainen katosrakennelma. Muutoin palstan yleisilme on talousmetsää. Kymenlaakson liitto toteaa, ettei rakennuslupahakemus automaattisesti takaa rakennusluvan saamista. Yhteenvetona Kymenlaakson liitto toteaa, että Energiamaakuntakaava perustuu tuulivoimaloiden alueiden osalta Kymenlaakson Tuulivoimaselvitykseen. Kaavan vaikutukset on arvioitu maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella ja arviointi koottu arviointiraporttiin. Kaavassa annetuilla kaavamääräyksillä minimoidaan mm. asumiseen, virkistykseen sekä maisema- ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Kymenlaakson maakuntahallitus katsoo, että energiamaakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen, kaava on laadittu MRL:n sisältövaatimusten mukaisesti ja vaikutukset arvioitu maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella ja että Harvajanniemen pohjoisosan kaavamerkintä tulee vahvistaa muun kaavan osana.

6 2. VASTINE ILKKA MAASKOLA JA KUUSI MUUTA Valittaja vaatii Hulkkiankankaan tuulivoimaloiden alueen jättämistä vahvistamatta. 1. Maakuntaenergiakaavaehdotuksen laadinnasta ja vuorovaikutuksesta alueiden omistajien kanssa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa tiedottamisvelvoite on sitä suurempi, mitä yksityiskohtaisemmasta ja sitovammasta kaavasta on kyse. Maakuntakaava on yleispiirteinen usean kunnan aluetta koskeva kaava. Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta on tiedotettu laajemmin kuin laki edellyttää. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on ollut julkisesti nähtävillä , on esitetty kaavan aikataulu, osallistumismenettelyt ja tiedottamisen tavat. Tämän asiakirjan, "kaavaprosessin käsikirjoituksen", merkitys korostuu maakuntakaavassa, jossa maanomistajakohtaista tiedotusta ei ole ja osallisten on itse seurattava aktiivisesti kaavan etenemistä. Kaavan kuulutukset on julkaistu maakuntalehdissä ja Kymenlaakson liiton internet-sivuilla. Kaava on ollut nähtävillä maakunnan kunnissa ja maakuntatalolla sekä Kymenlaakson liiton internet-sivuilla luonnosvaiheessa ja ehdotusvaiheessa Lisäksi sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa on järjestetty yleisötilaisuudet kaikissa maakunnan kunnissa. Luonnosvaihe: Iitti Kouvola Hamina Pyhtää Virolahti ja Miehikkälä Kotka Ehdotusvaihe: Pyhtää Kouvola Iitti Miehikkälä Virolahti Kotka Hamina Kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävillä olossa ovat olleet esillä kaikki selvitykset, joihin kaavaratkaisu perustuu. Maakuntakaavakartan mittakaava vastaa kaavatason yleispiirteisyyttä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kymenlaakson Energiamaakuntakaavan mittakaava on 1: Tämä lisäksi on laadittu maanomistajia varten tarkemmat tulkintakartat, jotka ovat olleet nähtävillä olleessa aineistossa mukana. Valituksen ensimmäinen allekirjoittaja on osallistunut kaavan esittelytilaisuuteen ja tämän lisäksi ollut henkilökohtaisesti yhteydessä Kymenlaakson liittoon ja maakuntahallitukseen. Valittajien jättämät muistutukset kaavasta on käsitelty maakuntahallituksessa Lisäksi valittaja on jättänyt mielipidekirjeen nähtävillä oloajan ulkopuolella, jota on käsitelty maakuntahallituksessa Yhteenvetona Kymenlaakson liitto toteaa, että maakuntakaavaprosessi on ollut lain edellyttämällä tavalla avoin ja tarjonnut vaikutusmahdollisuudet kaikille osallisille. 2. Ehdotetun kaava-alueen sijoittuminen. Tuulivoimaloiden, siirtolinjojen ja huoltoteiden rakentamisen seuraukset sekä vaikutukset alueen luontoarvoihin ja virkistyskäyttöön

7 Energiamaakuntakaavan ratkaisut perustuvat Kymenlaakson tuulivoimaselvitykseen ja muihin kaavan laadintaan liittyviin selvityksiin. Lähtökohtaisesti tuulivoimaloiden alueita ei osoiteta luonnon tai maiseman arvoalueille eikä asutuksen läheisyyteen. Energiamaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueet on rajattu vähintään 500 metrin etäisyydelle rakennusrekisterissä olevista vakituisista ja loma-asunnoista. Rakennusrekisterin mukaan Hulkkiankankaan tuulivoimaloiden alueella ei ole vapaa-ajan tai vakituisia asuntoja. Tuulivoimaselvityksen yhteydessä on arvioitu tuulivoimaloiden alueiden vaikutuksia linnustoon, maisemaan, pinta- ja pohjavesiin, kasvillisuuteen, ilmastoon, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, kansan- ja aluetalouteen, liikenteeseen sekä turvallisuuteen. Osana tuulivoimaselvitystä on tehty Kymenlaakson tuulivoimasuunnitteluun liittyvä linnustoarviointi, joka käsittelee isokokoisten lintujen levähdysalueita ja lentoreittejä ruokailu- ja yöpymispaikkojen välillä, vesilintujen levähdysalueita merialueella, arktisten lintujen muuttoreittejä sekä petolintujen muuttoreittejä. Lisäksi on laadittu erillisraportit tuulivoimaloiden alueiden rajausten perusteluista sekä vaikutusten arviointi. Raportit on laadittu maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella ohjausryhmän ohjauksessa. Tuulivoimaselvitystä ohjasi laaja ohjausryhmä, jossa oli edustajat kaikista maakunnan kunnista ja kehittämisyhtiöistä, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, alueen energiayhtiöistä, ilmailuhallinnosta, puolustusvoimista, liikenteen turvallisuusvirastosta, metsäkeskuksesta, metsähallituksesta sekä Kymenlaakson ympäristöpoliittisesta neuvottelukunnasta, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiristä, Kymenlaakson lintutieteellisestä yhdistyksestä ja Kotkan ympäristöseurasta. Mahdollisen tuulivoimatuotannon aiheuttamat konkreettiset melu-, välke- ja valovaikutukset tulee selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaavatasolla näiden vaikutusten konkreettinen selvittäminen on mahdotonta, sillä meluun ja välkkeeseen vaikuttaa merkittävästi mm. tuulivoimalan tarkka sijainti, voimalan korkeus ja voimalatyyppi, jotka tarkentuvat kuntakaavoituksen ja muiden tarkemman tason suunnitteluprosessien yhteydessä. Maakuntakaavassa annettu suunnittelumääräys velvoittaa selvittämään vaikutukset asumisen, työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Toinen suunnittelumääräys velvoittaa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä pyytämään lausunnon puolustusvoimilta, selvittämään vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja pyrkimään estämään tuulivoimatuotannon kielteisten vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa annettuihin alueiden erityisominaisuuksiin. Hulkkiankankaan alueen erityisominaisuuksia ovat: Asutus Luonto Maa-ainesten otto Puolustusvoimat Tuulivoima-alueen läheisyyden asutus Natura-2000 ohjelman kohteet: Onkamaanjärvi Suurikokoisten petolintujen muuttoreitit Kiviojankangas Vallanjärvi Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleispiirteinen suunnitelma. Energiamaakuntakaavan ympäristövaikutukset on selvitetty MRA 1 :n edellyttämällä tarkkuudella ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus. On huomioitava, että maakuntakaavoituksella ei voida ratkaista erityislainsäädännön piiriin kuuluvia asioita. Tuulivoimalan toteuttaminen edellyttää esimerkiksi ympäristösuojelulain (86/2000, YSL) mukaista ympäristölupaa tai YVA-lain (586/1994) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Mikäli tuulivoimaloiden alueiden läheisyydessä on luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita, on niistä erillinen kaavamääräys aluekohtaisesti. Hulkkiankankaan alueen kaavamääräyksessä huomioidaan em. taulukon mukaiset erityisominaisuudet. Tuulivoimaloiden suunnittelun yhteydessä on myös tutkittava ja arvioitava hankkeen vaikutukset rakennetun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Kymenlaaksosta on olemassa muinaismuistokohteiden ajankohtainen inventointitieto, joka on huomioitu vahvistetussa

8 maakuntakaavassa. Hulkkiankankaan tuulivoimaloiden alueella ei ole muinaismuistokohteita. MRL:n mukaista lupa-asiaa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on noudatettava mitä muinaismuistolaissa säädetään (MRL 197 ). Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja suoraan muinaismuistolain (295/1963) nojalla. Näin ollen rauhoitus koskee myös ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tuulivoimaselvityksen yhteydessä on myös tutkittu tuulivoimaloiden alueiden suhde tie- ja muun teknisen huollon verkostoon. Esitetyt tuulivoimaloiden alueet ovat tästä syystä myös tieverkoston suhteen edullisilla alueilla. Energiamaakuntakaavan perusselvityksenä olevan tuulivoimaselvityksen ja kaavan laadinnan yhteydessä on perusteellisesti tutkittu tuulivoimaloiden alueiden vaikutukset ihmisiin ja luontoon maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan vaikutusten arviointityö käynnistyi jo perus- ja taustaselvitysten laadinnan yhteydessä. Linnustoon liittyviä kysymyksiä on käsitelty laajasti koko kaavan laadintaprosessin aikana. Myös petolintuihin ja niiden muuttoon on kiinnitetty huomiota. Arviointiraporteista ilmenee selkeästi, miten linnustoon liittyvät näkökulmat on otettu huomioon kaavaratkaisuja tehtäessä. Kaavaratkaisun vaikutuksia linnustoon on käsitelty seuraavissa erillis- ja perusselvityksissä: Kymenlaakson tuulivoimaselvitys 2010 Kymenlaakson tuulivoimasuunnitteluun liittyvä linnustoarviointi 2011 Tuulivoimaloiden alueiden rajausten perustelut (luonnosvaiheen selvitys sekä ehdotusvaiheen selvitys) Kymenlaakson energiamaakuntakaava, Kaavaratkaisujen vaikutusten arviointi (luonnosvaiheen selvitys sekä ehdotusvaiheen selvitys) Selvityksistä ilmenee, miten Kymenlaakson potentiaalisia tuulivoimatuotannon alueita (=teknistaloudellisesti soveltuvat kohteet) on karsittu pois kaavasta tai supistettu vaikutusarvioinnin seurauksena. Selvityksissä ja arviointiprosessissa on huomioitu suurikokoisten petolintujen keskittymät ja esiintymiset maakuntakaavan edellyttämällä yleispiirteisyydellä. Tämä ilmenee sekä perusselvityksestä (erityisesti linnustoselvitys,) että arviointiraporteista. Lintujen keskittymiä ja esiintymisiä on tutkittu mukaan lukien merikotkan ja kalasääksen pesimäpaikat. Petolintujen muuttoreittejä käsitellään linnustoselvityksessä omassa kappaleessaan. Yksittäisten lajien kuten riistalintujen, petolintujen, liitto-oravan-, lepakko yms. lajien osalta voidaan pääsääntöisesti lähteä sitä, ettei niitä ole tarpeen selvittää kattavasti maakuntakaavaa laadittaessa. Maakuntakaavaa laadittaessa on selvitysten avulla voitu kuitenkin varmistua sitä, että kaavan sallimien toteuttamisvaihtoehtojen puitteessa on löydetty sellainen ratkaisu, joka täyttää kaavalle asetetut sisältövaatimukset. Energiamaakuntakaavan vaikutukset linnustoon on selvitetty MRL :n edellyttämällä tarkkuudella ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaratkaisuilla on sovitettu yhteen linnustoarvot ja uusiutuvan energiatuotannon tarpeet valtakunnallisten aukeidenkäyttötavoitteiden sekä MRL:n vaatimusten mukaisesti. Energiamaakuntakaavan mittakaava on 1: Tämä lisäksi on laadittu maanomistajia varten tarkemmat tulkintakartat, jotka ovat olleet nähtävillä olleessa aineistossa mukana. Tulkintakartat ovat tarkemmassa mittakaavassa kuin itse kaavakartta ja niiden pohjalle on tulkinnan helpottamiseksi tulostettu peruskartta.

9 Tuulivoima-alueiden analyysin perustekijöinä on ollut tuulisuus (vähintään 6 m/s 100 metrin korkeudella Suomen Tuuliatlaksen mukaan) ja maaston korkeusasema. Kaavaprosessin aikana tuulivoimaselvityksessä esiin nousseita alueita on tutkittu vielä tarkemmin. Tuulivoimaloiden toiminta-alue ulottuu tuulennopeuksien suhteen välille 5-25 m/s. Mahdollisen tuulivoimatuotannon tarkemmassa suunnittelussa alueilla tehdään tuulimittauksia, joiden avulla mitataan tarkemmin alueen tuuliolosuhteita, keskituulennopeuksia ja turbulenttisuutta. Yksi tuulivoimala perustuksineen vie suhteellisen pienen alan maata ja voimaloiden väliin jäävää aluetta voidaan hyödyntää mm. maa- ja metsätalouskäyttöön. Mahdollinen tuulivoimatuotanto ei estä jokamiehen oikeuksin tapahtuvaa virkistystä eikä alueella harjoitettavaa metsästystoimintaa tai metsästyskoirien koulutusta. Laki puolustusvoimista määrittelee puolustusvoimien tehtävät ja toimivallan. Tuulivoimatuotannon suunnitteluvaiheessa on pyydettävä lausunto puolustusvoimilta. Energiamaakuntakaavassa lisäksi annettu suunnittelumääräys, jolla velvoitetaan pyytämään puolustusvoimien lausunto alueiden yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Tuulivoimaselvitys sekä itse kaava on laadittu yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Kaavassa on yhteen sovitettu puolustusvoimien alueet sekä tuulivoimaloiden alueet. Puolustusvoimien lausunnon perusteella kaavaehdotuksessa on Hulkkiankankaan tuulivoimaloiden aluetta supistettu siten, ettei se ulotu puolustusvoimien harjoituskäytössä olevalle alueelle. Valituksen mukaan Hulkkiankankaan alue ei ole mukana Kymenlaakson tuulivoimaselvityksessä. Tuulivoimaselvityksen alkuvaiheen paikkatietoanalyysissä tunnistettuja alueita on tutkittu samoilla periaatteilla kuin selvityksen jatkotarkasteluun vietyjä alueita. Tämän tarkastelun perusteella kaavaan on merkitty mm. valituksessa viitattu Hulkkiankankaan alue. Maakuntakaavassa ei oteta kantaa siihen mikä taho mahdollisesti tuulivoimatuotantoa toteuttaa. Yhteenvetona Kymenlaakson liitto toteaa, että energiamaakuntakaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaisesti. Kaava perustuu riittäviin selvityksiin ja kaavan vaikutukset on arvioitu maakuntakaavan edellyttämällä tasolla. 3. Yhteenveto Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa. Maakuntavaltuuston kokoonpano noudattaa kunnallisvaalien tulosta, tasa-arvolakia ja kuntien kokoa. Energiamaakuntakaavan kaavaprosessi on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ollut avoin ja vuorovaikutteinen. Valituksessa mainittu kiinteistö ( ) Kangaslammen rannalla on maakuntakaavassa esitetyn tuulivoimaloiden alueen ulkopuolella n. 700 metrin etäisyydellä alueen rajasta. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä selviää tuulivoimaloiden tarkka sijainti ja sitä kautta kiinteistön todellinen etäisyys voimaloista. Yhteenvetona Kymenlaakson liitto toteaa, että Energiamaakuntakaava perustuu tuulivoimaloiden alueiden osalta Kymenlaakson Tuulivoimaselvitykseen. Kaavan vaikutukset on arvioitu maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella ja arviointi koottu arviointiraporttiin. Kaavassa annetuilla kaavamääräyksillä minimoidaan mm. asumiseen, virkistykseen sekä maisema- ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Kymenlaakson maakuntahallitus katsoo, että energiamaakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen, kaava on laadittu MRL:n sisältövaatimusten mukaisesti ja vaikutukset arvioitu

10 maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella ja että Hulkkiankankaan kaavamerkintä tulee vahvistaa muun kaavan osana.

11 3. VASTINE ARTO TAURIA JA 9 MUUTA Valittaja vaatii alueen 2101 Harvajanniemen pohjoisosan poistamista energiamaakuntakaavasta. 1. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 vastainen suunnittelumenettely Valittaja esittää, että energiamaakuntakaavan suunnittelumenettely on maankäyttö- ja rakennuslain 5 vastainen. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleispiirteinen suunnitelma. Energiamaakuntakaavan ratkaisut perustuvat Kymenlaakson tuulivoimaselvitykseen ja muihin kaavan laadintaan liittyviin selvityksiin. Lähtökohtaisesti tuulivoimaloiden alueita ei osoiteta luonnon tai maiseman arvoalueille eikä asutuksen läheisyyteen. Energiamaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueet on rajattu vähintään 500 metrin etäisyydelle rakennusrekisterissä olevista vakituisista ja loma-asunnoista. Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden kehittämisen rakenteellinen periaate. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä selviää tuulivoimaloiden tarkka sijainti ja sitä kautta kiinteistöjen todellinen etäisyys voimaloista. Tuulivoimaselvityksen yhteydessä on arvioitu tuulivoimaloiden alueiden vaikutuksia linnustoon, maisemaan, pinta- ja pohjavesiin, kasvillisuuteen, ilmastoon, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, kansan- ja aluetalouteen, liikenteeseen sekä turvallisuuteen. Osana tuulivoimaselvitystä on tehty Kymenlaakson tuulivoimasuunnitteluun liittyvä linnustoarviointi. Lisäksi on laadittu erillisraportit tuulivoimaloiden alueiden rajausten perusteluista sekä vaikutusten arviointi. Raportit on laadittu maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Tuulivoimaselvitystä ohjasi laaja ohjausryhmä, jossa oli edustajat kaikista maakunnan kunnista ja kehittämisyhtiöistä, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, alueen energiayhtiöistä, ilmailuhallinnosta, puolustusvoimista, liikenteen turvallisuusvirastosta, metsäkeskuksesta, metsähallituksesta sekä Kymenlaakson ympäristöpoliittisesta neuvottelukunnasta, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiristä, Kymenlaakson lintutieteellisestä yhdistyksestä ja Kotkan ympäristöseurasta. Mahdollisen tuulivoimatuotannon aiheuttamat konkreettiset melu-, välke- ja valovaikutukset tulee selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaavatasolla näiden vaikutusten konkreettinen selvittäminen on mahdotonta, sillä meluun ja välkkeeseen vaikuttaa merkittävästi mm. tuulivoimalan tarkka sijainti, voimalan korkeus ja voimalatyyppi, jotka tarkentuvat kuntakaavoituksen ja muiden tarkemman tason suunnitteluprosessien yhteydessä. Maakuntakaavassa annettu suunnittelumääräys velvoittaa selvittämään vaikutukset asumisen, työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Toinen suunnittelumääräys velvoittaa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä pyytämään lausunnon puolustusvoimilta, selvittämään vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja pyrkimään estämään tuulivoimatuotannon kielteisten vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa annettuihin alueiden erityisominaisuuksiin. Harvajanniemen pohjoisosan erityisominaisuuksia ovat: Maisema Asutus Luonto Kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Kuorsalo Maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Kattilainen-Klamila Geologisesti arvokkaat muodostumat: Manstuolin harjualue, Santanen ja Halssi Tuulivoima-alueen läheisyyden vakituinen ja loma-asutus Lintujen lentoreitit Kalasääsken pesäpaikat Suurikokoisten petolintujen muuttoreitit Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Suuri Rantatie, Kuorsalo Muinaismuistot: pronssikautinen hautapaikka

12 Harvajanniemen tuulivoima-alue Olemassa olevan maaseutu- ja luonto maakuntakaavan aluevaraus: tuulivoimatuotantoon soveltuva alue Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa tiedottamisvelvoite on sitä suurempi, mitä yksityiskohtaisemmasta ja sitovammasta kaavasta on kyse. Maakuntakaava on yleispiirteinen usean kunnan aluetta koskeva kaava. Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta on tiedotettu laajemmin kuin laki edellyttää. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on ollut julkisesti nähtävillä , on esitetty kaavan aikataulu, osallistumismenettelyt ja tiedottamisen tavat. Tämän asiakirjan, "kaavaprosessin käsikirjoituksen", merkitys korostuu maakuntakaavassa, jossa maanomistajakohtaista tiedotusta ei ole ja osallisten on itse seurattava aktiivisesti kaavan etenemistä. Kaavan kuulutukset on julkaistu maakuntalehdissä ja Kymenlaakson liiton internet-sivuilla. Kaava on ollut nähtävillä maakunnan kunnissa ja maakuntatalolla sekä Kymenlaakson liiton internet-sivuilla luonnosvaiheessa ja ehdotusvaiheessa Lisäksi sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa on järjestetty yleisötilaisuudet kaikissa maakunnan kunnissa. Luonnosvaihe: Iitti Kouvola Hamina Pyhtää Virolahti ja Miehikkälä Kotka Ehdotusvaihe: Pyhtää Kouvola Iitti Miehikkälä Virolahti Kotka Hamina Kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävillä olossa ovat olleet esillä kaikki selvitykset, joihin kaavaratkaisu perustuu. Energiamaakuntakaavasta luonnosvaiheessa jätetyt lausunnot ja muistutukset on vastineineen dokumentoitu ja käsitelty maakuntahallituksessa Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset vastineineen on dokumentoitu ja käsitelty maakuntahallituksessa Jokainen muistutus ja siihen annettu vastine on käsitelty erikseen. Useat muistutukset ovat olleet täysin samansisältöisiä, joten myös vastineet ovat tästä syystä samansisältöisiä. Yhteenvetona Kymenlaakson liitto toteaa, että energiamaakuntakaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaisesti. Kaava perustuu riittäviin selvityksiin ja kaavan vaikutukset on arvioitu maakuntakaavan edellyttämällä tasolla. Maakuntakaavaprosessi on ollut lain edellyttämällä tavalla avoin ja tarjonnut vaikutusmahdollisuudet kaikille osallisille momentti kohta 1 Energiamaakuntakaavan ratkaisut perustuvat Kymenlaakson tuulivoimaselvitykseen ja muihin kaavan laadintaan liittyviin selvityksiin. Lähtökohtaisesti tuulivoimaloiden alueita ei osoiteta luonnon tai maiseman arvoalueille eikä asutuksen läheisyyteen. Energiamaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueet on rajattu vähintään 500 metrin etäisyydelle rakennusrekisterissä olevista vakituisista ja loma-asunnoista.

13 Harvajanniemen pohjoisosan tuulivoimaloiden alue ei ulotu Harvajanniemen niemialueelle vaan sijoittuu pohjoisemmaksi metsäiselle alueelle. Tuulivoimaloiden estovaikutus esimerkiksi riistaeläimille on pieni eikä sitä voida rinnastaa esimerkiksi moottoritien aiheuttamaan estevaikutukseen. Maakuntakaavatason viheryhteydet on osoitettu vahvistetussa Maaseutu ja luonto maakuntakaavassa. Vahvistetussa maakuntakaavassa osoitetut viheryhteystarvemerkinnät eivät sijoitu Harvajanniemen alueelle. Ilmakuva Harvajanniemen pohjoisosan tuulivoimaloiden alueesta Harvajannniemen pohjoisosan tuulivoimaloiden alue Harvajanniemi Kymenlaakson liitto katsoo, että energiamaakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 5 1. momentin kohdan yksi mukainen momentti kohdat 3 ja 4 Energiamaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueita ei osoiteta luonnon tai maiseman arvoalueille. Nämä arvoalueet on huomioitu vahvistetuissa maakuntakaavoissa. Energiamaakuntakaavan ympäristövaikutukset on selvitetty MRA 1 :n edellyttämällä tarkkuudella ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus. Arviointiselvitykset antavat riittävät tiedot MRA:ssa mainittujen vaikutusten arvioimiseksi. Arvioinnin keskeiset tulokset on liitetty osaksi kaavaselostusta ja arviointiaineisto on kokonaisuudessaan esitetty kaavan liiteaineistona. Lisäksi on huomioitava, että maakuntakaavoituksella ei voida ratkaista erityislainsäädännön piiriin kuuluvia asioita. Tuulivoimalan toteuttaminen edellyttää esimerkiksi ympäristösuojelulain (86/2000, YSL) mukaista ympäristölupaa tai YVA-lain (586/1994) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Mikäli tuulivoimaloiden alueiden läheisyydessä on luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita, on niistä erillinen kaavamääräys aluekohtaisesti. Harvajanniemen pohjoisosan kaavamääräyksessä huomioidut erityisominaisuudet on esitetty yllä olevassa taulukossa.

14 Energiamaakuntakaavassa on lisäksi annettu suunnittelumääräys koskien kielteisten vaikutusten synnyttämistä kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden eritysominaisuuksiin. Aluekohtaisesti on esitetty erityisominaisuuksia, joihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset tulee pyrkiä estämään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Harvajanniemen pohjoisosan kaavamääräyksessä huomioidaan maiseman osalta seuraavat erityisominaisuudet: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Kuorsalo; Maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Kattilainen-Klamila; Geologisesti arvokkaat muodostumat: Manstuolin harjualue, Santanen ja Halssi. Tuulivoimaloiden alueen etäisyys valituksessa mainittuun Tammion saareen on yli 9 km. Toteutuessaan alueen tuulivoimalat voivat kaukomaisemassa näkyä avoimessa maisematilassa, mutta niiden aiheuttama haitta kulttuuriympäristön arvoille ei ole merkittävä. Yhteenvetona Kymenlaakson liitto toteaa, että energiamaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueita ei osoiteta luonnon tai maiseman arvoalueille eikä rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittäville alueille. Kymenlaakson liitto katsoo, että energiamaakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 5 1. momentin kohtien kolme ja neljä mukainen momentti kohdat 4 ja 5 Kymenlaakson liitto katsoo, että energiamaakuntakaavaa varten laadittu linnustoselvitys ja sen sisältämät arviot perustuvat laajan ja luotettavaan pohja-aineistoon. Selvityksen laatia on kokenut luontokartoittaja ja lintuasiantuntija. Selvitys on tehty BirdLife Suomi ry:n aineistoa hyödyntäen. Raportin lintutiedot on koottu pääosin BirdLife Suomi ry:n havaintojärjestelmä Tiirasta. Raportin laatija toimi myös Kymenlaakson Lintutieteellisen Yhdistyksen aluevastaavana. Hänellä on tätä myötä erittäin hyvä aluetuntemus sekä tiiviit yhteytyskontaktit alueen lintuharrastajiin. Selvityksen tulokset on huomioitu kaavaratkaisuja tehtäessä. Linnustoselvityksessä todetaan, että petolintujen muuttoreittejä on vaikeaa huomioida tuulivoiman suunnittelussa (sivu 76). Lisäksi todetaan, että selkeitä petolintujen muuttoreittien pullonkaula-alueita ei ole osoitettavissa. Itään suuntautuvan muuttoputken leveys Kymenlaaksossa on selvityksen mukaan ainakin km. Syksyisin koillis-lounaissuuntainen arktinen muutto tulee usein melko leveänä rintamana. Leveänä rintamana etenevää syksyistä arktista muuttoa on selvästi vaikeampaa huomioida tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen suunnittelussa kuin kevätmuuttoa (vrt. linnustoselvitys, sivu 74-75). Asiaan liittyen todetaan linnustoselvityksessä, että Kymenlaakson rannikon niemenkärjet, luodot ja rannikon läheisyydessä olevat saaret ovat tuulivoimaloiden suunnittelussa erityishuomiota ja linnustonseurantaa vaativia kohteita. Tästä johtuen energiamaakuntakaavaan ei esitetty tuulivoimaloiden alueita lainkaan rannikon niemenkärkiin, luotoihin ja saariin. Havaintotietojen perusteella voimakkain syksyinen syysmuutto tapahtuu Harvajanniemen itäpuolella (linnustoselvityksen kartta no 59). Kymenlaakson energiamaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat linnustoselvityksessä esitettyjen pullonkaulanalueiden ulkopuolelle. Mikäli tuulivoimaloiden alueiden läheisyydessä on luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita, on niistä erillinen kaavamääräys aluekohtaisesti. Harvajanniemen pohjoisosan kaavamääräyksessä huomioidaan luonnon osalta seuraavat erityisominaisuudet: Lintujen lentoreitit, Kalasääsken pesäpaikat ja Suurikokoisten petolintujen muuttoreitit. Kymenlaakson liitto katsoo, että energiamaakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 5 1. momentin kohtien neljä ja viisi mukainen.

15 2. Epäselvyys koskien asianosaisille lähetetyn pöytäkirjan otteen mukana tullutta valitusosoitus-asiakirjaa Valittaja esittää, että Valitusperusteiden kolmannen ranskalaisen viivan päätös on muuten lainvoimainen pitäisi kuulua päätös on muuten lainvastainen. Viimeisestä virkkeestä puuttuu verbi tehdä, jolloin lause kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti: Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Pöytäkirjanotteeseen liitetyn muutoksenhakuohjeen valitusperusteissa on valituksessa todetut asiavirhe- ja kirjoitusvirhe. Kymenlaakson liitto katsoo, että virheet eivät asiallisesti ole vaarantaneet kansalaisten oikeusturvaa niin, että se ohjaisi esittämään valituksessa virheelliset valitusperusteet. Kymenlaakson liitto on korjannut muutoksenhakuosoituksen Yhteenveto Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa. Maakuntavaltuuston kokoonpano noudattaa kunnallisvaalien tulosta, tasa-arvolakia ja kuntien kokoa. Energiamaakuntakaavan kaavaprosessi on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ollut avoin ja vuorovaikutteinen. Yhteenvetona Kymenlaakson liitto toteaa, että Energiamaakuntakaava perustuu tuulivoimaloiden alueiden osalta Kymenlaakson Tuulivoimaselvitykseen. Kaavan vaikutukset on arvioitu maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella ja arviointi koottu arviointiraporttiin. Kaavassa annetuilla kaavamääräyksillä pyritään minimoimaan mm. asumiseen, virkistykseen sekä maisema- ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Kymenlaakson maakuntahallitus katsoo, että energiamaakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen, kaava on laadittu MRL:n sisältövaatimusten mukaisesti ja vaikutukset arvioitu maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella ja että Harvajanniemen pohjoisosan kaavamerkintä tulee vahvistaa muun kaavan osana.

16 4. VASTINE BIRDLIFE SUOMI RY BirdLife Suomi ry vaatii, että Kymenlaakson energiamaakuntakaava tulisi jättää vahvistamatta joko kokonaan tai vähintään yhdeksän tuulivoimala-alueen osalta. Perusteina vaatimukselleen BirdLife Suomi ry tuo esille tuulivoimala-alueiden poikkeuksellisen tärkeyden muuttaville uhanalaisille petolinnuille sekä näkemyksen kaavaan liittyvien selvitysten puutteellisuudesta. Kymenlaakson liitto toteaa, että Kymenlaakson energiamaakuntakaavan vaikutusten arviointityö käynnistyi jo perus- ja taustaselvitysten laadinnan yhteydessä. Linnustoon liittyviä kysymyksiä on käsitelty laajasti koko kaavan laadintaprosessin aikana. Myös petolintuihin ja niiden muuttoon on kiinnitetty huomiota. Arviointiraporteista ilmenee selkeästi, miten linnustoon liittyvät näkökulmat on otettu huomioon kaavaratkaisuja tehtäessä. Kymenlaakson Liitto korostaa, että tuulivoimaselvityksen laadintatyö on tehty yhteistyössä eri asiatuntijatahojen kanssa. Tuulivoimaselvitystyön laadinnassa on ollut mukana myös neljä ympäristöjärjestöä. Selvitystyön ohjausryhmä keskusteli ja päätti mm. Kymenlaakson tuulivoima-alueiden kestävyyskriteereistä ja käsitteli parhaiten soveltuvia tuulivoimakohteita. BirdLife Suomi ry / Kymenlaakson lintutieteellinen yhdistys on ollut edustettuna energiamaakuntakaavan tuulivoimaselvitystyön ohjausryhmässä. Yhdistys ei ole esittänyt missään vaiheessa, että tuulivoimaselvityksessä on ehdotettu kohteita, joka varmuudella tai todennäköisesti ei tuulivoimatuotantoon sovellu. Kaavaratkaisun vaikutuksia linnustoon on käsitelty seuraavissa erillis- ja perusselvityksissä: Kymenlaakson tuulivoimaselvitys 2010 Kymenlaakson tuulivoimasuunnitteluun liittyvä linnustoarviointi 2011 Tuulivoimaloiden alueiden rajausten perustelut (luonnosvaiheen selvitys sekä ehdotusvaiheen selvitys) Kymenlaakson energiamaakuntakaava, Kaavaratkaisujen vaikutusten arviointi (luonnosvaiheen selvitys sekä ehdotusvaiheen selvitys) Selvityksistä ilmenee, miten Kymenlaakson potentiaalisia tuulivoimatuotannon alueita (=teknistaloudellisesti soveltuvat kohteet) on karsittu pois kaavasta tai supistettu vaikutusarvioinnin seurauksena. Selvityksissä ja arviointiprosessissa on huomioitu suurikokoisten petolintujen keskittymät ja esiintymiset maakuntakaavan edellyttämällä yleispiirteisyydellä. Tämä ilmenee sekä perusselvityksestä (erityisesti linnustoselvitys,) että arviointiraporteista. Lintujen keskittymiä ja esiintymisiä on tutkittu mukaan lukien merikotkan ja kalasääksen pesimäpaikat. Petolintujen muuttoreittejä käsitellään linnustoselvityksessä omassa kappaleessaan. BirdLife Suomi ry toimitti Kymenlaakson liitolle maakuntakaavan ehdotusvaiheessa muistutuksen liiteaineistoineen. Kymenlaakson liitto toteaa, että muistutuksen näkökohdat on huomioitu ja energiamaakuntakaavaa on tarkennettu muistutuksessa esitettyjen näkökohtien osalta. Muistutuksen liitteenä oleva aineisto on ollut suurilta osin käytettävissä jo linnustoselvityksen laadinnassa (T. Ilomäen aineisto). Maakuntakaavan selostusta sekä tuulivoima-alueiden suunnittelumääräyksiä on täydennetty saadun palautteen perusteella uhanalaisten suurikokoisten petolintujen ja niiden muuttoreittien osalta: Suunnittelumääräyksiä on BirdLife-Suomen esityksen perusteella tarkennettu kaikkien rannikon tuulivoima-

17 alueiden osalta. BirdLife-Suomen esityksen perusteella on myös tehty aluevarausrajaukseen liittyviä tarkennuksia: Harvajanniemen pohjoisosan tuulivoima-aluetta on supistettu merkittävästi. Maakuntakaavassa velvoitetaan suunnittelumääräyksellä huomioimaan tuulivoimarakentamisen vaikutukset lintujen muuttoreitteihin yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä (Aluekohtaisia yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa erityisesti huomioitavia ominaisuuksia). Aluekohtaisesti velvoitetaan huomioimaan yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä mm. vaikutukset: linnustoon lintujen muuttoreitteihin kalasääsken pesäpaikkoihin, merikotkiin ja maakotkiin suurikokoisten petolintujen muuttoreitteihin petolintujen kaartelualueisiin Liitto korostaa, että maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan yleispiirteinen suunnitelma. Vasta tuulivoimayksiköiden tarkan sijoittelusuunnittelun yhteydessä on mahdollista selvittää mm. petolintujen muuttoreitteihin kohdistuvia haittavaikutuksia hankekohtaisesti ja yksityiskohtaisesti. Tämä johtuu mm. sitä, että voimaloiden sijoittelulla on huomattava merkitys törmäysriskin suuruuteen. Törmäysvaikutus riippuu tuulivoimaloiden määrästä, korkeudesta, tiheydestä, sijoittelusta, valaistuksesta, väristä ja maastonmuodoista sekä lintujen lajisto- ja ikärakenteesta. Lisäksi törmäysvaikutus riippuu tuulivoimapuiston sijainnista sekä sääolosuhteista. Yhteenvetona Kymenlaakson liitto toteaa, että Kymenlaakson liitto on riittävästi selvittänyt ja arvioinut kaavan toteuttamisesta syntyvät vaikutukset linnustoon. Vaikutukset linnustoon on selvitetty MRL :n edellyttämällä tarkkuudella ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaratkaisuilla on sovitettu yhteen linnustoarvot ja uusiutuvan energiatuotannon tarpeet valtakunnallisten aukeidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. BirdLife Suomi ry esittää, että maakuntakaavasta puuttuu täysin arvio sen toteuttamisesta syntyvistä vaikutuksista kyseiselle petolintukeskittymälle ja tätä kautta uhanalaisten petolintulajien populaatioille. BirdLife Suomi ry:n mukaan itse kaavahankkeessa ei ole tehty muuttoselvityksiä, eikä sijoittamisessa huomioitu olemassa olevien aineistojen osoittamaa merkittävää petolintujen muuttoreittiä. BirdLife Suomi ry väittää lisäksi, että Kymenlaakson energiamaakuntakaavaa on sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden että maankäyttö- ja rakennuslain pykälien vastainen, koska se vaarantaa petolintujen hyvinvoinnin, paitsi itse maakunnassa, myös koko Suomessa ja koska se ei perustu riittäviin selvityksiin eikä kaavan vaikutuksia petolintupopulaatiolle ei ole mitenkään arvioitu. Kymenlaakson liitto katsoo, että BirdLife Suomi ry:n väite, että kaavahankkeessa ei ole ei ole tehty muuttoselvityksiä, on perätön. Petolintukeskittymiä sekä muuttoreittejä on selvitetty ja huomioitu kaavan laadinnassa. Kaavaselostuksessa todetaan arviointiprosessin tuloksena, että tuulivoimaloiden alueiden sijoittelussa on vältetty lintujen kannalta ongelmallisimpia alueita, joten tuulivoimaloiden aiheuttaman törmäysriskin vaikutukset ovat yleisesti arvioiden populaatiotasolla merkityksettömiä. Kymenlaakson liitto toteaa, että yksittäisten lajien populaatio- tai metapopulaatiotason tutkimuksia ja vaikutusanalyysejä ei ole yleisesti tarpeen suorittaa maakuntakaavatasolla. Kymenlaakson maakuntakaavan laadinnassa on kuitenkin kiinnitetty erityistä huomiota petolintulajeihin, erityisesti merikotkien pesintäalueisiin, kalasääskiin ja maakotkiin. Erityisiä vaatimuksia merikotkaa koskeville selvityksille tuulivoimarakentamisen suunnittelussa muodostuu silloin, kun suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin säteellä merikotkan pesäpaikoista ja

18 vakiintuneista talvehtimisalueista (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, ympäristöhallinnon ohjeita 4 / 2012). Näihin erityisvaatimuksiin on kiinnitetty huomiota jo maakuntakaavan perusselvityksessä. Maakuntakaavan linnustoselvityksen mukaan Venäjän puolella pesii kaksi merikotkaparia ja ne saalistavat joskus Rautalanselällä Virolahdella. Tiedossa olevat, Kymenlaakson alueen läheisyydessä sijaitsevat pesimäpaikat ovat kaukana maakuntakaavan tuulivoima-alueista. Etäisyys Virolahden lähimmistä tuulivoima-alueista Venäjän rajalle on yli 6 km. Merikotkat ovat alkaneet talvehtia Rautalanselän alueella luvulta alkaen (maakuntakaavan linnustoselvitys). Etäisyys tuulivoima-alueen ulkorajan ja Rautaselän välillä on yli 2 km. Linnustoselvityksen laatimisen jälkeen on tullut tietoa mahdollisesta uudesta pesintähavainnosta ulkosaaristossa Kymenlaakson maakunnan lounaisrajan läheisyydessä (vahvistamaton tieto). Tämä mahdollinen uusi pesimäpaikka sijaitsee kaukana tuulivoimaloiden alueista. BirdLife Suomi ry kyseenalaistaa merikotkiin liittyvät pesimäpaikkatiedot Kymenlaakson osalta. Kymenlaakson liitto viittaa linnustoselvitykseen joka on tehty mm. BirdLife Suomi ry:n aineistoa hyödyntäen. Sen mukaan merikotka ei pesi Kymenlaaksossa. Kymenlaakson liitto varmisti merikotkien pesimätiedot Kaakkois-Suomen ELY -keskukselta syksyllä ELY -keskuksen tietojen mukaan merikotka ei pesi Kymenlaaksossa. Merikotkat pesivät Suomessa lähinnä rannikkoalueilla ja saaristossa. Merikotkapopulaation kannalta valtakunnallisesti tärkeimmät lisääntymisalueet sijaitsevat Ahvenanmaalla, Saaristomerellä ja Merenkurkussa, eivät Kymenlaaksossa. Suurikokoiset lajit ovat tyypillisesti törmäyksille alttiimpia kuin pienikokoiset ketterät lentäjät. Tämä näkökohta on huomioitu kaavan laadinnassa. Tietoa kalasääksen pesimäpaikoista ja merikotkista on kerätty ja esitetty kohdekohtaisesti selostuksessa ( Aluekohtaisia yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa erityisesti huomioitavia ominaisuuksia / kalasääksen pesäpaikat, merikotkat ). Suoraan merikotkaan liittyvä suunnittelumääräys koskee Oravikorven tuulivoima-aluetta. Kaavaratkaisuilla on sovitettu yhteen linnustoarvot ja uusiutuvan energiatuotannon tarpeet valtakunnallisten aukeidenkäyttötavoitteiden sekä MRL:n vaatimusten mukaisesti. Kaavaratkaisu perustuu riittävään selvityspohjaan ja vaikutusarviointiin. Yhteenvetona Kymenlaakson liitto toteaa, että Kymenlaakson liitto on riittävästi selvittänyt ja arvioinut kaavan toteuttamisesta syntyvät vaikutukset linnustoon. Vaikutukset linnustoon on selvitetty MRL :n edellyttämällä tarkkuudella ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaratkaisuilla on sovitettu yhteen linnustoarvot ja uusiutuvan energiatuotannon tarpeet valtakunnallisten aukeidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. BirdLife Suomi ry esittää, että maakuntakaavan linnustoselvityksen arvio muuttoputken leveydestä on väärinkäsitys ja korostaa suurten petolintujen törmäysriskit muuton alueella. Kymenlaakson liitto toteaa että, BirdLife Suomi ry:n valitus on ristiriitainen. Toisaalta valitus väittää, ettei itse kaavahankkeessa ei ole tehty muuttoselvityksiä ja toisaalta, että maakuntakaavan linnustoselvityksen arvio muuttoputken leveydestä on väärinkäsitys. Kymenlaakson liitto katsoo, että energiamaakuntakaavaa varten laadittu linnustoselvitys ja sen sisältämät arviot perustuvat laajaan ja luotettavaan pohja-aineistoon. Selvityksen laatija on kokenut luontokartoittaja ja lintuasiantuntija. Selvitys on tehty BirdLife Suomi ry:n aineistoa hyödyntäen. Raportin lintutiedot on koottu pääosin BirdLife Suomi ry:n havaintojärjestelmä Tiirasta. Raportin laatija toimi myös Kymenlaakson Lintutieteellisen Yhdistyksen aluevastaavana. Hänellä on tätä myötä erittäin hyvä aluetuntemus sekä tiiviit yhteytyskontaktit alueen lintuharrastajiin.