Valtakunnallinen maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu jatkui tiiviinä. Tavoitteena oli edelleen, että uudistus toteutetaan alkaen.

Transkriptio

1 2.4. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Ta 2016 Ta:n Ta Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% yhteensä Tulot , Menot ,6 Netto ,0 Nettomenot /asukas ,0 Poistot ja arvonalentumiset 0 Sosiaalitoimen hallinto (141000) Toiminnan kuvaus: Sote- ja maakuntauudistus sekä hanketyö Valtakunnallinen maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu jatkui tiiviinä. Tavoitteena oli edelleen, että uudistus toteutetaan alkaen. Keuruun kaupunki antoi uudistuksiin liittyen ministeriöille lausunnot: - päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteiden uudistamisesta - maakuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta sekä - sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Valinnanvapautta koskevan lainsäädännön lausuntokierros toteutuu v Myös maakunnallinen uudistusten esivalmistelu Keski-Suomen liiton organisoimana alkoi poliittisen ohjausryhmän ja johtoryhmän sekä soten osalta jatkui sote työvaliokunnan ja palvelutuotantotyöryhmän toimesta. Keski-Suomen Sote2020 hanke päättyi lokakuussa. Hanketyö jatkuu valtakunnallisten kärkihankkeiden maakunnallisissa, Jyväskylän hallinnoimissa Kukoistava kotihoito ja Kepa Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi hankkeissa. Lisäksi maakuntaan palkattiin kaksi muutosagenttia kehittämään ikääntyneiden palveluja (valittu Keuruun vanhustyön johtaja) ja lapsiperhepalveluja. Perustoimeentulotuen siirtoa vuoden 2017 alusta Kelaan valmisteltiin maakunnallisesti yhteistyössä Kelan kanssa. Paikallisesti panostettiin asiakasohjaukseen ja siirto vaikutti sujuvan hyvin. Kuntaan jäi edelleen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen jako. Valtakunnallisessa Kansakoulu, Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano hankkessa aloitettiin kirjaamisvalmentajien koulutus. Hankkeen tavoitteena on varmistaa määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto ja valmius liittyä valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin sosiaalihuollossa. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta kokoontui 12 kertaa ( :ää). Muutoksenhakuja viranhaltijapäätöksiin tuli perusturvalautakuntaan ainoastaan yhdeksän (v. 2015, 14) koskien vammaispalvelua, toimeentulotukea, palveluseteliä, omaishoidon tukea ja palvelumaksuja. Perusturvalautakunta teki päätöksiä mm. seuraavista toiminnallisista muutoksista: kehitysvammaisten iltapäivätoiminnan aloittaminen 8/2016, Palvelukeskus Lehtiniemen ja Palvelutalo Seiponrannan siivous 12/2016, hoivaosasto Tarhialan paikkaluvun vähennys 1/2017 ja lyhytaikaishoidon kehittäminen vanhuspalveluissa sekä maahanmuuttajien vastaanotto Perusturvalautakunnan valmistelun pohjalta kaupunginvaltuusto hyväksyi Keurusseudun kotouttamisohjelman ja kaupunginhallitus ELY-keskuksen ja kaupungin välisen sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Näissä asiakirjoissa on määritetty, että kaupunki vastaanottaa vv.2016, 2017 ja 2018 vuosittain 25 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa ja arvioi itsenäisesti muuttavien määräksi viisi vuodessa. ELY-keskus tuki kuntien toimintaa johtamalla Keski-Suomen Vastaanottokeskuksesta kuntaan toimintamallin laatimista. Vastaanoton mahdollistamiseksi

2 Keuruulle palkattiin kesällä maahanmuuttokoordinaattori. Oleskeluluvan saaneita Keuruulle muuttajia oli yhteensä 21, joista kuntapaikalle tuli 19. Keuruun seurakunnan ylläpitämä hätämajoitustoiminta Isohiekassa päättyi keväällä. Keuruun vastaanottokeskuksen paikkamäärä on pienentynyt noin 450:een ja nuorten alaikäisyksikön toiminta päättyi lokakuussa. Työllistämistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lainsäädännön nojalla kuntien tuli olla vuoden 2016 alusta mukana monialaisessa yhteispalvelussa. Keuruu liittyi eteläisen Keski-Suomen TYP:n toiminta-alueeseen yhdessä 15 muun kunnan kanssa sopimuksen mukaisesti. Perusturvalautakunta vahvisti vuodelle 2017: Lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeen, Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliohjeen, Ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohjeen, Vammaispalvelulain ja asetuksen sekä sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet, Omaishoidon tuen toimintaohjeen, Palvelusetelin toimintaohjeen / kotipalvelukotisairaanhoito, Palvelusetelin toimintaohjeen / vanhusten tehostettu palveluasuminen sekä perusturvan asiakasmaksut ja taksat. Perusturvalautakunnalle raportoitiin neljännesvuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta. Varsinaisen toiminnan osalta vuosi sujui suunnitellusti. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä tuli voimaan Perusturvan virkojen ja toimien kelpoisuusluettelo hyväksyttiin. Ammatinharjoittamislain myötä tilapäisen sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimukset tiukkenivat ja vaikeuttivat viranhaltijan palkkaamista sosiaalityöntekijän virkoihin. Yksityisten sosiaalipalveluntuottajien ilmoituksia hyväksyttiin yhdeksän, joista viisi kaupungin rekisteriin tukipalvelujen tuottajana. Perusturvalautakunnan vuosille nimeämät Keuruun vammaisneuvosto ja Keuruun vanhusneuvosto kokoontuivat suunnitellusti. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Sosiaalitoimen hallinto Ta 2016 Ta:n Ta Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% Tulot ,8 Menot ,1 Netto ,8 Nettomenot /asukas ,8 Poistot ja arvonalentumiset Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Valmius pakolaisten vastaanottoon kuntaan Keurusseudun kotouttamisohjelman päivitys valmis 1/2016 toteutunut Tietoturvan, tietosuojan ja tietojärjestelmien käytön kehittäminen Ajantasainen arkistointi Omavalvontasuunnitelma valmis Omavalvontasuunnitelma hyväksytty ja henkilöstö perehdytetty 5/2016 lomakkeet ja tietosuojaselosteet laadittu Uusi arkistosuunnitelma hyväksytty 12/2016 arkistomateriaali siirretty uuteen arkistoon Tehtävät syyniin Henkilöstön tarkistetut tehtäväkuvat valmis 12/2016 toteutunut omavalvontasuunnitelman muu päivitys jatkuu työ jatkuu v loppuun

3 Sosiaalityö (143000) Toiminnan kuvaus: Sosiaalityössä työskenneltiin lapsiperhe- ja aikuissosiaalityön tiimeissä. Lastensuojelun avoimiin sosiaalityöntekijöiden virkoihin ei saatu kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä ja tehtävissä jatkoivat työhön hyvin orientoituneet sosionomit. Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut ja lastensuojelu Uusi sosiaalihuoltolaki ja siihen liittyvät muutokset esimerkiksi lastensuojelulakiin tulivat voimaan vuonna 2015 ja noin puolet lastensuojelun asiakkaista siirrettiin sosiaalihuollon asiakkuuteen. Uuden lain mukaan lastensuojeluilmoituksen tai muun yhteydenoton jälkeen tehdään palvelutarpeen arviointi sosiaalihuollon asiakkuudessa. Lastensuojeluilmoituksia jätettiin 175, yhteensä 113:ta lapsesta (v.2015, 186/103). Lisäksi tehtiin yhteydenottoja lasten asioissa sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi 17 kertaa. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli vuoden aikana 71 lasta tai nuorta (v.2015, 129). Lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön piirissä oli 46 perhettä (40 lasta), joista 21 uutta. Lapsiperheiden kotipalvelua käytti kahdeksan perhettä. Huostaanottoja tehtiin yksi ja lapsen kiireellisiä sijoituksia yksi. Vuoden lopussa huostassa oli 10 lasta ja avohuollollisesti tai muuten sijoitettuna neljä lasta. Jälkihuollossa oli yhdeksän lasta tai nuorta. Sosiaalipäivystys ostettiin Jyväskylän kaupungin sosiaalipäivystysyksiköltä, minkä etupäivystäjänä toimii edelleen kriisikeskus Mobile. Isyyden vahvistamisia tehtiin 25 (v.2015, 28), Lasten isyyden pystyi tunnustamaan uuden lain myötä myös äitiysneuvolassa. Lasten huolto- ja tapaamisoikeus sopimuksia vahvistettiin 59 (v.2015, 59) ja elatussopimuksia 64 (v.2015, 98). Aikuissosiaalityö / Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihdekuntoutuksessa oli vuoden aikana yksi henkilö (v.2015, 6) ja päihdehuollon asumispalveluyksiköissä kymmenen henkilöä (v.2015, 8). Ystäväntupa ry:n, Haapamäen Katulähetys ry:n ja Keuruun A-killan toimintaa päätettiin tukea toiminta-avustuksin. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen toimesta Keuruun erityispalveluyksikön toimintaa alettiin uudelleen järjestellä. Perusturvalautakunta hyväksyi joulukuussa päivitetyn Keuruun mielenterveys- ja päihdesuunnitelman. Keuruulla toimeentulotukea (sisältää kuntouttavan työtoiminnan matkakorvauksen) maksettiin hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimeentulotuen piirissä oli vuoden aikana 562 taloutta (v.2015, 550 tukeen käytettiin noin 0,89 m (v.2015, 0,94 m ). Vammaispalvelut Perusturvalautakunnan päätöksellä elokuussa aloitettiin Aurinkolinnan tiloissa erityishuoltona kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoiminta, mille vahvistettiin myös toimintasuunnitelma. Toiminnan piirissä oli kahdeksan koululaista. Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulmassa asui 10 asukasta yksiöissä ja viisi ryhmäkotiasunnoissa. Henkilöstöä Runokulmassa työskenteli varahenkilö mukaan lukien 12,5. Perusturvalautakunta hyväksyi Runokulmalle ohjeen itsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet. Rakentamisen vuoden 1986 toimikunta valitsi helmikuussa Runokulman v.2015 arvotetuksi rakennussuoritukseksi. Keskustan viikoittaista palveluliikennettä, Puikkaria, käytti keskimäärin 25 henkilöä/päivä (v.2015, 20). Vaikeavammaisten kuljetuspalveluja käytti vuoden aikana 182 henkilöä (v.2015, 181 ), joista yli 65-vuotiaita 127. Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja käytti 28 asiakasta. Henkilökohtaista apua myönnettiin 29 henkilölle. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä oli 9 henkilöä. Keuruu osallistui Jyväskylän hallinnoimaan hankkeeseen: Vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallinen koordinointi ja perusturvalautakunta päätti jatkaa hankkeessa perhehoidon kehittämiseksi. Maahanmuutto Keuruulle on v.2016 osoitettu ja jäämässä kuntapaikalle 19 oleskeluluvan saanutta henkilöä. Perusturva on palkannut kesällä maahanmuuttokoordinaattorin, joka on yhteistyössä sosiaalityöntekijän ja vapaaehtoisten

4 kanssa vastannut maahanmuuttajien kotouttamisesta. Keski-Suomen TE-toimiston hankkima vuoden kestävä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus alkoi joulukuussa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Sosiaalityö Ta 2016 Ta:n Ta Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% Tulot ,3 Menot ,1 Netto ,7 Nettomenot /asukas ,7 Poistot ja arvonalentumiset Tuloarvion alitus johtui siitä, että perustoimeentulotuki ja sen perusteella määräytyvä valtionosuus jäivät arvioitua pienemmäksi. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Sosiaalihuoltolain mukaisten ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Lasten ja nuorten Keuruu suunnitelman päivitys suunnitelman ja talousarvion mukainen toiminta 4/2016- kesken resurssipula Läheisväkivallan ehkäisy Lainsäädännön edellyttämien määräaikojen noudattaminen lastensuojelussa, toimeentulotuessa ja vammaispalveluissa Perustoimeentulotuen onnistunut siirtyminen Kelalle v alusta Toimintasuunnitelman toteutuminen toteutunut 12/2016 Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä on arvioinut toimintasuunnitelman toteutumista. Toimintasuunnitelma on osittain toteutunut suunnitellusti. thl -seuranta noudatetaan Määräaikoja on noudatettu. Asiakasinformointi Yhteistyö Kelan kanssa toteutus mennessä Perustoimeentulotuki siirtyi yhteistyössä Kelalle Työllisyyspalvelut (143900) Toiminnan kuvaus Työllisyyspalvelut tuottaa ja kehittää laadukkaita työllisyyspalveluja kaupungin sisäiseen työllistämiseen kuin myös työnhakijoiden ohjaamiseen lähialueiden yrityksiin ja yhdistyksiin. Työllisyyspalvelut vastaavat toiminnoillaan vajaakuntoisten, osatyökykyisten, ja pitkäaikaistyöttömien yksilöllisiin tarpeisiin työhön kuntoutumisen ja työllistymisen sekä sosiaalisesti paremmin voimisen näkökulmasta. Työllisyyspalvelut toteutti Keurusseudun yrittäjien kanssa yhteistyössä nuorten kesätyökampanjan jo 24 kerran. Työllisyyspalvelut tulosalueella on määrätietoisesti kehitetty pitkäaikaistyöttömien työllisyyden hoitoa ja aktivointia sekä työ ja toimintakyvyn arviointia. Keuruulla on toimiva TYP-lakiin pohjautuva palveluohjausmalli vajaakuntoisten, monialaista yhteispalvelua tarvitsevien ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden sekä aktivoinnin parantamiseksi. Työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain ja asetuksen mukaan kunnat ovat olleet mukana monialaisessa yhteispalvelussa vuoden 2016 alusta. Keuruu kuuluu Keski-Suomen eteläiseen TYP:iin 15 muun kunnan kanssa. Monialaista yhteistyötä koskevan sopimuksen mukaan eteläisen Keski-

5 Suomen TYP:in toiminta-alueen yhteinen toimipiste sijaitsee Jyväskylässä, ja palvelut tuotetaan alueelle TEtoimiston, Kelan ja kuntien välisenä yhteistyönä joko etäyhteydellä tai paikallispalveluina. Kaupunki maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta euroa keskimäärin 96 henkilöstä/kk (v.2015, ka.105 henkilöstä/kk yhteensä euroa). Vuoden 2016 aikana työmarkkinatuen maksatuksen kautta tuli työllisyyspalveluille uusia asiakkaita 66. Palkkatukityöllistäminen Kaupungin eri yksiköissä tarjoutui 48 palkkatukityöpaikkaa. (v. 2015, 54 ). Yhteensä palkkatukityössä työllistyi 77 eri henkilöä (v.2015, 70). Vuoden 2016 alusta palkkatuen myöntämisen ehtoihin tuli kunnille tiukennuksia; työllistettävältä vaadittiin osaamisen vaje ko. palkkatukitehtävään ja hänen piti olla monialaisen yhteispalvelun asiakas. Palkkatukien sähköinen hakeminen ja yhteistyö TE-toimiston kanssa toimi moitteettomasti, palkkatukipäätökset ja palkkatukien maksatus ovat pääsääntöisesti tulleet 4-8 pv sisällä. Palkkatukityöllistämiseen käytettiin nettona suunnitellun euron sijaan noin euroa. Keuruu-lisä Keuruu-lisään varattiin euroa ja sitä käytettiin yrityksissä 15 henkilön palkkatukityöllistämisen tueksi euroa. Lähes kaikki Keuruu-lisää käyttäneet yritykset olivat työllistäneet työntekijän työllisyyspalvelujen avustuksella. Kuntouttava työtoiminta Työtoimintapäiviä toteutui kpl (v.2015, kpl). Työtoiminnassa oli ka 115 henkilöä/kk (v.2015,ka 112,5 henkilöä/kk). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 175 eri henkilöä (v. 2015, 166). Kuntouttavan työtoiminnan asiakasvolyymi kasvoi hieman, vaikka kuntouttavan työtoimintapäivien enimmäismäärä oli neljä päivää viikossa. Työtä tehtiin asiakkaan oikea-aikaisten palveluiden eteen monialaisessa yhteistyöverkostossa joka toimii hyvin. Asiakkaat olivat sitoutuneita yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin ja asiakkaiden ohjaus oikeisiin palveluihin toimi hyvin. Työkokeilu Kuntouttavan työtoiminnan lisäksi TE-toimiston työllistämistoimenpiteistä työkokeiluun osallistui 37 eri henkilöä (v.2015, 43). Työllisyyspalveluiden asiakkaiden siirtymät 1. Passiivituelta aktivoituminen kuntouttavaan työtoimintaan tms.: 80 siirtymää (Mukana kelan listalta aktivoidut) 2. Asiakkaiden aktivointi: 421 sopimusta (kuty / työkokeilu) 3. Työtoiminnasta opiskeluun, palkkatuki- tai muuhun työhön: 73 henkilöä (v.2015, 123 hlöä) 4. Palkkatukityöstä perus- tai ansiosidonnaiselle pv-rahalle, 91 henkilöä (v.2015, 94 hlöä) uuteen työhön tai eläkkeelle: Työllistymistä edistävä koulutus Kaupungin palveluksessa palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa oli 8 henkilöä (v.2015,13 henkilöä). Nuoria alle 29 v. eri työllistämistoimenpiteissä oli 59 henkilöä (v.2015, 43 hlöä ), joista 33 henkilöä (v.2015, 39 hlöä) sijoittui eteenpäin. Kesätyökampanja Kesätyökampanjassa työnhakijoita oli 278 nuorta, jotka solmivat 253 työsopimusta, työtä vaille jäi 23 nuorta. Keuruun kaupungin eri hallintokuntiin työllistyi yhteensä 148 nuorta joista vuotiaita oli 104 hlö ja vuotiaita 42 hlö. Yrityksiin työllistyi 107 nuorta joista vuotiaita oli 73 hlö ja vuotiaita 34 hlö. Navikka toimintakeskus tarjosi työtä ja työtoimintaa 46 osatyökykyiselle henkilölle (v.2015, 48 henkilölle). Toimintakeskuksen sisäilmaongelmista johtuva saneeraus valmistui alkuvuodesta. Remonttia jatkettiin Navikan puuosaston purunpoiston uudistamisella. Kivilouhoksen väistötilat nuorten pajalle ja kehitysvammaisten pienelle päivätoimintaryhmälle olivat edelleen käytössä. Hankkeet ja kehittäminen Nuorisotyöttömyyteen pureutuvaa toimintaa kehitettiin pääosin hankkeiden avulla kuitenkin tiiviissä yhteistyössä perustoimintojen kanssa.

6 Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus Pohjanmaan Ely-keskuksen myöntämänä saatiin v nuorten työpajatoimintaan, avustus käytettiin Nuorten Navikka II-hankkeeseen. Hankkeessa kaksi työntekijää keskittyi alle 29-vuotiaiden nuorten työllistymisen tukemiseen. Nuorten Navikka II-hanke päättyi heinäkuussa Jatkohakemus jätettiin marraskuussa Jatkohakemukselle saatiin myöntö v ja uusi Työnalla hanke jatkoi elokuusta 2016 lukien Kivilouhoksella nuorten toimintojen kehittämistä mm. starttipajamallia. Vuoden lopussa alle 25-vuotiaita oli työttömänä työnhakijana 68 (v ). Työttömän asiakkaan moniammatillista palvelupolkua TE-toimiston, Kelan ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen eri yksiköiden kanssa on edelleen kehitetty toimivammaksi. Kela yhteistyö on tiivistynyt TYP toiminnan myötä ja asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tutkimisen palveluohjausta on mallinnettu Eteläisen Keski-Suomen monialaisessa TYP verkostossa ja mm. Multia on ottanut käyttöön Keuruun mallin. TE-toimiston palvelut toimivat monikanavapalveluina erittäin hyvin ja ne toteutetaan keuruulaisille asiakkaille etälaitteella, netissä tai puhelimella. Keuruun kaupungintalon yhteispalvelupisteessä työnhakija-asiakas asioi TE-toimiston kanssa varaamalla ajan etäpalvelulaitteelle. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Työllisyyspalvelut Ta 2016 Ta:n Ta Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% Tulot ,6 Menot ,1 Netto ,8 Nettomenot /asukas ,8 Poistot ja arvonalentumiset Talousarvion tulot toteutuivat 78 % sekä menot 82 %. Palkkatukityöllistämisessä oli loppuvuodesta nähtävillä kunnan työllistämisilmoitusten lisääntyminen ja velvoitetyöllistettäviä v oli 14 hlö. Kuntouttavassa työtoiminnassa työtoimintapäivien vähentyminen neljään päivään viikossa sekä työtoiminnassa tehtävien töiden vähyyden vuoksi tuotot jäivät suunniteltua pienemmiksi. Vastaavasti kunnan maksama työmarkkinatukiosuus alitti arvioidun eurolla. Palveluohjausmalli sekä palveluohjaajien tekemä tuloksellinen työ tuotti tulosta. Navikka toimintakeskuksen tulot sekä menot olivat talousarvion mukaiset. Työllistämisen hankkeissa nuorten hankkeet olivat talousarvion mukaiset. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Toimiva monialainen yhteispalvelu Palveluohjausmallin toimivuus, monialainen yhteistyö. Työttömyys ei kasva Asiakkaiden etenemät Työmarkkinatuen kuntaosuus Työttömyysaste Nuorten työttömyysaste Asiakkaat etenevät Työmarkkinatuen kuntaosuus laskee Työttömyysaste ei nouse, Keski- Suomen työllisyyskatsaus 12/ ,8 % nuoret alle 25 v. 12/ nuorta Toteutunut TA euroa toteuma euroa 12/ ,3 % nuoret alle 25 v. 12/ nuorta Hidas talouden kohentuminen Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Asiakkaiden urasiirtymät Keuruu-lisä palkkatuen lisänä Aktivointiaste - Kelasto tilastosta kelan työmarkkinatukilista hlöä/kk vuosiseuranta Aktivointiaste säilyy 2015: 51,5 % keskimäärin 100 hlö/kk, 1300 työtoimintapäivää/v 2015: nuoret 60 %, muut 30 % Käyttö 250 e x 192 kk= e ,6 % toteutunut 115 hlö/kk 1120 pv/kk 2016: nuoret 56 %, muut 41% Toimiva palveluohjausmalli kuntouttava tt. 4pv/vko nuorten koulutuksen puute heikentää työllistymismahdollisuuksia euroa yritysten vaikea työllisyystilanne jatkunut

7 Vanhuspalvelut (144000) Toiminnan kuvaus: Keuruun suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi vuoteen 2020 on hyväksytty kaupungin valtuustossa vuonna Suunnitelman visiona on Vauvasta vanhuuteen aktiivista ja turvallista elämää Keuruulla. Hyvä vanhuus on Keuruun yhteinen asia. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoidon piirissä oli 389 kotitaloutta, näistä palveluseteliä käytti 43. Kotihoidossa on ollut käytössä noin kaksi vuotta Effica kotihoitoon liittyvä toiminnanohjausjärjestelmä ja mobiili. Järjestelmällä on haettu välittömän työajan nostamista, tiimien ja työntekijöiden välittömän työajan erojen pienentämistä, sairaanhoitajien osaamisen jakamista tasaisemmin tiimien käyttöön ja sijaisten tarpeen vähentämistä. Osa lyhyistä poissaoloista on hoidettu ilman sijaisia tiivistämällä töitä optimoinnin avulla ja yhdistämällä kahden tiimin työvuorosuunnittelu sekä käyttämällä tiimien työntekijöitä ristiin. Välittömän työajan suhteen ei ole saavutettu asetettuja tavoitteita. Toiminnanohjausjärjestelmän kehittämistyö jatkuu edelleen. Tukipalveluita vuonna 2016 käytti 493 yli 65-vuotiasta henkilöä, näitä palveluita olivat ateria-, kylvetys- tai turvapalvelu, päivätoiminta ja vaatehuolto. Omaishoidontuki Vuonna 2016 omaishoidon tukea maksettiin 92 (v.2015, 93) hoidettavan hoidosta 90 (v.2015, 91) hoitajalle. Uusia omaishoidontukipäätöksiä tehtiin 23, joista viisi tehtiin määräaikaisena; oletuksena, että hoidettavan henkilön toipuminen edistyy niin, ettei tukea toipumisvaiheen jälkeen enää tarvita. Kielteisiä päätöksiä ei vuonna 2016 tehty yhtään. Kaikille hakeneille ja kriteerit täyttäneille on voitu myöntää tuki hakemiskuukauden alusta. Perhehoito Ikäihmisten perhehoitoa ei ole saatu käynnistettyä kuluneena vuonna, koska yrityksistä huolimatta ei ole löytynyt ketään perhehoitajaksi ryhtyvää. Vanhuspalvelut on mukana yhdessä vammaispalveluiden kanssa maakunnallisessa perhehoidon koordinointi-pilotti hankkeessa. Palveluasuminen Palvelutalo Seiponrannassa palveluasumisen vuorokausia tuotettiin vuonna sisältäen myös lyhytaikaishoidon. Tavallista palveluasumista tuotti myös Palvelukoti Metsätähti (9 asuntoa) Haapamäellä. Metsätähdessä remontoitiin wc tiloja, remontin ajan asukas oli muualla evakossa. Metsätähdessä asumispäiviä oli 2 957, tämä sisältää 20 lyhytaikaishoidon vuorokautta. Tehostettu palveluasuminen Tehostetun palveluasumisen yksikköinä toimivat muistisairaille tarkoitetut Saarelmakoti ja Suvantokoti (yht. 41 asukaspaikkaa) sekä Lahdelmakoti ja Valkamakoti (41 asukaspaikkaa). Palvelukeskus Lehtiniemen asukaspaikoista kahdeksan oli varattu lyhytaikaishoitoon. Omana toimintana asumisvuorokausia kertyi yhteensä Tehostettua palveluasumista tuettiin myös palvelusetelillä: Tuurilakodissa on keskimäärin 30 asukasta ja muissa yksityisissä palvelukodeissa neljä henkilöä on asunut palvelusetelillä tuettuna. Yksityisten tuottamia palveluvuorokausia kertyi yhteensä Hoivaosasto Pitkäaikaista laitoshoitoa toteutettiin hoivaosasto Tarhialassa. Tarhialan paikkamäärä oli alkuvuodesta 29, syksyllä paikkamäärää alettiin vähentämään ajatuksella, että vuoden vaihteessa Tarhialan paikkamäärä on 22, tähän myös päästiin. Tarhialan toiminta keskittyy nyt vain yhteen kerrokseen eli se on keskitetty alakertaan. Hoitovuorokausia oli kaikkiaan

8 Muuta huomioitavaa Palvelukeskus Lehtiniemen sekä Palvelutalo Seiponrannan yleisten tilojen siivous kilpailutettiin kahdeksi vuodeksi ja mahdollisesti optiovuodeksi. ISS aloitti siivouspalveluiden tuottajana Lehtiniemen muisti- ja tehostettujen yksiköiden keittiöremontit valmistuivat loppuvuodesta Palveluiden laadun kehittämiseksi vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kautta toimitettu HaiPro järjestelmä on ollut nyt käytössä toisen kokonaisen toiminta vuoden, järjestelmässä on mahdollisuus myös asiakkaan tai hänen omaisensa ilmoittaa vaaratilanteesta. Vuonna 2016 järjestelmään tehtiin vanhuspalveluista 983 asiakasturvallisuuteen ja 80 työturvallisuuteen liittynyttä ilmoitusta. Järjestelmän käyttö on laajaa ja tunnollista. Asiakasturvallisuuteen liittyviä HaiPro ilmoituksia oli liki sata vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta työturvallisuusilmoituksia oli 11 enemmän kuin vuonna Asiakasturvallisuuteen liittyvät ilmoitukset koskevat lähinnä lääkehuoltoa tai tapaturmia. Vuoden aikana ilmoituksia käytiin läpi vanhuspalveluiden yksiköissä ja vanhustyön sekä perusturvan johtoryhmissä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Lääkehoidon suunnitelma päivitettiin maaliskuussa Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoima Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Kehitytään kimpassa hanke on virittänyt, tukenut ja vahvistanut kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja hyvää arkea paikallisten toimijoiden kanssa. Vanhuspalveluissa oli 156,5 vakanssia varahenkilöstö (12) mukaan luettuna. Tulosalueen henkilöstön koulutuksessa jatkui edellisenä vuonna aloitettu kuolevan ihmisen hoitotyökoulutus. Lähiesimiehille aloitettiin Sote-2020 hankkeeseen liittyvää lähiesimieskoulutusta. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Vanhuspalvelut Ta 2016 Ta:n Ta Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% Tulot ,2 Menot ,0 Netto ,3 Nettomenot /asukas ,3 Poistot ja arvonalentumiset Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Perhehoidon käynnistäminen hoitovrk.t n. 340 vrk 0 vrk yrityksistä huolimatta ei ole löytynyt perhehoitajaa Lyhytaikaishoidon Suunnitelma valmis 11/2016 on tehty kehittäminen Kotihoidossa välitön asiakastyö lisääntyy työtunti 60 % työtunneista välittömässä asiakastyössä Palveluasuminen käyttöaste/hoitovrk 95 % x (60+9 p )x 366= vrk Tehostettu palveluasuminen käyttöaste/hoitovrk oma toiminta 95% x 82p x 366= vrk Hoivahoito käyttöaste/hoitovrk 98 % x 29p x 366= vrk ei ole toteutunut suunnitellusti vrk 93,32% vrk 97,89% ,55% kehittämistyö jatkuu edelleen Metsätähden asunnoissa on tehty wc remontteja, jolloin sieltä on ollut asukkaita evakossa, jotka vähentävät vuorokausia. Tarhialassa ei ollut koko vuotta enää 29 paikkaa, vaan paikkalukua vähennettiin vähitellen loppuvuoden aikana.

9 Perusterveydenhoito (145000) Toiminnan kuvaus: Keuruun perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sovittujen sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu siirtyi Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. Perusterveydenhuollon tuottajana sairaanhoitopiirissä toimii Keski-Suomen Seututerveyskeskus Perusterveydenhuollon liikelaitos. Seututerveyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon palvelut Joutsalle, Keuruulle, Konnevedelle, Laukaalle, Luhangalle, Multialle, Petäjävedelle ja Toivakalle. Seututerveyskeskusalueella on noin asukasta. Seututerveyskeskuksen suunniteltu liikevaihto oli 36,15 milj.euroa ja toteutunut 36,57 milj.euroa (101,2 %). Kuntalaskutettavia oman toiminnan suoritteita tuotettiin talousarvion vastaavien suoritteiden ollessa , kokonaistoteuman ollessa Seututerveyskeskuksen toiminta on organisoitu avohoidon, laitoshoidon ja suun terveydenhuollon vastuualueisiin. Keuruun sairaalan paikkaluku nostettiin alkaen 38:aan, koska Petäjäveden sairaalan toiminta loppui. Sekä multialaiset että petäjävetiset käyttivät Keuruun sairaalan palveluja arvioitua vähemmän ja paikkalukua vähennettiin ensin 35:een ja :een. Keskimääräinen hoitoaika oli 5,4 vrk/potilas ja kuormitus 72 %. Keuruun toteutuneet suoritteet vastuualueittain: Toteuma 2011 Tot.2012 Tot.2013 Tot.2014 Tot Avohoitokäynnit Hammashoidon käynnit Vuodeosaston hoitopäivät Kuntalaskutus on toteutettu toimipistekohtaisilla suoritehinnoilla, joita tarkistettiin syyskuussa ja yksittäisiä hintoja myös joulukuussa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Perusterveydenhoito Ta 2016 Ta:n Ta Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% Tulot Menot ,2 Netto ,2 Nettomenot /asukas ,2 Poistot ja arvonalentumiset 0 Määrärahan ylitys johtui eläkevakuutusmaksujen arvioitua suuremmasta määrästä. Perusterveydenhuollon kustannusten jakauma: Ta Toteutuma Poikkeama Toteut-% Toteutuma Muutos Muutos muutokset % Avohoito ,1 % ,1 % Suun terveydenhoito ,6 % ,3 % Vuodeosastohoito ,0 % ,7 % Seututk:n hoitopalvelut yht ,0 % ,7 % Hoitotarvikkeet ,8 % ,7 % Päivystys (K-S shp) ,5 % ,2 % Eläkevakuutusmaksut ,0 % ,2 % Tulosalue yhteensä ,2 % ,7 %

10 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Avohoidon palvelut käynnit / / Hammashoidon käynnit / / palvelut Vuodeosastopalvelut hoitopäivät / / 6430 Erikoissairaanhoito (146000) Toiminnan kuvaus: Keuruun kaupungin erikoissairaanhoidon palvelut järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja tuottaa pääosin Keski-Suomen keskussairaala. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. Erikoissairaanhoidon palveluja hankitaan ostopalveluina mm. KYS:stä ja TAYS:sta. Tulosalueen menoiksi on kirjattu lisäksi mahdolliset yksityisiltä hankitut mielenterveyskuntoutujien asumispalvelumenot. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri muutti perussopimustaan alkaen siten, että sairaanhoitopiiri voi hoitaa jäsenkuntiensa osoittamassa laajuudessa kehitysvammaisten erityishuollon sekä perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyviä sosiaalitoimen tehtäviä. Erityishuollossa sairaanhoitopiiri päätti sopimusteitse tukeutua Vaalijalan ky:ään. Keuruun ensihoidon järjestäminen siirtyi v alusta Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, tuottajana jatkoi edelleen Keski-Suomen Pelastuslaitos. Kalliitten hoitojen tasauslasku, mikä syntyy jakamalla yli euroa/vuosi/henkilö maksaneet hoitokustannukset kunnille asukaslukujen suhteessa, oli v.2016 Keuruun osalta euroa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto lakkautti Juurikkaniemen sairaalan toiminnan alkaen. Yksityisten hoitokotien - HIlmari ja Jalmari toiminta jatkui kiinteistössä. Keski-Suomen keskussairaalan alueelle Kukkumäkeen alettiin keväällä rakentaa uutta Keski-Suomen sairaalaa Novaa, minkä on tarkoitus valmistua v Novan yhteyteen rakennetaan myös tuotantokeittiö. Sairaanhoitopiiri sitoutui Unayhteistyöhön tulevaisuuden potilas- ja asiakastietojärjestelmän hankinnassa. Jyväskylän keskussairaala on jatkossa yksi 12:sta ympärivuorokautisen laajan yhteispäivystyksen toimipisteistä. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Erikoissairaanhoito Ta 2016 Ta:n Ta Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% Tulot ,9 Menot ,7 Netto ,9 Nettomenot /asukas ,9 Poistot ja arvonalentumiset 0 Määrärahan ylitys johtui hoitopalvelujen arvioitua suuremmasta käytöstä. Tuloarvion alitus johtui arvioitua pienemmistä hoitopalvelumaksuista.

11 Erikoissairaanhoidon kustannusten jakauma Ta Toteutuma Poikkeama Toteut-% Toteuma Muutos Muutos muutokset % K-S shp hoitopalvelut ,4 % ,8 % K-S shp ensihoitopalvelut ,4 % ,2 % K-S shp yhteensä ,0 % ,3 % Muut sairaalat ,0 % 0 0 MT-ostopalvelut ,0 % ,4 % Yhteensä ,6 % ,4 % Hoitopalvelut yhteensä ,7 % ,4 % Eläkevakuutusmaksut ,8 % ,6 % Tulosalueen menot yht ,7 % ,4 %