Kaukana metsästä. Mikko ja Matti Pohjola ovat etäomistajia neljännessä polvessa. puusuksilla. vierimetsien hoidosta

Transkriptio

1 27. HELMIKUUTA NUMERO 2/ Mtsälhti Makasiini 2/ KYSYMYSTÄ virimtsin hoidosta Tma: METSÄLAKI Tapionpöydältä Torstai on rokkapäivä luhta kuutamokikka mtsänomistaja mtsälaki uudt pykälät tutuiksi mtsäsukst umpihankn puusuksilla Kaukana mtsästä Mikko ja Matti Pohjola ovat täomistajia nljännssä polvssa Hirvituhokorvaukst kutistuivat Hyytyykö havukuitukauppa? Varastoi klapit oikin 2383_.indd

2 ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parmpaa tuottoa ntistä usammin ja pinmmillä kuluilla! HALUATKO METSÄLTÄSI parmpaa taloudllista tuottoa parmpilaatuista puuta nmmän tukkipuuta hakkuussa pittisyydn säilymistä hakkuun jälkn luontoarvojn säilymistä ja parmpaa monimuotoisuutta suurmpia riistakantoja, nmmän marjoja ja siniä Millä on satoja totutunita kohtita, joilla milllämm sittlmm sinull mtsänkasvatusmntlmiämm. Näidn simrkkikuvin mtsin suunnittlut ja hakkuut on totutttu Arvomtsän toimsta: taloudllinn tuotto 20% suurmpi kuin vallalla olvalla mntlmällä mtsän tasaissti toistuvissa hakkuissa parmpi tuottavuus krtautuu ja tuottoro vanhaan on huomattava mtsät uudistuvat luontaissti i jatkuvia invstointja (istutukst, hinänpolkminn, taimikonhoito jn.) i hirvi- ja myyrätuhoja i kannattamattomia harvnnushakkuita i jäsnmaksuja OTA YHTEYTTÄ NIIN LAITETAAN METSÄSI TUOTTAMAAN! METSÄPALVELU ARVOMETSÄ OY info@arvomtsa.fi _.indd

3 UUTISET TIIA PUUKILA Hirvivahinkoja korvataan tänä vuonna mtsänomistajill vajaat uroa, slviää Suomn mtsäkskuksn tilastoista. Summa on runsaan nljännksn viimvuotista pinmpi. Korvaukst makstaan maanomistajill loppukväästä. Hirvikanta on koko Suomssa aika hyvällä tolalla. Kannan suuruus on suurimmassa osassa maata maa- ja mtsätalousministriön ja Suomn riistakskuksn asttamin tavoittidn mukainn, krtoo mtsäkskuksn riistavahinkovastaava Esko Viinann. Suurin syy tuhokorvaustn laskuun i kuitnkaan ol hirvituhojn vähnminn. Arvioitujn hirvivahinkokohtidn pinta-ala nimittäin kasvoi vuodn 2012 runsaasta hhtaarista viim vuodn liki hhtaariin. Myös arvioitujn tuhokohtidn lukumäärä nousi. Tuhokorvaustn laskua slittää valtionuvoston viim kväänä hyväksymä uusi riistavahinkoastus. S muutti tuhokorvaustn määräämisn prustna olvat taimikoidn lasknnallist arvot. A i k a i sm m i n kor vau stn määrittämisn käytttiin vuonna 2001 laskttuja arvoja. Tuolloin kaikki taimikot laskttiin istuttamalla prusttuiksi. Astuksn päivityksn myötä käyttöön otttiin vuodn 2007 prustin lasktut taimikoidn arvot. Niissä on huomioitu kasvupaikka. Karummilla mailla taimikot lasktaan kylvämällä tai luontaissti uudistamalla syntyniksi. Etnkin pohjoisssa tämä pudotti taimikoidn lasknnallista arvoa ja rokotti sitn hirvikorvaustn summaa. Samalla yhä usammassa tapauksssa hirvin taimikoill aihuttama lasknnallinn vahinko i ylittänyt korvauksn vaadittavaa 170 uron rajapyykkiä. EU skoittaa pakkaa Vaikka hirvikanta on koko maan mittakaavassa tällä htkllä tavoittidn mukainn, taimikot ivät ol turvassa. Mrkittävimmät mtsätaloudllist tuhot aihutuvat, kun hirvt krääntyvät laajoilta aluilta pinmmill talvilaitumill. Hirvin talvista joukkokokoontumista i pystytä mtsästyksllä stämään. Tätä Euroopan unionin on vaika käsittää. Komissiossa uudisttaan paraikaa valtion tun suuntaviivat täll rahoituskaudll. Pöydäll on nostttu myös hirvituhokorvaukst. Suomssa valtio krää mtsästäjiltä pyyntilupamaksua, jolla kattaan hirviläintn maanomistajill aihutuvat tuhot. Tähän voi jatkossa tulla muutos. Komission luonnoksssa ainoastaan uhanalaistn läintn aihuttamat vahingot olisivat Enmmän tuhoja, vähmmän uroja Hirvituhokorvaustn määrä laski, mutta arvioitu tuhoala kasvoi viim vuonna. Samaan aikaan EU uhkaa pistää korvausjärjstlmän rmonttiin. Lyhysti Suomalainn bioauto Gnvn nsi-iltaan Suomalainn, suurlta osin uusiutuvista matriaalista käsityönä raknnttu bioauto sitllään maaliskuussa Gnvn autonäyttlyn nsi-illassa. Matalan hiilijalanjäljn Biofor-auto on UPM:n ja Mtropolia-ammattikorkakoulun yhtistyön tulos. Autossa on käyttty biokomposiittia skä puuta. Polttoainna käyttään puupohjaista uusiutuvaa disliä. Auton kori on thty hiilikuidusta, jotn puuautosta i sntään voida puhua _.indd 12 Piniä ja suuria mtsätiloja nmmän Skä pintn ttä suurtn mtsätilojn määrä on Mtsäntutkimuslaitoksn mukaan kasvussa. Suomssa oli vuonna 2012 noin vähintään hhtaarin mtsätilaa. All 10 hhtaarin tiloja oli noin nmmän kuin kuusi vuotta aimmin, yli 200 hhtaarin tiloja 400. Sn sijaan hhtaarin mtsätilojn määrä oli lasknut, vaikka dlln 60 prosnttia kaikista tiloista osuu tuohon haarukkaan. Mtsää omisti suomalaista

4 känn maa- ja mtsätalousministriöstä. Valtiontukijärjstlmän uusin suuntaviivojn on määrä tulla voimaan hinäkuun alusta. Täytäntöön panoon on mahdollisuus haka vuodn jatkoaikaa. Vaikka hirvikanta on tavoittidn mukainn, ivät taimikot ol silti turvassa. Pntti Johansson/Kuvaliitri.fi valtion tukijärjstlmässä korvattavia, mutta mtsästttävin läintn, kutn hirvin, aihuttamat tuhot ivät, krtoo mtsänuvos Marja Hilska-Aaltonn maa- ja mtsätalousministriöstä. Jos hirvituhokorvaukst jäävät valtion tukijärjstlmän ulkopuolll, s titää koko korvausjärjstlmän täydllistä rmonttia. Valtiolla i sn jälkn olisi nää osaa ikä arpaa maanomistajill maksttaviin korvauksiin. Nykyinn valtiontukijärjstlmä sallii hirvituhokorvaukst. Komissiolta i ol toistaisksi hrunut slitystä muutoksn. Kvään aikana vilä nuvotllaan. Emm tidä, mikä komission lopullinn kanta on. Jos luonnoksn i tul muutoksia, slvitämm miksi nykyistä järjstlmää i voida hyväksyä, sanoo ylitarkastaja Jann Pit- Yksimilinn vastarinta Skä mtsänomistajin ttä mtsästäjin dustajat ovat tyrmistynitä korvausjärjstlmää uhkaavasta rmontista. Tämä on iso juttu, ja ilman muuta s tarkoittaa, ttä komission nykyisn linjauksn on pystyttävä vaikuttamaan, kun prosssi tn, sanoo MTK:n mtsäjohtaja Juha Hakkarainn. Suomn riistakskuksn johtaja Rijo Orava on samoilla linjoilla. Suomlla on oltava oikus säilyttää nykyinn korvausjärjstlmä. S on Euroopassa ainutlaatuinn. Kski-Euroopassa villisika on onglmallinn laji, ikä sillä ol valtiollisia korvausjärjstlmiä. Plätäänkö EU:ssa nyt jonkinlaista simrkkivaikutusta?, Orava pohtii. Mitä nmmän riistaa mtsästysalu pystyy tuottamaan, sitä nmmän mtsästäjät voisivat sitä myydä ja maksaa nmmän vuokraa maanomistajill. Riistakskuksn projktipäällikkö Mikal Wikström, Jahti 1/2014. Jos mitään i thdä, miltä vidään kohta pyörää puuta Saksaan sahattavaksi, koska sillä on sivutuottna thtäväll nrgiall niin hyvät subvntiot. MTK:n puhnjohtaja Juha Marttila, Aamulhti Hirvivahinkojn korvaukst Vuosi määrä/kpl 2011 pinta-ala/ha Maksttu korvaus/ Lähd: Suomn mtsäkskus Puuta on tullut hyvin tarjoll ja sitä on myös ostttu paljon. Suomn Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Mrivuori, Maasudun Tulvaisuus Mtsähallituskin päivittää ohjnsa Mtsähallitus uusii valtion mtsin mtsänhoito-ohjn uudn mtsälain mukaisksi. Uudssa laissa puuston läpimittavaatimus on poistunut uudistushakkuissa. Mtsänhoito-ohjssa tullaan ottamaan kantaa myös ri-ikäisrakntisn mtsän kasvatuksn valtion mtsissä. Myös Mtsätaloudn khittämiskskus Tapion uudt suositukst skä mtsätuholain ja PEFC-srtifikaatin kritrin muutokst ottaan huomioon ohjidn päivityksssä. Kansallispuistojn tuotto kasvussa Kansallispuistojn käyntimäärät kasvoivat viim vuonna kahdksan prosnttia. Kävijät jättivät 5,5 prosnttia nmmän uroja lähisuduill, ilmn Mtsähallituksn tilastoista. Viim vuonna Suomn 37 kansallispuistossa virailtiin noin 2,3 miljoonaa krtaa. Kävijöidn rahallinn hyöty oli yhtnsä 116 miljoonaa uroa ja hnkilötyövuotta. Suosituin kansallispuisto oli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto käynnillä. 78 Vuonna 2012 yksityisomistuksssa oli yli hhtaarin mtsätilakokonaisuuksia 78 kappaltta. 2353_.indd

5 SISÄLLYS mtsälhti makasiini NRO 2/ UUTISET 46 Tuotuutuudt: Uusi kvytsaha 4 Pääkirjoitus: Hyviä säästökohtita 5 Kuukaudn kuva : Tri hlmikuussa 6 Mtsänomistaja : Tknologia täomistajan apuna 12 Uutist: Enmmän tuhoja, vähmmän korvauksia 14 Mtsähallituksn sisällä kuohuu 15 Mtsätyyppi: Mikä Lapin mtsiä uhkaa, Hli Viiri? 16 Markkinat: Hyytyykö havukuitukauppa? 18 Kuukaudn puukauppa: Ksäkohtna kaupaksi Vintikatsaus: Sanomalhtipapri nous 19 Vrkosta: Parasta vastapainoa Tma: Mtsälaki 20 Uusiksi mni 28 Vapaudt ovat hyväksi Uudisttussa mtsälaissa on hattu hyviä asioita, Antti Haapamäki arvioi. 32 Rahapuu: Mitn omistat mtsää? 48 Umpihankn Ari Komulainn vrtaili hiihtoporukkansa kanssa mtsäsuksia Tuntsan hangilla. 57 Kolumni: Yllätys mtsä pusk Oma mtsä 34 Mtsänhoito: 15 kysymystä virimtsin hoidosta 58 Luhta: Mollukka taivaalla 37 Pikatsti: Sormt lämpimiksi 62 Ennn & nyt: Mänty paransi maan 38 Mtsänhoidon prustt: 64 Tapionpöydältä: Torstai on Khitysluokat tutuiksi 40 Tutkimus: Sukupuolikiintiöt käyttöön 41 Mtsäläisn allakka: Varastoi klapit oikin 42 Mtsäprintö: Vrotu vaatii vastikkn 44 Kysy pois: Palltuvatko juurt? myötävirtaan rokkapäivä. Hrnkiton jälkn maistuu prunajauhopannukakku. 66 Lukijalta: Trvist tavallislta mtsänomistajalta 70 Makasiiniristikko 72 Pilkkt: Puhdas paita käyttöön 74 Tuot & tkijä: Tyvitukista taimikppjä 2342_.indd

6 Mtsäkustannus Oy Pohjoinn Rautatikatu 21 b Hlsinki Puhlin Tlfax mtsalhti.fi PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallionimi Hyviä säästökohtita P uuta osttaan ja myydään dlln poikkuksllisn innokkaasti. Hyvä vir alkoi jo viim vuonna, jolloin kantorahatulojn arvioitiin palaavan 1,5 miljardin uron tasoll. Samoissa lukmissa pysyttänn myös tänä vuonna. Mtsäntutkimuslaitos nnusti muutama kuukausi sittn, ttä hhtaaria kohti laskttu puuntuotannon liiktulos nousisi lähll 90 uroa. Suunta on oika, mutta taso vaatimaton. Kymmnn dltävän vuodn aikana tulos on ollut kskimäärin 15 prosnttia parmpi. Mtsätaloudssa huomio on viim vuosina kiinnittynyt ntistä nmmän taloutn. Mtsä li kuutiomtrit ovat kasvant hyvin, mutta hyvään tuloksn s i vilä riitä. Kannattavuuslasklmat ovat paljastant, ttä myös panostuksia mtsin hoitoon on järkvää harkita uudlln. Hyvä simrkki tästä on turvmaidn käsittly, sillä lähivuosina huomattava määrä ojitusaluita varttuu uudistamisikään. Pari viikkoa sittn Lapin mtsätalouspäivillä Mtsäntutkimuslaitoksn suotutkijat sittlivät uusia tutkimustuloksia. Niidn mukaan Pohjois-Suomn oloissa luontainn uudistaminn voi turvmailla onnistua luultua parmmin. Myös kunnostusojitukssta on saatu uutta titoa. Ojin avaaminn i aina ol tarpn lainkaan. Usin kvyt sammaln poisto riittää. Vuodn alusta voimaan tullut mtsälaki hnkii niin ikään uudnlaista talousajattlua. Hikkotuottoist ojitusalut voi nyt hakata ilman uudistamisvlvoittta. Riittää, kun jättää maismapuita sn vrran, ttä _.indd 4 AD Anna Back p Toimitussihtrit Jussi Collin p Ero Sala p Toimittajat liisa.kallionimi@mtsalhti.fi kansainvälinn väljä mtsän määritlmä täyttyy. Mtsän uudistamiskypsyyttä laki i nää määrittl lainkaan. Risukoksi ryöstäytynn taimikon voi halutssaan hakkauttaa kokonaan nrgiapuuksi. Kustannuksia säästyy, jos myrskytuhoja korjaamaan tullut kon saman tin hakkaa vähän nmmän, ja lopputuloksna on järkvän kokoinn kuvio. Myös maanmuokkauksn tarpn voi kukin its harkita, laki i nää siihn vlvoita. Kaikkia uudn mtsälain tarjoamia mahdollisuuksia mtsin hoitoon i vilä tunnta kovin hyvin. Toivottavasti jo pian tutkimustn tuloksista saadaan käytännön nuvoja. Niitä tarvitaan myös muuhun tarkan uron mtsänhoitoon. Esimrkiksi turvmaita on monnlaisia. On tarpn osata tunnistaa, missä kaivataan järitä toimia ja missä taas kannattaa thdä toisin. Tämän numron tmana on kohta kaksi kuukautta voimassa ollut mtsälaki. Toimittaja Mikko Häyrynn avaa artikklissaan pykälin sisältöä. Mtsää i dllnkään saa hävittää, mutta muutn laki sallii paljon uutta. Eliisa Kallionimi p Liina Kjllbrg (hoitovapaalla) Hanna Lhto-Isokoski p Tiia Puukila p Taloustoimittaja Mikko Häyrynn p Pohjois-Suomn alutoimittaja Hannu Jauhiainn Korpikosknti Vikajärvi p Kski-Suomn alutoimittaja Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Toimituksn sihtri Päivi Laipio p Vrkkojulkaisu Mtsäuutist vrkkojulkaisujn sähköposti: toimitus@mtsalhti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Hta Välimäki p MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p Yhtyspäällikkö Sanna Nyman p ilmoitukst@mtsalhti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukst ja osoittnmuutokst klo Puhlin Katja Raninn p Ansa Sppälä p Ulla Ylikangas p , Mtsätaloudllinn ammatti lhti, Mtsätaloudn khittämiskskus Tapion julkaisu 82. vuosikrta, prustttu Aikakauslhtin Liiton jäsnlhti ISSN Painopaikka Paprit Makasiinin lvikki: (lt/12) Forssa Print 2013 G-print 170 g Novaprss Silk 80 g PEFC/ Kannn kuva Sppo samuli

7 Kuvasarja sittl mtsämaismia ri puolilta Suoma. Hlmikuussa ä ky ny t riä on n issa. t a n arv lv Tänä ta n usin ja jopa p n 5. uu va a ik tt u lm d h h ila arvn p ri tsästä t sta m Löysin is la ta n u tak i yksitpäivä sa. Kuvaan pääty istoi a s pa Huittisis rikukko, johon staa t valo koro n u täinn m a a is linnu Kaun aurinko. oivun ja tumman nk kuurais a. ro ä ll li vä aari ssi Kuva Ju 2344_.indd 5 s Murto

8 METSÄNOMISTAJA TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Tkniikka avuksi Mtsää kannattaa omistaa, vaikki raivaussahaan htisi its tarttua, titävät kaupunkilaisvljkst Mikko ja Matti Pohjola. H ovat tämtsänomistajia jo nljännssä polvssa _.indd

9 2352_.indd

10 P uhnsorina kaikuu katossa. Kahvikupit kilisvät. Hlsinkiläisn kahvilan ikkunapöydässä istuvat mtsänomistajavljkst Mikko ja Matti Pohjola. H katsovat mtsäsuunnitlmaa kannttavalta titokonltaan. Hlsingissä asuvalla Matilla ja Turusta vljnsä luoks kylään tulllla Mikolla on mtsätilall matkaa. Mtsät sijaitsvat Hankasalmlla Kski-Suomssa. Titokonidn, tablttin ja kännyköi- jaossa sukupolvn yli. Vljkst ovat harvinaisuus mtsänomistajin kskuudssa: h ovat tämtsänomistajia nljännssä polvssa. Hidän suvultaan puuttuu printinn maanviljlijä-mtsänomistajatausta. Mtsin tarina alkoi vuonna Vljstn isän isoisä Emil Kumpulainn oli tuolloin piirisimihnä mtsäyhtiö Wilh. Schaumanilla. Kun mtsäyhtiöt ja sahat vlvoitttiin myymään mtsiään, Lähdmm siitä, ttä mtsätalous on kannattavaa myös täysin ulkopuolislla ttttynä dn avulla tiluksia voi onnksi hoitaa pitkänkin välimatkan päästä. Vaikka mtsäalalla tuodaan paljon sill käytännön tkmistä, mill mtsän omistaminn on nmmän omaisuudn hallintaa. Tärkimmässä roolissa ovat tidon käyttö, tknologiatyökalut ja nttiyhtys, Mikko Pohjola krtoo. Mtsätöitä 37-vuotias Mikko ja 32-vuotias Matti tkvät mahdollisuuksin mukaan. Suurin osa mtsänhoidosta tttään ulkopuolislla, omall työll lasktaan aina vaihtohtoiskustannus. Pohdittavana on, mitä muuta mtsässä käyttyllä ajalla olisi saatu aikaan. Tosin aivan puhtaasti rahassa vljkst ivät mtsän omistusta arvota: s on myös kivaa. H nauttivat raivaussahan huudattamissta, kun aikaa vain on. Etäomistusta vuodsta 1928 Mikko ja Matti tulivat mtsänomistajiksi vuonna 2003 yhdssä vanhimman vljnsä Sampo Pohjolan kanssa. Tuolloin hidän isotätinsä kuoli ja vljstn isä Markku Pohjola siirsi mtsät prinnön _.indd 8 myös isän isoisä päätti lunastaa omansa. Hän osti nimiinsä kahdksankymmntä hhtaaria mtsämaata. Myöhmmin sotin jälkist maan luovutukst himan vrottivat pinta-alaa. Kun tila siirtyi vljstn haltuun, s kattoi runsaat kuusikymmntä hhtaaria. Vljkst varttuivat Espoossa kaukana suvun mtsistä, mutta välimatkasta huolimatta h ovat harjoitllt tulvaa vartn koko ikänsä. Olmm aina koknt olvamm mtsänomistajia, koska millä on sillä mökki ja olmm ollt isän mukana hoitamassa mtsiä, Matti Pohjola krtoo. Kannattavaa ttttynäkin Mtsin siirryttyä vljstn nimiin h mittivät porukalla jatkoa ja päättivät kasvattaa mtsäomaisuutta luvun miht ovat silmäillt aktiivissti myynti-ilmoituksia. Sopivia tiloja on tsitty sadan kilomtrin sätllä suvun kantatilasta. Laskntaohjlmat ja titokon ovat ollt korvaamaton apu niin tilakaupoilla kuin mtsin hoidossakin. Vljkst laskvat tuotot mtsäntutkimuslaitoksn Motti-ohjlmistolla. Myös Pllrvon taloustutkimuksn talouslaskuri on tullut tutuksi. Lupaavin tilojn tidot avataan kuvio kuviolta Excl-laskntaohjlmiston avulla. Midän tuotto-odotus on nljästä kuutn prosnttia. Lähdmm siitä, ttä mtsätalous on kannattavaa myös täysin ulkopuolislla ttttynä, Mikko Pohjola sanoo. Mtsäsijoitustn kannattavuu- Hankasalmi

11 dn ja tuottojn laskminn ja vrtailu on vljksill jo koulutuksnkin puolsta luontvaa. Mikko on valmistunut Turun kauppakorkakoulusta ja väitllyt viim syksynä. Matilla on tutkinto Mikklin ammattikorkakoulun kansainvälisn liiktaloudn linjalta, kvään aikana tarkoitus on viimistllä gradu Jyväskylän kauppakorkakouluun. Omasta osaamissta huolimatta milipidttä kysytään myös asiantuntijalta, kun milnkiintoinn tila osuu kohdall. Millä on tuttuja, jotka ovat arvioint mtsäkiintistöjä pidmpään. Pilaamm tarvittassa omia näkmyksiämm hidän arvioihinsa, Mikko Pohjola krtoo. Runsaassa kymmnssä vuodssa vljstn mtsin pinta-ala on kasvanut all sadasta hhtaarista nljäänsataan. Yhtä tilaa lukuun ottamatta mtsät sijaitsvat Hankasalmlla lähllä vljstn isän suvun synnyinsutuja. Yhtismtsä hyvä ratkaisu Mtsäalan karttussa vljkst al- koivat pohtia yhtymää parmpaa yhtisomistusmuotoa mtsilln. Vuonna 2010 h päättivät prustaa Rangunkorvn yhtismtsän. Nimi juontaa juurnsa isän isoisän aikanaan ostamasta tilasta. Katsoimm, ttä kokonaisuudn säilymisn kannalta yhtismtsä oli mill paras vaihtohto. Nyt i tarvits plätä, ttä mtsätila pirstoutuisi prinnönjakojn myötä, Matti Pohjola sanoo. Vljstn lisäksi myös hidän isänsä on yhtismtsän osakas. Lain mukaan yhtismtsällä Vljkst Matti (vas.) ja Mikko Pohjola hoitavat mtsiänsä titokonidn, kännyköidn ja nttiyhtydn avulla vaikka ydinkskustan kahvilasta. 2352_.indd

12 Nyt i tarvits plätä, ttä mtsätila pirstoutuisi prinnönjakojn myötä tul olla joko usammasta osakkaasta koostuva hoitokunta tai vaihtohtoissti toimitsija ja varamis pyörittämässä käytännön toimintaa. Rangunkorvssa toimitsijan virkaa hoitaa vljstn isä ja varatoimitsijaksi on nimittty Matti. Thtävänjako on tosin vain muodollinn, sillä mtsiä hoidtaan yhdssä. Vähintään krran vuotn osakkaat kokoontuvat prhinn istuttamaan tai raivaamaan. Vanhimman vljn lähs täysikäist pojat ovat jopa hoitant mtsiä ksätyönään. Yksi ksän mrkistä on s, ttä vljstn läkkll jäänyt isä siirtää kirjansa 2352_.indd 10 ksäkuukausiksi suvun mökill ja suuntaa mtsään. Ei kaikka samalta luukulta Aikaismmin Pohjoloidn suvussa oli tapana turvautua niin puukaupassa kuin mtsätöissäkin UPM:n puoln. Yhtiö oli luontva kumppani, sillä olihan mtsin alkupräinn omistaja ollut Schaumanin mis. Oy Wilh. Schauman ab fuusioitui Kymmn Oy:n kanssa ja päätyi lopulta UPM-Kymmnll. Vljksistä kaikkin mtsäpalvluidn hakminn samalta luukulta i nää tuntunut nykyajalta. H halusivat kilpailuttaa pal- vluidn tarjoajat ja punnita vaihtohtoja. Puhlin, titokon ja intrnt-yhtys säästävät lukuisilta ajomatkoilta kaupungin ja mtsätilan välillä. Vljkst tsivät mtsätöidn osaajia pääasiassa vrkosta. Kun sopiva tkijä löytyy, monsti puhlinsoitto ja sähköposti riittävät. Tarvittassa käydään paikan päällä sopimassa työn yksityiskohdista ja tarkastamassa työnjälki. Viimisn vuosikymmnn ajan mtsäasioita on hoidttu niin yhtiöidn, yksityistn yrittäjin kuin mtsänhoitoyhdistyksnkin kanssa. Tähän asti vljkst ovat kuulunt yhdistyksn, mutta myös tähän tul todnnäköissti muutos nsi vuodn alussa. Vuodn vaihtssa mtsänhoitoyhdistyslaki muuttuu ja roaminn yhdistyksstä käy nykyistä hlpommin. Olmm aika varmoja siitä, ttä mm nää maksa jäsnmaksua mmkä kuulu yhdistyksn. Ostamm palvluita parhaalta tarjoajalta oli s sittn mikä hyvänsä, Mikko Pohjola krtoo. Vljstn titämys mtsistä on karttunut its tkmällä ja titoa tsimällä, sminaarja kuuntlmalla skä pääkaupunkisudun mtsänomistajin yhdistyksn PKMO:n rtkillä

13 Tämän päivän mtsäpalvlua Kun on työ, prh ja välimatkaa mtsän ja kodin välillä usampi sata kilomtriä, mtsätöissä on apu tarpn. Osaajin löytäminn mtsätilan töihin i aina ol hlppo thtävä. Tämän saivat huomata Mikko ja Matti Pohjola. Paikallisia tkijöitä i vain löytynyt mistään Googlsta, Matti Pohjola muistl. Vljstn onnksi hidän isänisänsä oli rakntanut mtsin lähisyytn Hankasalmll mökin 1960-luvulla. Vuosin varrlla tutuksi tullt paikallist osasivat ohjata, knn puoln mtsätöissä kannattaa kääntyä. Apu löytyi 2352_.indd 11 Vljstn khittämä Mtsäti.fi -vrkkosivusto auttaa mtsänomistajia löytämään tkijät tilojnsa töill. mökin virisltä maatilalta. Naapuritilan isäntä huudattaa tarvittassa raivaussahaa ja osaa suositlla muitakin tkijöitä. Vljksiä kuitnkin arvlutti, mitn hidän lapsnsa ja lastnsa lapst tulvat löytämään mtsätöihin tkijät, kun sidos mtsäpaikkakuntaan muuttuu kaukaismmaksi. Mikko ja Matti Pohjola ryhtyivät tuumasta toimn. H khittivät vrkkosivuston Mtsäti.fi. Viim vuonna julkistttu vrkkosivusto auttaa mtsänomistajia löytämään palvluntarjoajia mtsätilansa lähisyydstä. Riittää, kun mrkit- s karttaan mtsätilan sijainnin ja krtoo, minkälaista mtsänhoitotyötä on vailla. Sopivan tkijän työll voi löytää vaikka kahvilassa istun kahvia nautisklln. Vanha malli on ollut, ttä mtsäpalvlun tarjoaja olttaa mtsänomistajan tulvan mtsään. Midän kaltaisill kiirisill ja kaukana mtsistään asuvill kaupunkilaismtsänomistajill vrkosta löytyvä palvlu on nykyaikaa, Mikko Pohjola sanoo. Vrkkosivusto työllistää vljkst täyspäiväissti. Suunnittilla on simrkiksi yhtistarjouspyynnöt mahdollistava mtsänhoito- töidn välityspalvlu. Sn avulla pinmpinkin tilojn kannattavuutta saadaan parannttua. Jatkossa myös puukauppakumppani voi löytyä vljstn pyörittämän sivuston kautta. Laatuakaan i ol unohdttu. Kukin käyttäjä saa antaa vrkkosivuilla arvion saamastaan palvlusta samaan tapaan kuin simrkiksi hotllihuonita välittävillä sivustoilla. Käytämm itskin palvlua, ja khitämm sitä sn mukaan, kun saamm markkinoilta vihiä millaista palvlua kaivataan, vljkst krtovat