Puheenjohtaja: Kari Laine Alatie 1, Raisio ,

Transkriptio

1

2 Raisionjokilaakson luonnonsuojluyhdistys ry hallitus v Yhdistyksn sähköpostiosoit: kotisivut: Puhnjohtaja: Kari Lain Alati 1, Raisio , Varapuhnjohtaja: likkirjan hoito Tuula Trä Rypsikuja 4, Raisio , Taloudnhoitaja: Jan Hitann Huhkonti 4, Raisio , Sihtri: wb-vastaava Eva Ennola Pasanti 14, Raisio , Muut jäsnt: Marja Hitala Krttulanti 40, Raisio Kauko Häkkilä Syrjäti 14, Raisio Eino Koivikko Sorolaisnkatu 10, Raisio , , Aila Korhonn Hallanti 42, Raisio , aila.korhonn@luukku.com Hlna Lhtonn Uudntorpank. 2 C 8, Raisio , hlna.lhtonn@raisio.fi Pia Lindroos Kirkkoväärtinkuja 9 C 4, Raisio , pia.lindroos@raisio.fi Hanna Loikas Polusmänti 31, Raisio Juho Lundén Emännänkuja 2 as. 6, Raisio juho.lundn@luukku.com Pkka Tuomola Lautamihnk. 10 AS 37, Raisio , pkka.tuomola@dnaintrnt.nt Varajäsnt: Kari Loikas Polusmänti 31, Raisio , kari.loikas@utu.fi Tuula Lundén Unho Rokka Kunnaank. 17 as 34, Raisio ,

3 Pääkirjoitus Yhdistyksn tarkoitus? Joskus kun tuntuu oikin raskaalta thdä yhdistyksn tn töitä, tul miln miksi tätä tn. Mikä tämä midän yhdistyksmm oikin on? Knn asioita ajamm? Tähän viimisn kysymyksn on hiukan hlpompi vastata. M ajamm asioita jotka distävät luonnon ja sn läimistön ja kasviston pysymistä mahdollisimman alkupräisssä tilassaan kotikunnassamm. Tämähän on luonnollista ja hyväksyttävää. Jos ajatllaan laajmmin ja ottaan simrkiksi susi, pitääkin jo mittiä tarkmpaan. Onko hyväksyttävää ttä sudt tuhoavat joidnkin ihmistn linkinon syömällä poroja, pitääkö susia suojlla tai tappaa. Nyt ollaankin jo vaikan paikan dssä ja jakaudutaan milipitinmm kahtia. Aikamoista tasapainoilua asiamm puolustaminn pääosin on. Kaikissa asioissa pitää olla asiantuntija, vai pitääkö? Priaattssa pitäisi riittää ttä saa asiat hoitumaan. Muotosikoilla i ol väliä. Jos puhumm jostakin toimnpitstä väärällä nimllä, sillä i ol mill suurta mrkitystä. Pääasia on ttä saadaan asia järjstymään ja tarvittassa ylisn titoisuutn. Yhdistys on yhtä kuin sn jäsnt. Osa maksaa jäsnmaksunsa ja haluaa sillä tavoin osoittaa tukaan asiallmm. Mahdollist muut kiirt stävät tiiviimmän osallistumisn toimintaan. Suurin osa jäsnistämm kuuluu tähän ryhmään ja ilman tätä joukkoa i toiminta ol mahdollista. Yhdistyksn hallitus on s ydinjoukko, joka pyörittää aktiivista toimintaa. Midän yhtystitomm ovat julkisia ja jokainn päkohdista huolstunut voi ottaa mihin yhtyttä. Vaikka aimmin mainitsinkin ttmm ol joka alan asiantuntijoita, niin jollain aloilla sitä olmm. Millä on joukossamm muutamia hnkilöitä joihin tiukan paikan tulln tukudumm, ja tulosta syntyy. Näillä väillä on pärjättävä, ja pärjätään. Apu i silti ol koskaan pahittksi. Trvtuloa toimintaan kaikki asiasta kiinnostunt! Kari

4 Luonto lääkitsijänä? Marja Hitala "Luonto lääkitsijänä", "luonnon parantavat voimat", "trvyttä luonnosta" - tällaist ilmaisut tuovat hlposti miln luontaistuotkaupan notkuvat hyllyt ja joskus kiivaankin sananvaihdon koululääktitn ja luontaislääkinnän välillä. Aihtta voidaan kuitnkin tarkastlla myös aivan ri näkökulmasta: mitä trvhdyttäviä vaikutuksia voi olla lävällä luonnolla ympärillämm, ilman ttä sitä pitäisi pakata purkkiin? Mitn vaikuttaa kävlyrtki kvään hräävässä luonnossa, ksän yltäkylläisyydssä, syksyn kypsyydssä ja luopumisnkin tunnlmassa tai talvn nännäissti nukkuvassa maismassa? Entä luonnon moninaist äänt, tuoksut ja värit? Kuinka paljon köyhmpää lämä olisikaan ilman niitä kaikkia lämyksiä, joita ympäröivä luonto tarjoaa - ja aivan ilmaisksi. Ehkä tätäkin rikkautta arvostttaisiin nmmän, jos mtsään tai mrnrantaan olisi sisäänpääsymaksu. Käsitys luontolämystn traputtisista vaikutuksista on pystytty monissa tutkimuksissa myös vahvistamaan. Puhutaan jopa, vapaasti suomnnttuna, luonnonvajaushäiriöstä ("natur-dficit disor-dr"), joka voidaan havaita niin yksilöillä, prhillä kuin ihmisyhtisöilläkin. Katsotaan, ttä ihmisn viraantuminn luonnosta johtaa aistin hikntynsn käyttöön, tarkkaavaisuushäiriöihin skä fyysistn ja psyykkistn sairauksin ja tunn-lämän häiriöidn lisääntymisn. Tutkimuksissa on todttu, ttä vaikistakin kskittymishäiriöistä ja käytösonglmista kärsivät lapst hyötyvät slvästi olsklusta luonnossa. On sittty, ttä luontoon liittyvät lämykst saattavat olla lastn khityksll jopa yhtä tärkitä kuin monipuolinn ravinto ja riittävä uni. Kaupungis- Luontokrholainn Alisa nauttii väitä Tuorlan pikkomtsässä valkovuokkojn kskllä kväällä Kuva: Eva Ennola.

5 tumisn ja titotkniikkaan liittyvin harrastustn lisääntymisn myötä lastn luontva tutustuminn ympäröivään luontoon voi kuitnkin olla uhattuna. Jo luonnonmukainn maisman näkminn, vaikkapa sairaalan ikkunasta tai vankilan kaltrin kautta, rauhoittaa, vähntää sairastamista ja noputtaa paranmista. Likkauksista toipuvista potilaista slvisivät lyhymmällä sairaalahoidolla ja vähmmällä kipulääkityksllä n, joidn ikkunoista näkyi puita, kuin n, jotka näkivät vain tiilisiniä. Samoin vankilassa on todttu vangilla vähmmän trvydllisiä onglmia, jos ikkunoista näkyi avointa maismaa ikä vain asfalttipihaa ja btonia. Luontoon liittyvin milikuvin avulla mill markkinoidaan monnlaisia tuottita, kutn siivousai-nita ja kosmtiikkaa. Voimakas kukkakdon tuoksu ilmanraikastajassa tai pyykinhuuhtluainssa vastaa kuitnkin harvoin odotuksia. Syksyisn mtsän monisävyistä tuoksua n ol vilä, onnksi, nähnyt ds yrittyn pullottaa. Samoin luonnon värit ovat kaunimmillaan aidossa ympäristössään. Kovin moni i hkä haluaisi makuuhuonnsa sinään auringonlaskun värikirjoa tai kväistn hiirnkorvin sävyä. Kuitnkin luonnossa, oikassa paikassaan, nämä värit ylnsä kotaan rauhoittavina. Erilaisissa rntoutusharjoituksissa pyydtään usin valitsmaan jokin maisma tai paikka, johon rntoutuksn liittyvissä milikuvissa kuljtaan. Löisinpä vtoa, ttä ainakin suomalaisista suurim-malla osalla kysssä on jokin luonnonmukainn maisma: mrn tai järvn ranta, tunturin laki, auringon lämmittämä kivi kotipihan koivun alla. Jollakin s rauhoittavin paikka on hkä mummolan tai lapsuudnkodin kinutuoli, kittiö tai sohvannurkka - mutta monllakohan moottoriti, formula-rata tai ostoskskus? PERHEKERHO iloa ja virkistystä koko prhll Prhill suunnattu luontokrho on tarkoitttu lastn ja aikuistn yhtistn luontolämystn kokmisn Prhkrhoon voivat ilmoittautua mummit, kummit, tädit, sdät, vaarit ja vanhmmat lapsinn ja lapsnlapsinn ( lapst väh. 6 v ) Prhkrho alkaa torstaina klo Luontokoulu Lumikon pihalla, Hulvlank. 35 Krho kokoontuu kvään aikana 5-6 krtaa. Ohjlmassa on mm. aistimatkoja, lintujn tiirailua, linnunpönttöjn rakntamista ja kasvitutkimuksia Varatkaa aikaa pari tuntia ja varautukaa säänmukaisin varustin ulkona liikkumisn Osallistumaksu 10 /prh Ilmoittautumist ja tidustlut hlna.lhtonn@raisio.fi tai puhlimits joko luontokouluun tai iltaisin kotiin Mukaan mahtuu 25 nsin ilmoittautunutta.

6 Kaavoitus uhkaa Luontokoulun toimintaa Hlna Lhtonn luontokoulunopttaja Luontokoulun lähialuista on thty Kuuanmtsän asmakaavaluonnos, joka totutussaan vaarantaa luontokoulun toiminnan skä nakrtaa palan Raisio kskisllä paikalla olvasta kaikkin arvostamasta yhtisstä virkistysalusta. Alull ollaan kaavoittamassa "ökytonttja". Vaarassa ovat Tuulilankto, lammikko, aitta, lähimtsä ja liito-oravan valtakunta. Rakntaminn aihuttaa paitsi aluidn supistumisn ja prinnmaisman häviämisn myös mlkoisn mlu- ym. haitan ja häiriön. S kaikki vaikuttaa ratkaisvasti luontokoulun toimintaan. Alu on yliskaavassa mrkitty lähivirkistysaluksi ja tulisi sllaisna myös säilyttää. Kskustan väkimäärän voimakas kasvu aihuttaa lisäpainita parmminkin lähllä sijaitsvin virkistysaluidn laajntamisn kuin supistamisn. Kuuanmtsän alun tul olla kaikkin raisiolaistn käytttävissä. Friisilän alull i pidä rakntaa titä ikä asuntoja. S on raknnuksinn, kylätinn ja prinnmaisminn mrkittävä kulttuuriympäristö Raisiossa. Piniä luontokoululaisia luontoa tutkimassa. Kuva: Hlna Lhtonn.

7 Tuulilankto Tuulilankto on aikoinaan ollut laidunhaka. Katajakdot ovat tänä päivänä niin harvinaisia, ttä n ovatkin nykyään rauhoitttuja luontotyyppjä. Tuulilankto on mrkittävä osa Friisilän prinnmaismaa. Laiduntamisn loputtua kdoll alkoi kasvaa harvaksltaan puita. Vuonna 2000 Pauli Rajala ja Tuuli Virtann tkivät aloittn ktoalun ntisöinnistä. H saivat kaupungilta luvan kaataa puut alulta. Raisionjokilaakson luonnonsuojluyhdistys on viisi vuotta hoitanut ktoa niittämällä. Sinn on niiton ansiosta saatu lvytttyä monia vanhoja ktokasvja kutn kissanklloja, mäkitrvakoita, suolahiniä, huopakltanoita ja mm. lhtomaitikoita, joita tavataan lähinnä vain Ahvnanmaalla. Lhtomaitikka on mantrn puollla harvinainn. Kto on luontokoulun välittömässä lähisyydssä ja luontokoululaisill rittäin tärkä oppimisympäristö. Lähisn Hulvlakodin vanhukst ovat viim aikoina nnvässä määrin löytänt kävlyrtkillään tinsä kdoll. H ivät niinkään pysty kulkmaan kallioaluilla, mutta kdolla h voivat poimia kukkia ja nauttia luonnosta. Luonnonsuojluyhdistys on jo parina vuonna ksäkuussa luonnonkukkin päivänä järjstänyt kasvirtkn, jolla raisiolaist ovat Eva Ennolan opastukslla saant tutustua kdon kasvihin. Luonnonsuojluyhdistyksn niittotalkoot Tuulilankdolla ksäkuussa 2006, ja kdon rikoista lajistoa: lhtomaitikka ja kuparilud. Kuva: Eva Ennola.

8 Palolammikko Paikalla on aikoinaan ollut lähd, jota on jossain vaihssa ihmisvoimin suurnnttu ja s on ntisaikaan toiminut palolammikkona. Nykyään s on rittäin tärkä luontokoululaistn tutkimuskohd. Sillä on mm. rauhoitttuja vsiliskoja ja sammakoita. Yläkoulun 7.-luokkalaist saavat haaviinsa myös sudnkornnon ja vsiprhosn toukkia, malluaisia, sukltajia ja vsimittarita. Planktonläimiä kutn vsikirppuja, hankajalkaisia, hyttysn toukkia ja raakkuäyriäisiä on milnkiintoista tutkia mikroskoopilla. Lammikko ja sn takana olva kallio tul hdottomasti säilyttää. Kaavaluonnoksssa tontti ulottuu aivan lammikon runaan. Jos kalliota altaan louhia, lammikosta häviää vsi. htuma Tuulilanti Tuulilanti on raknnttu kauan sittn. S on kvytrakntinn kyläti, joka johtaa Tuuli Virtasn ja Pauli Rajalan asuttamaan kiintistöön. Kaavaluonnoksssa tin tilall ollaan rakntamassa lvämpää katua. Sllainn i missään nimssä kuulu tähän kylämaismaan. Uusi ti tulisi todlla kalliiksi, kun joudutaan louhimaan kalliota molmmin puolin titä ja tkmään prustukst täysin uudlln. Tin tkmisn surauksna lammikosta häviää vsi. Luontokoululaist ovat voint turvallissti tutkia tinvarrn kasvja ja läimistöä skä siirtyä vähän liiknnöityä tin vartta lähimtsään. Kun ti lvn, niin nopudt kasvavat ja turvallisuusriskit suurnvat. Tuulilantitä pitkin kulkvat myös lähikoulujn ja päiväkotin lapst suunnistamaan, liikkumaan ja rtkilmään Kuuanmtsän alull. Aitta Aitta kuuluu olllisna osana Friisilän pihapiiriin. Kaavaluonnoksssa ti kulk aitan läpi! Luontokoululaist löytävät joskus aitasta salapräisn aarrarkun, välillä taas kramiikkataitilija Minnaliisa Soinin näyttly ilahduttaa raisiolaisia. Aitta niin kuin lammikkokin kuuluvat Friisilän puistoalusn, joka täytyy säilyttää koskmattomana. Luontokoulun lähimtsä Luontokoulun lähimtsän tul titysti sijaita lähllä. Ei ol järkvää, ttä luontokoululaistn pitää nsin kävllä pitkät matkat asuintonttin runoja pitkin nnn kuin ovat mtsässä. Lähimtsässä kukkivat sinivuokot, känkaalit, mtsäkurjnpolvt, nuokkuhlmikät ja lillukat. Sillä on valtavia muurahaispsiä. S on tikkojn suosimaa mtsää skä liito-oravakartoituksn mukaan liito-oravill sopivaa mtsää. Liito-oravathan tarvitsvat myös siirtymäväyliä. Liito-oravin asuinalu Liito-oravin asuinaluill i luonnollisstikaan tulisi kaavoittaa tonttja. Mtsän runassa kulk ahkrassa virkistyskäytössä olva kaunis

9 polku, jonka varrlla voi nähdä käpytikan kurkistavan kolostaan tai kuulla palokärjn ruikutuksn. Sillä on valtavia vanhoja koivuja, joihin tikat ja liito-oravat psivät. Ksällä liito-oravat syövät mtsän runassa olvin haapojn ym. lhtipuidn lhtiä ja talvlla urpuja. Niillä on rinomaist liikkumaolosuhtt takana olvassa tihässä kuusikossa. Kuuanmtsä kaikill! Raisionjokilaakson luonnonsuojluyhdistys ja Raision Rinkka ry ovat jättänt Raision kaupungill kannanoton Kuuanmtsän kaavaluonnoksn. Kannanotto on luttavissa yhdistyksn kotisivuilla. Olmm sitä miltä, ttä alu täytyy tulvaisuudssakin säilyttää kaikill yhtisnä ulkoilu- ja virkistysaluna. Liity mukaan vaikuttamaan Kuuanmtsän puolsta: kirjoita nimsi adrssiin ja välitä vistiä tnpäin! Lähs 1000 ihmistä kuuluu jo Kuuanmtsän puolustajiin! Papriadrssin voi allkirjoittaa Friisilän vrstailla ja Raision kaupunginkirjastossa (kysy virkailijoilta adrssin sijoituspaikkaa). Nttiadrssi: Kuuanmtsä kaikill -tapahtuma Luonnonsuojluyhdistys järjsti yhdssä Raision Rinkka ry:n kanssa Kuuanmtsä kaikill -tapahtuman, joka vti lähs 50 alun tulvaisuudsta kiinnostunutta ihmistä kirtämään mtsään mrkittyä polku, jossa rastipistillä sai infoa kunkin pistn kaavoitukssta ja luonnonoloista. Lisäksi pini thtävä lapsill ja makkaranpaistoa Friisilän pihalla. Pajupillissä oli näkyvillä kaavahdotusluonnoksn saatua palauttta. Ari Karhilahti vastaili luontokysymyksiin ja krtoi alun liitooravatilantsta. Kuvat: Eva Ennola

10 Kuuanmtsän kaavaluonno Pururata Liito-oravan rviiriä ja ravintopuita Tuulilanti Asuin Alull kaa paksulla mu Kartta on vi Eva Ennol asmakaav

11 tsän kaavaluonnos kartalla Tuulilankto Luontopolku iriä Tuulilanti Lampi Friisilän vrstaidn ja luontokoulun alu Asuinalu Alull kaavoittut uudt tontit on rajattu paksulla mustalla viivalla. Kartta on viittllinn. Sn on piirtänyt Eva Ennola Pöyry Environmnt Oy:n laatiman dokumntin Kuuanmtsän asmakaava ja asmakaavamuutos pohjalta.

12 Raisionjokilaakson luonnonsuojluyhdistys ry:n KEVÄTRETKI LAUANTAINA SOMEROLLE HÄNTÄLÄN NOTKOIHIN JA KOIVUN YRTTIPIHALLE Häntälän notkot ovat viimisn jääkaudn jälkn savipräisn maahan syntynitä syviä ja mutkittlvia jokilaaksoja, jotka ovat maismallissti sykähdyttäviä ja Suomn oloissa ainutlaatuisia. Rintt ovat säilynt avoimina ja liöstöltään monipuolisna pitkään jatkunn laiduntamisn ansiosta. Häntälän notkoissa tnkin kvään kukkiva kasvilajisto on runsas. Notkot tarjoavat ihantllisn kasvuympäristön myös monill linnuill ja hyöntisill. kohtjanaht/hantalanotkot/ Kuva: Marja Hitala Lähtö linja-autolla kaupungintalolta klo Ilmoittautuminn mnnssä p /Marja Hitala tai sähköpostits Lisätitoja lhti-ilmoituksssa myöhmmin.

13 Pikku Hömötiaist gokätkijöinä Eva Ennola Luontokrho Pikku Hömötiaist on ollut tauolla koko viim syksyn. Kväällä 2006 kokoonnuimm muutaman krran mlko pinllä porukalla, koska osa lapsista jätti krhon vuodnvaihtssa ikä uusia lapsia otttu nää kvääksi. Syynä toiminnan vähnmisn ja toistaisksi lakkaamisn ovat vtäjän muut kiirt. Hauska uusi puuha jota aloimm harrastaa luontokrhossa, oli gokätkntä. S on mukava tapa saada uutta väriä luonnossa liikkumisn. Gokätknnässä hataan jonkun toisn piilottamaa kätköä, joka saattaa olla simrkiksi filmipurkki jonka sisään on laitttu lokikirja, kynänpätkä ja joku pikkusin. Vinkit gokätköill löytyvät gocaching-intrntsivustosta, osoittsta Myös suomnkilisiä sivustoja on olmassa. Intrntissä on kätkön koordinaatit ja lyhyt kuvaus paikasta, ja kun GPS-laittsn syöttää paikan koordinaatit, s näyttää mitn täällä ja mihin suuntaan nykyisstä asmasta kätkö sijaits. Sittn vain suunnisttaan sinn, ja altaan tsiä kätköä kivnkoloista tai muista sopivista piiloista. Usin gokätköstä voi löytää myös travl bugin li "vallusötökkän" tai "liftarin", joidn sikkailua gokätköltä toisll voi surata m. nttiosoittssa. Luontokrhon kanssa löysimm Huhkon kartanon virisstä gokätköstä Lvi-lampaan, jonka jätimm suraavalla kätköilyrtkllä Haunistn altailla olvaan gokätköpaikkaan ja kirjoitimm nttiin, mihin olmm sn jättänt. Tällöin kaikki Lvi-lampaan liikkita suraavat - simrkiksi sn lokakuussa 2004 Kirjalansalmn sillan gokätköpaikalta maailmall lähttänt Ptu & family - saivat tidon sn uudsta olinpaikasta. Tähän mnnssä Lvi-lammas on matkannut Suoma ristiin rastiin ja käynyt Kittilässä asti. Gokätköilyyn tarvitaan siis GPS-lait ja intrntyhtys. Ensin mainittu i tosin ol aivan välttämätön, koska koordinaatit voi myös paikantaa kartan ja sanallistn vihjidn avulla.

14 TOIMINTAKERTOMUS 2006, Raisionjokilaakson luonnonsuojluyhdistys ry Kokoukst ja jäsntidottt Yhdistyksmm kokoukst pidttiin luontokoulu Lumikossa. Hallitus kokoontui vuonna krtaa. Vuodn päätöstilaisuus hallituksn ja hyvin yhtistyökumppanidn kskn vitttiin joulun alla ravintola Huhkotalossa. Kvätkokous pidttiin luontokoulu Lumikossa torstaina Syyskokous pidttiin torstaina Lumikossa. Syyskokouksn jälkn sitttiin Loikastn nostalginn diakuvasitys, Raisionjoki 10 vuotta sittn. Lisäksi Eva Ennola piti Kari Ennolan tkmän sityksn Inha-kuvista. Luonnonsuojlupiirin kokouksiin osallistuttiin vaihtlvalla osanottajamäärällä. Kväällä ja syksyllä toimitttiin jäsnill jäsnlhti, joissa ilmoitttiin kokouksista, tapahtumista, rtkistä ja toimintamm sisällöstä. Lhdissä julkaistiin myös jäsntn kirjoituksia luontoaihista. Jäsniä oli yhdistyksssä vuodn lopulla yhtnsä 158, joista prhjäsniä 13 Jäsnmäärän lasku näyttää pysähtynn. Tapahtumat, kisat ja rtkt Pöllörtki järjstttiin kskiviikkona ja osallistujia oli 5 hnkä. Kuuntluilta oli viikkoa aikaismmin. Pönttötalkoot järjstttiin ja niihin osallistui taas innokas joukko pöntöntkijöitä. Osallistujia oli kymmniä ja yhdistyksn talkoita johtavaa väkä oli paikalla riittävästi. Lintujn tiirailuillat Raisionlahdlla kräsivät lintuharrastajia paikall. Ensimmäisn tiistaina järjstttyyn iltaan osallistui 15 hnkilöä, ri lintulajja havaittiin 47. Tiistaina oli läsnä 11 hnkilöä ja havaintoja 50. Tiistain mukana oli 12 hnkilöä ja lajimäärityksiä 53, joka on uusi nnätys. Lastn luontokrhoja pidttiin printksi ja suosituksi muodostunlla tavalla maanantaisin. Lastn luontokrho kokoontui kväällä 4 krtaa. Mukana oli 8 lasta. Krho tki kvätrtkn Tuorlan pikkomtsään. Krhon vtäjänä on toiminut Eva Ennola ja Manooshak Issabigloo. Koululaistn luontokisat Friisilän luontokskuksssa ja Kuuanvuorn maastossa pidttiin ja yhdistyksn dustajat toimivat printisn tapaan avustajina, tikkupullia paistttiin. Kvätrtki thtiin linja-autolla Virttaankankaall, maatalousmuso Sarkaan ja strutsitila Polar Strutsill. Rtki sujui mainiossa säässä rinomaissti ja rtkllä oli mukana 24 hnkilöä. Musossa asiantuntva opas krtoi maataloudn historiasta ja Virttaankankaalla oli oppaana alun gomorfologiasta väitllyt maantiyilijä Joni Mäkinn.. Pihatapahtuma sunnuntaina kräsi taas runsaasti väkä, präti noin 300 hnkä, luontokskuksn pihapiiriin vaihtamaan kasvja ja nauttimaan tapahtuman muusta annista. Yölaulajartki polkupyörillä thtiin tiistaina Öistn sirkuttajin laulantaa kuuntlmaan osallistui 13 hnkilöä. Mukana oli myös Rannikkosudun toimittaja. Järjstyksssä toinn Luonnonkukkin päivä kräsi Eva Ennolan vtämänä 15 osallistujaa. Ksän aikana järjstttiin Tuulilankdon niittotalkoot. Paikalla oli präti 12 talkoolaista. Syyspuoln talkoot jätttiin pitämättä kuivan ksän takia, i ollut niitttävää. Raision Killinmarkkinoill osallistuttiin taas hinolla osastolla Markkinat pidtään aina lokuun viimisnä lauantaina. Markkinoilla suoritttuun lpakkokyslyyn antoi vastauksnsa 47 hnkilöä. Vastannidn kskn arvottiin Suomn luonto lhdn vuosikrta. Sn voitti Aulikki Koivunn. Markkinoidn aikana luontonäyttly Pajupillissä kävi 90 virailijaa. Syysrtki thtiin Torronsuoll ja Hämn luontokskuksn. Hyvässä säässä thtyyn rtkn osallistui 24 hnkä. Luonto-ja ympäristöviikon aikana järjstttiin Raision kirjastossa näyttly jossa jattiin titoa yhdistyksstä ja luonnonsuojlutyöstä.

15 Uutna asiana panostttiin lpakoihin. Suomn lpakkotitllisn yhdistyksn dustajat Emma Kosonn ja Thomas Lilly pitivät ansiokkaan lpakkokurssin. Tilaisuutn osallistui 10 aikuista ja kaksi lasta. Kurssi oli kaksipäiväinn, ja Yhdistyksll päätttiin hankkia lpakkodtktori. Tarkoitus on myös prustaa lpakkokrho. Kirjastossa oli raisiolaistn yhdistystn sittäytymistapahtuma johon osallistuttiin. Aloittt, toimt ja kannanotot Luontopolkujn hoitoon panostttiin normaalisti. Tauluja uusittiin tarpn mukaan. Raision rakntumista on surattu ja alkupräisn luonnon säilymisstä ollaan oltu dlln huolissamm. Kuuanmtsästä julkaistiin kaavaluonnos. S kosk lähissti luontokoulua ja luontokoulun ympäristöä. Asiasta toimitttiin kannanotto tknisll lautakunnall. Friisilän luontokskus ja luontokoulu Luontortkinäyttlytila Pajupilliin on thty oravankstäviä vitriinjä. Yhtn on jo saatu asukkaat, pihapiirin lintuja. Kahdsta muusta pinmpi on tarkoitus asuttaa lpakoilla ja isompaan tul lisää pihapiirin tuttuja. Pajupillin vuodn 2006 kävijämäärä oli 1523 hnkä. Lintujn talviruokintaa on suoritttu Friisilässä ja sn lähialun mtsissä dllisvuosin tapaan. Luontokoulun toiminta on ollut normaalia. Hlna Lhtonn jatkaa ansiokasta optustoimintaa. Luontopolut ja kotisivut Friisilän luontopolulla on ollut ilkivaltaa dlln jonkin vrran. Siivoukst on suoritttu ja päivystyskirrokst on suoritttu. Kväällä oli kaudn avajaisiksi siivoustalkoot. Kuuanvuorn pitkään poissa ollut taulu on nyt saatu paikoilln. Uudn sopimuksn mukaan tämän taulun pystytys kuului kaupungill. Uikkupolkua on hoidttu parhaan kykymm mukaan ja kotisivuillamm polusta on kartta ja joka taulusta oma slostus. Yhdistyksn intrnt-sivut ovat dlln suosittuja ja kävijöitä niillä on jo yli Eva Ennola on uudistanut sivujn ulkoasun. Samalla niistä on tullut kovasti hlppokäyttöismmät. Muuta toimintaa Yhdistys jakoi Raision yläastn opisklijoill nljä 30 uron kannustusstipndiä. Vuonna 2006 stipndin saivat: Hidi Honka, Joni Järvnpää, Miikka Korvntausta ja Saara Mäkinn. Yhdistyksmm dustaja Kari Lain on ollut luonnonsuojlupiirin hallituksssa jo kuusi vuotta ja jatkaa sillä dlln. Ympäristölautakunnan asioita ja sillä päätttäviä asioita on vuodn 2006 aikana surannut Jan Hitann. Käsitltäviä asioita on tuotu hallituksn käsittlyyn tarvittassa. Yhdistyksn toimihnkilöt Yhdistyksn puhnjohtajana on nyt vuodn toiminut Kari Lain. Varapuhnjohtajana ja likkirjan hoitajana toimi v Tuula Trä. Sihtrinä ja wbvastaavana on toiminut Eva Ennola ja taloudnhoitajana Jan Hitann. Yhdistyksn hallituksn muina jäsninä ovat toimint Marja Hitala, Kauko Häkkilä, Eino Koivikko,Aila Korhonn, Hlna Lhtonn, Pia Lindroos, Hanna Loikas, Juho Lundn ja Pkka Tuomola Varajäsninä ovat toimint tidottaja Kari Loikas, Tuula Lundn ja Unho Rokka. Raisiossa Raisionjokilaakson luonnonsuojluyhdistys ry:n hallitus

16 Raisionjokilaakson luonnonsuojluyhdistys ry järjstää Lintukurssin Luontokoulu Lumikossa torstaina klo ja kskiviikkona klo Kurssi on tarkoitttu kaiknikäisill linnuista kiinnostunill jotka haluavat optlla lisää niidn tunnistamissta. Kurssilla käsitllään kahdn illan aikana mm. suraavia asioita: - lintujn tunnistamisn prusasiat - apuvälint - lajisittlyjä - ajankohtaista juuri nyt - lintujärjstöjä Kurssin opttajana toimii Arto Kalliola Turun lintutitllisstä yhdistyksstä. Kurssi on jäsnill ja nuorill ilmainn, muill 5. Ilmoittautumist 5.4. mnnssä Jan Hitasll -mail: jan.hitann@dnaintrnt.nt tai Kuva: Kari Loikas. Muuta lintuaihista toimintaa Pönttötalkoot Friisilässä to klo.18. Tarvikkt ja ohjt saat paikan päältä, oman sahan ja vasaran voit ottaa mukaan. Tiirailuillat Raisionlahdn lintutornilla ti 24.4, k 2..5 ja ti 8.5. klo Paikalla on asiantuntva opastus. Omia kiikarita t välttämättä tarvits. Eväät mukaan. Yölaulajartki Raisionlahdn ja Haahdnnimn ympäristössä ti 5.6. klo 21-n.23. Liikutaan omilla polkupyörillä kuunnlln ksäyön mstarita. Kokoontuminn lintutornin parkkipaikalla. Mukaan väät ja lämmintä vaattta.

17 Raisionjokilaakson luonnonsuojluyhdistys ry:n Lpakkokrho aloittaa toimintansa klo Luontokoulu Lumikossa Kuva: Luonnontitllinn kskusmuso. Yhdistys hankkii ksäksi dtktorin, jonka avulla lpakkojn kaikuluotaus muunntaan ihmisnkorvin kuultavaksi, jolloin lpakkoja löytyy hlpommin ja lajin tunnistaminn on mahdollista. Tul mukaan aloittamaan jännittävä uusi harrastus! Etukätistitoja i tarvita, plkkä kiinnostus riittää. Toivottavasti myös lpakkoharrastajat löytävät tinsä yhdistyksn. Kaiknikäist ovat trvtullita, ohjlmaa suunnitllaan sn mukaan mikä osallistujia nitn kiinnostaa. Ensimmäisssä kokoontumisssa on mukana lpakkotutkija Thomas Lilly, jolta voi tulla kyslmään lpakkoasioita vaikki krhoon liittyminn välttämättä olisikaan milssä. Otamm milllään vastaan titoja lpakkojn talvhtimispaikoista ja ksäaikaisista lvähdyspaikoista, ja toimitamm tidot myös Turun lpakkokrholl! Eva Ennola, va@tintti.nt, Lpakkotitoa Suomn lpakkotitllinn yhdistys, nttisivut Lappalainn, Markku: Lpakot (2003, Tammi, toinn painos)

18 Raisionjokilaakson luonnonsuojluyhdistys ry:n tapahtumakalntri 2007: joka viikoll löytyy tkmistä! Tul mukaan nauttimaan kväisstä luonnosta ja kräämään uusia kokmuksia ja lämyksiä! Ylisötapahtumat k Lpakkokrho Luontokoulu Lumikossa klo Kts. ilmoitus. la Sami Karjalaisn Sudnkorntositlmä Raision kaupungintalolla klo Järj. Varsinais-Suomn luonnonsuojlupiiri. to Kvätkokous Luontokoulu Lumikossa klo k Uikkupolun kunnostustalkoot. Kokoontuminn Raisionlahdn lintutornin parkkipaikalla klo p Lintukurssi Luontokoulu Lumikossa klo (katso ilmoitus tässä lhdssä). k Lintukurssi Luontokoulu Lumikossa klo (kts. ilmoitus). to Pönttötalkoot klo 18 Friisilässä. Huom pvm! Kts. ilmoitus. ti Tiirailuilta Raisionlahdn lintutornilla Kts. ilmoitus. k Prhkrhon nsimmäinn kokoontuminn Luontokoulu Lumikossa klo Kts. ilmoitus. k 2.5. Tiirailuilta Raisionlahdn lintutornilla ti 8.5. Tiirailuilta Raisionlahdn lintutornilla la Kvätrtki Häntälän rotkon maismiin Somroll. Kts. ilmoitus. su Friisilän printinn pihatapahtuma kasvinvaihtopöytinn klo ti 5.6. Yölaulajartki, kokoontuminn Raisionlahdn lintutornin parkkipaikalla klo 21. Tapahtumapaikat Friisilä = Friisilän vrstaidn alu, jolla myös Luontokoulu sijaits. Osoit on Hulvlankatu 35. Raisionlahdn lintutornin parkkipaikka on Nstntin varrlla, tin oikalla laidalla noin 100 mtriä nnn Turun- Naantalin tin alikulkua Raisiosta päin tultassa. Yhdistyksn muita aktivitttja Lintujn talviruokinta hoidtaan Friisilässä. Pajupillin-luontonäyttly (Friisilän vrstaidn pihapiirissä) avataan Pihatapahtuman yhtydssä Jataan kannustusstipndjä koululaisill Pidtään siistinä Raisionlahdn Uikkupolku ja Krttulan luontopolku

19 Raisionjokilaakson luonnonsuojluyhdistys ry KEVÄTKOKOUS Torstaina maaliskuun 29. Päivänä 2006 klo Luontokoulu Lumikossa, Hulvlankatu 35. Käsitllään sääntömääräist asiat, mm. v toimintakrtomus ja tilit. Kaikki jäsnt mukaan vaikuttamaan yhdistyksn toimintaan. Osallistukaa! KAHVITARJOILU TERVETULOA!

20 Sudnkornnot rantojn jalokivt Järjstäjä: Sami Karjalaisn sitlmä LAUANTAINA KLO 13 Raision kaupungintalo, valtuustosali, Nallinkatu 2 Vapaa pääsy, trvtuloa!