Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille

Transkriptio

1 iintistökohtaista jätvsinuvontaa antaanjon valuma-alun kunnill mu Haapala, irs Lah, anna Laakso, Larissa Rimpiläinn, nni orhonn, Hanna uominn ja sko ärklä Rapor /0

2 annn kuva: ari ännynsalo

3 kijät Otsikko ika..0 mu Haapala, irsti Lahti, anna Laakso, Larissa Rimpiläinn, nni orhonn, Hanna uominn, sko ärklä iintistökohtaista jätvsinuvontaa antaanjon valuma alun kunnill Loppuraportti. antaanjon ja Hlsingin sudun vsinsuojluyhdistys ry:n hajajätvsinuvontahankkssa 0 jatkttiin kunn kanssa vuonna 0 aloitttua yhtistyötä haja asutuksn jätvsin käsittlyn distämisksi. Hanktta rahoittivat uusulan ja Nurmijärvn kunnat, antaan, Espoon ja Riihimän kaupungit skä Uudnmaan linkino, liiknn ja ympäristökskus. Hajajätvsinuvontaa thtiin yhtistyössä kunn kanssa, niidn valitsmilla aluilla. Hankkn ohjausryhmässä olivat dustajat nuvontakunnista, Uudnmaan ELY kskukssta ja vsinsuojluyhdistyksstä. Yhtistyötä thtiin kunn ympäristö ja raknnusvalvonnan skä paikallistn vsihuoltolaitostn kanssa. Nuvonnasta dotttiin paikallislhdissä ja intrntsivuilla. Nuvontahank totutttiin kiintistökohtaisna nuvontana. iintistön omistajia lähstyttiin nnn käyntiä kirjllä, jossa hdotttiin aikaa nuvontakäynnill. iisi hajajätvsinuvojaa tki nuvontakäyntjä yhtnsä kiintistöll. Lisäksi puhlimits nuvontaa annttiin kiintistöll. Hankkssa annttiin vähintään puhlinnuvontaa, prosnttill kiintistön omistajista, ja nuvontakäynti totutui, prosntilla kiintistöistä. Nuvontakäynnin yhtydssä kiintistöll jätttiin arviointilomak, jossa arvioitiin kiintistön nykyistä jätvsijärjstlmää valtionuvoston astuksn talousjätvsin käsittlystä vimärivrkostojn ulkopuolisilla aluilla (0/0) puhdistusvaatimustn täyttymisn suhtn. rvioinnissa oli viisi ri arviointivaihtohtoa: riittävä, vähäisiä korjauksia vaativa, riittämätön käsittly, ikävapautttu ja vähävtinn kiintistö. iintistökohtaisilla käynnillä, prosnttia järjstlmistä oli sllaisia, ttä n ivät täytä astuksn puhdistusvaatimuksia. Näillä kiintistöillä tul thdä toimnpidlupaa dllyttäviä muutoksia, mukaan luttuna ikävapauttut kiintistöt, sn jälkn kun ikävapautus niidn osalta raukaa. yypillisin toimnpidlupaa dllyttävä järjstlmä oli vanha saostussäiliöjärjstlmä, josta kaikki jätvdt purttiin tai imytttiin maastoon. stuksn puhdistusvaatimukst sllaisnaan tai vähäisillä korjauksilla täyttävistä järjstlmistä suurin osa oli psu ja WC vdt rottlvia järjstlmiä. ätvsijärjstlmin ikä ja astuksn puhdistusvaatimustn täyttäminn ivät korrloint ksknään muissa kuin kaikkin uusimmissa ja vanhimmissa järjstlmissä. iintistöjn tilanntta dllistn vuosin hankksn vrrattassa oli joitain roja. Nämä slittyivät nuvonta aluidn roilla. ätvsijärjstlmin tasossa oli myös jonkin vrran kuntakohtaisia roja. ämän vuodn nuvontahankkssa arvioitiin uusulan osalta, onko kiintistöjn jätvsijärjstlmin tilantssa roa nuvotuilla kiintistöillä vrrattuna koko maantllissti rajattuun nuvonta alusn. rvion prustlla kokonaistilann toimnpidlupaa vaativin kiintistöjn osuudsta on rilainn käytyjn kiintistöjn prustlla thtyyn arvioon. oimnpidlupaa vaativia muutoksia koko uusulan alutta tarkastltassa tarvitaan, prosntilla kiintistöistä, kun taas totutunidn nuvontakäynn prustlla, prosntilla kiintistöistä. antaanjon ja Hlsingin sudun vsinsuojluyhdistys ry:n yksityiskohtainn jätvsijärjstlmin huoltoon ja kunnossapitoon kohdistuva nuvonta on kottu tarpllisksi kiintistön omistajin taholta. uomn ympäristökskuksn laskntamallin mukaissti saatu vrtailuluku nuvonnan kustannuksista ja tuloksllisuudsta osoitti hajajätvsinuvonnan olln thokasta. vainsanat haja asutus, jätvsi, jätvdn käsittly, nuvonta, kiintistökohtainn

4

5 isällys Ylistä nuvontahankksta..... Hankkn rahoitus ja kulut..... Hankkn suunnittlu ja hallinnointi..... Yhtistyö kunn kanssa skä muut yhtistyötahot.... Hankkn jätvsinuvojat ja muut työntkijät..... Hajajätvsinuvojin taustat, koulutus ja prhdytys..... Hajajätvsinuvojin prhdytys..... yöturvallisuus..... oimialut, thtävät ja työajan käyttö.... idotus ja markkinointi.... iintistökohtainn nuvonta..... Nuvontakiintistöjn tavoittaminn..... iintistökohtainn nuvontakäynti Nuvonta alut ri kunnissa, vapaa ajankiintistöjn ja ikävapautttujn määrä.... ätvsin käsittlyn tilann..... ätvsin käsittlyn tilann, ympärivuotist ja vapaa aika..... ätvsijärjstlmin ikäjakauma..... ätvsijärjstlmät ja niidn puuttt rtailu vuodn 0 ja 0 nuvontahankkidn tuloksiin..... rvio jätvsin käsittlystä koko nuvonta alulla vrrattuna kiintistökohtaissti nuvottuihin kiintistöihin.... stuksn puhdistusvaatimukst täyttävät järjstlmät.... Ylisnuvonta ja yksilöllinn nuvonta puhlimits.... alaut.... uloksllisuus.... rvio hankkn onnistumissta ja khittämishdotuksia... Lähtt:...

6 Liittt Liit. Erittly hankkn kuluista Liit. alli kiintistöill lähttystä nuvontakirjstä Liit. alli ohjsta jätvsijärjstlmän uusimisksi Liit. alli ohjsta kaivovdn tutkimisn uusulassa Liit. iintistöill jättty arviointilomak jätvsijärjstlmästä Liit. oimiva kuivakäymälä ja komposti ohj Liit. iintistökäynnin pöytäkirja Liit. artta uusulan nuvonta aluista 0 0 Liit. artta Espoon nuvonta aluista 0 Liit 0. artta antaan nuvonta aluista 0 Liit. artta Nurmijärvn nuvonta aluista 0 0 Liit. artta Riihimän nuvonta aluista 0

7 Ylistä nuvontahankksta antaanjon ja Hlsingin sudun vsinsuojluyhdistys ry totutti yhtistyössä Nurmijärvn ja uusulan kunn skä Espoon, Riihimän ja antaan kaupunkin kanssa haja asutuksn jätvsin kiintistökohtaisn nuvontahankkn ksällä 0. Hankkn tavoittna oli thdä 00 kiintistökohtaista nuvontakäyntiä näidn kunn alulla. Nuvontahankkn rahoittivat kunnat ja Uudnmaan linkino, liiknn ja ympäristökskus. iintistön omistajill nuvonta oli ilmaista. Nuvontaa thtiin kunn valitsmilla aluilla. sukkaidn yhtydnottojn prustlla nuvontaa thtiin jonkin vrran kaikissa kunnissa myös varsinaistn nuvonta aluidn ulkopuollla. antaanjon ja Hlsingin sudun vsinsuojluyhdistys ry totutti kiintistökohtaisn nuvontahankkn myös vuosina 0 ja 0. uonna 0 nuvontahankkn rahoittivat kokonaan mukana ollt kunnat. Nuvontahankkssa 0 yhdistyksn nuvojat tavoittivat uusulassa, Nurmijärvllä ja antaalla yhtnsä kiintistön omistajaa kiintistökohtaisilla käynnillä. uodn 0 hankkssa thtiin Espoossa, uusulassa, Nurmijärvllä ja antaalla yhtnsä kiintistökohtaista nuvontakäyntiä. Hankkn rahoitukssta puolt tuli kunnilta ja puolt valtionapuna. uonna 0 kiintistökohtainn nuvontahank laajni viidn kunnan alull, kun Riihimän kaupunki tuli mukaan hankksn. [;.].. Hankkn rahoitus ja kulut Uudnmaan ELY kskus myönsi päätöksllään..0 (Dnro UUDELY//0.0/0) avustusta antaanjon ja Hlsingin sudun vsinsuojluyhdistys ry:ll haja asutusaluidn nuvontahankkll 000 uroa []. Yhdistyksn omarahoitus hankkll oli 000 uroa, joka oli koottu hankkunnilta. okonaisbudjtti oli 000 uroa. Hajajätvsinuvontaa totutttiin kiintistökohtaisna nuvontana Espoossa, Nurmijärvllä, Riihimällä, uusulassa ja antaalla. uusula rahoitti hanktta urolla ja Espoo, antaa ja Nurmijärvi urolla [.]. Riihimän omarahoitus osuus oli 000 uroa []. Hanksuunnitlman mukaissti tavoittna oli vuonna 0 antaa kiintistökohtaista nuvontaa uusulassa 0 kiintistöll,

8 Riihimällä 00 kiintistöll ja muissa nuvonta alun kunnissa 0 kiintistöll. Hankkn kulut on ritlty liittssä... Hankkn suunnittlu ja hallinnointi Hankkn ohjausryhmä, johon kuuluvat dustajat hankkunnista, Uudnmaan ELY kskukssta ja vsinsuojluyhdistyksstä, kokoontui..0,..0 ja..0. Ohjausryhmän kokouksissa hyväksytttiin nuvontamatriaalin päivitykst vuodll 0 ja käytiin läpi kiintistötojn toimittamisn ja nuvonta aluidn valintaan ja rityispiirtisiin liittyviä asioita kunnittain. Ohjausryhmän kokouksissa kskustltiin myös muun muassa kiintistöjn arvionn yhtnäistämisstä ri kunnissa skä sovittiin hankkn dottamissta... Yhtistyö kunn kanssa skä muut yhtistyötahot aikkin nuvontahankkn kunn dustajat olivat mukana hankkn ohjausryhmässä. uusulan ja Nurmijärvn dustaja oli ski Uudnmaan ympäristökskukssta. Lisäksi nuvojat olivat nuvontahankkn aikana aina tarpn mukaan yhtydssä kunn ympäristövalvontaviranomaisiin. arsinkin nuvontahankkn alussa yhtyttä pidttiin tiiviisti. unn dustajat valitsivat nuvonta alut ja toimittivat aluidn kiintistödot osoittinn ja omistajatoinn yhdistyksll. unn raknnusvalvontaviranomaisiin hankkssa oltiin pääasiassa yhtydssä ympäristönsuojluviranomaistn kautta, mutta myös suoraan tilantissa, joissa tuli vastaan rityisiä kysymyksiä jätvsijärjstlmän uusimissta ja toimnpidlupa asioista. Hankkn aikana oltiin yhtydssä myös paikallisiin vsihuoltolaitoksiin. Ennn kiintistöill mnoa nuvojat ottivat slvää kysisn kiintistön mahdollisuuksista liittyä vsihuoltolaitostn vrkostoon. ikäli liittyminn kiintistöllä oli mahdollista tai järkvää totuttaa, kiintistön omistajia innostttiin vrkostoon liittymisn. Esimrkiksi uusulan kunta tuk 0 kiintistön yhtishankkita kunnallistkniikkaan liittymisn.

9 Lisäksi hankkn aikana thtiin yhtistyötä muun muassa uomn sinsuojluyhdistystn Liiton hajajätvsityöryhmän muidn vastaavin nuvontahankkidn dustajin kanssa. Hankkn aikana YEn suuntaan oltiin yhtydssä suunnittluinsinööri ohanna allioon rilaistn ajankohtaistn hajajätvsinuvontaan liittyvissä asioissa.. Hankkn jätvsinuvojat ja muut työntkijät antaanjon ja Hlsingin sudun vsinsuojluyhdistyksn nuvontahankksn palkattiin viisi hajajätvsinuvojaa. Hankkn suunnittluun ja totutuksn osallistuivat nuvojin lisäksi yhdistyksn toiminnanjohtaja, irsti Lahti skä ympäristöasiantuntija, sko ärklä. Lahti ja ärklä osallistuivat myös hankkn ohjausryhmän kokouksiin nuvojin ohlla. Hankkn taloushallinnosta vastasi toimistosihtri irjo oivann... Hajajätvsinuvojin taustat, koulutus ja prhdytys uodn 0 nuvontaan palkattiin viisi nuvojaa, jolloin jokaislla kunnalla oli oma nuvojansa. Hankksn vanhmmaksi hajajätvsinuvojaksi yhdistys palkkasi..0 alkan kmiantkniikan insinööri () mu Haapalan, joka toimi hajajätvsinuvojana uusulassa vuodn 0 nuvontahankkssa thdn kiintistökohtaista nuvontakäyntiä kolmn kunnan alulla skä koosti vuodn 0 nuvonnan loppuraportin. Lisäksi Haapala toimi apulaistutkijana yhdistyksn Haja asutuksn jätvsilittidn kalkkistabilointi ja hyötykäyttö hankkssa. Haapala suoritti uomn ympäristökskuksn (YE) nuvojakoulutuksn Hlsingissä... 0, ja suoritti YEn ja Hämn ammattikorkakoulun Haja asutusaluidn vsihuollon suunnittlija kurssin ( op) syksyllä 0. Haapalan lisäksi hankksn palkattiin hajajätvsinuvojaksi Hlsingin yliopistossa akvaattisia titä opisklva anna Laakso, joka oli myös vuonna 0 yhdistyksn jätvsinuvojana Espoossa. yös Laakso suoritti uomn ympäristökskuksn (YE) hajajätvsinuvojakoulutuksn 0. Haapala ja Laakso osallistuivat myös...0 järjstttyyn YEn nuvojakoulutuksn..0, jolloin käsitltiin nuvontatoiminnan khittämistä valtakunnallissti.

10 Uusiksi hajajätvsinuvojiksi yhdistys palkkasi yhdyskunta ja ympäristötkniikan opisklija Larissa Rimpiläisn ja vsi ja ympäristötkniikan opisklija, insinööri () Hanna uomisn alto yliopistosta skä F nni orhosn, joka viimistl väitöskirjaa akvaattistn tidn alalta Hlsingin yliopistossa. H suorittivat...0 YEn hajajätvsinuvojakoulutuksn kokonaisuudssaan... Hajajätvsinuvojin prhdytys Yhdistys vastasi hankkn uusin nuvojin alullisn don ja kiintistökohtaisn nuvonnan harjoittlun koulutukssta ja prhdytyksstä. Hankkssa uudt nuvojat pääsivät nsin kiintistökäynnill mukaan jo aimmin hajanuvojina työsknnllidn kanssa yhtnsä viidn päivän ajaksi nnn itsnäisn nuvonnan aloitusta. aksi näistä nuvontapäivistä kirrttiin koknmman nuvojan nuvontakunnassa ja kolm nuvojan omassa nuvontakunnassa. Uusill nuvojill varattiin YEn koulutuksn lisäksi noin kymmnn toimistopäivää nuvonnassa tarvittavin tojn opiskluun nnn nsimmäisiä itsnäisiä nuvontakäyntjä. Yhdistyksn ympäristöasiantuntija sko ärklä sittli ri hajajätvsin käsittlyjärjstlmin raknntta ja toimivuutta skä nuvontakäynnin yhtydssä käytännössä tarkastltavia asioita ipoossa hajaasutusalun kiintistöillä. Yhdistyksn pohjavsiasiantuntija nna Liisa ivimäki piti nuvojill koulutuksn pohjavsistä ja don hankinnasta luokitlluista pohjavsialuista. Ympäristöasiantuntija ari ännynsalo ja limnologi Hli ahtra prhdyttivät nuvonta aluidn jätvsikuormittajin ja vsistöjn tilaan liittyviä asioita nuvojill... yöturvallisuus Nuvojill hankittiin kiintistöllä tarvittavat kansin nostokoukut, taskulamput, asianmukaist turvajalkint ja käsint skä muut tarvikkt nuvonnan alussa. Nuvojat saivat tarvittassa jäykkäkouristus ja hpatiitti rokottt. Hankkn nuvojill laadittiin nnn nuvonnan alkua turvallisuusohj. urvallisuusohjssa ja yhtisillä nuvontakäynnillä nnn itsnäistä nuvontaa annttiin ohjita oikanlaisn varustuksn ja työsknt

11 lyyn kiintistöjn jätvsijärjstlmiä avatssa. urvallisuusohjissa annttiin ohjita myös kiintistön omistajin kanssa työskntlyyn, ja ohjita kiintistön omistajin päasiallisn käytöksn varall dllistn vuosin nuvontahankkidn kokmustn prustlla. Nuvontaviikon alussa nuvojat päivittivät kalntriin tulvan viikon nuvontakohtnsa, jotta yhdistyksssä dttiin, missä osoittissa nuvojat olivat minäkin päivänä liikkllä. Hankkn nuvojilla oli käytössä kuittausvistit ja ns. hätäpuhlin. Yhdistyksn nuvojat lähttivät tkstivistillä kuittauksn jokaisn nuvontapäivän jälkn vanhmman hajajätvsinuvojan puhlimn. Yhdistyksllä oli käytössä myös niin sanottu hätäpuhlin. ikäli nuvoja olisi joutunut uhkaavaan tilantsn kiintistöllä, vanhmman nuvojan mukana oli koko nuvonta ajan puhlin, johon voitiin tarvittassa ottaa yhtyttä. sianmukaistn varustidn, prhdytyksn ja turvallisuusohjidn noudattamisn myötä nuvontahankkssa 0 vältyttiin työtapaturmilta ja mrkittäviltä vaaratilantilta. Nuvontahankkn aikana nuvojat ivät joutunt krtaakaan soittamaan yhdistyksn ns. hätäpuhlimn... oimialut, thtävät ja työajan käyttö Haapalan pääasiallisna nuvonta aluna oli uusula, jossa nuvontakäynnit thtiin Laakso nuvoi Espoossa Rimpiläinn nuvoi Nurmijärvllä....0 ja uusulassa uominn nuvoi antaalla ja orhonn Riihimällä. antaan nuvontakäynnit thtiin.... ja Riihimän käynnit Hajajätvsinuvojat tkivät pääsääntöissti nuvontakäyntjä viikoittain tiistaista prjantaihin. aanantaisin hajajätvsinuvojilla olit toimistopäivä, jolloin lähtttiin suraavin viikkojn nuvontakiintistöill kirjitä, hankittiin lisätoa tulvista kiintistöistä skä valmistltiin muutnkin tulvia nuvontakäyntjä. aanantaisin nuvojat kokoontuivat kskustlmaan nuvonnassa vastaan tullista rityistilantista ja pohtivat vastauksia niihin yhdssä. iikon aikana nuvojat kskustlivat ksknään tarvittassa puhlimits nuvonnassa vastaan tullista rityiskysymyksistä. Ennn nuvontakäynn aloittamista hajajätvsinuvojat prhtyivät nuvontaan liittyvään matriaaliin ja don itsopiskluun, koulutuksiin ja aihsn tutustumisn vanhmman hajajätvsinuvojan ohja

12 uksssa. Yhdistyksn nuvontamatriaalja päivitttiin dllisn vuodn nuvontahankkn pohjalta rityissti vastaamaan myös parmmin vapaa ajankiintistöjn hajavsinuvontaa. Hankkssa laadittiin ohjita kaivovdn tutkimisn skä oimiva kuivakäymälä ja komposti ohj. uomn sinsuojluyhdistystn Liitto ry:n intrnt sivuill luotiin tai päivitttiin kuntakohtaist hajajätvsinuvonnan tosivut. Nuvontakäynn loputtua hajajätvsinuvojat kirjoittivat omin kunnsa nuvonnoista raportit. Lisäksi vanhmpi hajajätvsinuvoja koosti nuvontahankkn loppuraportin.. idotus ja markkinointi iintistökohtaissta hajajätvsinuvonnasta dotttiin yhdistyksn ja kunn www sivuilla, yhdistyksn sähköisssä istjä antaanjolta dottissa skä paikallislhdill suunnatuilla lhdistödottlla..0 ja.0.0. Riihimällä ilmstyvässä Ekokaari lhdssä oli kaksi artikklia hajajätvsinuvontahankksta (toukokuu ja syyskuu 0). oukokuussa julkaistiin vanhmman hajajätvsinuvojan mu Haapalan artikkli: ätvsinuvontaa Hirvijärvn ja aalijärvn rannoilla. yyskuun lhdssä julkaistiin ksän aikana Riihimällä nuvontaa thnn hajajätvsinuvojan nni orhosn kirjoittama artikkli: ätvsinuvontaa Riihimällä, jossa krrottiin nuvonnan tuloksista ja käytännön kokmuksista. okaisll hankkn kunnall luotiin tai päivitttiin omat kuntasivut uomn sinsuojluyhdistystn Liitto ry:n ylläpitämäll Opas jätvsin maailmaan sivustoll. ivut löytyvät osoittsta Opas jätvsin maailmaan sivustolla pidttiin yllä myös hankkll luotua lyhyttä kuvaus ja yhtistosivua, jota päivitttiin hankkn dtssä, ja jonka kautta ksän aikana tulikin joitain yhtydnottoja yhdistyksn. uomn sinsuojluyhdistystn Liitto ry laati ri vsinsuojluyhdistystn nuvontahankkista dottn, joka julkaistiin altakunnallislla jätvsiviikolla maanantaina.. Liiton hajajätvsityöryhmä laati dottn ja Haapala toimitti sitä vartn tarvittavat dot työryhmäll.

13 . iintistökohtainn nuvonta Nuvontahank totutttiin kiintistökohtaisna nuvontana. iintistön omistajia lähstyttiin nnn käyntiä kirjllä, jossa hdottaan aikaa nuvontakäynnill. äynnin lopuksi kiintistöill jättään viisiportainn arviointilomak. [;.].. Nuvontakiintistöjn tavoittaminn iintistön omistajia lähstyttiin kirjllä noin viikkoa nnn nuvontakäyntiä. alli nuvontakirjstä on liittnä. irjitä lähtttiin yhtnsä kiintistön omistajall. ikäli kiintistöllä oli usampia omistajia tai omistajalla oli muita osoittita, lähtttiin kirj jokaisn kunnalta saatuun osoittsn. iintistökäyntjä thtiin pääasiassa tiistaista prjantaihin, ja käyntiaikoja hdotttiin pääasiassa alkan kllo välill. iintistön omistajill, jotka ivät voint olla näihin aikoihin paikalla, tarjottiin myös käyntjä myöhmmin illalla tai aamulla normaalin nuvonta aikojn ulkopuollla. ikäli kiintistön omistaja i ollut paikalla sovittuna ajankohtana, hihin pyrittiin ottamaan yhtyttä puhlimits, mikäli yhtysdot olivat saatavilla ylisimmistä numropalvluista. aulukossa on sittty tilastoja kunnittain kiintistön omistajin tavoittamissta. aulukko. ilastoja kunnittain kiintistön omistajin tavoittamissta. [; ; ; ;.] unta irjitä lähttty ähintään puhlinnuvontaa iintistökäynnit Espoo, %, % Nurmijärvi,0 % 0, % Riihimäki, % 0, % uusula, %,0 % antaa, %, % Yhtnsä, %, % aulukossa on sittty totutunt käynnit ja käyntiprosntit vuonna 0. Yhdistyksn nuvojat antoivat vähintään puhlinnuvontaa, % kiintistönomistajista, joill kirj lähtttiin, ja kiintistökohtainn nuvontakäynti totutui, % kiintistöistä.

14 Osan puhlinkskustluista aikana slvisi, ttä kiintistökohtainn jätvsijärjstlmä on hajajätvsiastuksn mukainn tai ainakin hyvin lähllä sitä. ällöin nuvoja ja asukas totsivat yhdssä, ttä nuvontakäynti kiintistöll i ol välttämätön. Usimmitn näissä tapauksissa kiintistön omistaja oli kohtuullisn hyvin prillä hajajätvsiastukssta, ja kiintistöllä oli järjstlmänä joko rottlva järjstlmä, umpisäiliö kaikill vsill, laitpuhdistamo tai kiintistö oli slkästi vähävtinn ja näin astuksn ulkopuollla. ikäli kiintistön omistajalla oli pinikin pävarmuus oman järjstlmän tasosta, pyrittiin sopimaan kiintistökäynti. Lisäksi puhlimssa nuvoja pyrki antamaan yksityiskohtaista nuvontaa nykyisn järjstlmän huollosta ja kunnossapidosta skä muista nuvontaan liittyvistä asioista, kutn simrkiksi kiintistön mahdollissta sijainnista vsihuollon khittämisalulla, ranta tai pohjavsialulla. oissain tapauksissa nuvontakäynti i totutunut kiintistön omistajan lämäntilantn takia. Lisäksi joitain käyntjä siirrttiin alkupräisstä ajankohdasta myöhmmäksi, mutta n ivät totutunt, koska kontaktia kiintistön omistajaan i nää saatu uudlln... iintistökohtainn nuvontakäynti Nuvontakäynti aloitttiin yksityiskohtaislla tutustumislla kiintistön jätvsijärjstlmään yhdssä kiintistön omistajan kanssa. ässä vaihssa käyntiä oli mahdollista antaa jo joitain nuvoja järjstlmän kunnossapitoon ja huoltoon liittyn. Usat kiintistön omistajat ivät ollt rityisn hyvin prillä järjstlmänsä toimintapriaattista ja kunnosta. oissain tapauksissa kiintistöjn omistaja i ollut tutustunut järjstlmiinsä koskaan aimmin ikä näin olln nnyt niidn toimintapriaattita nnn nuvontakäyntiä. iintistökäynnin yhtydssä pyrittiin avaamaan kaikkin järjstlmän osin kannt ja tutustuttiin kiintistön omistajan kanssa järjstlmän rakntisiin. uodn 0 nuvonnassa tuli rityissti uusulassa ja Nurmijärvllä vastaan paljon kiintistöjä, joidn jätvsijärjstlmät oli raknnttu nnn 0 lukua, ja järjstlmänä oli kaikill vsill tarkoittut jo mlko pahasti rapautunt saostussäiliöt. uvassa on tyypillisimmän kiintistöiltä löytyvän jätvsijärjstlmän li plkkin vanhojn saostussäiliöidn säiliö avattuna. 0

15 uva. aikill jätvsill tarkoitttu vanha rapautunut btoninn saostussäiliö. ätvsijärjstlmän tarkastamisn jälkn kiintistön omistajill krrottiin hajajätvsiastuksn vaatimuksista käyttän uomn sinsuojluyhdistystn Liitto ry:n julkaismaa ätvsiopasta, joka myös annttiin jokaisll kiintistön omistajall käynnin lopussa. Nuvontaa pyrittiin antamaan vuorovaikuttissti kskustlmalla ja vastaamalla kiintistön omistajin kysymyksiin. ikäli joihinkin kysymyksiin i osattu vastata kiintistökäynnin aikana, niihin palattiin myöhmmin puhlimits tai sähköpostilla. Ennn kiintistökäyntiä slvitttiin jokaisn kiintistön kohdalla sijainnista riippuvat kiintistön rityispiirtt. ällaisia nuvontaan liittyviä rityispiirtitä olivat simrkiksi kiintistön sijainti hrkillä aluilla, kutn luokitlluilla pohjavsialuilla, ranta aluilla tai äijänn tunnlin lähisyydssä. Nuvontakäynnillä krrottiin ri kunnissa voimassa olvista tai valmistlussa olvista ympäristönsuojlumääräyksistä, ja mitn n vaikuttavat hajajätvsiratkaisuihin kunn määrittämillä hrkillä aluilla. Nuvonnassa otttiin myös huomioon kunn vsihuollon khityssuunnitlmat ja niidn mahdollist vaikutukst kysisllä kiintistöllä skä saatavilla ollut to kunnallistn tai muidn vimärivrkostojn sijainnista ja kiintistön mahdollisuudsta liittyä niihin. Hajajätvsiastuksn mukaista slvitystä nykyisstä jätvsijärjstlmästä, käyttö ja huolto ohjita skä käyttöpäiväkirjaa i löytynyt suurimmalta osalta kiintistöjä. Esimrkiksi uusulassa kiintistökäynnillä täyttty slvityslomak löytyi vain kiintistöltä. Espoossa slvitys löytyi kiintistöltä kiintistö

16 käynnillä. äynnin yhtydssä kiintistöill jätttiin tyhjä slvityslomak ja tarvittassa kiintistön omistajaa autttiin sn täyttämisssä. yös kiintistön jätvsijärjstlmin huoltoa käytiin läpi yhdssä kiintistönomistajin kanssa uomn sinsuojluyhdistystn Liitto ry:n intrntsivuilta löytyvin ohjidn avulla. arvittassa ohjt jätttiin kiintistöll myös papritulostina. Lisäksi käynnillä annttiin ohjita jätvsijärjstlmän käyttöpäiväkirjan laatimisn ja ylläpitämisn. ikäli kiintistön jätvsijärjstlmä arvioitiin riittämättömäksi uutn hajajätvsiastuksn vrrattuna, kiintistön omistajill jätttiin yksityiskohtainn ohj jätvsijärjstlmin uusimisn. Ohjssa nuvottiin muun muassa, mistä löytää hajajätvsisuunnittlijoidn yhtystoja ja mitn toimnpidlupaa hataan kunnan raknnusvalvonnasta. Esimrkki ohjsta on tämän raportin liittnä. ikäli kiintistön omistajalla oli pävarmuutta oman talousvsikaivonsa vdnlaadusta, kiintistön omistajaa ohjistttiin kaivovdn tutkituttamisssa. Yhdistys koosti kunnittain ohjita kaivovdnlaadun tutkimista vartn. Esimrkki ohjsta on tämän raportin liittnä. äynnin lopuksi täytttiin arviointilomak kiintistön omistajall yhtnvtona kiintistökäynnistä ja käynnillä läpikäydyistä asioista. rviointilomak on tämän raportin liittnä. Lomakkssa arvioitiin hajajätvsiastuksn täyttyminn viisiportaislla arviointiastikolla. Lisäksi lomakksn kirjattiin järjstlmän mahdollist puuttt ja tarvittassa muuta lisätoa juuri kysisn kiintistön tilantssta. Nuvontakäynnillä kskustltiin myös tarvittassa kiintistön omistajin muidn kiintistöjn, kutn muualla uomssa sijaitsvin vapaa ajankiintistöjn jätvsiratkaisuista. rviointilomakkn (liit.) kääntöpuolll thtiin vuodn 0 hankkssa vähäisn vsimäärän vapaaajankiintistöjn nuvontaa vartn sovltuva rillinn arviointilomakpohja. Yhdistys koosti oimiva kuivakäymälä ja komposti ohjn näidn kiintistöjn nuvonnan tuksi. Ohj on tämän raportin liittnä. iintistön omistajill jattiin käynnillä myös uomn sinsuojluyhdistystn Liitto ry:n julkaisma sämökin jätvsiopas.

17 äynnillä jattiin suraavaa matriaalia: uomn sinsuojluyhdistystn Liitto ry:n ätvsiopas uomn sinsuojluyhdistystn Liitto ry:n sämökin jätvsiopas uomn ympäristökskuksn Hyvä jätvsin käsittly sit ätvsinkäsittlyn arviointilomak untakohtaist ohjt jätvsijärjstlmin uusimisn Ohjita kaivovdn tutkimisn oimiva kuivakäymälä ja komposti ohj uomn sinsuojluyhdistystn Liitto ry:n lvitys nykyisstä jätvsijärjstlmästä uomn sinsuojluyhdistystn Liitto ry:n äyttö ja huolto ohjt yydttässä uomn sinsuojluyhdistystn Liitto ry:n sivuilta listaus alan yrittäjistä uomn ympäristökskuksn Hyvä kaivo ja aivovdn analyysitulkki sittt Yhtistoja paikallisiin laboratorioihin kaivovdn tutkituttamisksi antaanjon ja Hlsingin sudun vsinsuojluyhdistys ry:n irkisty antaanjolla ja irkisty ravanjolla sittt uomn sinsuojluyhdistystn Liitto ry:n jätvsioppaista ja kuntakohtaisista ohjista jätvsijärjstlmin uusimisn jattiin tarvittassa ruotsinkilistä vrsiota. Nuvontakäynnin yhtydssä täytttiin kiintistökäynnin pöytäkirja, johon koottiin kiintistön dot dokumntointia vartn. Nuvonnan alussa linjattiin, ttä yksittäisn kiintistön toja i toimitta tnpäin vsinsuojluyhdistyksltä. öytäkirja on liittnä... Nuvonta alut ri kunnissa, vapaa ajankiintistöjn ja ikävapautttujn määrä unnat valitsivat nuvonta alut ja toimittivat niitä koskvat kiintistödot yhdistyksll. Nuvottavin kiintistöjn joukossa oli skä ympärivuotissti asuttuja ttä vapaa ajankiintistöjä ja osa niistä sijaitsi vsistöjn ranta aluilla ja pohjavsialuilla. uusulassa nuvonta aluita olivat okla, Nahkla, Ruotsinkylä, llokoski, aunisnummi, Ruskla, aijala, uomala ja tunkorpi. Osa kiintistöistä sijaitsi ravanjon ja antaanjon rannoilla tai luokitlluilla pohjavsialuilla. äydyistä kiintistöstä kuului ikävapautuksn piiriin ja oli vapaa ajankiintistöjä. Liittssä on kartta nuvonnan kohdaluista uusulassa antaanjon ja Hlsingin sudun vsinsuojluyhdistys ry:n nuvontahankkissa vuosina 0 0. [.]

18 Espoossa nuvonta kohdnnttiin Röylän ympäristöön. Liittssä. on kartta nuvonnan kohdaluista Espoossa 0. äydyistä kiintistöstä kuusi kuului ikävapautuksn piiriin ja oli vapaaajankiintistöjä. [.] antaalla nuvontaa tarjottiin uninkaanmässä, Länsisalmssa, otungissa skä Ylästön ja iilan ympäristössä. Liittssä 0. on sittty nuvonta alut antaalla vuonna 0. Nuvontakohtidn valinnoissa painotttiin ympäristön pilaantumishrkkyyttä ja tiiviitä kyläaluita. uodn 00 jälkn raknntut kiintistöt oli rajattu kohdaluista pois. äydyistä kiintistöstä kahdksan kuului ikävapautuksn piiriin ja oli vapaa ajankiintistöjä. [.] Nurmijärvllä nuvontakiintistöjä oli Nummnniityssä ja ärvntauksn alulla. Liittssä on kartta nuvonnan kohdaluista Nurmijärvllä antaanjon ja Hlsingin sudun vsinsuojluyhdistys ry:n nuvontahankkissa vuosina 0 0. äydyistä 0 kiintistöstä kymmnn kuului ikävapautuksn piiriin ja nljä oli vapaa ajankiintistöjä. [.] Riihimällä nuvonta painottui Hirvijärvn, aalijärvn ja ähäjärvn ympäristöön. Riihimällä käydyistä 0 kiintistöistä oli vapaa ajankiintistöjä ja viisi ikävapautuksn piirissä. Liittssä. on kartta nuvonta aluista Riihimällä vuonna 0. [.]. ätvsin käsittlyn tilann Nuvontakäynnin yhtydssä kiintistöll jätttiin arviointilomak, jossa arvioitiin kiintistön nykyistä jätvsijärjstlmää valtionuvoston astuksn talousjätvsin käsittlystä vimärivrkostojn ulkopuolisilla aluilla (0/0) puhdistusvaatimustn täyttymisn suhtn. iintistöill annttu arviointilomak on liittnä. rvioinnissa oli viisi ri arviointivaihtohtoa: ihrä. ärjstlmä täyttää arvion mukaan sllaisnaan hajajätvsiastuksn almman puhdistustason tai kunnan määrittämillä hrkillä aluilla korkamman puhdistustason skä kunnan valmistilla olvin määräystn vaatimukst. int puuttt, jotka ivät vaikuta järjstlmän astuksn vaatimustn mukaisn toimintaan tai dokumntoinnissa ilmnnt puuttt, sallitaan vihrässä arviossa. ltainn. ärjstlmän prusraknn täyttää hajajätvsiastuksn puhdistusvaatimukst, mutta järjstlmässä on joitain puuttita. Näidn puuttidn korjaamisksi i välttämättä tarvita toimnpidlupaa, sillä olmassa olvaa järjstlmää i muutta rilaisksi korjaamisn yhtydssä. ltaisn arvion saavat myös jär

19 jstlmät, jotka ivät slkästi toimi tällä htkllä, mutta jotka voidaan kunnostaa tai huoltaa toimiviksi simrkiksi puhdistamalla. ämänlaisia järjstlmiä ovat simrkiksi tukkutunt maasuodatuskntät. ininn. iintistö on vähävtinn li kantovdllinn kiintistö. iintistöllä i ol vsikäymälää, painllisia psukonita ja psuvdn käyttö on vähäistä. iintistöjn vähäisistä jätvsistä i näin olln katsota aihutuvan ympäristön pilaantumisn vaaraa. ähävtisksi kiintistöksi luokitltavin kiintistön varustlutaso vaihtli himan nuvontakunnittain. unainn. iintistöltä löytyvä jätvsijärjstlmä i todnnäköissti täytä astuksn puhdistusvaatimuksia tai kunnan valmistilla olvia ympäristönsuojlumääräyksiä. ärjstlmän kunnostus dllyttää toimnpidluvan hakmista ja järjstlmän uusimista jätvsiastuksn siirtymäajan puittissa..0 mnnssä. yös järjstlmät, jotka saattaisivat täyttää astuksn puhdistusvaatimukst, mutta ovat ympäristönsuojlumääräystn vastaisia, saivat punaisn arvion. Esimrkkinä tästä rillisvimäröintijärjstlmät pohjavsialulla, joissa psuvsin käsittly on puuttllista uusulan valmistilla olviin ympäristönsuojlumääräystn vaatimuksiin nähdn tai ympäristönsuojlumääräystn vastaist kaikkin jätvsin maahanimyttämöt antaalla. Harmaa. iintistöltä löytyvä jätvsijärjstlmä luokitltaisiin punaislla arvioinnilla, mutta kiintistö kuuluu astuksn ikävapautuksn piiriin. ikäli kiintistö sai muutn vihrän, kltaisn tai sinisn arvion, s laskttiin niihin mukaan, ikä harmaasn arvioon. Ikävapautus tulkittiin nuvonnassa koskmaan tilanntta, jossa kaikki kiintistön haltijat ovat täyttänt vuotta astuksn voimaantulopäivään..0 mnnssä. uvassa on sittty jätvsijärjstlmin tilann kiintistöillä, joill thtiin kiintistökohtainn nuvontakäynti nuvontahankkssa 0. ätvsin käsittlyn tilann 0 (käydyt kiintistöt kpl) % % % % % Riittävä käsittly ähäisiä korjauksia Riittämätön käsittly Ikävapautus ähäinn vsimäärä uva. ätvsin käsittlyn tilann käydyillä kiintistöillä 0. aikki harmaan arvion saant kiintistöt olisivat saant punaisn arvion ilman ikävapautusta.

20 iintistökohtaisilla käynnillä yhtnsä kiintistöä li, % järjstlmistä oli sllaisia, ttä n ivät täytä astuksn puhdistusvaatimuksia. Näillä kiintistöillä tul thdä toimnpidlupaa dllyttäviä muutoksia, mukaan luttuna harmaan arvioinnin saant kiintistöt ( kpl), sn jälkn kun ikävapautus kiintistön osalta raukaa. äydyistä kiintistöistä, % (0 kpl) on joko astuksn vaatimustn mukaisia ( kpl), muutttavissa sllaisiksi pinmmillä korjauksilla prusratkaisun ollssa kunnossa ( kpl) tai vähäisn vsimäärän kiintistöjä ( kpl), jotka on vapautttu astuksn vaatimuksista. antaa kpl Espoo kpl Riihimäki 0 kpl % % % 0% % % % % % % % % 0% % uusula kpl Nurmijärvi 0 kpl % 0% % % % % % 0% % % uva. ätvsin käsittlyn tilann nuvontakunnittain, kaikki kiintistöt. [; ; ; ;.]

21 uvasta nähdään, ttä tilann käydyillä kiintistöillä on hyvin rilainn ri kunnissa. Erot slittyvät hyvinkin rilaisilla nuvonta aluilla. uusulan ja Nurmijärvn aluidn tulokst ovat lähimpänä uomssa tyypillistä jätvsin käsittlyn tilanntta. Näissä kunnissa aluita on valittu pääsääntöissti maantllisin prustin taajamin ja vimärivrkostojn ulkopuollta. uusulan ja Nurmijärvn tilann on ksknään hyvin samanlainn, ja samansuuntainn kuin näissä kunnissa aimpina vuosina. [;.] antaalla ja Espoossa kiintistöistä suurmpi osuus sai vihrän tai kltaisn arvioinnin. Näissä kunnissa oli nuvonta aluilla nmmän astuksn puhdistusvaatimukst todnnäköissti täyttäviä rillisvimäröinti ja umpisäiliöratkaisuja. antaalla rillisvimäröintiä on dllyttty jo 0 luvulla ympäristötrvydllisin prustin, mikä näkyy nuvontahankkidn tuloksissa dllistn vuosin tapaan. Espoossa nuvontaa thtiin jonkin vrran alulla, joka kuului aimmin Dämmanin vdnpuhdistuslaitoksn suoja alusn, jossa jätvsin imyttäminn on ollut killttyä. Espoossa myös vapaa ajan asuntojn osuus nuvontakiintistöistä oli mrkittävästi muita kuntia suurmpi Riihimäkä lukuun ottamatta. Riihimällä nuvonta aluksi valittiin järvin rannat, joissa noin kolm nljäsosaa kiintistöistä oli vapaa ajankiintistöjä. Riihimän tulokst kuvaavatkin hyvin vapaa ajan kiintistöjn alutta, jossa suurin osa kiintistöistä on vähäisn vsimäärän kiintistöjä. [; ;.].. ätvsin käsittlyn tilann, ympärivuotist ja vapaa aika Nuvonnassa 0 käytiin ympärivuotislla kiintistöllä ja vapaa ajankiintistöllä. uvassa on sittty nuvonnan tulokst jaotltuna ympärivuotissti asuttujn ja vapaa ajankiintistöjn osalta riksn.

22 Ympärivuotistn kiintistöjn tilann, kpl apaa ajankiintistöjn tilann, kpl % % % % % Riittävä käsittly ähäisiä korjauksia Riittämätön käsittly Ikävapautus ähäinn vsimäärä % % % % Riittävä käsittly ähäisiä korjauksia Riittämätön käsittly ähäinn vsimäärä uva. Ympärivuotissti asuttujn ja vapaa ajankiintistöjn tilann nuvontahankkssa 0. uusulassa ja antaalla nuvontahankkissa 0 ja 0 on rajattu vapaa ajankiintistöjä nuvonnasta pois jonkin vrran. Riihimällä nuvontahankkssa 0 nuvonta haluttiin kohdntaa alull, jossa on paljon vapaa ajankiintistöjä. Espoossa i ol haluttu rajata vapaa ajankiintistöjä pois nuvonnan piiristä. uurin osa nuvonta aluidn vapaa ajankiintistöiksi rkiströidyistä kiintistöistä on ollut vähäisn vsimäärän kiintistöjä, joidn kuormitus ympäristöön on vähäismpi vrrattuna ympärivuotissti asuttuihin kiintistöihin. Näin olln tulvaisuudssakin nuvontahankkidn jatkussa vapaa ajankiintistöt, jotka ivät sijaits ranta tai pohjavsialuilla, kannattaa rajata ainakin osittain pois nuvonnan piiristä... ätvsijärjstlmin ikäjakauma ätvsijärjstlmin ikäraknn käydyillä kiintistöillä nuvontahankkissa 0 ja 0 on sittty kuvassa. Nuvontahankkssa 0 oli vanhmpia, nnn 0 lukua raknnttuja järjstlmiä dllistä vuotta nmmän. yynä tähän on s, ttä hankkssa käytiin nmmän vapaa ajankiintistöillä, joista iso osa on raknnttu nnn 0 lukua. yös uusia vuodn 000 jälkn raknnttuja järjstlmiä oli vuodn 0 hankkssa himan nmmän vuodn 0 nuvontahankksn vrrattuna.

23 Usimmat jätvsijärjstlmistä olivat alkupräisiä ja sitn yhtä vanhoja kuin kiintistöillä olvat asuinraknnukst. Nuvonnan yhtydssä tuli vastaan joitain kiintistöjä, joissa jätvsijärjstlmä oli uusittu hajajätvsiastuksn voimaan tulon jälkn. Usimmitn näillä kiintistöillä oli thty jotain muita toimnpidlupaa vaativia muutoksia, joidn yhtydssä myös jätvsijärjstlmä dllytttiin uusittavaksi. 0% ärjstlmin ikäjakaumat 0 ja 0 % 0% % 0% 0 0 % 0% < > uva. ätvsijärjstlmin ikäjakauma kiintistöillä, joill thtiin kiintistökohtainn nuvontakäynti. ätvsijärjstlmin ikä ja astuksn puhdistusvaatimustn täyttäminn ivät korrloint ympärivuotissti asutuilla kiintistöillä ksknään muissa kuin nnn 0 lukua raknntuissa ja vuodn 00 jälkn raknntuissa järjstlmissä. äytännössä kaikki nnn 0 lukua raknntut järjstlmät olivat huonokuntoisia kaksiosaisia sakokaivo tai sakokaivot ja yksinkrtainn imytys järjstlmiä. 0 ja 0 luvulta on präisin jonkin vrran astuksn vaatimukst todnnäköissti täyttäviä rillisvimäröinti, umpisäiliö ja maasuodatusjärjstlmiä. yös 0 ja 000 luvuilla nnn astuksn voimaan astumista raknntut järjstlmät olivat pääsääntöissti sllaisia, jotka ivät täytä astuksn puhdistusvaatimuksia.

24 ällaisia järjstlmiä olivat simrkiksi kaikkin jätvsin käsittlyyn tarkoittut imytyskntät tai plkät kolmn saostussäiliön järjstlmät... ätvsijärjstlmät ja niidn puuttt yypillisimpänä jätvsin käsittlyjärjstlmänä käydyillä kiintistöillä oli ylnsä saostussäiliöt, joista jätvsi johdttiin joko jatkokäsittlyyn tai rilaisiin purkujärjstlmiin. yypillisin järjstlmä oli vanhat kaksitai kolmosaist saostussäiliöt, joista vsi johdttiin purkuun joko jonkinlaisn imytyksn maaprään, pllon salaojiin tai vaihtohtoissti suoraan putka pitkin ojaan tai maan pinnall. ällöin katsottiin, ttä varsinainn jätvsin käsittly puuttuu, ja nämä kiintistöt saivat punaisn tai harmaan arvion. uvassa on sittty rilaist järjstlmät, joita kiintistöillä oli. Usimmilla kiintistöillä oli vähintään kaksi järjstlmää, simrkkinä saostussäiliöt ja yksinkrtainn maapräkäsittly. ärjstlmät nuvontakiintistöillä uva. ärjstlmät kiintistöillä, joill thtiin kiintistökohtainn nuvontakäynti. 0

25 aahanimyttämöjä käydyillä kiintistöillä oli kappaltta, joista osa oli plkkin psuvsin käsittlyyn tarkoitttuja. aahanimyttämöt kaikkin vsin käsittlyyn arvioitiin pääsääntöissti punaislla arviolla li toimnpidlupaa vaativiksi, koska näistä puuttui thostttu fosforinpoisto, maaprän sovltuvuudsta imytyksn i löytynyt slvityksiä ja lisäksi imytyskntät olivat vähintään kymmnn vuotta vanhoja ja näin ylittänt jo suunnitllun käyttöikänsä. Esimrkiksi antaan ympäristönsuojlumääräyksissä on kaikkin jätvsin imyttäminn myös yksislittissti killtty []. aasuodattamoja käydyillä kiintistöillä oli kappaltta, joista lähs kaikki oli suunnitltu kaikkin vsin käsittlyyn. äydyillä kiintistöillä havaittiin usin, tti maasuodattamoissa ollut suunnitltu fosforinpoiston thostamista snkään jälkn, kun maasuodatuskntän luonnollinn fosforinpoistokyky hikkn. Näin olln nämä suodatuskntät tuskin täyttävät hajajätvsiastuksn fosforinpoistovaatimusta. Lisäksi osassa maasuodattamoja oli imytymis tai tukkutumisonglmia, todnnäköissti johtun liian harvasta saostussäiliöidn tyhjnnyksstä tai maasuodattamon sijoittamissta sllaisn paikkaan, jossa maaprässä on paljon kostutta ja vsi sisoo ikä pääs kulkmaan kntästä tnpäin. uvassa on tyypillinn rhvän kasvuston ympäröimä järjstlmä, jossa kaikki jätvdt käsitllään maaprässä. uva. Rhvän kasvuston ympäröimä maapräkäsittlyknttä. uvassa näkyy myös kntän purkupään ilmastusputkt. uva on nuvontahankksta 0.

26 aikkin jätvsin maasuodattamot arvioitiin usimmitn vihrällä tai kltaislla arviolla riippun niidn iästä, kunnosta tai sijainnista. aasuodatusjärjstlmä on lähtökohtaissti sllainn, ttä s oikin suunnitltuna, raknnttuna ja huollttuna täyttää hajajätvsiastuksn vaatimukst. aasuodattamoissa usin siintyviä imytymisonglmia voidaan saada korjattua puhdistamislla, parmmalla huollolla ja tyhjntämällä saostussäiliöitä riittävän usin. Ohjllisna tyhjnnysvälinä sakokaivoill, sikäsittlynä kaikkin jätvsin maasuodatuskntissä, voidaan pitää asukaslukuun pohjautuvaa tyhjnnysväliä. Esimrkiksi kolmn hngn taloudssa suositllaan kahta ja viidn hngn taloudssa nljää tyhjnnyskrtaa vuodssa. aasuodattamoihin voidaan tarvittassa lisätä fosforinpoiston thostus muuttamatta varsinaista jätvsijärjstlmää. lun kunnat kuitnkin myöntävät toimnpidlupia maasuodattamoill myös ilman thostttua fosforinpoistoa tai sitn, tti suunnitlmassa ol mukana thosttun fosforinpoiston lisäämistä tyn ajan jälkn, vaikka tulokst siitä, täyttävätkö nämä järjstlmät astuksn puhdistusvaatimuksia, ovat ristiriitaist. ikäli kiintistöll on myönntty toimnpidlupa maasuodattamoll ilman thostttua fosforinpoistoa alkupräisn astuksn voimaan astumisn 00 jälkn, järjstlmä on arvioitu vihrällä arviolla, mikäli s on muutn ollut toimintakuntoinn. Erilaisia pinpuhdistamoja kiintistöillä oli kappaltta. ähäinn puhdistamojn määrä johtui siitä, ttä nuvontakäyntjä thtiin pääasiassa nnn 00 raknntuill kiintistöill. YEn puhdistamosivujn mukaissti astuksn puhdistusvaatimukst täyttävät pinpuhdistamot arvioitiin lähtökohtaissti vihrällä arviolla astuksn mukaisiksi. iintistön omistajill painotttiin kuitnkin pinpuhdistamojn asianmukaisn huollon tärkyttä. inpuhdistamojn suurimpana onglmana järjstlmän toiminnan suhtn on liian harvoin thtävä littn tyhjnnys skä lisäksi muut vaativat ja aikaa vivät huoltotoimnpitt, kutn saostuskmikaalin lisääminn. Usisiin laitpuhdistamoihin sisältyy nykyään huoltosopimus, jolloin laittn valmistajan kautta puhdistamoa huolltaan vähintään vuodn ajan asntamisn jälkn. Näin järjstlmällä on dllytykst toimia astuksn puhdistusvaatimustn mukaissti ainakin alussa. Umpisäiliöitä kaikill jätvsill oli :llä käydyistä kiintistöistä. Umpisäiliöt arvioitiin pääasiassa vihrällä arviolla. Lähs kaikista umpisäiliöissä puuttui hajajätvsiastuksssa mainittu ylitäytönhälytin, mutta s katsottiin liväksi puuttksi ikä s vaikuttanut arviointiin. WC vdt ja psuvdt li harmaat vdt rottlvia järjstlmiä on alulla jonkin vrran. Esimrkiksi uusulassa ravanjon lähisyydssä WC vsin johtamista umpisäiliöön oli vaadittu jo 0 luvulla.

27 Lisäksi joillain aluilla oli 0 ja 0 luvuilla hdotttu raknnttavaksi vaihtohtoissti umpisäiliötä WC vsill printistn plkkin saostussäiliöidn sijaan. antaalla on raknnttu 0 luvulta lähn rottlvia järjstlmiä, joidn umpisäiliöihin johdtaan myös kittiövdt. Erottlvat järjstlmät arvioitiin pääasiassa vihrällä tai kltaislla arviolla. ltaisn arvioon johti usimmitn psuvsin puuttllinn käsittly. Erottlvista järjstlmistä punaisn arvion sai ympäristönsuojlumääräystn vastaist psuvsin käsittlyt. [;.] suvsin purkupaikat ivät pääsääntöissti rottunt ympäristöstään millään tavalla. aikkin jätvsin purkupaikat sn sijaan havaitsi maastossa rhvän kasvuston tai hajun prustlla tai muutn aistinvaraissti. aiknkaikkiaan kiintistöjn omistajat vaikuttivat rittäin tyytyväisiltä rottlviin järjstlmiinsä, ja kokivat rityissti niidn vähäisn huollon tarpn hyväksi ominaisuudksi. Usat kiintistön omistajat olivat vaihtant vanhat WC istuimt kaksitoimisiin, vähmmän vttä käyttäviin WCistuimiin umpisäiliöidn tyhjnnysvälin harvntamisksi. uvassa on sittty käytyjn kiintistöjn jätvsijärjstlmissä havaitut puuttt, joita oli ylnsä usampia samassa järjstlmässä. rkittävimmät puuttt jätvsijärjstlmissä uva. ätvsijärjstlmin puuttt nuvontakiintistöillä 0.

28 ätvdn varsinainn käsittly: arsinainn jätvsin käsittly puuttui kokonaan. ähän kirjattiin järjstlmät, joissa oli ainoastaan vanhat saostussäiliöt ja jätvsi purttiin tai imytttiin niidn jälkn. äiliöidn kunto: lvästi vuotavat tai rikki rapautunt säiliöt ja vakavat puuttt kansirakntissa. haarat saostussäiliöissä: aostussäiliöistä puuttuivat kokonaan haarat tai vaihtohtoissti vanhat btonist haarat olivat rapautunt säiliön pohjall. Usimmista saostussäiliöistä haarat löytyivät säiliöidn iästä riippumatta. Ylitäytönhälytin umpisäiliössä: Lähs kaikista umpisäiliöistä WC tai kaikill vsill puuttui täyttymishälytin. Ilmastusrakntt: aasuodattamoissa tai imyttämöissä ilmastusputkt oli simrkiksi katkaistu stttisistä syistä, jolloin n jäävät talvlla lumn all tai rakntt oli katkaistu maanpinnan alta. Ilmastusputkista puuttui suojahatut. hostttu fosforinpoisto: aasuodattamoissa puuttui fosforinpoiston thostaminn tai suunnitlma fosforinpoiston thostamisn lisäämisstä maamassojn luonnollisn fosforinpidätyskyvyn hikttyä. Imytyminn tai purkupaikka: si sisoo slkästi jätvsijärjstlmissä joko purkupaikan tukkutumisn tai muun syyn takia... rtailu vuodn 0 ja 0 nuvontahankkidn tuloksiin antaanjon ja Hlsingin sudun vsinsuojluyhdistys ry totutti kiintistökohtaisn nuvontahankkn myös vuosina 0 ja 0. uodn 0 nuvontahankkssa yhdistyksn nuvojat kävivät yhtnsä kiintistöllä uusulassa, antaalla ja Nurmijärvllä. uonna 0 nuvontahank laajni myös Espoosn, ja yhdistyksn nuvojat kävivät kiintistöllä. [.] iintistöjn jätvsijärjstlmin tilann nuvonnoissa on ollut samansuuntainn ri vuosina (kuva.). ämän vuodn nuvontahankksn uutna kuntana mukaan tullut Riihimäki valitsi nuvonta aluiksi aluita, joilla on pääosin vapaa ajankiintistöjä. ämän takia sinisn arvion osuus on slkästi aimpia hankkita suurmpi. yös Espoon ja uusulan nuvonta aluilla oli vapaa ajankiintistöjä dllisiä vuosia nmmän tai niitä rajattiin vähmmän pois nuvottavin kiintistöjn joukosta. [; ;.]

29 ätvsin käsittlyn tilann 0 (käydyt kiintistöt kpl) % % % % Riittävä käsittly ähäisiä korjauksia Riittämätön käsittly Ikävapautus % ähäinn vsimäärä Nuvonta 0 ( kpl) Nuvonta 0 ( kpl) % % % % % % % % % % uva. ätvsinkäsittlyn tilann nuvontahankkissa 0, 0 ja 0. [.].. rvio jätvsin käsittlystä koko nuvonta alulla vrrattuna kiintistökohtaissti nuvottuihin kiintistöihin Nuvontahankkissa 0 ja 0 slvitttiin uusulan kohdalla tarkmmin koko nuvonta alun tilanntta. uusulassa nuvonta alut oli määrittty maantllissti käsittämään tyt alut, ja yhdistys sai kunnalta näidn aluidn kaikkin kiintistöjn osoittt. Näiltä aluilta rajattiin osa kiintistöistä pois,

30 jotta nuvontaa pystyttiin kohdntamaan niill kiintistöill, joissa nuvonnan tarv on suurin. iintistökohtaistn käynn prustlla thdyt arviot järjstlmin tasosta ivät siis kata koko nuvonta alutta. ämän vuodn hankkn yhtydssä uusulan kohdalla slvitttiin, onko kiintistöjn jätvsijärjstlmin tilantssa roa nuvotuilla kiintistöillä vrrattuna koko nuvonta alusn. [.] uusulassa nuvonnan yhtydssä rajattiin pääasiassa hajajätvsiastuksn voimaantulon 00 jälkn raknntut kiintistöt pois. Nuvonta uudmmilla kiintistöillä on sinänsä hyödyllistä, koska tällöin nuvoja pääs tutustumaan simrkiksi uusin järjstlmin dokumntointiin. Hajajätvsiastuksn voimaan astumisn jälkn raknnttujn järjstlmin huollossa ja kunnossapidossa on usin slkitä puuttita, joidn korjaamisn voidaan antaa ohjita nuvontakäynnillä. oisaalta nuvonnantarv nnn vuotta 00 raknntuilla kiintistöillä on suurmpi, jotn myös jatkossa uudmpia kiintistöjä kannattaa rajata osin pois. uusulassa myös osa vapaa ajankiintistöistä rajattiin pois nuvonnasta, jotta nuvontaa pystyttiin tarjoamaan nuvonta aluilla kaikill ympärivuotissti asutuill kiintistöill, joilla nuvonnantarv oli suurmpi. [.] Nuvonnan yhtydssä saatiin puhlinnuvonnan kautta toa myös sllaistn kiintistöjn jätvsijärjstlmin tilasta, joill nuvontakäynti i totutunut. äytyjn kiintistöjn tilantn ( kpl) lisäksi on hyvä huomioida myös n kiintistöt, joidn tila pystyttiin slvittämään vähintään puhlinnuvonnan prustlla, sillä s kuvaa kokonaistilanntta tarkmmin kuin plkästään käydyt kiintistöt. Yhtnsä tilann saatiin slvill kiintistön osalta kaikista alun kiintistöstä. uvassa 0 on sittty kokonaistilann koko alusta. [.]

31 oko nuvonta alun kiintistöt, kpl rusratkaisu kunnossa % % % % % % imärissä Nuvonnasta pois rajatut kiintistöt (00 jälkn) aatii toimnpidlupaa Ei toa Nuvonnasta pois rajatut vapaa ajan kiintistöt uva 0. oko nuvonta alun jätvsin käsittlyn tilann uusulassa 0 [.] rusratkaisu kunnossa (0 kpl). Luokittluun on laskttu käydyistä kiintistöistä vihrän, kltaisn ja sinisn arvion saant kiintistöt. Näidn lisäksi mukaan on laskttu myös kiintistöt, joidn tilasta saatiin puhlimssa riittävä slvyys niidn luokittlmissta vihräksi, kltaisksi tai sinisksi. iintistö on vimärivrkossa ( kpl). Nuvonnasta pois rajatut ja vuodn 00 jälkn raknntut kiintistöt ( kpl). Luokittlussa on mukana kiintistöjä, joill on raknnttu jätvsijärjstlmä hajajätvsiastuksn voimaan astumisn jälkn uusill raknnuksill ja jotka rajattiin pois nuvonnasta. Näillä kiintistöillä jätvsijärjstlmä on oltttavasti hajajätvsiastuksn mukainn. aatii toimnpidlupaa dllyttäviä muutoksia ( kpl). Luokittluun on laskttu mukaan käydyistä kiintistöistä punaisn ja harmaan arvion saant kiintistöt. ätvsiastuksn puhdistusvaatimustn täyttämisksi on thtävä toimnpidlupaa dllyttäviä muutoksia. Ei toa (0 kpl). iintistöt, joidn omistajaa tai hänn dustajaansa i tavoitttu käynnillä tai puhlimits. ukaan on laskttu myös kiintistöt, joidn omistajat ivät halunnt muista syistä kiintistökäyntiä tai puhlinnuvontaa. Nuvonnasta pois rajatut vapaa ajan kiintistöt ( kpl). Osa vapaa ajan kiintistöjn käynnistä rajattiin pois nuvonnasta. uusulan nuvonta aluilla vapaa ajankiintistöistä lähs kaikki olivat ns. vähäisn vsimäärän kiintistöjä, jotn aluidn samankaltaisuudn takia voidaan olttaa, ttä myös nuvonnasta pois rajatuista vapaa ajankiintistöistä valtaosa olisi vähäisn vsimäärän kiintistöjä. uvassa on sittty vrtailuna kiintistökäynnillä slvinnyt nuvonta aluidn tilann ja arvio koko alusta. rvioon rusratkaisu kunnossa koko alun osalta on laskttu mukaan kiintistöt, joidn jär

32 jstlmä on arvioitu kiintistökäynnillä tai vähintään puhlimits sllaisksi, ttä s täyttää astuksn puhdistustasot ilman toimnpidlupaa vaativia muutoksia, vuodn 00 jälkn raknntut kiintistöt skä nuvonnasta pois rajatut vapaa ajankiintistöt. [.] oimnpidlupaa vaativiksi kiintistöiksi on arvioitu käytyjn toimnpidlupaa vaativin kiintistöjn lisäksi kiintistöt, joidn omistajaa i ol tavoitttu. rviossa suurimman osan näistä kiintistöistä olttaan olvan toimnpidlupaa vaativia. [.] 00,0 % äydyt kiintistöt ( kpl) 00,0 % rvio koko alusta ( kpl) 0,0 % 0,0 % 0,0 %, %, % 0,0 % 0,0 % 0,0 %, %, % 0,0 % 0,0 % 0,0 % rusratkaisu kunnossa oimnpidlupaa vaativa 0,0 % rusratkaisu kunnossa oimnpidlupaa vaativa uva. oimnpidlupaa vaativin kiintistöjn osuus uusulassa 0. [.] rvion prustlla kokonaistilann toimnpidlupaa vaativin kiintistöjn osuudsta ksän 0 nuvonta aluilla on rilainn vrrattuna käytyjn kiintistöjn prustlla thtyyn arvioon. oimnpidlupaa vaativia muutoksia koko alutta tarkastltassa tarvitaan, % kiintistöistä, kun taas totutunidn nuvontakäynn prustlla, % kiintistöistä. [.] uodn 0 nuvontahankkssa arvion tulokst olivat samansuuntaist. illoin toimnpidlupaa vaativia muutoksia koko alutta tarkastltassa tarvittiin, % kiintistöistä, kun taas totutunidn nuvontakäynn prustlla, % kiintistöistä. Nuvontahankkidn tulostn prustlla voidaan olttaa maantllissti rajattujn aluidn tilantn kokonaisuutna olvan parmpi astuksn täyttämisn suhtn, kuin plkkin kiintistökohtaislla nuvonnalla tavoitttujn kiintistöjn osalta. [.]

33 Nuvontaa on hyvä rajata ainakin osittain koskmaan niitä kiintistöjä, missä siitä on nitn hyötyä li ympärivuotisssa käytössä olvia kiintistöjä, jotka on raknnttu nnn hajajätvsiastuksn voimaantuloa. ämä rajauksn vaikutus on kuitnkin hyvä huomioida, jos halutaan arvioida koko alun tilanntta.. stuksn puhdistusvaatimukst täyttävät järjstlmät uvassa on sittty hajajätvsiastuksn vaatimukst sllaisnaan tai pinillä korjauksilla täyttävät järjstlmät nuvontahankkssa stuksn täyttävät järjstlmät, 0 kpl EROELE UI UOD. LIE. ÄHÄE. kpl uva. stuksn vaatimukst täyttävät järjstlmät kiintistöllä 0. uvassa on jattu astuksn vaatimukst täyttävät järjstlmät jätvsin käsittlyn prusratkaisun mukaan viitn ri luokkaan. Luokat ovat harmaat vdt ja WC vdt rottlva järjstlmä, kaikkin vsin johtaminn umpisäiliöön, maasuodattamo, laitpuhdistamo skä vähäisn vsimäärän kiintistöt. Harmaat ja WC vdt rottlvia järjstlmiä ( kpl) oli astuksn puhdistusvaatimukst täyttävistä järjstlmistä nitn. ärjstlmiä, jossa kaikki vdt johdttiin umpisäiliöön oli kiintistöillä kpl.

34 ähäisllä käytöllä olvilla kiintistöillä tämä järjstlmä kottiin hyväksi. Ympärivuotissti asutuilla kiintistöillä kottiin usin toistuva umpisäiliön tyhjnnys liian kalliiksi. stuksn täyttäviä maasuodattamoja kaikkin vsin käsittlyyn oli kiintistöllä. aasuodattamoista osa oli tukossa, ja kiintistön omistajilla i ollut toa sakosäiliöidn riittävästä tyhjntämisstä. Usin maasuodatusjärjstlmin dllä on thdasvalmistinn kolmiosainn vain m tai, m muovinn säiliö, joll hyvänä suosituksna voidaan pitää säiliöidn tyhjntämistä asukasluvun mukaissti vuosittain. Esimrkiksi kolmn hngn taloudssa kaksi krtaa ja viidn hngn taloudssa nljä krtaa vuodssa. Laitpuhdistamoita, joilla on dllytykst toimia astustn vaatimustn mukaissti, oli kiintistöllä. ämän vuodn nuvonnassa laitpuhdistamoista ja niidn hoidosta jäi aimpia hankkita positiivismpi (uva ). Usalla kiintistöllä laittita huollttiin ja tyhjnnttiin ylijäämälittistä suhtllisn säännöllissti, ja lisäksi laitpuhdistamoill oli thty huoltosopimus yhdstä ammattilaisn käynnistä vuodssa. iitä huolimatta usin jouduttiin totamaan, ttä rityissti kiintoainn riittävän tihästä tyhjnnystarpsta i laittidn omistajilla ollut riittävästi toa. yhjnnysvälin tarvtta indikoivia littn laskutuskokita i ollut thnyt yksikään laitpuhdistamon omistaja. ärjstlmin huoltoa ja kunnossapitoa painottava kiintistökohtainn nuvontatapa kottiin näillä kiintistöillä rittäin hyväksi. uva. Laitpuhdistamo, joka oli ollut kysisn valmistajan pilottikohtna. Laittssa oli alkupräisnä nää ulkokuori, ja kiintistön omistaja oli ollut aktiivissti mukana laittn khityksssä ja huollossa kiintistön rakntamissta lähn. 0