Pilottihanke päihdetyön kokemusasiantuntija. Korson terveysasemalla Vantaan kaupunki, terveyspalvelut

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Pilottihanke päihdetyön kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla Vantaan kaupunki, terveyspalvelut

2 LOPPURAPORTTI PILOTTIHANKKEESTA päihdetyön kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla Mielen avain -hankkeen Päihdetyön kokemusasiantuntija Vantaan Korson terveysasemalla -pilottihanke toteutettiin 9/ /2014. Suomessa ainutlaatuisessa pilotissa selvitettiin, miten omasta päihdesairaudesta (alkoholiriippuvuus, alkoholipsykoosi, masennus) toipunut kokemusasiantuntija voi auttaa päihdeongelmista vielä kärsiviä ja heidän läheisiä pitämällä terveysasemalla matalan kynnyksen -vastaanottopalvelua. Ennen projektin käynnistämistä syyskuussa 2012 hankkeen työntekijät tiedottivat pilotista Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveysalan työntekijöille ja pitivät infon Korson terveysaseman henkilökunnalle heidän osastokokouksessa. Kuva: Tiina Örn Hanketyöntekijät syksyllä 2012 Korson terveysaseman pihalla. Edessä vasemmalla lääkäri Kirsi Riihimäki, hoitajat Tanja Marttila, Anu Mikkonen ja Tarja Oikarinen. Takana kokemusasiantuntija Hannu Ylönen ja hankekoordinaattori Anne Tapola.

3 Suomessa ainutlaatuisesta pilottihankkeesta tehtiin lehdistötiedote. Se ylitti uutiskynnyksen monissa lehdissä. Paikallinen Vantaan Sanomat teki kokeilusta näyttävän uutisjutun. Muu media kiinnostui aiheesta yli odotusten: Toimittajat tekivät hankkeesta juttuja myös valtakunnallisiin ammattilehtiin, radioon ja televisioon. Ennen vastaanottopalvelun alkua terveysaseman odotustiloihin ripustettiin seinäjulisteet, ja terveysaseman henkilökunnalle jaettiin esitteitä ja ajanvarauskortteja asiakkaille jaettavaksi. Ensimmäinen asiakas kokemusasiantuntijan vastaanotolle tuli Korson terveysaseman sairaanhoitajan ohjaamana. Kaikkiaan vastaanotolla kävi 90 eri asiakasta. Asiakaskäyntejä oli yhteensä 242. Sama asiakas kävi kokemusasiantuntijan vastaanotolla keskimäärin 2,7 kertaa. Kokemusasiantuntijan vastaanotolla kävi 90 asiakasta. Miehiä 59 kpl ja naisia 31 kpl Miehiä 66% Naisia 34% Miehiä asiakkaista oli 66 % ja naisia 34 %. Ikähaitariin 40-60v mahtui asiakkaista valtaosa 60 %. Alle 40v ikäisiä asiakkaita oli 17 %. Yli 60-vuotiaita oli 23 %. Nuorin asiakas oli 26 vuotta ja iäkkäin 78 vuotta. Asiakkaiden ikäjakauma Alle 40v = 15 kpl 40v-60v = 54 kpl yli 60v = 21 kpl Alle 40v = 17% 40-60v = 60% Yli 60v = 23 %

4 Kokemusasiantuntijan vastaanottopalvelu oli tarkoitettu päihdeongelmaisten lisäksi myös heidän omaisille. Omaisia vastaanotolla kävi kymmenen. Terveysasemalla kokeiltiin hankkeen aikana omaisille suunnattua vertaisryhmää. Kokemusasiantuntija kysyi jokaiselta asiakkaalta ensimmäisellä käyntikerralla, mistä hän oli saanut tiedon terveysaseman uudesta päihdepalvelusta. Korson terveysaseman hoitajilta tiedon kokemusasiantuntijan vastaanotosta oli kuullut 48 prosenttia asiakkaista. 23 asiakasta (noin joka neljäs) kertoi saaneensa tiedon kokemusasiantuntijasta terveysaseman lääkäriltä. 24 asiakasta oli lukenut uudesta palvelusta lehdestä tai kuullut siitä kavereilta. Mistä asiakkaat olivat saaneet tiedon kokemusasiantuntijan vastaanotosta? Terveysaseman hoitajilta 43 kpl = 48% Lääkäreiltä 23 kpl = 26% Muu (kaverit, media) 24 kpl = 26% Lähes kaikilla kokemusasiantuntijan vastaanotolla käyneistä ongelmana oli alkoholin liikakäyttö. Ensimmäisellä käyntikerralla (kesto 60 minuuttia) kokemusasiantuntija kartoitti asiakkaiden päihdehistorian, nykytilanteen sekä heidän omat tavoitteet. Kokemusasiantuntija motivoi asiakkaita kohti haluttua tavoitetta ja elämäntavan muutosta. Kokemusasiantuntija selvitti alkuhaastatteluissa asiakkaiden kokonaistilanteen (fyysinen ja psyykkinen kunto, sosiaalinen tilanne, hengelliset tarpeet). Kokemusasiantuntijan työssä tärkeäksi työkaluksi osoittautui maltti kuunnella asiakkaita yksilöinä. Asiakkaat saivat vastaanotolla kokemusasiantuntijalta konkreettista tietoa Vantaan kaupungin päihdepalveluista, hoitopaikoista, vertaistukea tarjoavista yhdistyksistä, seurakuntien päihdetyöstä sekä erilaisista keskusteluja harrastusryhmistä. Luottamuksellisissa kahdenkeskisissä keskusteluissa kokemusasiantuntija antoi asiakkaille vertaistukea ja valoi päihderiippuvuuteen sairastuneille toipumisuskoa. Halutessaan asiakas sai luettavaksi kokemusasiantuntijan oman sairastumis- ja toipumistarinan. Kokemusasiantuntija kertoi kaikille asiakkaille Vantaan kaupungin päihdepalvelut (A-klinikka, päihdevieroitusyksikkö, katkaisuhoito kotona, nuorisoasema, huumeklinikka, asumispalvelut), seurakunnan päihdepalvelut, kolmannen sektorin toimijat ja nettipalvelut.

5 Jos asiakas halusi, kokemusasiantuntija lähti hänen tueksi esimerkiksi AA-ryhmään, seurakunnan päihdediakonin luo, A-kiltaan tai johonkin muuhun päihde- ja mielenterveystyötä tekevään tahoon. Kokemusasiantuntijan työ oli liikkuvaa. Tilanteen vaatiessa kokemusasiantuntija vei asiakkaita myös A-klinikan päivystykseen tai päihdevieroitusyksikköön. Kuva: Auli Saukkonen Terveydenhoitaja Anita Hartikainen (vas) ja kokemusasiantuntija Hannu Ylönen auttoivat monia terveysaseman päihdeongelmista kärsiviä asiakkaita yhteisvoimin. Puolet kokemusasiantuntijan vastaanotolla käyneistä sai tiedon palvelusta terveysaseman hoitajilta. Kokemustieto ja vertaistuki auttoivat asiakkaita Terveysaseman asiakkaiden tyytyväisyys kokemusasiantuntijan palveluun kartoitettiin yksinkertaisella kyselylomakkeella, jossa oli kolme kysymystä. Asiakkaat täyttivät kyselylomakkeen kokemusasiantuntijan vastaanotolla käynnin jälkeen. Erityiskiitosta vastaanotolla käyneet terveysaseman asiakkaat antoivat saamastaan vertaistuesta. Eli siitä, että kokemusasiantuntijalla oli omakohtaista kokemusta alkoholismiin ja masennukseen sairastumisesta, erilaisista hoidoista ja toipumisesta. Kaksi kolmesta asiakkaasta (67 %) kertoi hyötyneensä kokemusasiantuntijan vastaanotolla käynnistä erittäin paljon. Katso kuvio 1. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan kaikki asiakkaat olivat kokemusasiantuntijan vastaanottopalveluun tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Katso kuvio 2. Kokivatko asiakkaat, että kokemusasiantuntijan luona käynti helpotti heidän oloaan? Tulokset vaihtelivat akselilla paljon erittäin paljon - vähän. Katso kuvio 3. Päihdetyön kokemusasiantuntijan asiakkaat (90 kpl) vastasivat asiakastyytyväisyys -kyselyyn nimettöminä vastaanotolla käynnin jälkeen, ja palauttivat lomakkeet suljettuun laatikkoon. Vastauksia kertyi 121 kpl.

6 Asiakastyytyväisyyskysely tehtiin jokaiselle 90 asiakkaalle ensimmäisen käyntikerran jälkeen. Osalle monta kertaa vastaanotolla käyneille (31 kpl) kysely tehtiin myös viimeisen käyntikerran jälkeen. Asiakastyytyväisyys -kyselyn tulokset: Kuvio1. Asiakastyytyväisyyskysely (n=121 kpl) Oliko Sinulle HYÖTYÄ siitä, että kokemusasiantuntijalla oli omakohtainen kokemus päihdesairaudesta ja siitä toipumisesta? Erittäin paljon = 67% Paljon = 31% Vähän = 2% Ei yhtään = 0% Kuvio2. Asiakastyytyväisyyskysely (n =121 kpl) Piditkö kokemusasiantuntijan palvelusta? Erittäin paljon = 42% Paljon = 58% Vähän = 0% En yhtään = 0%

7 Kuvio3. Asiakastyytyväisyyskysely (n=121 kpl) Onko olosi helpottuneempi kuin ennen vastaanotolle tuloa? Erittäin paljon = 24% Paljon = 52% Vähän = 24% Ei yhtään = 0% 0 Pilottihanke sai laajaa julkisuutta Hankekoordinaattori (6/2013 asti) Anne Tapola ja kokemusasiantuntija Hannu Ylönen esittelivät Kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla -pilottia valtakunnallisilla päihde- ja mielenterveysmessuilla Helsingissä. Pilottihanke sai mediassa laajaa julkisuutta. Lehtitoimittajien lisäksi hanketyöntekijöitä haastattelivat ja juttuja tekivät STT, Yleisradio, MTV3 ja eteläkorealainen TV-yhtiö MBC. Tieto uudesta kokeilusta ja kokemusasiantuntijan työstä terveysasemalla levisi mm. seuraavien mediassa olleiden juttujen välityksellä: Vantaan Sanomat , ja Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveys -lehti 5/2012 ja A-kiltojen liiton Vesiposti -lehti 4/2012, 1/2013, 3/2013 ja liiton nettisivut A-klinikkasäätiön Tiimi -lehti 5/2012 ja 1/2013 ja A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-nettisivut (Päihdelinkki-nettisivuilla oli kysely: Onko päihdetyössä tarvetta kokemusasiantuntijalle? Vastauksia annettiin yhteensä 299 kpl. KYLLÄ=278 kpl ja EI=21 kpl) Sosiaali- ja kuntatalous -lehti 5/2012 Mediuutiset -lehti Sininauhaliiton Sininen aalto -lehti 4/2012 ja liiton nettisivut Sininauhasäätiön Uusi toivo -lehti 4/2012

8 Suomen Lääkärilehti 43/2012 ja Potilaan Lääkärilehti (nettisivuilla) ja Sanomalehti Pohjalainen ja Salon Seudun Sanomat ja Forssan lehti Työterveyshoitaja -lehti 1/2013 MTV3 uutiset YLE TV2 Uudenmaan uutiset kokemusasiantuntija Hannu Ylönen oli haastateltavana Radio Suomen koukussa tissutteluun -te lassa ja jutut terveysasemilla jaettavissa Terve potilas -lehdissä juttu Vantaan seurakuntayhtymän Vantaan Lauri -lehdessä juttu Soste ry:n julkaisemassa Noste-lehdessä kokemusasiantuntija Hannu Ylösen haastattelu YLERadio1 ohjelmassa kuriton kokous. TVY ry:n Karenssisanomat 3/2014 Aivovammaliiton Aivoitus -lehti 4/2014 Hanketyöntekijät pitivät esitelmiä Korson terveysaseman pilotista valtakunnallisissa seminaareissa ja koulutuksissa. He kertoivat kokeilusta monissa Suomen kunnissa. Muun muassa Porvoossa, Lohjalla, Raaseporissa, Kouvolassa ja Oulussa. Vantaalla uutta toimintamallia esiteltiin terveysasemilla, Peijaksen sairaalan terveyskeskuspäivystyksessä ja selviämisasemalla, Peijaksen psykoosiklinikan henkilökunnalle, Vantaan A-klinikalla, asunnottomien päihdeongelmaisten asumispalveluyksiköissä, A-killassa, Tukihenkilötyö -yhdistyksessä, omaistoiminnan neuvottelukunnassa ja Vanhusten kotiapusäätiön Havurastissa. Kokemusasiantuntijalle käyttöoikeus potilastietojärjestelmään Syksyllä 2013 pilottihankkeen asiakaspohja laajeni: Kokemusasiantuntijan vastaanotolle saivat tulla Korson terveysaseman asiakkaiden lisäksi myös Koivukylän terveysaseman asiakkaat. Syyskuussa kokemusasiantuntija sai käyttöoikeuden potilastietojärjestelmään kokemusasiantuntija kirjasi ensimmäisen kerran itsenäisesti asiakkaan käyntitiedot terveysaseman sähköiseen GFS -potilastietojärjestelmään. Lääkärit ja hoitajat lähettivät päihdeongelmiinsa apua haluavien asiakkaiden yhteystietoja kokemusasiantuntijalle GFS-potilaspostissa, minkä jälkeen kokemusasiantuntija soitti asiakkaille ja varasi heille ajat. Se osoittautui hyväksi käytännöksi.

9 Aiemmin lääkärit ja hoitajat jakoivat asiakkailleen kokemusasiantuntijan ajanvarauskortteja, mutta monesti päihdeongelmainen ei varannut aikaa. Päihdeongelmainen hakee liian usein apua vasta viime hädässä otettiin pilottihankkeessa käyttöön sähköinen ajanvarausjärjestelmä. Kokemusasiantuntija näki asiakkaalle aikaa varatessaan, ettei asiakkaalle tullut päällekkäisyyksiä Korson terveysaseman muiden työntekijöiden tekemien ajanvarausten kanssa. Yhteenvetoa asiakastyöstä Kokemusasiantuntijan vastaanotolla kävi 9/ /2014 yhteensä 90 eri asiakasta. Asiakaskäyntejä oli 242. Keskimäärin sama asiakas kävi kokemusaisantuntijan luona 2,7 kertaa. Koska liian moni kokemusasiantuntijalle ajan varannut jätti tulematta vastaanotolle pilottihankkeen ensimmäisenä vuonna, alettiin pilotissa alkaen kokeilla tekstiviestimuistutusta: Kokemusasiantuntija lähetti asiakkaille muistutuksen vastaanottoajasta tekstiviestillä päivää ennen sovittua vastaanottoaikaa. Se paransi tilannetta merkittävästi: 3/ /2014 vastaanotolle jätti tulematta ilmoittamatta 12% ajan varanneista. Kokemusasiantuntijalla oli Korson terveysasemalla vastaanotto kahtena päivänä viikossa. Kokemusasiantuntijan puhelintunti keskusteluja ja ajanvarausta varten oli klo % asiakkaista koki hyötyvänsä erittäin paljon tai paljon siitä, että kokemusasiantuntija oli itse sairastunut alkoholismiin ja toipunut siitä. Asiakkaat arvostivat vertaistukea - ja sitä, että kokemusasiantuntijalla oli omakohtainen kokemus päihdehoitopaikoista ja kuntoutumisesta. Kuva: Mikael Söderström Hanketyöntekijät Lauri Kuosmanen (oik), Milla Bergman ja Hannu Ylönen peukuttavat kokemustiedon ja vertaistuen voimalle päihdetoipujien kuntouttamisessa.

10 Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan kaikki vastaanotolla käyneet olivat tyytyväisiä (58 %) tai erittäin tyytyväisiä (42 %) kokemusasiantuntijan palveluun. Luottamuksellinen keskustelu omasta päihdeongelmasta toipuneen kokemusasiantuntijan kanssa motivoi asiakkaita kohti omaehtoista toipumista ja antoi heille toipumisuskoa. Kokemusasiantuntija ei voi raitistaa ketään. Kokemusasiantuntija voi olla tukena. Asiakkaiden on kannettava oma vastuu toipumisesta. Omat sairastumis- ja toipumiskokemukset ovat kokemusasiantuntijan tärkein pääoma asiakaspalvelussa ja vertaistukityössä. Kokemusasiantuntijan on huolehdittava omasta jaksamisestaan. Kokemusasiantuntijalle on hyvä järjestää työnohjaus. Lisäkoulutus parantaa kokemusasiantuntijan valmiuksia toimia yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Terveysaseman lääkärien ja hoitajien kannattaa ottaa asiakasvastaanotolla päihteet puheeksi vielä nykyistäkin useammin. Asiakkaiden päihdeongelma näkyy ulospäin vasta edettyään pitkälle. Ennalta ehkäisevään päihdetyöhön kannattaa panostaa. Kokemusasiantuntijan vastaanottopalvelu päihdeongelmista kärsiville sopii hyvin terveysasemalle ja parantaa asiakaspalvelua. Integroituminen terveysaseman arkeen vie aikaa. Lääkärit ja hoitajat ottivat kokemusasiantuntijan hyvin vastaan. Kuntapäättäjien ja terveydenhuollosta vastaavien kannattaa harkita kokemusasiantuntijoiden palkkaamista palvelujärjestelmiin. Asiakkaat hyötyivät kokemusasiantuntijan vastaanotolla käynnistä ja olivat erittäin tyytyväisiä kokemusasiantuntijan palveluun. Päihdetyön kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla -pilotti oli STM:n Kaste-hanke. Sen toteutti Mielen avain -hanke ja sen osahanke Vantaalaisen hyvä mieli yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Pilottihankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen johto, terveyspalvelupäällikkö, Korson ja Koivukylän terveysasemien lääkäreitä ja osastonhoitajat, päihde- ja depressiohoitajia, Vantaan A-killan toiminnanjohtaja sekä hanketyöntekijöitä. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat : Lauri Kuosmanen, Martta Palttila-Pulli, Patrik Silfverberg, Eila Koivunen, Natalia Aaltonen, Kajsa Järvinen, Tarja Oikarinen, Kirsi Rytkönen, Hilppa Sköönilä, Tanja Marttila, Anu Mikkonen, Nina Kilpinen, Jouni Hotti, Karoliina Koskinen, Anne Tapola (hankekoordinaattori asti), Milla Bergman (hankekoordinaattori alkaen), Hannu Ylönen (kokemusasiantuntija)

11 Päihdetyön kokemusasiantuntija terveysasemalla -työmalli on kuvattu Innokylän nettisivuilla Lisätietoja antavat: Vantaan kaupunki, vs. terveyspalvelujen johtaja Eila Koivunen, puh eila.koivunen(at)vantaa.fi Vantaan kaupunki, palvelupäällikkö Lauri Kuosmanen, puh lauri.kuosmanen(at)vantaa.fi Vantaan kaupunki, kokemusasiantuntija Hannu Ylönen, puh hannu.ylonen(at)vantaa.fi

12 Vantaan kaupunki Terveyspalvelut Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen puh