Kaupunginhallitus Sivu 1 / 57. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 57 Kokoustiedot Aika maanantai klo 13:30-14:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman, poistui klo käsittelyn aikana Tiina Elo Katarina Hellsten-Palomäki Tiina Ahlfors Saara Hyrkkö, poistui klo käsittelyn aikana Stig Kankkonen Pia Kauma, poistui klo käsittelyn aikana Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola, poistui klo käsittelyn aikana Markku Sistonen, poistui klo käsittelyn aikana Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina valtuuston puheenjohtaja, poistui klo käsittelyn aikana Sirpa Hertell valtuuston I varapuheenjohtaja Marika Niemi valtuuston II varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Marja-Leena Remes perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Ari Konttas rahoitusjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 57 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Laura Kiijärvi Tiina Elo Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 57 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 150 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen hyväksyminen Espoon lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi 8 liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yhteistyösopimuksen tekeminen sairaalayhteistyöstä 15 Kauniaisten kanssa Espoonlahden keskus, muutos (Espoonlahden 19 metroasema ja Lippulaiva), asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimuksen hyväksyminen, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti (osittain Kv-asia) Lillmossaskogen, asemakaavan sekä 31 maankäyttösopimusten ja alueen luovutusta koskevien esisopimusten hyväksyminen, alue , 82. kaupunginosa Perusmäki (osittain Kv-asia) Kivenlahti I A, asemakaavan muutoksen sekä 36 maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Kiinteistöosakeyhtiön myynti LVI-Wabek Oy:lle Koskelosta, 43 kortteli tontti Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 48 valituksista, jotka koskevat kaupunginhallituksen elinkeinoja kilpailukykyjaoston päätöksiä myydä kaksi tonttia Keilaniemessä 160 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 50

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Laura Kiijärvi ja Tiina Elo.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 152 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / Valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Harri Paananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen vuosille Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Valtion ja pääkaupunkiseudun välinen kasvusopimus , Kasvusopimuksen tavoitteena on pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä Lahden kaupungin elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kasvusopimuksen tavoitteena on luoda sopimuksessa mukana olevista kaupungeista älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijäalue. Smart & Clean -projektin tavoitteena on, että vuonna 2020 pääkaupunkiseutu tarjoaa parhaita älykkäitä ja puhtaita ratkaisuja maailman kaupunkien haasteisiin. Pääkaupunkiseutu ja Lahti ovat tuolloin näyteikkuna suomalaisten ja kansainvälisten yritysten liiketoiminnan parhaille esimerkeille. Kasvusopimuksen toteuttamisen tavoitteita ovat: - Yksityisten työpaikkojen määrän kasvu älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen alalla. - Älykkäitä ja puhtaita ratkaisuja tarjoavien yritysten tuotekehityksen ja innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen sekä viennin ja liikevaihdon kasvu. - Alueelle suuntautuvien investointien lisääntyminen. - Kaupunkien ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteutuminen, erityisesti hiili-dioksidipäästöjen pieneneminen. - Innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen älykkäissä ja puhtaissa ratkaisuissa. Tavoitteena on tehdä julkisia hankintoja jatkossa uudella tavalla ja luoda yrityksille kannusteita kehittää uusia ratkaisuja.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 152 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 57 Tiedoksi - Kaupunkien ja koko Suomen kansainvälisen maineen ja mielikuvan vahvistuminen älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen huippualueena. Valtion ja kaupunkiseutujen välisellä kasvusopimuksella toteutetaan hallitusohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman mukaisen kilpailukykykärkihankkeen toimenpiteitä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisestä. Yhteistyötä valtion ja pääkaupunkiseudun toimijoiden kesken edistetään kasvusopimuksen lisäksi toteuttamalla metropolipolitiikkaa valtion ja seudun toimijoiden kumppanuudella. Espoon kaupungin osalta sopimusta toteutetaan kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman puitteissa. Sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka, ja se on tarkoitus uudistaa vuonna Smart & Clean -projektia toteuttamaan perustetaan keväällä 2016 määräaikainen säätiö, joka toimii tiiviissä yhteistyössä projektiin osallistuvien tahojen kanssa ja vastaa projektissa toteutettavien kehittämiskokonaisuuksien koordinoinnista. Säätiön toiminta-aika on viisi (5) vuotta. Säätiön keskeinen tehtävä on tehdä valmistelutyötä Smart & Clean -hankkeille, jotka voivat olla julkisia hankkeita tai hankintoja, yritysten välisiä hankkeita tai tutkimus- ja kehitysluonteisia projekteja. Espoo on päättänyt osallistumisesta säätiön toimintaan ja rahoitukseen kaupunginhallituksen kokouksessa

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 153 Kaupunginhallitus Sivu 8 / / Espoon lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa luonnoksesta esitykseksi liikennekaareksi seuraavan lausunnon: Tavoitteena kestävä Espoo Espoo -tarinan mukaan Espoon verkostomainen, raideliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne mahdollistaa kestävän tavan kehittää Espoota osana metropolialuetta ja Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta. Espoo on arvojensa mukaisesti vastuullinen edelläkävijä, joka on sitoutunut kehittämään kaupunkia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, jolloin espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastomuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Espoon kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Uusia raideliikenteeseen tukeutuvia asuinalueita ovat mm. Kera ja Suomenoja. Tavoitteena on parantaa palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin asukas- ja asiakaslähtöisesti. Palveluilta odotettua yksilöllisyyttä lisäämme yhdistämällä sähköisiä palveluja uudella tavalla perinteisiin palveluihin. Espoo on kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan Euroopan kestävin kaupunki. Tutkimus osoitti, että kasvava Espoo on taloudellisilla, sosiokulttuurisilla ja ekologilla kestävän kehityksen mittareilla mitattuna onnistunut pitämään kehityksensä kestävänä. EU-puheenjohtajamaan Hollannin teettämässä tutkimuksessa oli mukana yli 140 eurooppalaista kaupunkia. (Tilburgin yliopisto, Telos-tutkimusinstituutti). Juuri solmittavan Helsingin seudun MAL-sopimuksen mukaan maanka ytto a, asuntotuotantoa ja liikenneja rjestelma a ohjataan kokonaisuutena yhdyskuntarakennetta eheytta en ja kesta va a liikkumista edista en. Sujuvia matkaketjuja tukevien digitaalisten liikennepalveluiden syntymista edisteta a n ja kehiteta a n erilaisilla kokeiluilla. Sa hko n ja mahdollisten muiden va ha pa a sto isten energiamuotojen ka ytto a joukkoliikenteessa lisa ta a n. Sopimuksessa osapuolet sitoutuvat nostamaan kesta vien kulkutapojen palvelutasoa ja mahdollistavat tietoon

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 153 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 57 perustuvien digitaalisten palvelujen syntymista ka ytta jille henkilo - ja tavaraliikenteessa. Lisa ksi pideta a n ta rkea na, etta Helsingin seudun liikenneja rjestelma n runkona toimii edelleen kokonaisvaltaisesti ja rjestetty joukkoliikenneja rjestelma. Liikenne palveluna Liikenteen kehittäminen mahdollistaa Suomelle ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehittymisen. Liikennepalveluissa on paljon liiketoiminta- ja kasvu- potentiaalia. Liikenne on tarpeen nähdä kokonaispalveluna yhdistelemällä eri liikennemuotoja kestävää kehitystä korostaen. Uusi teknologia ja palvelujen digitalisointi antavat edellytykset muuttaa toimintamalleja. Tavoite helpottaa matkaketjujen ja yhteen toimivien liikkumispalvelujen kehittämistä, käyttämistä ja myymistä on kannatettava. Uudella teknologialla voidaan myös varmistaa palvelujen laatu, laadunseuranta ja asiakkaiden mahdollisuus tehdä itselleen sopivia valintoja. Tällä hetkellä liikenne palveluna (Maas = mobility as a service) -toimintapa on pienimuotoista ja hajanaista. Palvelun kansainvälinen liiketoimintapotentiaali on kuitenkin merkittävä. Tämä edellyttää mahdollisuuksia kotimarkkinareferensseihin. Ehdotettu lakiluonnos edistää palveluiden käyttöönottoa liikenteessä ja mahdollistaa kilpailukyvyn kehittymisen oikeaan suuntaan. Avoimen datan hyödyntäminen luo pohjan aivan uudenlaisten digitaalisten palvelujen ideointiin, kehittämiseen ja käyttöönottoon Suomessa olevaa hyvää osaamista hyödyntäen. Kestäville digitaalisille palvelutuotteille on myös kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. Innovaatioalustana ja referenssialueena metron ja kaupunkiradan kehityskäytävä antaa siihen hyvät mahdollisuudet. On hyvä edistää yhteen toimivien digitaalisten lippu- ja maksujärjestelmien käyttöönottoa varmistamalla avoimet tieto- ja maksurajapinnat. Tämä luo edellytyksiä paremmalle kuntalaispalvelulle, uudelle liiketoiminnalle ja uusille työpaikoille. Matkaketjujen kehittäminen mahdollistaa Etelä Suomen verkostomaisen työssäkäyntialueen ja ketjuuntuvan älyliikenteen. Matkailuelinkeino vahvistuu, kun kansainvälisten ja kotimaisten matkailijoiden liikkuvuus sujuvoituu. Liikennekaaren tulisi paremmin huomioida liikenteen nopeasti etenevä robotiikka, automaatio, etätyön ja etäläsnäolon vaikutukset työmatka- ja kokousliikenteeseen sekä verkkokaupan vaikutukset asiointiin ja logistiikkaan. Liikennekaaren tulisi luoda askelmerkit sille, miten automaattinen eli kuljettajaton auto voi saada liikennöintiluvan. Espoo toimii mielellään erilaisten kokeilujen kenttänä, jossa voidaan pilotoida esim. liikenteen automaation edellyttämiä 5G-verkkoja ja niitä hyödyntäviä palvelukonsepteja ja liiketoimintamalleja.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 153 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 57 Liikennejärjestelmät Espoon ilmastopoliittisina tavoitteina on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta ja luoda edellytykset kestävästi tuotetuille, vähäpäästöisille ja esteettömille liikkumispalveluille. Espoon joukkoliikennejärjestelmä perustuu raideliikenneverkkoon, jota poikittaiset runkolinjat ja liityntäpainotteinen bussiliikenne täydentävät. Länsimetron liikennöinti alkaa elokuussa 2016 välillä Ruoholahti - Matinkylä. Myös Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen on rakenteilla ja Raidejokerin toteuttaminen alkamassa. Espoo pyrkii raideliikennehankkeilla paitsi kasvattamaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta, myös lisäämään maankäytön ja elinkeino-elämän vetovoimaisuutta. Jotta valtion ja Espoon yhteishankkeille asetetut tavoitteet jatkossa toteutuvat, liikennekaareen sisältyvän joukkoliikennettä koskevan lainsäädännön tulee omalta osaltaan luoda edellytykset joukkoliikennejärjestelmän kestävälle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle sekä pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion yhdessä toteuttamien investointien kannattavalle liikennöinnille. Espoon kaupungin vastuulla on toteuttaa ja ylläpitää joukkoliikenteen tarvitsemaa infrastruktuuria sekä rahoittaa joukkoliikenteen järjestämisen palvelut siltä osin, kuin matkustajilta kerätyt lipputulot ja valtion suurille kaupungeille myöntämä joukkoliikenneavustus eivät riitä kattamaan Espoon kaupungin asettamien palvelutasotavoitteiden mukaisen joukkoliikenteen järjestämisestä koituvia kustannuksia. Tällä hetkellä Espoon kaupunki tukee joukkoliikenteen järjestämistä vuosittain 54 milj. eurolla; kunnan subvention osuus on lähes 50 % joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksista. Valtio voittaa HSL:n subventoitujen lipunhintojen vuoksi verotuksessa noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, koska työmatkavähennys perustuu näihin subventoituihin hintoihin. Lakimuutoksen tavoitteena on hallitusohjelman mukainen normien purku ja sääntelyn keventäminen. Luonnoksessa liikennekaareksi esitetään, että nykyinen joukkoliikennelaki kumottaisiin kokonaisuudessaan. Perusteluna on, että EU:n joukkoliikenteen palvelusopimusasetus (PSA) on sellaisenaan velvoittavaa lainsäädäntöä eikä kansallisia säädöksiä tarvita sen soveltamiseen. Helsingin seudun MAL-sopimuksen mukaan Helsingin seudun liikenneja rjestelma n runkona toimii edelleen kokonaisvaltaisesti ja rjestetty joukkoliikenneja rjestelma. Joukkoliikennejärjestelmän kokonaisuuden suunnittelun näkökulmasta on riski, jos HSL tai kunnat eivät voi koordinoida linjojen ja palveluiden muodostamaa kokonaisuutta. Valmisteluaineiston perusteella Espoon kaupungin on vaikea arvioida liikennekaaren kokonaisvaikutuksia joukkoliikennejärjestelmään. Toistaiseksi on epäselvää, mikä Helsingin seudulla joukkoliikenneviranomaisena toimivan HSL:n rooli liikennekaaren

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 153 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 57 toteutuessa olisi ja millä tavoin HSL voi jatkossa suojata kilpailuttamaansa PSA - liikennettä ja sen lipputuloja markkinaehtoiselta liikenteeltä, jos kilpailevan liikennöinnin aloittaminen ei edellytä joukkoliikenneviranomaisen lupaa. On myös vaikea arvioida taloudellisia ja ympäristöllisiä riskejä, joita Espoossa bussimarkkinoiden vapauttamisesta koituu, jos Länsimetron ja sen liityntälinjojen rinnalle syntyy kilpailevaa markkinaehtoista bussiliikennettä. HSL on hiljattain kilpailuttanut PSA:n mukaan kaikki Etelä- Espoon sisäiset ja metron uudet liityntäliikenteen bussilinjat. Länsimetron liikenteen alkamiseen sidotut sopimuskaudet ovat huomattavan pitkiä, jopa 8 vuoden mittaisia. Riskejä pitää arvioida erityisesti pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien talouden näkökulmasta. PSA-suojan poistuessa riskinä on mm. HSL:n lipputulojen menetyksestä aiheutuva korotuspaine lipun hintoihin, heikkenevä kyky järjestää riittävän palvelevaa joukkoliikennettä harvemmin asutuille alueille, käyttäjille sekavuutta aiheuttava reittien tiheämpi vaihtuvuus markkinaehtoisuuden myötä, päästöjen kasvaminen suuripäästöisemmän kaluston käytön myötä jne. Espoo subventoi omien asukkaidensa tekemiä joukkoliikennematkoja HSL-alueen sisällä. HSL maksu- ja lippujärjestelmien avaamisesta ei saa koitua Espoolle lisäkustannuksia. Samoilla markkinoilla operoivia toimijoita tulee kohdella tasapuolisesti, jotta kilpailuneutraliteetti säilyy. Toisaalta lippu- ja maksujärjestelmien rajapintojen avaamista ja joukkoliikenteen lipputukia koskevissa säännöksissä on huomioitava, että EU lainsäädäntö kieltää yksiselitteisesti julkisen subvention ohjaamisen markkinaehtoiselle joukkoliikenteelle. Lakiehdotuksessa tulisi mahdollistaa sellaisen joukkoliikennepalvelun tarjoaminen, joka digitaalisia ratkaisuja ja uutta teknologiaa hyödyntäen täydentää ja parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa siellä, missä joukkoliikenneviranomaisen järjestämänä liikennettä ei ole tarjolla tai riittävästi saatavilla ja joka samalla ei kilpaile tai heikennä joukkoliikenneviranomaisen järjestämän PSA - suojan tarkoittaman liikenteen toimintaedellytyksiä. Nykyisin HSL:n jäsenkunnat on jätetty lainsäädännössä auki, jotta myös muut kuin pääkaupunkiseudun kunnat voivat kuulua kuntayhtymään. Laissa ei tulisi olla tämän kanssa ristiriitaista säädöstä, kun tarkoituksena on laajentaa HSL:n jäsenpohjaa. Ehdotuksessa on yksilöity nykyiset jäsenkunnat. Julkisen liikenteen erityistarpeet mm. koululais- ja vammaiskuljetuksissa sekä esteettömyydessä tulee huomioida. Taksitoiminnassa luvallisen kaluston laajentaminen on kaupungin kannalta positiivinen muutos. Nykyisin kunnan hankkimista kuljetuksista esimerkiksi koulukuljetuksia hoidetaan monesti joukkoliikenneluvallisella kalustolla. Espoossa taas vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 153 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 57 hoidetaan taksiluvallisella kalustolla. Kalustorajoitusten vapauttaminen mahdollistaa kuljetusten optimoinnin ja toiminnan tehostamisen. Mikäli liikennekaariesitys tulisi sellaisenaan voimaan, ei sen seurauksena taksin saanti Espoossa oleellisesti muuttuisi. Jonkin asteista autopulaa voisi syntyä arkiaamuisin 7-9 läntisille ja pohjoisille reuna-alueille johtuen siitä, että liikennevirtatutkimuksen mukaan Espoon suuntaan ei aamuisin ole merkittävästi luonnollista taksiliikennettä ja kun omat autot eivät jatkossa palaisi alueelle. Lakiesitysluonnoksen tavoite reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta- ja saatavuustietojen saamisesta avoimen rajapinnan kautta on kannatettava. Nykyisellään taksiliikenteessä on käytössä järjestelmiä ja tuottajia joiden kanssa rajapintojen avoimuus ei toimi. Käsittely Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi - Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Toimijoita ja muita lausunnonantajia pyydetään erityisesti kiinnittämään huomiota omaa toimintaansa koskeviin ehdotuksiin ja niiden vaikutusarvioihin. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi liikennekaari, jolla toteutetaan hallitusohjelman kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on luoda edellytykset uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien käyttöönotolle liikennesektorilla. Tätä kautta halutaan saavuttaa entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin vastaavia liikennepalveluita ja mahdollistaa uutta liiketoimintaa sektorilla. Liikennekaari yhdistäisi ja uudistaisi henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat säännökset. Liikennekaarella ehdotetaan avattavaksi liikkumispalveluja koskevat olennaiset tiedot ja säädettäväksi lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuudesta. Tavoitteena on, että liikenteen palvelut olisivat mahdollisimman hyvin kaikkien tavoitettavissa ja helposti myös tarkoituksenmukaisella tavalla yhdisteltävissä. Esityksellä muutettaisiin nykytilaa, jossa liikenteen markkinat ovat vahvasti säännellyt ja julkisin toimin ohjatut. Samalla edistettäisiin liikennepalveluiden syntymistä asiakaslähtöisesti, markkinaehtoisesti ja terveen kilpailun pohjalta. Liikennepalvelujen ostot ja muu julkinen tuki liikennejärjestelmälle ovat valtion- ja kuntataloudessa merkittävä menoerä. Kun palveluja voitaisiin tarjota, yhdistellä ja käyttää monipuolisemmin ja tehokkaammin, voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Esitys

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 153 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 57 tukee hallitusohjelman tavoitteita kuntien kustannusten karsimisesta sekä kilpailukyvyn vahvistamisesta elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla. Esitys olisi ensimmäinen osa kolmessa vaiheessa toteutettavaa kaikkia liikennemuotoja koskevaa liikennemarkkinoiden sääntelyn kokonaisuudistusta. Ensimmäisessä vaiheessa muutokset kohdistuisivat pääosin tieliikenteen sääntelyyn. Esitetyillä muutoksilla tieliikenteen markkinalainsäädäntö lähentyisi lento- ja laivaliikenteessä jo voimassaolevaa sääntelyä. Ensimmäisen vaiheen esityksellä kevennettäisiin merkittävällä tavalla tieliikenteen palveluiden tarjoamista koskevaa sääntelyä ja vähennettäisiin toimijoiden hallinnollista taakkaa. Esityksellä luotaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset nykyisille ja uusille markkinoilla toimijoille. Liikennekaarella edistettäisiin jakamistalouden mukanaan tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja madallettaisiin alalletulokynnystä. Tässä tarkoituksessa liikennekaaressa ehdotetaan selkeää rajaa ammattimaisen ja ei-ammattimaisen toiminnan välille. Ammattimaiseen henkilöiden tai tavaroiden kuljettamiseen vaadittaisiin tavara-, henkilö- tai taksiliikennelupa. Ei-ammattimaiseen toimintaan ei vaadittaisi liikenneviranomaisen lupaa. Esityksellä ei puututtaisi ei-ammattimaiseen toimintaan sovellettavaan muuhun lainsäädäntöön, kuten verotukseen ja työhön liittyviin lakeihin. Taksijärjestelmään esitetään olennaisia muutoksia. Lupakiintiö-, asemapaikka- ja enimmäishintasääntelystä luovuttaisiin. Ammattimainen taksiliikenne jäisi luvanvaraiseksi, mutta autokohtainen taksilupa muutettaisiin toimijakohtaiseksi taksiliikenneluvaksi ja sen saamisedellytyksiä kevennettäisiin muun muassa poistamalla yrittäjäkoulutus- ja koevaatimus. Taksiyrittäjään kohdistuvien kevennysten lisäksi taksinkuljettajaa koskevia vaatimuksia kevennettäisiin poistamalla ajolupavaatimus sekä koulutus- ja koevaatimukset. Niiden tilalle tulisi luvan haltijan velvollisuus huolehtia kuljettajien osaamisesta. Samalla ehdotetaan uusia säännöksiä taksimatkustajan turvallisuuden ja oikeuksien varmistamiseksi. Taksiliikennettä saisi harjoittaa myös henkilöliikenneluvan haltija. Joukko- ja tavaraliikenteen sääntelyyn ehdotetaan merkittäviä kevennyksiä. Pakollisesta yrittäjäkoulutusvaatimuksesta esitetään luovuttavan. Kansalliset lisävaatimukset poistettaisiin sieltä, missä toiminta perustuu EU-lainsäädäntöön. Henkilö- tai tavaraliikennelupaa ei edellytettäisi toimintaan moottoriajoneuvoilla, joiden suurin sallittu nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa, mikä näkyisi muutoksena erityisesti traktoreilla harjoitettavassa toiminnassa. Ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassaan liittyvä tavaraliikenteen luvanvaraisuuden raja nostettaisiin kahdesta tonnista 3,5 tonniin, mikä vaikuttaisi erityisesti pakettiautoilla harjoitettavaan toimintaan. Henkilöliikenteessä poistettaisiin joukkoliikenteen harjoittajia koskenut kansallinen vaatimus erillisestä reitti- tai kutsuliikenneluvasta. Lisäksi henkilöliikenteen harjoittamiseen ei jatkossa edellytettäisi lupaa yrityksiltä, joiden pääasiallinen toiminta on muu kuin maanteiden henkilöliikenteen

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 153 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 57 harjoittaminen. Kuorma-auton ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyyksiä kevennettäisiin ja selkeytettäisiin niin, että sääntely kohdistuisi entistä täsmällisemmin ammattimaiseen toimintaan. Liikennelupien myöntäminen keskitettäisiin yhdelle valtakunnalliselle lupaviranomaiselle, Liikenteen turvallisuusvirastolle, josta tulisi myös tieliikenteen luparekisteriviranomainen. Esityksellä kumottaisiin taksiliikennelaki, joukkoliikennelaki, laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ja laki taksinkuljettajien ammattipätevyydestä. Lisäksi muutettaisiin ajoneuvolakia, rikosrekisterilakia, ajoneuvoliikennerekisterilakia, ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa annettua lakia, harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia, indeksiehtojen käytön rajoittamisesta annettua lakia, julkisista hankinnoista annettua lakia, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annettua lakia, oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia, yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteessä annettua lakia, rautatielakia, sairausvakuutuslakia ja tieliikennelakia. Samassa yhteydessä ehdotetaan kuorma-auton ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annettuun lakiin eräitä muutoksia. Tiedoksi - Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, kirje

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 154 Kaupunginhallitus Sivu 15 / / Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhteistyösopimuksen tekeminen sairaalayhteistyöstä Kauniaisten kanssa Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Teittinen, puh Päivi Vilkki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 hyväksyy tehtäväksi sopimuksen Espoon sairaalan palveluiden tuottamisesta kauniaislaiselle, pääasiassa ikääntyvälle väestölle, 2 oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan oheisen yhteistyösopimuksen liitteineen Espoon kaupungin ja Kauniaisten kaupungin välillä koskien Espoon sairaalan tuottamia palveluita. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Yhteistyösopimus 4 Hinta- ja laskutusliite, Espoo - Kauniainen 5 Yhteistoimintasopimuksen henkilöstön asemaa koskeva liite Espoon uuden sairaalan palveluja esitetään tuotettavaksi Espoon oman väestön tarpeiden lisäksi myös Kauniaisten tarpeisiin. Espoon sairaalaan rakennetaan 255 kuntoutuksen sairaansijaa ikääntyneen väestön hoitoa ja kuntoutusta varten ja 15 sairaansijaa saattohoitoa varten. Lisäksi sairaalaan kuuluu 22 hoitopaikan päivystysosasto. Uuden sairaalan kapasiteetin mitoitus on perustunut omien asiantuntijoiden sekä ulkopuolisen konsultin vuonna 2007 tekemään selvitykseen, jonka mukaan palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Sittemmin pääosin väestön ikääntymiskehitykseen perustuvat arviot sairaalahoidon tarpeesta ovat osoittautuneet ylimitoitetuiksi niin Espoossa kuin myös muualla Suomessa. Lisäksi avohoidon parantuneet hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet sekä niistä aiheutuva sairaalahoitojaksojen lyheneminen vähentävät geriatrisen sairaalahoidon tarvetta.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 154 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 57 On käynyt ilmeiseksi, että uuden sairaalan kapasiteetti riittää myös Kauniaisten sairaalahoidon tarpeisiin. Kauniainen on päätynyt palvelujen ostamiseen Espoolta. Sopimuksen kohteena ovat Espoon sairaalan päivystysosaston ja vuodeosastojen palvelut. Muut Espoon sairaalan tuottamat palvelut rajataan sopimuksen ulkopuolelle. Tuotteistusta kehitetään tarkemmalle tasolle ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Palvelujen tuottamisesta laaditaan yhteistyösopimus. Yhteistyösopimuksen liitteeksi tulee hinta- ja laskutusliite, jossa sovitaan tarkemmin hinnoittelusta. Sekä yhteistyösopimus että hinta- ja laskutusliite allekirjoitetaan. Lisäksi laaditaan yhteyshenkilöliite. Edellisten liitteiden lisäksi laaditaan myös palvelukuvaus, jossa sovitaan tarkemmin sopimuksen kohteena olevan palvelun tuottamiseen ja yhteistoimintaan liittyvistä käytännön menettelyistä ja toimintatavoista. Palvelukuvauksessa sovitaan myös tarkemmin sopijapuolten tehtävistä ja vastuista. Palvelukuvauksen on sovittu valmistuvan mennessä. Myös palvelukuvaus allekirjoitetaan. Asian valmistelu Sosiaali- ja terveyslautakunta on kehottanut toimialaa valmistelemaan Espoon uuden kuntoutus- ja kotiutussairaalan käyttöä myös Kauniaisten tarpeisiin. Asiaa on Espoossa valmisteltu työryhmässä, joka on selvittänyt sopimuksen perustetta, sisältöä, yhteistoiminnan tuomia hyötyjä, taloutta ja palvelujen hinnoittelua sekä Kauniaisista siirtyvän henkilöstön sijoittumista ja asemaa. Saavutettava hyöty Työryhmä on arvioinut, että Kauniaisten terveyskeskuksen vuodeosastohoidon keskittäminen Espoon uuteen sairaalaan lisää alueellista yhteistyötä ja tuo merkittävää synergiahyötyä. Ratkaisu lisää sairaalan valmistuvien tilojen käyttöastetta ja näin ollen pienentää Espoon kaupungille maksettavaksi tulevia kiinteistökuluja. Espoon sairaala on osa Jorvin kampuksen palvelukokonaisuutta ja Espoon sairaalan tuottamat palvelut integroituvat HUS Jorvin palveluihin. Jorvin kampuksen hoitoon liittyvät ja hoitoa tukevat tukipalvelut ovat yhtenäiset kaikille toimijoille. Palveluintegraatio parantaa toiminnan sujuvuutta ja potilasturvallisuutta sekä tehostaa palvelutuotantoa.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 154 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 57 Päätöshistoria Palvelujen hinnoittelu ja talous Sopimuksen mukaiset tuotteet ovat hoitopäivä Espoon sairaalan päivystysosastolla ja hoitopäivä Espoon sairaalan vuodeosastolla. Hinnoittelussa noudatetaan Espoon vahvistamia hintoja. Espoo hinnoittelee ja laskuttaa palvelut noudattaen omakustannusperiaatetta. Hoitopäivät laskutetaan toteutuneen käytön mukaan. Sopimuksen tekohetkellä arvioidaan Kauniaisten tarvitsevan keskimäärin noin 10 sairaansijaa. Sopimuksessa ei kuitenkaan sovita sairaansijojen lukumäärästä vaan hoitopäivät laskutetaan toteutuneen käytön mukaan. Sopimuksen rahallinen arvo on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kauniaisten kaupungin vanha sopimus Sosiaali- ja terveyslautakunta Tämä uusi sopimus korvaa osapuolten kesken laaditun sopimuksen. Kauniaisilta Espooseen siirtyvä henkilöstö Kauniaisten kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastolla työskentelevät 12 sairaanhoitajaa, 1 osastonhoitaja ja 5 lähihoitajaa siirtyvät Espoon kaupungin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Heille Espoo perustaa nimikkeidensä mukaiset virat ja työsuhteiset tehtävät. Niihin siirtyvä henkilöstä siirtyy ilman hakumenettelyä. Menettelystä vallitsee yhteinen näkemys henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken. Yhteistoimintalain mukainen menettely on suoritettu. Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy tehtäväksi sopimuksen Espoon sairaalan palveluiden tuottamisesta kauniaislaiselle, pääasiassa ikääntyvälle väestölle, 2 esittää kaupunginhallitukselle, että se oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan liitteineen oheisen yhteistyösopimuksen Espoon kaupungin ja Kauniaisten kaupungin välillä koskien Espoon sairaalan tuottamia palveluita. Käsittely Esittelija teki muutoksen viimeisen kappaleen kohtaan ja 5 la hihoitajaa. Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu liitteessä ja selostuksessa.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 154 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 57 Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 19 / / Espoonlahden keskus, muutos (Espoonlahden metroasema ja Lippulaiva), asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimuksen hyväksyminen, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lippulaivan ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, Ändring - asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6817, 34. kaupunginosassa Espoonlahdessa, alue Käsittely Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Maankäyttösopimus ja esisopimus Kiinteistö Oy Lippulaiva - Sopimus kaupungin ja Koy Lippulaivan välillä kunnallistekniikan suunnittelusta ja rakentamisesta - Espoonlahden keskus, tapahtumaluettelo - Espoonlahden keskus, kaavamääräykset - Espoonlahden keskus, kaavakartta - Espoonlahden keskus, ajantasa-asemakaava - Espoonlahden keskus, havainnekuva - Espoonlahden keskus, päätöshistoria Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen samaan yhtenäiseen kokonaisuuteen korttelissa Asemakaava muutokseen sisältyy myös uusia asuinrakennuksia. Alueen

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 57 liikennejärjestelyitä muutetaan mahdollistamalla uudet ajoyhteydet kauppakeskuksen ja metron liityntä- ja asukaspysäköintiin uusien Espoonlahden- ja Ulappakatujen ajoramppien kautta. Espoonlahden kadun alle sallitaan sijoitettavaksi kortteliin liittyvä pysäköintilaitos. Espoonlahdenreitin jalankulkuympäristöä sekä Solmu-, että Espoonlahdentorien ympäristöä kehitetään nykyistä aktiivisemmaksi ja toiminnallisesti monipuolisemmaksi kaupunkitilaksi ja kiinteäksi osaksi kehittyvää aluekeskuksen kokonaisuutta. Asemakaavan muutoksen kokonaisrakennusoikeus on k-m 2. Muutoksen korttelitehokkuudeksi muodostuu noin e k =1.9 ja aluetehokkuudeksi noin e a =1,4 Asemakaavan muutokseen sisältyy korttelissa kaksi asuin- (AL-1) ja yksi liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sisältäen päivittäistavarankaupan myymälätiloja (KM-1). Kaupallinen kerrosala lisääntyy nykyisestä k-m 2 :lla. Asuinrakentamista on esitetty k-m 2. Kirjasto- ja kulttuuritiloille on varattu k-m 2 :n tilanvaraus. Asemakaava-alueen laskennallinen tuleva asukasmäärä on noin 662 uutta asukasta (1 as / 45 k-m 2 ). Asemakaavan muutos sisältää metron maanpäällisiä ja maanalaisia toimintoja ja tiloja, joita on yhteen sovitettu kauppakeskushankkeen kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiskäsittelyn jälkeen, asemakaavaan on tehty pieniä teknisluonteisia tarkistuksia. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla esitettynä. Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, ändring asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6817, käsittää korttelin

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 21 / sekä katu- ja puistoaluetta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä, kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Espoonlahden keskuksessa alueellisen kokoojakadun, Espoonlahdenkadun lounaispuolella. Alueen keskiössä oleva kauppakeskus Lippulaiva on rakennettu vuonna 1993 ja täyttää noin kolme neljäsosaa sille osoitetusta tontista. Ulappatorin vastainen tontin osa on osin pysäköintialueena sekä kansitorina, jolta on yhteys keskeiselle Espoonlahdenreitti jalankulku- ja polkupyöräilyraitille. Raittiin rajautuvat puistoalueet ovat osin kasvaneet umpeen peittäen näkymiä mm. kirkolle. Suunnittelualueen pohjoisreunassa on varaus osittain toteutetulle pysäköintilaitokselle sekä toteuttamattomille julkisille palveluille. Maanomistus Asemakaava-alueen maanomistus jakautuu siten, että Citycon/Kiinteistö Oy Lippulaiva omistaa ajantasa-asemakaavan liikerakennusten korttelialueen (K-1) sekä autopaikkojen korttelialueen (LPA-1). Korttelialueiden yhteispinta-ala on m 2. Kaupunki omistaa yleiset alueet, joihin kuuluu Espoonlahdenreitti-yhteys, Espoonlahdenpuistoa, Solmutori ja Espoonlahdentori sekä Espoonlahdenkadun katualuetta, yhteensä m 2. Voimassa oleva asemakaava, yleiskaava ja maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu viheryhteystarve. Maakuntakaavaa on täydennetty 2. vaihemaakuntakaavassa Länsimetron jatkeen vyöhykkeellä tiivistettäväksi alueeksi, jossa aluetta on suunniteltava kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa asemakaavan muutosalue on keskustatoimintojen aluetta (C-K), jolle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 57 asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutoksen suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus, muutos (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää korttelin 34334, katu- ja virkistysaluetta. Espoonlahden keskus, muutos, (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta. Espoonlahden kirkko, (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta. Asemakaavan muutosalueeseen sisältyy lisäksi myös maanalainen Matinkylä - Kivenlahti Metrotunneli -asemakaava, (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi ja johon ei kohdistu muutosta. Kortteli jakautuu kahteen korttelialueeseen: K-1 (liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja), jolla sijaitsee nykyinen kauppakeskus Lippulaiva. Kaava mahdollistaa kolmessa maanpäällisessä kerroksessa kaupan kerrosalaa k-m 2 ja kulttuuritoimintaa palvelevaa kerrosalaa k-m 2. LPA-1 -korttelialueelle on osoitettu 4-kerroksinen pysäköintilaitos, jonka päälle voidaan sijoittaa kulttuuritiloja, osin ulokkeellisestikin Espoonlahdenkadun päälle. Espoonlahdenreitti, Espoonlahdentori ja Solmutori sijaitsevat korttelin lounaispuolella ja muodostavat julkisen jalankulku- ja pyöräilyalueen Espoonlahden kaupallisten ja julkisten palveluiden välissä, MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisenä aikana. Nähtävillä olon aikana asiasta jätettiin kaksi kirjallista muistutusta sekä Lisäksi saatiin 9 lausuntoa ja kannanottoa (tekninen keskus, ELY-keskus, ympäristökeskus, HSY, HSL, Fortum sähkö, Caruna Oy sekä pelastuslaitos ja Länsimetro Oy). Nähtävilläolon jälkeen asemakaavakarttaan ja määräyksiin tehty pieniä korjauksia ja tarkistuksia, joista merkittävimmät on listattu alle: - Kaavassa sallitaan autopaikkojen sijoittaminen myös kaava-alueen ulkopuolelle, sen läheisyyteen sijoittuvalle alueelliselle

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 57 pysäköintiratkaisulle, mikäli sellainen paikka on osoitettavissa rakennuslupaa haettaessa. Tämä antaa joustovaraa erittäin kalliin kadun alaisen pysäköintiratkaisun vaihtoehdoksi. Ks. 2. Puolet metron liityntäautopaikoista voidaan myös sijoittaa Lippulaivan pysäköintilaitoksen ulkopuolelle, mutta sen välittömään läheisyyteen, mikäli sellainen on rakennuslupaa haettaessa osoittaa. - Metrotilojen tilanvarauksiin ja yhteystarpeisiin tarvittavaa suunnittelujoustavuutta on tarkennettu merkinnöissä "jk" ja "me" sekä määräyksissä Espoonlahden AL-1-korttelialuetta on laajennettu yhdellä metrillä, kaventamatta Espoonlahdenreitin yhteyttä. - Espoonlahdenkadun puoleisiin julkisivuihin on mahdollistettu mainosja julkisivu-ulokkeiden rakentaminen ulokemerkinnöin. - Korttelin sisäisiä rakennusalan rajoja on tarkistettu. - KM-1-korttelialuetta ja metroaseman ohjeellista tilanvarausta on laajennettu hieman Solmutorin puolella Solmutorin puoleisella osalla KM-1-korttelialuetta. Kirjasto- ja kulttuuritilojen tilanvarausta on laajennettu käsittämään koko ylempi kansipiha-alue ("jk"-merkinnän alue). Asemakaavan muutos Yleisesti Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 6,1 ha. Asemakaavan muutoksen kokonaisrakennusoikeus on k-m 2. Muutoksen korttelitehokkuudeksi muodostuu noin e k =1.9 ja aluetehokkuudeksi noin e a =1,4 Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen samaan kokonaisuuteen. Kaupan kerrosalaa kasvatetaan k-m 2 :lla nykyisestä k-m 2 :stä, jolloin kaupan kokonaiskerrosalaksi muodostuu k-m 2. Todellinen muutos nykyiseen on tätä suurempi koska osa (noin k-m 2 ) kauppakeskuksen nykyisestä sallitusta kerrosalasta ei ole toteutunut. Asemakaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmassa (JKMM Architects, ) on esitetty päivittäistavarakauppaan laskettavia tiloja yhteensä yli k-m 2. Tämä mahdollistaa kolmen yli m 2 :n hypermarket-kokoluokan päivittäistavaran kaupan toteuttamisen kauppakeskus Lippulaivan sisällä. Lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloille varataan yhteensä k-m 2 tiloja. Asemakaavaan sisältyy asuinrakentamista kauppakeskuskerrosten yläpuolella. Asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala on noin k-m 2 ja ne on merkitty kaavakartassa "ak-1/ak-2/ak-3" -merkityille rakennusaloille AL-1- ja KM-1-korttelialueilla. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat 4-14 asuinkerroksen välillä siten, että korkein rakennus sijoittuu maamerkkinä pääsisäänkäynnin (Lippulaivankulma)

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 57 yhteyteen. Asuinrakennusten osoittaminen kauppakeskuksen ja tulevan Espoonlahden metroaseman yhteyteen tukee tavoitteita edistää asuntotuotantoa Länsimetron jatkeen varrella, asemien lähiympäristössä. Kaava-alueen laskennalliseksi asukasmääräksi muodostuu noin 662 asukasta (1 as / 45 k-m 2 ). Kaavamuutoksessa julkisille kirjasto- ja kulttuuritoimelle on varattu k-m 2, mikä mahdollistaa monipuolisten tilojen toteutuksen osana Lippulaivan kokonaisuutta. Kirjasto- ja kulttuuritilat on sijoitettu asemakaavassa kauppakeskuksen yhteyteen sen ylempiin kerroksiin siten, että Espoonlahdenreitin puolella, kauppakeskuksen kansipihalle voidaan toteuttaa tiloihin liittyvä toiminnallinen oleskelu- ja tapahtumaaukio (osa Espoonlahdentoria korttelialueella). Oman, kauppakeskuksen aukioloajoista riippumattoman sisäänkäynnin lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloihin järjestetään yhteys myös kauppakeskuksen kerroksista. Tilat voidaan toteuttaa myös muuhun pääkäyttötarkoituksen mukaiseen tarkoitukseen, mikäli kirjasto- ja kulttuuritilat eivät sijoitu Lippulaivan yhteyteen tai rakentuvat sinne muita tiloja myöhemmin. Asemakaavan kaupunkikuvallisena tavoitteena on kehittää julkisia alueita ja katutilaa aikaisempaa elävämmäksi ja urbaanimmaksi. Espoonlahdenkadulla rakennusten massoittelun mittakaava on suuripiirteistä mutta ilmeeltään vaihtelevaa. Tämä luo myös osaltaan lähtökohdan muulle Espoonlahden keskustan kehittämiselle jatkossa. Kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä otetaan erityisesti kantaa jalankulkutasojen aktivointiin ja kaupunkikuvan ja julkisivujen jäsentelyiden periaatteisiin erityisesti vaakasuunnassa. Espoonlahdenreitin puolella nykyisin suljetun oloista ja takapihamaista ympäristöä aktivoidaan liitämällä Solmutori ja korttelialueen ulkotilat vahvemmin toisiinsa sekä edellyttämällä kauppakeskuksen tilojen avautumista myös raitin puolelle. Solmutorin reunalla, kauppakeskuksen uuden sisäänkäynnin yhteyteen on edellytetty julkisen leikki- ja oleskelupaikan rakentamista. Espoonlahdenreitti-raitin uuden linjauksen lisäksi asemakaavassa edellytetään rakennettavaksi vaihtoehtoinen korttelialueen sisäinen julkinen jalankulkuyhteys Espoonlahdentorin kansipihalle, joka kirjastohankkeen toteutuessa muodostuu vahvasti toiminnallisen tapahtuma-aukion luonteiseksi. Kansipiha muodostuu osaksi Kipparinreitti-yhteyden ja Espoontorin julkisten ulkotilojen kokonaisuutta. Kaupunkikuvallisia ja -tilallisia tavoitteita on lisäksi huomioitu erityisesti kaavamääräyksessä 8 sekä kaavamerkinnöissä. Asemakaavan muutos sisältää myös tulevaan Espoonlahden metroasemaan ja liityntälinja-autoterminaaliin liittyviä asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä ja tarkentaa osaltaan maanalaisen asemakaavan sisältöjä, erityisesti maanpinnalla, missä on yhteen sovitustarpeita metrohankkeen ja kauppakeskuksen laajennushankkeen kanssa.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 57 Autopaikat Kaava-alueella autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 ap / 130 k-m 2 asuntojen kerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto - 1 ap / 200 k-m 2 julkisten palveluiden kerrosalaa - 1 ap / 50 k-m 2 liiketilojen kerrosalaa - 1 ap/ 70 k-m 2 toimisto- ja työtilojen kerrosalaa Kauppakeskuksen ja metroaseman yhteyteen tulee rakentaa vähintään 250 liityntäpysäköintipaikkaa, joista vähintään puolet tulee toteuttaa muun pysäköintilaitoksen yhteydessä. Osa asemakaavan edellyttämistä autopaikoista voi sijaita myös asemakaava-alueen ulkopuolella mutta, sen välittömässä läheisyydessä olevassa alueellisessa pysäköintilaitoksessa, mikäli sellainen on osoitettavissa rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Asemakaavan mitoitus mahdollistaa kaikkien edellytettyjen autopaikkojen (noin autopaikkaa) rakentamisen korttelialueella ja Espoonlahdenkadun alapuolisessa pysäköintilaitoksessa. Korttelin pysäköintilaitokseen tulee osoittaa paikat nykyisten kiinteistön 34334/8 väistyville autopaikoille. Polkupyöräpaikkoja edellytetään toteutettavan Länsimetron jatkeen pyöräilyohjelman mukaisesti 1 polkupyöräpaikkaa / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset polkupyöräpaikat tulee olla katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi pyöräpysäköintiin tulee olla tilaa myös ulkotiloissa. Metron liityntäpyöräpaikkoja edellytetään toteutettavaksi vähintään 600 polkupyöräpaikkaa, joista vähintään 200 tulee olla katetussa tilassa. Kauppakeskuksen yhteyteen tulee lisäksi toteuttaa 200 polkupyöräpysäköintipaikkaa. Ulkopaikat tulee jäsentää turvallinen jalankulkuympäristö huomioiden ryhmiin. Asemakaavaehdotukseen liittyvässä kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmassa (Loci-maisemaarkkitehdit, 2015) on tutkittu vaihtoehtoisia sijainteja polkupyörien säilytykselle. Liikenne Espoonlahdenkatu on alueen keskeinen kokoojakatu, joka tulee toimimaan myös rakennettavan linja-autoterminaalin myötä joukkoliikenteen pääyhteytenä. Alueen katuverkon liikennejärjestelyt muuttuvat osaksi siten, että Espoonlahdenkadulle toteutetaan kaksi ja Ulappakadulle yksi (osittain toteutettu) suora ajoluiska maanalaiseen, osittain myös kadun alla toimivaan laajaan kauppakeskuksen asiakas-, metron liityntäpysäköintiä ja asukaspysäköintiä palvelevaan pysäköintilaitokseen. Järjestely poistaa nykyiset kauppakeskuksen ajoyhteydet Solmu- ja Maakravunkujilta. Jatkossa ne toimivat vain huoltoliikennettä palvellen. Järjestely vähentää yksityisautojen läpiajon tarvetta Espoonlahdenkadulla, mikä parantaa osaltaan sekä metron liityntälinja-autoliikenteen toimivuutta Espoonlahdenkadulla että mahdollistaa kadun ylityksen joustavamman, laadukkaamman ja ennen kaikkea turvallisemman kehittämisen keväällä 2014 valmistuneen Ulappatorin kohdalla. Kadun mitoitus on tehty linja-

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 57 autoliikenteen tarpeet huomioiden ja mahdollistaa myös linja-autojen kadunvarsipysäkkien toteuttamisen. Tarkemmat yksityiskohdat ja liikenteenohjaus suunnitellaan myöhemmin kadun suunnittelun ja liityntälinjaston reittien tarkentumisen yhteydessä. Espoonlahdenkadun asuinrakennuksiin ei kohdistu merkittävästi sellaisia liikenteen meluhaittoja, joita tulisi suojata melunsuojarakentein. Oleskelu- ja leikkipiha-alueet on edellytetty suojattavaksi melulta. Raitti- ja torialueet Asemakaavan muutos muuttaa nykyisen Espoonlahdenreitti-nimisen jalankulku- ja polkupyöräraitin linjausta nykyistä etelämmäksi ja maastossa korkeammalle. Yhteyden luonne vahvistuu nykyisestä, kun se asettuu Espoonlahden kirkon ja Lippulaivan välille ja raitin varrelle esitetään myös asuinrakentamista. Yhteydet Solmu- ja Espoonlahdentoreilta toteutetaan esteettömyyden erikoistason periaatteita noudattaen ja Espoonlahdenreitti liittyy luontevaksi osaksi muodostuvaa uutta julkistenalueiden ja jalankulku- ja polkupyöräreittien kokonaisuutta, huomioiden myös nykyisen maisematilan keskeisiä elementtejä ja Espoonlahden kirkon liittymistä tähän kokonaisuuteen. Solmutorista on tavoitteena toteuttaa nykyistä aktiivisempi aukiotila, johon myös kauppakeskuksen liiketilat ja metroaseman itäinen sisäänkäynti avautuvat. Solmutorin pohjoispuoleiselle KM-1-korttelialueen osalle tulee toteuttaa yleisen jalankulkuyhteyden oheen julkinen leikki- ja oleskelupaikka. Espoonlahdenkadulle, kauppakeskuksen, metroaseman ja linjaautoterminaalin sisäänkäynnin yhteyteen toteutetaan sisäänkäyntiaukio (Lippulaivakulma) ja sen yhteyteen on kaavassa merkitty leveä ympärivuorokauden auki oleva julkinen kävely- ja hissiyhteys Kipparinreitti, joka yhdistää kadun tason kolmannen kerroksen toiminnalliseen Espoonlahdentorin kansipihaan ja edelleen Espoonlahdenreittiin. Yhteys on esitetty jalankululle, koska suunta Ulappakadulta Espoonlahdenreitille ei ole keskeinen pidemmän matkan pyöräily-yhteys, eikä sille ole turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaista ohjata polkupyöräilyä vilkkaimman sisäänkäyntialueen yhteydessä. Tarvittaessa kuitenkin polkupyörä voidaan taluttaa portaiden yhteyteen toteutettavien ramppien avulla ja kuljettaa pyörä kansipihatasolle hissillä. Pidempimatkainen yhteys pohjois-eteläsuunnassa sijoittuu Espoonlahdenranta-kadun varteen tai idempänä Soukanväylän suunnalle. Espoonlahdenkadulta on suora ja esteetön yhteys Espoonlahdenreitille Solmukujan kautta sekä ei-esteetön jalankulkuyhteys Maakravunkujalta. Työn alla olevassa Espoonlahden keskustan kokonaistarkastelussa yksi tärkeä painopistealue on kehittää erityisesti keskustan jalankulku- ja polkupyöräverkkoa. Kansipihoille voidaan istuttaa matalaa tilaa rajaavaa ja jalankulkutasolla koettavaa kasvillisuutta. Puistoalueet (VP ja VP-1) muodostavat kokonaisuutta kevyenliikenteen raitin varressa ja niiden nykyistä puustoa tulee säilyttää ja maisemantilaa tukien täydennys istuttaa. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan yleisiä alueita ja kansipihoja koskeva kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma (Loci maisema-arkkitehdit, 2015), jonka luonnos on nähtävillä kokouksessa.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 57 Kaupunkikuva ja rakennukset Asemakaavan muutos ja kaupunkirakenteen huomattava tiivistäminen muokkaavat vahvasti Espoonlahden metrokeskuksen kaupunkikuvaa aikaisempaa urbaanimmaksi. Asemakaavan keskeisenä periaatteena on kehittää Espoonlahdenkatua nykyistä vahvemmaksi ja aktiivisemmaksi aluekeskuksen pääkaduksi, mihin sijoittuu monipuolisten kaupallisten ja kulttuuripalveluiden lisäksi myös uusia asuinrakennuksia. Kauppakeskuksen yhteyteen esitetyt asuinrakennusmassat rajaavat suuren kauppakeskuksen mittakaavaa kaupunkimiljöössä ja tuovat erityisesti maantasossa vaihtelua ja moni-ilmeisyyttä kaupunkikuvaan. Myös kirjasto- ja kulttuuritilan varauksella on toteutuessaan vahva rooli osana tätä muodostuvaa kokonaisuutta. Kaavassa sille on osoitettu sijainti rakennuksen yhteydessä, kesällä 2014 valmistunutta Ulappatoria vastapäätä, jossa sen kaupunkikuvallista huomioarvoa ja maamerkkimäistä roolia on haluttu erityisesti korostaa Espoonlahden aluekeskuksen keskeisimmällä paikalla. Kadun varren liiketilojen edellytetään avautuvan kadulle ja asuinrakennusten porrashuoneiden sisäänkäyntejä tulee korostaa osana katutilan elävöittämistavoitteita. Uudet asuinrakennukset nousevat Espoonlahdenkadun varrella varsinaisen kauppakeskuskokonaisuuden päälle. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat 4-14-kerroksen välillä, siten että ne vaihtelevat luoteispäädyssä linja-autoterminaalin yläpuolella 4-14 välillä ja kaakkoispäädyssä kerrosluku on 12. Espoonlahdenreitin varrella olevien rakennusten kerrosluvut vaihtelevat 5-9 välillä. Massoittelullinen periaate luo Espoonlahden keskustaan oman omaleimaisen ja kerroksellisen luonteensa, rytmittäen ja luoden vaihtelevuutta massoitteluun ja mittakaavaan. Espoonlahdenkadun puolelle, Ulappakadun päätteeksi esitetty 14-kerroksinen asuntotorni muodostaa Ulappatorin puoleiselle jo valmistuneelle Tähystäjä-asuntotornille sommitelmallisen vastineen, paikassa, jonka läheisyyteen sijoittuvat sekä kauppakeskuksen, metron ja liityntäbussiterminaalin pääsisäänkäynnit. Tämä kokonaisuus täydentyy myöhemmin kaava-alueen pohjoispuolella olevan ns. Mårtensbron korttelin suunnittelun myötä. Rakentamisen tehokkuuteen ja asuinrakennusten sijoittumiseen korttelissa vaikuttavat myös hankkeen sisäiset ja metroaseman rakentamisen yhteensovittamisen reunaehdot sekä päällekkäisyydet eri toimintojen välillä (laaja pysäköintihalli, linja-autoterminaali, kaupan tilat, kansipiha ja asuinrakennus) sekä toteuttamisen edellytyksenä oleva taloudellisen yhtälön toteutumisen mahdollistaminen. Koko korttelin asuinkerrosalan määrä on kaikkiaan k-m 2. Espoonlahdenkadun alapuolisen pysäköintilaitoksen päälle jää laaditun kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaan suurelta osin riittävästi (noin 1,2 1,5 m) istutussyvyyttä, joka mahdollistaa myös katupuiden ja istutusten toteutuksen kadun päälle.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 57 Metroasema ja liityntälinja-autoterminaali Asemakaavan muutos sisältää määräyksiä ja merkintöjä myös metron maanpäällisistä toiminnoista, jotka on yhteen sovitettu kauppakeskushankkeen suunnitelmiin. Asemakaavan merkinnöissä ja määräyksissä on huomioitu myös metrosuunnittelun tarpeita ja reunaehtoja rakentamiselle suunnittelujousto säilyttäen. Kirjasto- ja kulttuuritilat Asemakaava mahdollistaa kirjasto- ja kulttuuritilojen toteuttamisen kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen ("yy"-merkintä enintään k-m 2 ), Kirjasto- ja kulttuuritilat ovat kaavassa varauksena eikä niiden toteuttamisesta Lippulaivan yhteyteen ole tehty päätöksiä. Tiloihin voidaan sijoittaa myös kaupallisia palveluja. Espoonlahden kulttuuripalveluita koskeva tarveselvityksen päivitys on ollut kulttuurilautakunnan käsiteltävänä Tilakeskus on teettänyt vaihtoehtotarkastelua Espoonlahden aluekirjaston sijoitusvaihtoehdoista, joista yksi on asemakaavaehdotuksen mukainen kauppakeskus Lippulaivan yhteydessä toimiva kirjasto- ja kulttuuritila. Selvitys valmistui huhtikuussa 2014 ja tarveselvitys vaihtoehdoista hyväksyttiin kulttuurilautakunnassa Luontoarvot ja kulttuurimaisema Asemakaava-alueella ei ole luontoympäristön suojelukohteita. Merkittävä osa paikallista kulttuurimaisemaa on Espoonlahden kirkko, joka on huomioitu asemakaavassa osana asemakaavan muutoksen tarkastelualuetta. Suunnittelutilanne Asemakaava-alueelta on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma (Ramboll Oy, 2015), jota on tehty Espoon teknisen keskuksen ohjauksessa. KTYS:n sisältönä on kaava-alueen ja siihen läheisesti liittyvien muiden alueiden vesihuollon ja kunnallistekniikan järjestäminen, hulevesien hallinta, yleisten alueiden maanpäällisten ja -alaisten osien ja korttelialueen yleisten osien rakenteellinen mitoittaminen tekniset vaatimukset huomioiden sekä rakentamisen kustannustason likimääräinen laskeminen. Suunnitelman periaatteet on hyväksytty hankkeen, teknisen keskuksen ja HSY:n kanssa ja ne tarkentuvat edelleen suunnittelun edetessä ja saatetaan valmiiksi myöhemmin, kun metroaseman ja kauppakeskuksen hankkeiden suunnitteluratkaisut täydentyvät. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman periaatteen mukaan hulevedet tullaan pääsääntöisesti johtamaan pois kaava-alueelta, ohjaten Espoonlahdenreitin puolelta vedet putkissa Merenkulkijankadun ja Espoonlahden urheilupuiston suuntiin. Osa korttelialueen (linjaautoterminaalin osa) vesistä ja tulvareitistä ohjataan Ulappakadun alla kulkevaan putkeen. Asemakaavan korttelialueen sillä osalla, jolla vettä läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa nykyisestä, edellytetään myös hulevesien hidastamistoimia. Hidastustoimet on suunniteltu mitoittamalla hulevesiputket siten, että ne itsessään toimivat hidastavana rakenteena.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 57 Korttelialueen hulevedet voidaan sopimuksin hidastaa myös yleisillä alueilla laaditun kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaisesti. Muilta osin puhtaita kattovesiä voidaan ohjata myös kansipihojen kasvillisuudelle, mikä osaltaan tukee myös tavoitetta laadukkaan ja vehreän kansipihan toteutumiseksi. Hulevesien hallinnan periaatteita tarkennetaan tarvittaessa jatkossa rakennuslupavaiheessa. Sopimusneuvottelut Kaupunki on allekirjoittanut maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta Kiinteistö Oy Lippulaivan kanssa. Yleisten alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta on sovittu em. osapuolten välisessä teknisen lautakunnan hyväksymässä kunnallistekniikkasopimuksessa, joka on oheismateriaalina. Kaupunginhallitus on hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen kaupungin, Länsimetro Oy:n, Citycon Finland Oy:n ja Koy Lippulaivan välillä Espoonlahden keskuksen kehittämiseksi, johon tarkemmat sopimukset osapuolten kesken perustuvat. Suunnittelu Asemakaavan muutoksen rinnalle on laadittu kauppakeskus Lippulaivan korttelia koskeva viitesuunnitelma (JKMM, ) sekä yleisiä alueita ja kansipihoja koskeva lähiympäristösuunnitelma (Loci-maisema-arkkitehdit, ). Kaavoituksen rinnalla on tehty kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa (Ramboll Oy, 2015, esikopio ), teknisen keskuksen ja HSY:n sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa. Liikenteen toimivuustarkastelut vuosina on tehnyt Ramboll Oy. Liityntäliikenteen linja-autoterminaalin mitoitusten ja toimivuuden osalta suunnittelusta on vastannut Trafix Oy. Liikennemeluselvityksen on laatinut Akukon Oy ( ) ja ilmanlaatuselvityksen on tehnyt Ilmatieteenlaitos ( ). Asemakaavan rinnalla Länsimetro Oy on suunnitteluttanut ALA Arkkitehdit Oy:llä Espoonlahden metroasemaa. Metrosuunnittelun tarpeet on huomioitu asemakaavassa mahdollistaen työn alla olevat vaihtoehtoiset ratkaisut mm. itäisen sisäänkäynnin osalta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutosten kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 57 Tiedoksi - Hakijat, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet valtuuston päätöksestä - Uudenmaan liitto, ote valtuuston päätöksestä sekä kaavakartta - Laskutus: valtuuston päätöksen jälkeen, ksk.laskutus@espoo.fi - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet ositteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 mukaan sitä pyytäneet

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Kaupunginhallitus Sivu 31 / / Lillmossaskogen, asemakaavan sekä maankäyttösopimusten ja alueen luovutusta koskevien esisopimusten hyväksyminen, alue , 82. kaupunginosa Perusmäki (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan yksityishenkilöiden ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja allekirjoitetun maankäyttösopimuksen sekä esisopimuksen alueen luovuttamisesta, sekä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen Innovativa Oy:n kanssa, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Maankäyttösopimus - Ei julkinen 8 Maankäyttösopimus ja esisopimus - Ei julkinen 9 Maankäyttösopimus ja esisopimus Innovativa Oy - Maankäyttösopimus - Julkinen - Maankäyttösopimus ja esisopimus - Julkinen - Lillmossaskogen, tapahtumaluettelo - Lillmossaskogen, kaavakartta - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 1 - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 2 - Lillmossaskogen, havainnekuva - Lillmossaskogen, päätöshistoria Asemakaavan tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja (Gobbacka ja Kalliomäki). Asemakaava mahdollistaa viheralueverkoston jatkumisen yhtenäisenä eri kaava-alueiden läpi ja turvaa alueen luontoarvojen säilymisen.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 57 Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria, josta noin 3 hehtaaria on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) ja noin 5 hehtaaria lähivirkistysalueeksi (VL-1). AP-alueen tehokkuus on e = 0.25, joka tarkoittaa noin k-m 2 uutta rakennusoikeutta. Kerrosluku on Iu 2/3. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2. Lillmossaskogen on osa alkuperäistä, laajempaa Gobbackan asemakaavaa. Ennen kaupunginhallituksen käsittelyä Gobbackan asemakaava päätettiin viedä hyväksyttäväksi useassa vaiheessa siten, että ensimmäisenä hyväksyttäväksi vietiin Gobbackan asemakaavaa suppeampi alue, joka säilytti alkuperäisen kaavan nimensä Gobbacka. Edellä mainitun asemakaavan lainvoimaistuttua hyväksyttäväksi viedään Lillmossaskogen-niminen asemakaava, jota tämä esityslistateksti koskee. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lillmossaskogen - Lillmossaskogen, asemakaava, piirustusnumero 6977, käsittää korttelin ja virkistysalueen, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004 nimellä Gobbacka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kulkee nimellä Gobbacka.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 57 Alueen nykytila Alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria ja se sijaitsee Pohjois-Espoossa Gobbackan ja Kalliomäen kaava-alueiden ympäröimänä. Alueella sijaitsee kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen, muutoin alue on metsää. Kiinteistön 14:55 omistaa Innovativa Oy, myös muu kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alueella on voimassa rakennuskielto kaavan laatimiseksi. Kaava-alueen ympärillä on tällä hetkellä suunnittelutarveratkaisuilla rakennettuja asuinpientaloja. Gobbackan ja Kalliomäen asemakaavojen mukainen rakentaminen ei ole vielä toteutunut, mutta Kalliomäen alueen kadut ovat rakenteilla ja vuoden 2015 tonttihaussa oli mukana 60 tonttia. Nykyisin ajoneuvoliikenne kulkee Pikkunevantietä. Gobbackan asemakaavassa alueen eteläpuolelle on kuitenkin kaavoitettu Lambertintie (nykyinen Pikkunevantie), joka yhdistyy alueen kokoojakatuun Gobbackantiehen. Gobbackantietä ei ole vielä rakennettu. Alueella ei ole toistaiseksi julkista liikennettä. Lähimmät pysäkit sijaitsevat 650 metrin päässä Anfallintiellä sekä 900 metrin päässä Röyläntiellä. Alueella ei ole palveluita. Kaava-alueen itäpuolella Niipperissä noin 2-3,5 km matkan päässä on sekä päivittäistavarakauppa että koulu-, päiväkoti- ja neuvolapalveluja. Kaava-alueen viereen on kaavoitettu alue julkisille lähipalveluille. Pikkunevantien linjausta pitkin kulkee vesirunkoputki ja pääviemäri pohjoiseen Kalliomäentielle. Aluetta ei ole liitetty sadevesiviemäriin. Alueella on suojeltavia luontoarvoja. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee lepakoiden tärkeä saalistusalue ja itäosassa liito-oravalle sovelias metsäinen kulkuyhteys. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat pääosin seuraavien otsikkojen alla olevat tavoitteet: eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3), kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4), toimivat yhteysverkot ja energiahuolto (ohjelmakohta 4.5) ja Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Ratkaisevana tavoitteena on ollut kehittää Helsingin seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta väestönkehityksen edellyttämällä tavalla. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Kaupunginhallitus Sivu 34 / 57 Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä alue on asuntoaluetta sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Vireillä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Alueella ei ole asemakaavaa. Lillmossaskogen sijaitsee asemakaavoitetun alueen keskellä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt Gobbackan kaavaehdotusta ja ja hyväksynyt sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Kaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon jälkeen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen kaupunginhallitukselle toimitettavaksi Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Asemakaavalla täydennetään sitä ympäröiviä lainvoimaisia asemakaavoja. Asemakaava mahdollistaa viheralueverkoston jatkumisen yhtenäisenä eri kaava-alueiden läpi ja turvaa alueen luontoarvojen säilymisen. Asumista sijoitetaan Lambertintien varteen joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Asemakaavalla tavoitellaan selkeää, johdonmukaista ja viihtyisää kaupunkirakennetta. Maankäyttö Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria, josta noin 3 hehtaaria on kaavassa merkitty asuinpientalojen kortteliksi (AP). Loput, eli noin 5 hehtaaria on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL-1). AP-alueen tehokkuus on e = 0.25, joka tarkoittaa rakennusoikeutena noin k-m 2. Tämän lisäksi sallitaan erillisiä asuntojen käyttöön tulevia aputiloja 5 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Enintään 30 % asunnoista saa sijoittaa toisen asunnon päälle. Kerrosluvuksi on määritelty Iu 2/3. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 75 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. VL-1-alueella suoritettavien toimenpiteiden ja hoitotoimien tulee olla sellaisia, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoilta latvusyhteydet ja / tai metsäkäytävät laajempiin viheralueisiin säilyvät. Kaava-alueella merkinnällä s-1 on paikallistettu lepakoiden tärkeä saalistusalue. VL-1-alueella kulkee ratsastusreitti sekä ohjeellinen, jalankulkua varten varattu alueen osa. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja yksityishenkilöiden kesken on neuvoteltu maankäyttösopimus ja maankäyttösopimus sekä esisopimus alueen luovuttamisesta. Lisäksi Innovativa Oy:n ja kaupungin välillä on neuvoteltu maankäyttösopimus ja alueen luovutusta koskeva esisopimus.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 57 Selvitykset ja suunnitelmat Gobbackan asemakaavoituksen yhteydessä on tehty laajempia kokonaisuuksia käsitteleviä yleiskaavallisia selvityksiä ja suunnitelmia. Gobbackan asemakaava on suunniteltu samanaikaisesti lähialueen vireillä olevien asemakaavojen kanssa ja asemakaavojen yhteisvaikutukset on arvioitu, esimerkiksi hulevesien ja liikenteen toimivuuden osalta. Alueelle on laadittu mm. Perusmäen - Viiskorven luontoselvitys sekä selvitys liito-oravien esiintymisestä Gobbackan asemakaava-alueella. Näiden selvitysten avulla on voitu suunnitella laajempia viherverkostoja ja eläinlajien elinpiirejä. Gobbackan asemakaavan ratkaisujen pohjaksi ja vaikutusten arvioimiseksi on myös laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma. Lillmossaskogenin kaava-alueelle on laadittu korttelisuunnitelma, joka sisältyy laajempaan Gobbackan korttelisuunnitelmaan. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Hakija(t), ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet valtuuston päätöksestä - Uudenmaan liitto, ote valtuuston päätöksestä sekä kaavakartta - Laskutus: valtuuston päätöksen jälkeen, ksk.laskutus@espoo.fi - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 36 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kivenlahti I A, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Henrik Virta, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Espoon Meripuiston ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 hyväksyy päivätyn Kivenlahti I A - Stensvik I A, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6896, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue Käsittely Byman ehdotti, että asia jätetään pöydälle, koska maankäyttösopimuksen laskentaperusteita ei ole esitetty ja käyttötarkoituksen muutoksen ja asuinrakentamisen lisäämisestä sopimus kattaa ainoastaan asuinrakentamisen lisäämisosuuden. Summan pitäisi olla lähempänä miljoonaa. Esitetyllä eriarvoistetaan ja poiketaan tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta. Lisäksi liitteenä olevaa maankäyttösopimusta ei ole allekirjoitettu, siitä on poistettu allekirjoittajaksi aiottu ja valtakirja on sekä päiväystä ja allekirjoitusta vaille. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 10 Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Espoon Meripuisto - Kivenlahti I A, tapahtumaluettelo - Kivenlahti I A, kaavamääräykset 1 - Kivenlahti I A, kaavamääräykset 2 - Kivenlahti I A, kaavakartta - Kivenlahti I A, ajantasa-asemakaava

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 37 / 57 - Kivenlahti I A, havainnekuva - Kivenlahti I A, havainnekuva liikuntatiloista - Kivenlahti I A, perspektiivikuva Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa toimisto- ja majoitusrakennusten sekä opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (K-1) asuinkerrostalojen korttelialueeksi, johon mahdollistetaan liikuntatilojen sijoittuminen (AK-1). Asemakaavan muutoksella nykyinen hotelli ja koulutuskeskus Meripuisto muutetaan asuinnoiksi ja liikuntatiloiksi. Rakennuksen toiseen kerrokseen sijoitetaan liikuntakeskus ja viisi kerroksiseen torniosaan asuntoja. Tontin kokonaisrakennusoikeus on tällä hetkellä k-m² ja se kasvaa kaavamuutoksella 600 k-m². Tontin 34045/3 osalta tarkistetaan kaavamääräyksiä ja rakennusalan rajoja toteutuneen tilanteen mukaisesti. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kivenlahti I A - Stensvik I A, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6896, joka käsittää korttelin kaupunginosassa (Espoonlahti), alue Vireilletulo Muutoksen hakijana on tontin 34045/4 omistaja, Kiinteistö Oy Espoon Meripuisto. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 38 / 57 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kivenlahdessa osoitteessa Tyrskyvuori 4. Korttelin tontille 4 on vuonna 1975 rakennettu kurssi- ja koulutuskeskus Espoon Meripuisto. Rakennus on toiminut vuosien varrella kurssikeskuksena ja kongressihotellina. Rakennusta on laajennettu vuonna 2007 neljä kerroksisella torniosalla, jossa toimii tällä hetkellä huoneistohotelli Forenom Meripuisto. Meripuisto sai joulukuussa 2014 rakennusluvan liikuntakeskus Elixialle nykyisen kaavan mukaisesti. Liikuntakeskus sijoittuu rakennuksen toiseen kerrokseen ja se mahdollistetaan myös uudella kaavalla. Meripuistossa oli päärakennuksen lisäksi myös kaksi asuntolasiipeä. Asuntolasiivet on purettu ja niiden tilalle, viereiselle tontille 34045/3 on rakennettu kolme uutta senioritaloa. Tontilla sijaitsee myös Meripuiston saunarakennus. Meripuiston kortteli on lähes kokonaan metsäisen ja kallioisen puistoalueen ympäröimä ja siitä on vain noin 250 metriä matkaa meren rannalle. Koillispuolelta kortteli rajautuu Tyrskyvuori nimiseen katuun ja sen toisella puolella sijaitsee kaksikerroksisia rivitaloja. Luoteispuolella sijaitsee palvelutalo Merikartano. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu nykyisellään säilyväksi asuntoalueeksi (A). Suunnittelualue rajautuu virkistysalueeseen, jonka läpi kulkee virkistysyhteys (rantaraitti). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Kivenlahti I A -niminen asemakaavan muutos, joka on saanut lainvoiman Meripuiston tontti 4 on asemakaavassa osoitettu toimisto- ja majoitusrakennusten sekä opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (K-1). Muutettavan tontin rakennusoikeus on k-m². Tontin kerrosluku on pääosin yksi (Meripuiston päärakennus). Tontin eteläpuolella on neljä kerroksinen rakennusala, jossa sijaitsee meripuiston laajennusosa ja hotellihuoneet. Yksikerroksisen osan julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin sallittu korkeusasema on 31,40 m ja neljäkerroksisen 40,25 m. Meripuisto on asemakaavassa suojeltava rakennus (sr-2). Rakennusta ei saa purkaa eikä sen kadun puoleista julkisivua, piha-aluetta eikä portaikkoa muuttaa. Lisärakennusten suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota julkisivujen mittasuhteiden, materiaalien ja värien sekä muun rakennustavan sopeuttamiseen suojeltuun rakennukseen. Tontilta on ajoneuvoliittymäkielto Tyrskyvuorelle muuten kuin liittymäkohtien

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 57 osalta. Tontille on osoitettu ajoyhteys, jonka kautta saadaan järjestää ajo korttelin toiselle tontille. Tontti 3 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja sille on osoitettu neljä rakennusalaa, joista kolme on asuinrakennuksille ja yksi Meripuiston saunarakennukselle. Tontin asuinkerrostaloille on osoitettu rakennusoikeutta k-m² ja saunarakennukselle 300 k-m². Meripuiston saunarakennus on esitetty suojeltavaksi rakennukseksi (sr-1). Tontille on osoitettu maanalaisia tiloja pysäköinnille, varastoinnille, jätehuollolle ja väestönsuojalle ja lisäksi maanalainen väestönsuojatila Meripuiston käyttöön. Tontin kahden rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on määritelty samalle tasolle kuin Meripuiston torniosan ja kadun puoleisen rakennuksen korkeusasema on määritelty samalle tasolle kuin Meripuiston matala osa. Alueelle on esitetty istutettavaa aluetta ja istutettava puurivi. Tontille on esitetty ajoyhteys Meripuiston tontille. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta ja kaikkiin kolmeen kannanottopyyntöön vastattiin. Muistutuksissa otettiin kantaa rakentamisen aikaisiin järjestelyihin ja Meripuiston tontin ajoneuvoliittymiin. Asemakaavan muutokseen nähtävilläolon jälkeen vesikattojen ylimpiä korkeusasemia pyöristettiin teknisenä korjauksena. Varsinaisia sisältömuutoksia kaavaan ei ole tehty nähtävilläolon jälkeen. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu Meripuiston päärakennus on ollut viime vuosina tyhjillään. Laajennetussa torniosassa on toiminut huoneistohotelli ja joulukuussa 2014 Meripuisto sai rakennusluvan liikuntakeskus Elixialle rakennuksen toiseen kerrokseen. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liikuntakeskuksen säilyminen, mutta mahdollistetaan myös tulevaisuudessa sen muuttaminen asunnoiksi. Rakennusoikeuden kasvu 600 k-m² mahdollistaa parvien rakentamisen loft-asuntoihin, jotka on suunniteltu tulevaisuudessa liikuntakeskuksen tilalle. Liikuntakeskuksen pysymisestä ei voida olla varmoja ja näin ollen sen mahdollinen muuttaminen asunnoiksi edistää rakennuksen tulevaisuutta. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan myös asuntojen sijoittaminen Meripuiston torniosaan, joka on pitkällä aikavälillä pysyvää toimintaa rakennuksen tähän osaan. Nykyisellä huoneistohotellilla on vain lyhyt sopimus, jonka päättymisen jälkeen asuntojen sijoittaminen rakennukseen on mahdollista. Tarkoituksena on muuttaa kaksi hotellihuonetta aina yhdeksi asunnoksi. Asemakaavan muutoksella päivitetään asemakaavamääräyksiä koko korttelin osalta. Kaavamääräykset eivät olisi enää kaikilta osin voimassa

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 40 / 57 kun tontin 34045/4 käyttötarkoitusta muutetaan. Asemakaavan muutoksella tarkistetaan myös korttelin rakennusalat, niin että kaikki rakennukset sijoittuvat rakennusalojen sisäpuolelle. Tontilla sijaitsevan saunarakennuksen määräyksestä poistetaan määritelmä: sauna- ja uima-allasrakennus, joka mahdollistaa asunnon sijoittumisen rakennukseen. Saunarakennuksen uima-allas on tälläkin hetkellä täytetty ja sen päälle on tehty kokoustila. Rakennuksen käyttöarvo nykyisenään on huono ja asunnon sijoittuminen parantaisi sen käyttöä. Saunarakennuksen tulevaisuudesta on keskusteltu kaupunginmuseon kanssa ja museo ei näe estettä sijoittaa asuntoa saunarakennukseen ja ymmärtää rakennuksen huonon käyttöarvon nykyisessä muodossaan. Maankäyttö Tontti 34045/4 muutetaan asemakaavan muutoksella asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta saadaan käyttää enintään 50 % liikunta- ja hyvinvointitilojen rakentamiseen. Tontin rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksella 600 k-m² ja se on muutoksen jälkeen k-m². Rakennuksen kerrosluku on päärakennuksen osalta kaksi (II) ja laajennetulla torniosalla viisi (V). Rakennuksen eri osille on osoitettu korkein sallittu julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohta. Liikunta- ja hyvinvointitilojen sijoittuminen rakennukseen on määrätty likimääräisellä korkeusasemalla +26 metriä, koska rakennuksen kerrosluku on hankalasti tulkittavissa. Meripuiston päärakennus sekä saunarakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennuksesi edellisen asemakaavan mukaisesti. Saunarakennuksen osalta asemakaava kuitenkin mahdollistaa nyt asuntojen sijoittumisen rakennukseen. Autopaikkoja asemakaavassa on määrätty uuden autopaikkaohjeen mukaisesti: asunnoille 1 ap / 85 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto ja liikuntatiloille 1 ap / 50 k-m². Asemakaavassa on esitetty myös määräys polkupyöräpaikoille, joka on asunnoille 1 pp / 30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp / asunto ja liikuntatiloille 1 pp / 20 k-m². Tontin 34045/3 rakennusalojen ja istutettavien alueiden rajoja on tarkennettu alueiden valmistuttua ja asemakaavamääräykset on päivitetty koko korttelin osalta. Tontille on sijoitettu rakennusala portaikolle, jossa sijaitsee tällä hetkellä portaat hätäuloskäyntiä varten Meripuiston torniosasta. Tontin 3 osalta asemakaava ja asemakaavamääräykset ovat kuitenkin pääsääntöisesti samat kuin ennen asemakaavan muutosta. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja maanomistajan Kiinteistö Oy Espoon Meripuiston kesken on neuvoteltu maankäyttösopimus, joka on allekirjoitettu Perittävät maksut Kaupunki tulee perimään kaavan laatimisesta MRL 59 :n mukaiset laatimiskustannukset. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan IV ja kuulutusluokkaan II.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 57 Päätöshistoria Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 18 kohdan mukaan kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Kivenlahti I A, muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Kivenlahti I A - Stensvik I A, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6896, joka käsittää korttelin kaupunginosassa (Espoonlahti), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Kannanotot ja muistutukset on annettu Kivenlahti I A asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 57 Kivenlahti I A - Stensvik I A, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6896, joka käsittää korttelin kaupunginosassa (Espoonlahti), alue , 3 Ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, eli yhteensä 4366,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote päätöksestä liitteineen - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Laskutus, Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 43 / / Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Kiinteistöosakeyhtiön myynti LVI-Wabek Oy:lle Koskelosta, kortteli tontti 3 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus päättä, että Espoon kaupunki myy LVI-Wabek Oy:lle tai sen perustaman yhtiön lukuun Kiinteistö Oy Koskelonteollisuus 3 -nimisen yhtiön koko osakekannan. Kiinteistöyhtiö omistaa Espoon 82. kaupunginosan (Perusmäki) korttelin tontin 3. Tontin pinta-ala on m 2 ja rakennusoikeus k-m 2. Kauppakirjan pääehdot ovat seuraavat: 1 Osakkeiden velaton kauppahinta on euroa. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. Mikäli kiinteistöyhtiön omistaman tontin käyttötarkoitus muuttuu, rakennusoikeus nousee asemakaavan muutoksella, poikkeusluvalla tai rakennusluvalla 10 vuoden kuluessa kaupanteosta, ostaja maksaa myyjälle uuden tilanteen mukaisen käyvän arvon mukaan määräytyvää lisäkauppahintaa. Lisäkauppahinta maksetaan kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun lisärakennusoikeuden tuottava päätös on tullut lainvoimaiseksi. Myöhemmin tapahtuvan käyttötarkoituksen muutoksen tai rakennusoikeuden noston hinnoittelusta sovitaan erikseen. Ostaja on velvollinen ilmoittamaan em. muutoksista myyjälle viipymättä. 2 Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksella. 3 Kiinteistöosakeyhtiön omistama tontti on vapaa rasituksista. 4 Ostaja vastaa siitä, että kolmen (3) vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta kiinteistöosakeyhtiön omistamalle tontille rakennetaan ja otetaan käyttöön asemakaavaa noudattaen rakennettu rakennus, joka on kooltaan vähintään k-m2. Jos rakentamisvelvollisuus laiminlyödään, ostaja maksaa viivästysajalta sopimussakkoa, jonka määrä on 1,67 % kauppahinnasta kuukaudessa. Sakkoa tulee maksaa kuitenkin enintään viideltä vuodelta.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 44 / 57 5 Mikäli ostaja luovuttaa kiinteistöyhtiön osakkeet kolmannelle ennen rakentamisvelvoitteen täyttämistä ilman kaupungin suostumusta, ostaja sitoutuu maksamaan kaupungille sopimussakkoa kauppahinnan suuruisen määrän. 6 Myyjän tiedossa ei ole, että kiinteistöosakeyhtiön omistama tontti olisi sillä harjoitetun toiminnan vuoksi tai muutoin pilaantunut tai että maaperässä olisi sellaisia jätteitä tai aineita, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Ostaja valtuutetaan hakemaan kustannuksellaan tämän päätöksen perusteella rakennuslupaa. Rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin kauppakirja on allekirjoitettu. Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään , muuten tämä myyntipäätös raukeaa. Jos tämä luovutuspäätös raukeaa, kaupunki ei vastaa yritykselle aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingoista. Teknisen toimen johtaja valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaiset ehdot sisältävä kauppakirja. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 11 Kartta / LVI-WaBeK Oy - Hakemus / LVI-WaBek Oy

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 45 / 57 Selostus Tiedot tontista Koskelo I -asemakaava-alueella sijaitsevan 82. kaupunginosan (Perusmäki) korttelin tontin 3 asemakaavamerkintä on TKL-1 (Teollisuus-, varasto- tai liikerakennusten korttelialue), e=0,5. Tontille saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja. Tontin pinta-ala on m 2 ja rakennusoikeus k-m 2. Tontti on rakentamaton. Kunnallistekniikka on valmiina Koskelontiellä. Kohteesta tehdyn ilmakuvatarkastelun ja ympäristökeskuksen tietojen perusteella tontilla ei ole harjoitettu maaperää pilaavaa toimintaa. Hakijaa ja hanketta koskevat tiedot LVI-Wabek Oy on Suomen ainoa yksityinen LVI- tukkuliike. Yhtiön pääkonttori on myytäväksi esitettävän tontin naapuritontilla, jonka kiinteistöosakeyhtiön hakija osti kaupungilta kaupunginhallituksen päätöksellä (Kh ). Myytävälle tontille on tarkoitus rakentaa ensimmäisessä vaiheessa 1-2 vuoden kuluttua k-m 2 varastorakennus. Rakennus tullaan toteuttamaan samaa konseptia käyttäen kuin naapurikiinteistökin on rakennettu. Lisäksi mahdollisesti toisessa vaiheessa hakija rakentaisi tontille lisää, mikäli yrityksen kasvu edelleen kehittyy positiivisesti ja lisätilan tarvetta ilmentyy.