OPPIMISKESKUSTYÖRYHMÄN RAPORTTI II

Transkriptio

1 OPPIMISKESKUSTYÖRYHMÄN RAPORTTI II

2 2 Jyväskylän yliopiston rehtorille Yliopiston rehtori asetti oppimiskeskustyöryhmän jatkamaan oppimiskeskusten tarpeellisuutta selvittävää työtä. Edellisessä raportissaan työryhmä määritteli oppimiskeskusten toiminta-ajatusta ja sen mahdollisia toimintamuotoja. Työryhmän kokoonpano oli edellisen toimeksiannon mukainen: puheenjohtajaksi kutsuttiin johtaja Maija Kalin sekä jäseniksi koordinaattori Antti Auer, johtaja Esa Auramäki, hallintopäällikkö Sanna Hirvola, kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen, opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen, opintoasiainpäällikkö Kirsti Peltola, pääkoordinaattori Jari Rantamäki, ylikirjastonhoitaja Pirjo Vatanen ja ylioppilaskunnan nimeämä edustaja. Ylioppilaskunnan hallitus nimesi pääsihteeri Simo Pöyhösen ylioppilaskunnan edustajaksi oppimiskeskustyöryhmään. Työryhmän sihteerinä toimi suunnittelija Kirsi Linna. Työryhmä kokoontui kuusi kertaa ja se on käyttänyt myös työryhmän ulkopuolisia asiantuntijoita. Työryhmän selvitysten perusteella pysyvien yhteistyörakenteiden vakiinnuttaminen ohjaus- ja tukipalveluissa nopeuttaa ja sujuvoittaa opiskelijoiden valmistumista, selkiyttää eri toimijoiden työnjakoa ja kohottaa yliopiston henkilöstön osaamisen tasoa. Työryhmä esittää, että rehtori nimeää yliopistoon neuvottelukunnan, joka jatkaa oppimiskeskus Omnian kehittämistä työryhmän suunnitelmien pohjalta, koska mm. tilaratkaisujen toteutus vaatii aikaa useita vuosia. Neuvottelukunnan lisäksi työryhmä esittää suunnittelijan virkasuhdetta hankevaiheen ajaksi. Oppimiskeskuksen ytimen muodostavat nykyiset toimijat uudelleen organisoituina. Lopullinen organisaatiomalli päätetään jatkoselvitysten pohjalta. Työryhmä luovuttaa täten raporttinsa Jyväskylän yliopiston rehtorille. Jyväskylässä 30. päivänä syyskuuta 2005 Maija Kalin (pj.) Antti Auer Esa Auramäki Sanna Hirvola Esko Korhonen Tuula Maijanen Kirsti Peltola Simo Pöyhönen Jari Rantamäki Pirjo Vatanen Kirsi Linna (siht.)

3 3 1. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON OPPIMISKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTAMUODOT Oppimiskeskuksen toiminta-ajatus on tukea oppimista ja urasuunnittelua Jyväskylän yliopistossa sekä parantaa opiskelu- ja työvalmiuksia. Tämä merkitsee koko yliopiston toimintakulttuurin kehittämistä. Toimintakulttuurin muutokset sekä eri ryhmien tarpeet edellyttävät myös toimijoiden verkostumista ja muutoksia fyysiseen ympäristöön. Nykyisellään yliopistossa monet eri toimijat tarjoavat tukea akateemisen asiantuntijuuden yleisvalmiuksien kehittämiseen ja itsenäiseen opiskeluun. Tarjolla olevalle tuelle on ominaista hajanaisuus, ad hoc tyyppisyys sekä reaktiivisuus proaktiivisuuden sijasta. Nämä puutteet nousivat esiin järjestelmällisen laatutyön aloittamisen myötä tiedekunnissa ja opiskelijoiden ja henkilökunnan perusvalmiuksien kehittämisestä vastaavissa erillislaitoksissa ja johtivat aloitteeseen työryhmän perustamisesta. Työryhmä on keskustellut oppimiskeskus-sanaan liittyvistä monista konnotaatioista, jotka voivat vaikeuttaa käsitteen ymmärtämistä tai vaikuttaa toiminnan yksipuolistumiseen. Tästä syystä työryhmä käyttää suunnitelmasta nimeä oppimiskeskus Omnia (lat. kaikki ), jolla viitataan verkostoitumiseen ja koko yliopiston kattavaan toimintaan. Oppimiskeskus Omnian ensisijainen tehtävä on koota yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle tarjoamia ohjaus- ja neuvontapalveluita. Tavoitteena on, että opiskelijan sosiaalistuminen akateemiseen opiskelukulttuuriin ja sen myötä asiantuntijuuteen voi kehittyä nykyistä sujuvammin ja opiskelija välttää sukkuloinnin eri toimijoiden välillä. Omnia tarjoaa korkeakouluopintotasoista ohjausta ja tukea yleisvalmiuksien kehittämiseen, urasuunnitteluun ja opintohallinnollisiin käytänteisiin. Perustehtävää toteutetaan kehittämällä ja vakiinnuttamalla yhteistyörakenteita, kouluttamalla neuvonta- ja ohjaustehtäviin moniosaajia ja varustamalla toimintaa mahdollistavia tiloja yliopiston kaikille kampuksille. Työryhmä on suunnittelussaan perehtynyt muiden yliopistojen oppimiskeskustyyppisiin toimintoihin. Jyväskylän vahvuutena suunnitteluvaiheessa on jo olemassa olevan toimijaverkoston laajuus ja sen kokemus yhteistyöstä: atk-keskus, kielikeskus, kirjasto, opiskelijapalvelut, OPLAApro, tiedekunnat, uraohjaus, virtuaaliyliopisto jne. Haasteena ovat 1) ne toiminta-alueet, joita nykyisellään hoidetaan hankerahoituksella sekä 2) ne alueet, joiden toiminta on yliopistossamme vielä marginaalista ja niukasti resursoitua, esimerkiksi uraohjaus, tai 3) hajallaan hyvin erilaisten toimijoiden käsissä, kuten opinto-ohjaus ja henkilöstökoulutus. Jyväskylän yliopistosta puuttuvat pysyvät rakenteet korkeakoulupedagogiselle ja opetusteknologiselle kehittämistyölle ja uraohjauspalvelut ovat vähäiset yliopiston kokoon nähden. Olemassa olevat yksiköt, esimerkiksi atk-keskus, kielikeskus, kirjasto ja opiskelijapalvelut, ovat kehittämässä laatutyötään ja sen yhteydessä lisäävät yhteistyötään ja tarkistavat toimintojensa rajapintoja. Oppimiskeskus toimii yhdessä elinaikaisen ohjauksen osaamiskeskuksen kanssa ja hyödyntää siellä tehtävää tutkimusta ja koulutusta. Toiminnan visioksi työryhmä esittää, että oppimiskeskus Omnia nostaa yliopiston opiskelijoiden, henkilökunnan ja aikuiskoulutuksen ohjaus- ja tukipalvelut uudelle tasolle, jossa yhdistyvät asiakaspalvelu, kehitystyö ja alan tutkimuksen sekä teknologian hyödyntäminen ainutlaatuisella tavalla.

4 4 Työryhmän laaja edustuksellisuus ja verkostoituminen on ohjannut sen näkemystä oppimiskeskuksen tehtävästä. Oppimiskeskus suunnittelee, organisoi ja toteuttaa oppimis- ja työympäristöjä sekä koulutus-, ohjaus- ja tukipalveluja, jotka edistävät yliopistoyhteisömme jäsenten yliopistopedagogiikan, ohjauksen ja opiskelukulttuurin jatkuvaa kehittämistä sekä yliopiston toiminnan tehokkuutta ja laatua. Oppimiskeskuksen toimintaa ohjaa neuvottelukunta. Strategiset tavoitteet 1. Toimintoja keskittämällä ja koordinoimalla tehostetaan koulutus-, ohjaus- ja tukipalveluresurssien käyttöä ja tuetaan niiden laadullista kehittämistä. 2. Oppimiskeskus kokoaa elinikäisen oppimisen, yhteiskunnallisen tehtävän ja kansainvälisen toiminnan asiakaspalveluja. 3. Luodaan opintojen- ja uraohjauksesta yhteistyössä tiedekuntien ja laitosten kanssa kokonaisuus, jolla lisätään olennaisesti opiskelun sujuvuutta ja laatua sekä tuetaan opiskelijoiden sijoittumista työelämään. 4. Koordinoidaan akateemisten perustaitojen opetustarjontaa ja arviointia ja määritellään opiskelijoiden akateemisten perustaitojen taso ja kehitetään edellytyksiä niiden taitojen hankkimiselle. 5. Luodaan henkilöstölle, laitoksille ja tiedekunnille edellytykset oppimis- ja palveluympäristöjen käyttöön ja niiden kehittämiseen osallistumiseen. 6. Kehitetään laadullisesti uudenlaisia fyysisiä ja virtuaalisia työ- ja oppimisympäristöjä ja asiointipalveluja. Strategisten tavoitteiden toteuttaminen 1. Toimintoja keskittämällä ja koordinoimalla tehostetaan koulutus-, ohjaus- ja tukipalveluresurssien käyttöä ja toiminnan laadullista kehittämistä Tavoitteen saavuttamista tukee sekä olemassa olevien toimintojen ja resurssien rakenteellinen uudelleenorganisointi että toimintojen ja resurssien koordinointi. Oppimiskeskus tuottaa palveluja sekä opiskelijoille että henkilöstölle. Oppimiskeskuksen organisaatioytimen muodostavat nykyisistä toiminnoista uudelleenorganisoituna: yliopisto-opintojen ohjauksen kokonaisuuden suunnittelu, arviointi ja kehittäminen tiedonhankinnan, kieli- ja viestintätaitojen ja muiden akateemisten perustaitojen ohjaus ja koulutus opiskelijapalvelut kansainväliset palvelut opetuksen laadun kehittäminen (yliopistopedagoginen koulutus, opetus- ja opiskelukulttuurin kehitystuki, laatujärjestelmätuki) tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen, koulutus ja tuki tutkimuksen tuki ja menetelmäopetus uraohjauspalvelut esteettömän yliopiston kehittäminen aikuiskoulutuksen suunnittelu henkilöstön täydennyskoulutus ja siihen liittyvä ohjaus.

5 5 Uudelleen organisoinnissa on lähinnä kysymys yhteistyön lisäämisestä eri toimijoiden rajapinnoilla. Opiskelijalle tämä merkitsee tiedon ja palvelujen saamista yhdeltä luukulta. Yhteistyöllä edistetään toimijoiden jatkuvaa työssä oppimista. Ensimmäisiä toimenpiteitä ovat keskeisten ohjaus- ja palvelutoimintojen prosessikuvaukset sekä moniosaajakoulutukset. Esimerkiksi opinto-ohjauksessa voidaan kerryttää nykyisin hajallaan olevaa osaamista yhteen paikkaan. Koko oppimiskeskuksen toiminnan ohjausta varten perustetaan ohjaus- ja tukipalvelujen neuvottelukunta, jonka tehtävä omalla toiminta-alueellaan on analoginen tiedeneuvoston ja opetusneuvoston kanssa. 2. Oppimiskeskus kokoaa elinikäisen oppimisen, yhteiskunnallisen tehtävän ja kansainvälisen toiminnan asiakaspalveluja Oppimiskeskuksen tehtävä on osallistua alan kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Toiminnan kansallisena viitekehyksenä ovat mm. Suomen virtuaaliyliopisto, Peda-Forum, atk-keskusten ja yliopistojen kielikeskusten verkostot sekä yliopistokirjastojen neuvosto. Oppimiskeskusyhteistyöhön mukaan tulevat toimijat tarjoavat kukin kansainvälistä ohjausta omalla alallaan sekä suomalaisille että ulkomaalaisille; prosesseja ja standardeja ollaan kehittämässä. Oppimiskeskuksen palvelutehtävää toteutetaan sekä tilaratkaisujen että palvelun osalta myös yhdessä yliopiston aikuiskoulutusyksiköiden kanssa. Alumnitoiminnassa ja eportfolion kehittämisessä luodaan rakenteita elinaikaisen ohjauksen toteuttamiselle. 3. Luodaan opintojen- ja uraohjauksesta teknologian tuella ja yhteistyössä tiedekuntien ja laitosten kanssa kokonaisuus, jolla lisätään olennaisesti opiskelun sujuvuutta ja laatua sekä tuetaan opiskelijoiden sijoittumista työelämään Vuodelta 2002 olevan ohjauksen kokonaissuunnitelman toimeenpano on käynnistetty, mutta käytänteet ovat edelleen hajanaisia eikä tuen tarjonnassa ja toimijoiden yhteistyössä ole vielä saavutettu tavoitteita. Suunnitelman toteutuksen tueksi on monen toimijan yhteistyönä tuotettu ja suunniteltu järjestelmäsovelluksia. Pilotointivaiheessa oleva ehopssovellus, seuraavassa vaiheessa toteutettava eportfolio ja suunnitteilla oleva opetussuunnittelun sähköinen tuki luovat pohjan koko yliopiston kattavan ohjauksen kokonaisjärjestelmän toteuttamiselle. Esimerkiksi eportfolio ja eurooppalainen kielipassi tulevat olemaan rekrytoinnissa ja kansainvälisessä yhteistyössä yleiseen käyttöön tulevia tapoja osoittaa osaamista. Lisäksi yhteistyö elinaikaisen ohjauksen osaamiskeskuksen kanssa tarjoaa mahdollisuuden alan tutkimuksen hyödyntämiseen ja opiskelijoiden erityyppisiin harjoittelujaksoihin. 4. Määritellään opiskelijoiden akateemisten perustaitojen taso ja luodaan edellytykset taitojen arvioimiselle ja hankkimiselle Kielten ja viestinnän, tiedonhaun ja -hankinnan, tieto- ja viestintätekniikan käytön taidot ovat akateemisia perustaitoja, jotka ovat edellytyksiä menestykselliselle opiskelulle. Samalla ne ovat tärkeitä työelämätaitoja. Kielikeskus ja kirjasto ovat perinteisesti hoitaneet osuutensa keskitetystä perustaitojen opetuksesta. Sen sijaan tieto- ja viestintätekniikan

6 6 käyttötaitojen koulutus on tapahtunut hajanaisesti. Työryhmä esittää, että tiedekunnat sisällyttävät tiedonhaun ja tieto- ja viestintätekniikan opinnot opintosuunnitelmiinsa. Myös perusmetodiopetuksen järjestely- ja toteutusvastuun keskittämistä on syytä harkita. Akateemisia perustaitoja tulisi tarkastella kokonaisuutena, jonka osa-alueille tiedekunnat määrittelevät tavoitetasot yhdessä kunkin alan erityisosaajien kanssa. Oppimiskeskus ja akateemisten perustaitojen opetuksesta vastaavat yksiköt rakentavat yhteistyössä teknologian tukemia oppimisympäristöjä perustaitojen opiskeluun. Tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen opetus keskitetään oppimiskeskuksen tehtäväksi. Oppimiskeskus tarjoaa myös metodiopetuksen tukea ja voi organisoida koulutusta. 5. Luodaan henkilöstölle, laitoksille ja tiedekunnille sekä yliopiston sidosryhmille edellytykset oppimis- ja palveluympäristöjen käyttöön ja niiden kehittämiseen osallistumiseen Yliopistolaitoksessa on tapahtunut merkittäviä rakenteellisia muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet myös henkilöstölle jatkuvan osaamisen kehittämistarpeen. Laatujärjestelmän käyttöönotto tulee olemaan usean vuoden prosessi. Tieto- ja viestintätekniikan tukema toiminta tulee vääjäämättä laajenemaan jatkuvasti. Yliopistolla on 2-3 vuoden kuluessa otettu ja tullaan edelleen ottamaan käyttöön useita laajoja tietojärjestelmiä. Koulutusta ja tukea organisoitaessa on tärkeää erityisesti uusien järjestelmien hallittu käyttöönotto, mutta käytön laajetessa myös perustaidoiltaan huonommat käyttäjät tulevat järjestelmien piiriin. Siksi jo vakiintuneidenkin järjestelmien ja perusohjelmistojen käyttö vaatii jatkuvaa tukea. Henkilöstökoulutusta suunnitellaan ja toteutetaan tällä hetkellä useissa yliopiston yksiköissä (esimerkiksi yliopiston kirjasto, virtuaaliyliopistohanke, atk-keskus, hallintoviraston henkilöstöpalvelut, OPLAApro ja yliopistoliikunta). Henkilöstökoulutuksen merkittävän osan kokonaissuunnittelun ja toteutuksen vastuun keskittäminen ja toimijoiden tiimiyttäminen oppimiskeskukseen selkeyttää hallintoa ja antaa selviä etuja henkilöstön osaamisen kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta. Osin henkilöstölle ja opiskelijoille tarjottavat palvelut voidaan yhdistää. Toimintaa organisatorisesti keskittämällä ja yhdistämällä voidaan laitoskohtaista koulutusta ja tukea lisätä. Samalla periaatteella kuin kirjaston toiminta, osa oppimiskeskuksen toiminnoista on avointa myös kaikille yliopiston sidosryhmille. 6. Oppimiskeskus sähköisinä ja fyysisinä toimintaympäristöinä Osin yliopiston omana kehitystyönä on luotu tietojärjestelmien kokonaisuus, jolla on jo yliopistonlaajuinen käyttäjäkunta. Kirjastotietojärjestelmät ovat uudistuneet ja sähköiset aineistot laajentuneet. Nyt on edellytyksiä lähteä kehittämään käyttäjien kokemusten pohjalta kokonaisvaltaisia teknologian tukemia oppimisympäristöjä ja oppimiskeskusportaalia, jonka kautta oppimiskeskuksen keskeiset palvelut ovat saavutettavissa. Uusilla työ- ja oppimisympäristöillä vaikutetaan sekä opiskelun sujuvuuteen että oppimisen laatuun. Tieto- ja viestintätekniikan avulla lisätään työn, opiskelun, ohjauksen ja asiakaspalvelun joustavuutta sekä aika- ja paikkariippumattomuutta. Lähitulevaisuudessa luodaan myös tutkimuksen ja opetuksen yhdistäviä teknologian tukemia oppimisympäristöjä. Oppimiskeskuksen palvelupisteet tarjoavat kampusopiskelijoille tiloja, sähköisiä palveluja, ohjausta ja tukea.

7 7 Työryhmän ehdotus lähtee siitä, että Seminaarinmäelle perustetaan nykyisen pääkirjaston ja hallintorakennuksen yhdistämisellä oppimiskeskus Omnia, joka tarjoaa mahdollisimman laajasti ja kattavasti edellä esitetyistä tavoitteista kumpuavat palvelut sekä tukipalvelut, kuten kahvila-, tulostus- ja kopiointipalvelut sekä vahtimestaripalvelut saman katon alla. Toimitilastrategian mukaan rakennusten peruskorjaus tähän tarkoitukseen ajoittuisi vuosille Hankkeen käynnistäminen vaatii kuitenkin vielä jatkoneuvotteluja ja sopimukset Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Mattilanniemeen perustetaan toinen Omnian aluekeskus nykyisen kirjaston yhteyteen A- rakennukseen. Tämän keskuksen palveluvalikoima on suppeampi kuin Seminaarinmäellä, mutta alueellisesti riittävä. Atk-keskuksen tilat tuki- ja neuvontapalveluineen viereisessä D-rakennuksessa liittyvät luontevasti tähän kokonaisuuteen. A-rakennus on suunniteltu peruskorjattavaksi vasta v. 2012, joten oppimiskeskusta varten joudutaan tekemään jonkin verran toiminnallisia muutostöitä ja kalustehankintoja jo ennen varsinaista peruskorjausta. Näiden töiden suunnittelu tulisi käynnistää mahdollisimman pian. Mattilanniemen E- rakennukseen ehdotetaan perustettavaksi myös alueen toinen, lähinnä paikallinen oppimiskeskus, jonka toiminnan pääpaino tulisi olemaan aikuiskoulutuksessa. Rakennuksen peruskorjauksen hankesuunnittelu on juuri käynnistymässä ja peruskorjauksen on suunniteltu ajoittuvan vuosille Rakennukseen on suunniteltu sijoittuvan täydennyskoulutuskeskus ja avoin yliopisto sekä mahdollisesti vielä kesäyliopisto. Tämänkin hankkeen toteutuminen riippuu sopimuksista maan omistajan Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja myös rakennuksen omistajan Jykes Kiinteistöt Oy:n kanssa. Ylistönrinteelle sijoitetaan Omnian toimipiste Ambiotican kirjastoon. Sinne on jo tehty mikroluokka, mutta muu osa kirjastotilasta on toistaiseksi vajaakäytöllä ja odottaa ratkaisua tulevasta tilankäytöstä. Tämän tilan toteuttamisen suunnittelu oppimiskeskukseksi on käynnistetty. Hankkeen rahoittaminen jäisi pääasiassa yliopiston vastuulle. Ylistön fysiikan kirjastotilaa (K-siipi) käytetään jo paikallisena tiedonhankinnan keskuspaikkana ja sitä tulee kehittää edelleen tässä tarkoituksessa. Tourulassa olevan kampuskirjaston toiminta tulee uudelleen arvioitavaksi siinä vaiheessa kun alueen laajemmat tilaratkaisut ovat edessä. Mikäli Matarankatu 6:n toimitalo säilyy yliopiston käytössä jatkossakin, voidaan rakennuksen kirjastotiloja käyttää paikallisena oppimiskeskuksena nykyiseen tapaan. Chydenius-instituutin - Kokkolan yliopistokeskuksen uuden toimitalon suunnittelu on käynnissä ja rakennuksen on arvioitu valmistuvan kesällä Rakennukseen on suunnitteilla myös oppimiskeskus. Sen tulevat toiminnot ja palvelut määräytyvät pitkälle instituutin omista, mutta myös mahdollisten yhteistyökumppaneiden kuten ammattikorkeakoulun tarpeista. Neuvottelut asiassa ovat paraikaa meneillään.

8 8 2. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Työryhmä on todennut, että Jyväskylän yliopistossa on eri yksiköissä ja tehtävissä kasvanut halua ja kykyä kehittää ohjaus- ja neuvontapalveluita opiskelijoille ja henkilökunnalle. Ohjauksen ja neuvonnan esimerkiksi opinnäytetyön ohjaus ja toisaalta tekninen tai kirjaston käytön neuvonta välillä ei ole jyrkkää rajaa, vaan ne nivoutuvat usein tiivisti toisiinsa. Toimintaprosesseina ne voivat muistuttaa paljonkin toisiaan ja usein edellyttävät toinen toisiaan. Näistä syistä ohjaus- ja neuvontapalveluita antavien tahojen yhteistyö ja verkostoituminen oppimiskeskukseksi tulee tuottamaan huomattavaa synergiaa. Opiskelijoille ja henkilökunnalle oppimiskeskus tarjoaa kokonaisvaltaisen palvelun ja siten ajansäästöä ja toiminnan laadun parantamista. Yksiköiden erillisestä ja osin päällekkäisestä ohjaus- ja neuvontatyöstä vapautuminen tuottaa jossain määrin säästöjä, mutta ennen muuta lisää sekä ohjattavan että ohjaajan työn mielekkyyttä ja tuloksellisuutta. Hyvä opiskelu- ja työskentely-ympäristö edistää Jyväskylän yliopiston houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Ohjaus- ja neuvontapalvelujen tehostamisella on luonnollisesti suora yhteys opiskelijoiden urasuunnitelmien realistisuuteen sekä valmistumisen nopeutumiseen. Tavoitteena on oppimiskeskus, joka kokoaa yliopiston vahvuudet opiskelijoiden ja henkilökunnan ohjauksen ja neuvonnan alueella verkostomaiseksi yhteistyöksi. Oppimiskeskus tarvitsee myös yhteisen tilan, vaikka osa sen toiminnasta on hajautettu eri kampuksille neuvontapisteisiin. Koska pääkirjasto jo nykyisellään on vahvimmin opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä ulkopuolisia kokoava paikka, oppimiskeskuksen luontevin sijoituspaikka on sen yhteydessä. Nykyisessä hallintorakennuksessa toimivat opiskelija- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut liittyvät luontevasti oppimiskeskukseen, joten ihanteellisin lisätila on nykyisen hallintorakennuksen yhdistäminen kirjastoon. Työryhmä esittää, että yliopisto nimeää mahdollisimman nopeasti pysyvän neuvottelukunnan koordinoimaan tukipalveluja ja johtamaan oppimiskeskuksen toimintaa laaditun suunnitelman pohjalta. Suunnittelukaudelle esitetään hanketta, jonka tavoitteena on yhteistyön koordinoiminen, tuki- ja neuvontapalvelujen moniosaajien koulutus ja oppimiskeskuksen tilojen suunnittelu. Vuosiksi esitetään suunnittelijaa kartoittamaan ja koordinoimaan eri toimijoiden prosessikuvauksia ja vastaamaan yhteydenpidosta sekä toimimaan neuvottelukunnan sihteerinä. Oppimiskeskuksen yhteyteen esitetään vakinaistettavaksi nyt hankerahoituksella toimivat opetusteknologian tukipalvelut (virtuaaliyliopisto) ja opetuksen laadunkehittämistyö (OPLAApro). Lisäksi esitetään, että opiskelijoiden TVT-taitojen koulutuspalvelut keskitetään oppimiskeskukseen. Oppimista tukeviin ohjaus- ja neuvontapalveluihin on varmistettava riittävät resurssit. Jyväskylän yliopistolla on erinomaiset mahdollisuudet kehittää ajantasainen oppimiskeskus hyödyntäen omia vahvuuksiaan. Huomattavaa synergiaa on lisäksi saatavissa jo olemassa olevista kansallisen ja kansainvälisen tason yhteistyöstä. Resursseja tarvitaan erityisesti sekä opiskelijoiden että henkilökunnan koulutukseen ja neuvontapalveluihin sähköisten ohjelmien käytössä niin, että nämä saadaan optimaalisesti palvelemaan oppimista, opetusta, tutkimusta ja hallintoa.

9 9 Oppimiskeskustoiminta voidaan aloittaa välittömästi nykyisin kouluttaja- ja neuvojavoimin yhteistyötä lisäämällä. Lisäksi työryhmä esittää, että opiskelijoille tarjottaisiin mielekkäitä harjoittelumahdollisuuksia neuvonta- ja ohjaustehtävissä. Opiskelijoille tarjottaisiin koulutusta ja mentorointia tehtäväänsä sekä työkokemusta, ja oppimiskeskus saisi edullista työvoimaa opiskelijoille sopiviin tehtäviin. Oppimiskeskus antaa myös hyvää aineistoa opinnäytetöille ja opetusprojekteille. Työryhmä pitää tärkeänä ohjauksen tutkijoiden kiinteää mukana oloa oppimiskeskuksen toiminnassa. Näillä periaatteilla tuettaisiin myös yliopiston kehittymistä yhteisen kasvun tiedeyhteisöksi, jossa opiskelijat ja henkilökunta toimivat yhdessä ja oppivat toinen toisiltaan. Työryhmä esitti ensimmäisessä raportissaan lyhyen tähtäimen suunnitelmat oppimiskeskuksen palvelupisteistä eri kampuksilla. Niitä on alettu toteuttaa olemassa olevien resurssien puitteissa. Työryhmän ehdotukset luovat kaikkien vaihtoehtojen osalta edellytyksiä nykyistä tiiviimmälle ja tehokkaammalle oppimis- ja työskentelykulttuurille.