Tietokoneavusteinen molekyylimallinnus -oppimisympäristö yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kemian kiinnostuksen tukena
|
|
- Lotta Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietokoneavusteinen molekyylimallinnus -oppimisympäristö yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kemian kiinnostuksen tukena Piia Jääskeläinen & Maija Aksela Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos, Helsingin yliopisto Tietokoneavusteista molekyylimallinnusta käyttämällä perusopetuksessa voidaan tukea oppilaan kemian kiinnostusta. Tässä artikkelissa esitellään tapaustutkimus, jossa tutkittiin 117 peruskoulun 9. vuosiluokan oppilaan käsityksiä molekyylimallinnuksen kiinnostavuudesta oppimisympäristönä kemian opetuksessa. Tutkimuksen aikana oppilaat tekivät pareittain annettujen työohjeiden avulla kaksi mallinnustehtävää veden ja glukoosin kemiaan liittyen. Työohje sisälsi mallinnuksen vaiheet yksityiskohtaisesti sekä oppimista ja ajattelua tukevia kysymyksiä. Mallinnusharjoituksen jälkeen oppilaat vastasivat työtavan kiinnostavuutta mittaavaan kyselylomakkeeseen. Kyselytutkimuksen viimeisen osan kysymykset olivat avoimia ja niihin oppilaita pyydettiin vastaamaan sanallisesti. Arviointitehtävistä laskettiin frekvenssit, keskiarvot ja hajonnat. Avoimissa kysymyksissä pääluokat muodostettiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimustulosten mukaan yhdeksännen luokan oppilaat ovat kiinnostuneita tietokoneavusteisesta molekyylimallinnuksesta oppimisympäristönä. Oppilaiden mielestä se tuo vaihtelua kemian opetuksessa käytettyihin työtapoihin. Käytetyistä tehtävistä glukoosin visualisointia pidettiin vesimolekyyliä mielenkiintoisempana tehtävänä. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että kemian opetuksessa tulisi harkita tietokoneavusteiden molekyylimallinnuksen käytön lisäämistä opetuksen työtapana oppilaiden kiinnostuksen tukemiseksi. 1. Johdanto Kemian perusopetuksen kiinnostavuudella on tärkeä vaikutus oppilaiden jatkovalinnoille. Monille peruskoulun oppilaille yläluokkien kemian opetus jää usein viimeiseksi mahdollisuudeksi saada hyvä kemian yleissivistys ja kiinnostus aiheeseen. Useat nuoret eivät koe kemiaa kiinnostavana oppiaineena. PISA-tutkimuksen mukaan alle puolet (45%) 15-vuotiaista oppilaista on kiinnostunut kemiasta (Arinen & Karjalainen, 2007). Vastaava tulos on saatu ROSE-tutkimuksessa (Lavonen ym., 2005). Sen mukaan oppilaiden kiinnostus kemian tiedonalan ilmiöihin oli toiseksi alhaisin tutkimuksessa esitetyistä kolmestatoista luonnontieteellisestä tiedonalasta. Tutkituista kemian aiheista räjähtävät kemikaalit ja ruokiin liittyvät ilmiöt olivat kiinnostavimpia. Kemian keskeiset perusasiat, kuten atomit ja molekyylit, olivat nuorten mielestä vähiten kiinnostavat ilmiöt. Tutkimuksen mukaan tyttöjä ja poikia kiinnostavat tilastollisesti merkittävästi eri aihekokonaisuudet (Lavonen ym., 2005). Kiinnostus määritellään ilmiöksi, joka tulee näkyviin yksilön vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa (Krapp, Hidi & Renninger, 1992). Kiinnostus voidaan jakaa tilannesidonnaiseen ja henkilökohtaiseen kiinnostukseen. Tilannesidonnainen kiinnostus muodostuu ympäristön tekijöistä, jotka keskittävät oppilaan huomion ja muodostavat tunnereaktion. Se saattaa ajan myötä, suotuisissa oloissa, muodostua pysyväksi henkilökohtaiseksi kiinnostukseksi (Hidi, Renninger & Krapp, 2004). Kiinnostuksen syntyyn vaikuttaa tilanteen virikkeiden ja olosuhteiden lisäksi henkilön ominaisuudet, asenteet ja yleinen suuntautuneisuus. Opetuksen tulisi herättää tilannekohtainen kiinnostus, joka henkilökohtaiseksi kiinnostukseksi muuttuessaan johtaa syväoppimiseen (Krapp, 2002). Kiinnostus vaikuttaa oppilaan tarkkaavaisuuteen, tehtävien muistamiseen, sekä oppimisstrategioihin (Hidi, Renninger & Krapp, 2004) ja siten oppimisen prosessiin (Nenninger, 1992). Opetussuunnitelman perusteissa määritellään oppimisympäristön tavoitteiksi oppimismotivaation ja uteliaisuuden tukeminen tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia (POPS, 2004). Perusopetuksessa käytettyjen työtapojen tulee virittää halu oppia sekä antaa mahdollisuus luovaan toimintaan ja elämyksiin (POPS, 2004). Opettajan rooli on keskeinen kiinnostuksen tukemisessa: hän voi työtapojen ja oppisisällön aiheen valinnoilla herättää oppilaan kiinnostuksen, joka suotuisissa oloissa muuttuu oppilaan pysyväksi henkilökohtaiseksi kiinnostukseksi. Oppilaat opiskelevat ja oppivat kemiaa paremmin, jos he ovat kiinnostuneita siitä. Opetusmetodien valinnassa olisi hyvä suosia oppilaiden toivomia työtapoja. Kiinnostavia työtapoja oppilaiden mielestä ovat muun muassa 53
2 keskustelu sekä pienryhmissä että opettajan johdolla. Opetuksessa työtapojen käyttöä tulisi monipuolistaa, sillä mikään yksittäinen työtapa ei ole ratkaisu oppilaiden kiinnostuksen lisäämiseen opiskelua ja kemiaa kohtaan. Monipuolisten työtapojen avulla voidaan myös paremmin saavuttaa opetuksen tavoitteet. (Lavonen ym., 2005). Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista (POPS, 2004). Kemian nykytutkimuksessa pitkään käytetty tietokoneavusteinen molekyylimallinnus antaa uusia mahdollisuuksia myös kemian kouluopetukseen (esim. Aksela & Lundell, 2007). Sen avulla voidaan havainnollistaa kemian ilmiöitä: esimerkiksi molekyylien kolmiulotteista rakennetta, atomimallia, orbitaaleja, isomeriaa sekä orgaanisia molekyylejä ja niiden ominaisuuksia. Molekyylimallinnuksen käyttö auttaa ymmärtämään kemian ilmiöitä: molekyylien rakennetta, sidoskulmia, molekyylien dipoliluonnetta ja sidosten muodostumista. Mallinnus mahdollistaa oppilaan omakohtaisen tekemisen ja tutkimisen: oppilas voi rakentaa molekyylejä sekä mitata sidoksen pituuksia ja sidoskulmia. Molekyylimallinnuksen käyttö opetuksessa tukee myös kuvaa kemiasta tieteenä: se antaa oikean kuvan, kuinka nykyaikainen kemisti työskentelee kokeellisuuden rinnalla ja millaisia laitteita käytetään. Tietokoneavusteinen molekyylimallinnus tukee aikaisempien tutkimuksen mukaan oppilaiden kiinnostusta kemiaa kohtaan (Barnea, 2000; Aksela & Lundell, 2007). 2. Tutkimus Tässä Survey-tutkimuksessa selvitetään peruskoulun 9. luokkien oppilaiden kiinnostuneisuutta tietokoneavusteista molekyylimallinnusta kohtaan sekä kehitettyjen harjoitustöiden (vesimolekyylin ja glukoosin havainnollistaminen) kiinnostavuutta. Tutkimus suoritettiin kahdessa pääkaupunkiseudun kaupungin koulussa peruskoulun 9. luokilla kyselytutkimuksena. Tutkimukseen saatiin lupa rehtoreilta, kemian opettajilta ja kaupungin hallinnolta. Kouluista valittiin satunnaisesti luokat: toisesta kolme luokkaa ja toisesta neljä. Otokseksi saatiin 117 oppilaan vastaukset. Vastaajista tyttöjä oli 54 % (63 oppilasta) ja poikia 41 % (48 oppilasta). Kuusi oppilasta ei ilmoittanut sukupuolta (5 %). Tutkimus suoritettiin kemian oppitunnilla. Opetus pidettiin koulun tietokoneluokassa, jonka koneisiin oli etukäteen asennettu ilmainen Arguslab -molekyylimallinnusohjelma ( Ohjelmalla rakennettiin molekyylit atomi kerrallaan ja lopuksi optimoitiin valmiin molekyylin rakenne. Tutkimustilanteissa kahdessa luokassa koulun kemian opettaja ei ollut läsnä. Viidessä luokassa kemian opettaja oli luokassa osallistumatta varsinaisesti tunnin kulkuun. Oppilaat suorittivat työohjetta seuraten kehitetyt harjoitustyöt valitulla ohjelmalla. Oppilaita pyydettiin työskentelemään pareittain ja pareille jaettiin työohjeet sekä työnkoontilomakkeet. Työohje sisälsi mallinnuksen vaiheet yksittäin sekä vaiheiden lomassa oppimista ja ajattelua tukevia kysymyksiä. Harjoitustyön jälkeen oppilaat vastasivat työtavan kiinnostavuutta mittaavaan lomakkeen kysymyksiin. Molekyylimallinnuksen kiinnostavuutta tutkittiin vertaamalla sitä muihin työtapoihin. Kysymyslomakkeessa oli kysymys: Kuinka kiinnostavia mielestäsi ovat seuraavat tavat työskennellä kemian tunnilla. Vastaaminen tapahtui viisiportaiseen Likert-asteikkoon: Ei lainkaan (1), Hieman (2), Melko paljon (3), Erittäin paljon (4) tai En ymmärrä kysymystä (0). Erilaisia työtapoja valittiin 21 kappaletta ja avoimena kysymyksenä oli Jokin muu tapa, mikä?. Kyselyn työtavoiksi valittiin monipuolisesti kouluissa usein ja harvoin käytettyjä, sekä kiinnostaviksi ja vähemmän kiinnostaviksi tutkittuja työtapoja (Lavonen ym., 2005, Aksela & Juvonen, 1999). Kaavakkeen toisessa osassa oli kysymys Kuinka kiinnostavia olivat seuraavat asiat veden ja sokerin mallinnuksen harjoitustöissä?. Kyselyn viimeisen osan kysymykset olivat avoimia ja niihin pyydettiin vastaamaan sanallisesti. Kysymykset olivat Mikä harjoitustyössä oli?, Miksi?, Mikä harjoitustyössä ei ollut? ja Miksi?. Tutkimuksen suljettujen kysymysten aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti SPSS (Statistical Package for Social Sciences) tilasto-ohjelmalla. Vastauksista laskettiin keskiarvot ja keskihajonnat. 54
3 Tietokoneavusteisen molekyylimallinnuksen kiinnostavuutta mittaavat avoimet kysymykset analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä. Aineiston vastaukset ryhmiteltiin yhdistäen samantyyppiset vastaukset luokiksi, joiden perusteella oleellinen tieto erottui selkeämmin (Tuomi & Sarajärvi, 2004). Kyselylomakkeen väittämien yhteneväisyyden toteamiseksi laskettiin Cronbachin alfakerroin. Alfan arvot olivat välillä 0,8-0,9. Niiden perusteella voidaan sanoa, että käytetty mittari on yhtenevä. Suljetut kysymykset analysoitiin keskiarvojen ja hajonnan perusteella, mutta niin sanottuja keskiarvo-oppilaita ei kuitenkaan ole, joten tuloksia ei pidä yleistää suoraviivaisesti (Lavonen ym., 2005). 3. Tulokset Työskentely tietokoneiden avulla koettiin kiinnostavimmaksi työtavaksi (keskiarvo 2,90; keskihajonta 0,95). 33 % vastanneista ilmoitti tietokoneiden avulla työskentelyn erittäin paljon kiinnostavaksi ja 7 % vastanneista ei lainkaan kiinnostavaksi. Tietokoneavusteista mallinnusta pidettiin viidenneksi kiinnostavimpana työtapana tutkimukseen valituista työtavoista (kuva 1). kiinnostavuus 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1,9 2,4 1,7 1,6 Esitelmä Juliste Oppikirja Käsitekartta Tietokoneavusteinen mallinnus Työtapojen kiinnostavuus 2,4 2,4 Ongelman ratkaisu taululla 1,9 2,1 1,8 Kuva 1. Oppilaiden käsitykset kiinnostavista työtavoista. 2,0 2,2 2,3 Mallintaminen Keskustelu opettajan johdolla Opettajan kysely Oppilaiden kysely Väittely Uusi asia taululla Opettajan kokeellisten työt Oppilaiden kokeelliset työt 2,7 2,8 2,9 2,7 2,4 2,7 Asiantuntijan vierailu Vierailu Tietokonetyöskentely Videon katselu (kemiasta) Työtavan kiinnostavuuden keskiarvo Tietokoneavusteinen mallintaminen kiinnosti suurinta osaa oppilaista (ks. kuva 2). Se oli 19 oppilaasta erittäin paljon (keskiarvo: 2,43; keskihajonta: 0,99). 7,7 % oppilaista ei vastannut kysymykseen, koska he eivät ymmärtäneet kysymystä. Tutkimuksessa kysyttiin myös, miten kiinnostavia olivat tutkimukseen kehitetyt veden ja glukoosin kemiaan liittyvät harjoitustyöt ja niihin liittyvät tehtävät. Oppilaista glukoositehtävä oli jonkin verran kiinnostavampi kuin vesimolekyylitehtävä (ks. taulukko 1). Tehtävien kysymyksiin vastaaminen ja työnkoontilomakkeen täyttäminen oli oppilaista vähemmän. 55
4 Tietokoneavusteisen mallinnuksen kiinnostavuus % vastanneista Ei lainkaan Hieman Melko paljon Erittäin paljon Kuva 2. Oppilaiden kiinnostuminen tietokoneavusteisesta molekyylimallinnuksesta. Taulukko 1. Oppilaiden kiinnostuminen harjoitustöistä ja niiden tehtävistä. Vaihtoehto Keskiarvo Keskihajonta Glukoosimolekyylin rakentaminen 2,2 0,9 Glukoosimolekyylin tarkastelu 2,1 0,9 Vesimolekyylin rakentaminen 2,0 0,9 Vesimolekyylin tarkastelu 2,0 0,8 Kysymyksiin vastaaminen 1,9 0,9 Työnkoontilomakkeen täyttäminen 1,7 0,8 Tutkimuksessa kysyttiin myös syitä tietokoneavusteisen mallintamisen kiinnostavuuteen. 56 % vastaajista piti sitä kiinnostavana, koska se toi vaihtelua kemian opetukseen (ks. kuva 3). 13 % vastanneista koki harjoitustyöt hauskaksi (mainintoja: hauskaa, jännittävää, mukaavaa tai hupsua). 11 % koki tietokoneilla työskentelyn ja taas 9 % mallinnuksen olevan. 7 % vastanneista koki uuden oppimisen ja itse tekemisen olevan kiinnostuksen syy. 6 % ilmoitti vastaukseksi käytetyn työtavan (tietokonemallinnus tai Arguslab) uutuuden. Kolme vastaajaa ilmoitti syyksi helppouden. 19 % kyselyyn vastanneista ei pitänyt harjoitustyön lomassa olevia kysymyksiä ja niihin vastaamista kiinnostavina. 12 % kysymykseen vastanneista ei pitänyt työnkoontilomakkeen täyttämistä kiinnostavana. Vastanneista 7 % piti työskentelyn tai tehtävän vaikeutta, tai tasolleen liian nopeaa tai hidasta etenemistä kiinnostavuutta vähentävänä tekijänä. 15 % ilmoitti että kaikki ei ollut ja taas 13 % vastanneista vastasi kysymykseen ei mitään. Perusteluina tietokoneavusteisen molekyylimallinnuksen vähäiseen kiinnostavuuteen he esittivät seuraavia asioita: 18 % vastasi hyödyttömyys ja 16 % vaikeus. 12 % vastanneista ilmoitti syyksi kemian tai aiheen kiinnostamattomuuden. 7 % vastaajista ilmoitti, että tehtävä tai kirjoittaminen ei ollut, koska se oli tylsää. Neljä vastausta koski etenemisen kiireellisyyttä. Kolme vastaajaa koki toiminnan tutuksi ja kaipasi vaihtelua. 56
5 Miksi se oli? 60 % 55,90 % 50 % 40 % % vastanneista 30 % 20 % 10 % 6,30 % 10,80 % 9,00 % 12,60 % 7,20 % 0 % Uutuus Vaihtelu Tietokoneet kiinnostavia Mallinnus 1 % 2,70 % Hauskuus Vaikeus Helppous Itse tekeminen ja oppiminen 1 % Oheistoiminta Kuva 3. Syyt tietokoneavusteisen molekyylimallinnuksen kiinnostavuuteen. 4. Johtopäätökset ja pohdinta Tietokoneavusteinen molekyylimallinnuksen käyttö kemian opetuksessa oli suurimmasta osasta tutkimukseen osallistuneista yhdeksäsluokkalaisista kiinnostava työskentelytapa. Kemian opettajien tulisi harkita sen käytön lisäämistä perusopetuksen työtapana oppilaiden kiinnostuksen tukemiseksi. Myös molekyylien rakentaminen ja vertailu kiinnosti yhdeksäsluokkalaisia oppilaita. Erityisesti molekyylien rakennetta opiskeltaessa on tutkimustulosten perusteella suositeltavaa harkita tietokoneavusteisen mallinnusharjoituksen käyttämistä oppimisympäristönä. Kansainvälisessä ROSE-tutkimuksessa atomit ja molekyylit -aihe oli kymmenen vähiten oppilaita kiinnostavan aiheen joukossa (Jenkins & Pell, 2006). Kemian opetuksessa tulisi opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti käyttää kemialle ominaisia menetelmiä ja opetuksen työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista sekä kiinnostusta. Tietokoneavusteinen molekyylimallinnus kuuluu nykyaikaiseen kemian opetukseen perusopetuksesta lähtien. 5. Lähteet Aksela M. & Juvonen R. (1999). Kemian opetus tänään -tutkimus, Moniste 27/1999, Opetushallitus, Edita Oy, Helsinki. Aksela, M. & Lundell, J. (2007).Kemian opettajien kokemuksia tietokoneavusteisesta molekyylimallinnuksesta. Teoksessa Aksela, M. & Montonen, M. (toim.), Uusia lähestymistapoja kemian opetukseen perusopetuksesta korkeakouluihin, Opetushallitus, Helsinki, osa III, s Arinen P. & Karjalainen T. (2007). PISA 2006 ensituloksia 15-vuotiaiden koululaisten luonnontieteiden, matematiikan ja lukemisen osaamisesta, Yliopistopaino, Opetusministeriön julkaisuja 2007:38. 57
6 Barnea, N. (2000). Teaching and Learning about Chemistry and Modelling with a Computer Managed Modelling System. Teoksessa Gilbert, J. K. & Boulter, C. J. (toim.) Developing Models in Science Education, Dordrecht: Kluwer Academic Publishers, s Hidi, S., Renninger, A. & Krapp, A. (2004), Interest, a motivational variable that combines affective and cognitive functioning, Teoksessa D.Y. Dai & R.J. Sternberg (toim.), Motivation, emotion, and cognition, Lawrence Erlbaum Associates, Mahwah, NJ, USA, s , 455. Jenkins, E.W. & Pell, R.G. (2006). The Relevance of Science Education Project (ROSE) in England: a summary of findings. Centre for Studies in Science and Mathematics Education, University of Leeds, s. 16, 63. Krapp, A. (2002). Structural and dynamic aspects of interest development: theoretical considerations from an ontogenetic perspective. Learning and Instruction, 12, Krapp, A., Hidi, S. & Renninger, K.A. (1992). Interest, Learning and Development. Teoksessa Renninger, S., Hidi, A. & Krapp, A. (toim.), The Role of Interest in Learning and Development, Lawrence Erlbaum Associates, s Lavonen J., Juuti K., Meisalo V., Uitto, A. & Byman R. (2005). Attractiveness of Science Education in the Finnish Comprehensive School. Teoksessa Manninen, A., Miettinen, K. & Kiviniemi, K. (toim.), Research Findings on Young People s Perceptions of Technology and Science Education, Mirror results and good practises. Helsinki: Technology Industries of Finland. Nenninger, P. (1992). Task Motivation: An Interaction between the Cognitive and Content-oriented Dimension in Learning. Teoksessa Renninger,S., Hidi, A. & Krapp, A. (toim.), The Role of Interest in Learning and Development, Lawrence Erlbaum Associates, s , 461. POPS. (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus, Helsinki. 58
Vesimolekyylien kiehtova maailma
Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin
LisätiedotTiedekampus oppimisympäristönä: koululaisten kokemuksia toiminnallisesta opintokäynnistä kemian laitoksella
Tiedekampus oppimisympäristönä: koululaisten kokemuksia toiminnallisesta opintokäynnistä kemian laitoksella Maija Aksela Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian opetuksen keskus, Kemian laitos, Helsingin
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa FL Johannes Pernaa Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos
Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa FL Johannes Pernaa Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos 1 Sisältö Määritelmä ja rajaaminen Lisensiaattitutkielmani tuloksia Tapaus: Molekyylimallinnusta
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotPERUSKOULUN KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ KEMIASTA JA SEN KIINNOSTAVUUDESTA
PERUSKOULUN KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ KEMIASTA JA SEN KIINNOSTAVUUDESTA Johannes Leppänen Pro gradu -tutkielma 18.01.2008 Kemian opettajan suuntautumisvaihtoehto Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen
LisätiedotOrgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus
Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus Kemian mallit ja visualisointi Marja apponen elmi Liimatainen 23.4.2008 Tavoitteet Opetukselliset tavoitteet: Tavoitteena
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotKemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori
Kemian työtavat Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Ari Myllyviita / Tieto- ja viestintätekniikan hankemaailma Viikin normaalikoulussa
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotSTEM oppimiseen sitouttavat käytännöt: Suomi-Chile tutkimusyhteistyö
STEM oppimiseen sitouttavat käytännöt: Suomi-Chile tutkimusyhteistyö Janna Inkinen, Jari Lavonen, Katariina Salmela-Aro, Kalle Juuti Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen TULOS 6.6.2016 8.6.2016 1 Yhteistyötahot
LisätiedotVantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa
. luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen
LisätiedotFlipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi
Flipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi Ari Myllyviita MSc (Chem.Ed.), BSc (Chem.), BEd (soc.pedag.) Lecturer (Chemistry and Mathematics), Project Coordinator
LisätiedotVeden ja glukoosin mallinnus
Veden ja glukoosin mallinnus Jääskeläinen, Piia. Mallinnus, vesi ja glukoosi, http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/ont/jaaskelainen-p-2008.pdf Harjoitustöissä mallinnetaan vesi- ja glukoosimolekyyli ArgusLab-ohjelmalla.
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotNäkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta
Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle Jari Lavonen Fysiikan ja kemian didaktiikan
LisätiedotMatematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
LisätiedotEspoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen
. luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa
LisätiedotOppilaille relevanttien arkipäivän kokeellisten työohjeiden kehittäminen yritysyhteistyössä lukion kemian opetukseen
LUMAT 2(2), 2014 Oppilaille relevanttien arkipäivän kokeellisten työohjeiden kehittäminen yritysyhteistyössä lukion kemian opetukseen Veli-Matti Ikävalko Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos,
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotVantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen
. luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotAktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana
Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun
LisätiedotSuomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot
Suomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot Jyväskylä 9.2.2018 klo 13 (B 103 Minna) Marko van den Berg & Najat Ouakrim-Soivio 1 Tiedonalalalähtöiset tekstitaidot lukion historian
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotKontiolahden koulu
Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotVuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Opetuksen järjestämisen mahdollisuudet opetussuunnitelman perusteiden mukaan Vuosiluokkaopetus Osittainen
LisätiedotKemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.
Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,
LisätiedotRomanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen
Romanikielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen Arvioinnin toteuttaminen Romanikielen arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki romanikieltä
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotKEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI
Kemian opetuksen päivät 2009 KEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI Koordinaattori Maria Vänskä Yhteistyöhanke, jonka toimintaa tukevat kemian alan yritykset, kemian laitos, opetushallinto
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotKemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo
Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotLaaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666
Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Miten seuraavat asiat ovat välittyneet lapsenne koulun arjesta? Oppilas voi vaikuttaa opetuksen suunnitteluun. Säännöllisesti
LisätiedotPääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen
Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014
Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle
LisätiedotLapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa
Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki
LisätiedotKehittämistutkimus: Virtuaalinen tietokoneavusteinen molekyylimallinnus kiinnostusta tukevana kemian oppimisympäristönä
Kehittämistutkimus: Virtuaalinen tietokoneavusteinen molekyylimallinnus kiinnostusta tukevana kemian oppimisympäristönä Pro Gradu -tutkielma Tekijä: Jaakko Liimatta Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotPääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki
LisätiedotPerusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6
Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin
LisätiedotPääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016
Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Helsinki Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotVarhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys
Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys Hanketapaaminen, OPH 30.1.2019 Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 30.1.2019 1 Julkaistu 15.7.2018 Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen
LisätiedotPISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA JA TULEVAISUUS Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutusmessut Yhtheen tulhaan ja etheenpäin menhään! Rovaniemi 20.9.2014 19.9.2014 PISA 2012 Programme for
LisätiedotEsimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa
Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava
LisätiedotTaidelaitokset opettajan työn näkökulmasta
Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotKTKO104. Luento
KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-
LisätiedotOpetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä
Harri J. Seppänen Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä 1. Johdanto Onko opetus kielellä vaikutusta opiskelijoiden oppimiseen? Tämä on tärkeä kysymys
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA
ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotMobiili oppimisympäristö pienkoululla
Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Risto Korhonen, KM/LO, IlonaIT asiakkuusjohtaja, rehtori Risto Kilpeläinen 2010 Kyläkoulut Suomessa - Maaseudun pienet koulut oppimis- ja kasvuympäristöinä Höytiän
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotOps14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014
Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%
LisätiedotERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotJäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi
Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotPääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016
Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Vantaa Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.
LisätiedotRenkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen
Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?
Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista
LisätiedotPerusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut
Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut Taustatietoja Vastaajina yli tuusulalaista ala- ja yläkoulun oppilaan huoltajaa. Kysely avoinna huoltajille.-... Strukturoitujen
LisätiedotKotitalouden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa. Salla Venäläinen
Kotitalouden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Salla Venäläinen Oppimistulosten arviointi Kansallinen koe 20-21.3.2014 (9.vuosiluokan oppilaille) Kynä-paperiosuus (Tehtävävihko, joka sisälsi
Lisätiedotmaija.aksela@helsinki.fi
Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden
LisätiedotPääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016
Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Espoo Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.
LisätiedotPROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen
PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden
LisätiedotKANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA
KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden
LisätiedotArvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
LisätiedotRAPORTTI. Kemian mallit ja visualisointi. Raportti. Elina Rautapää. Piia Tikkanen
RAPORTTI Kemian mallit ja visualisointi Raportti Elina Rautapää Piia Tikkanen 1 Johdanto Mallinnusharjoitusta suunniteltiin 5. luokan opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuen. Opettajaa konsultoitiin
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
Lisätiedot