Tiedekampus oppimisympäristönä: koululaisten kokemuksia toiminnallisesta opintokäynnistä kemian laitoksella
|
|
- Hannu Mäkelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiedekampus oppimisympäristönä: koululaisten kokemuksia toiminnallisesta opintokäynnistä kemian laitoksella Maija Aksela Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian opetuksen keskus, Kemian laitos, Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on yksi yliopiston tehtävistä tutkimuksen ja opetuksen lisäksi. Tässä artikkelissa esitellään tapaustutkimus, jossa selvitettiin kuudesluokkalaisten oppilaiden kokemuksia Helsingin yliopiston Kumpulan tiedekampuksesta oppimisympäristönä. Oppilasryhmä (N=25) vietti yhden koulupäivän kampuksella luokanopettajansa kanssa. Oppilaat osallistuivat neljän tunnin aikana kemian aineenopettajaopiskelijoiden ohjaamaan tietokoneavusteiseen molekyylimallinnus -työpajaan sekä aktiviteetteihin uudella Tiedepolku Kumpula -reitillä. Tutkimusaineistona käytettiin sekä oppilaiden vierailun jälkeisenä päivänä täyttämiä kyselylomakevastauksia että heidän kirjoittamiaan aineita. Tapaustutkimus osoittaa tiedekampuksen tarjoavan vuotiaille oppilaille kiinnostavan oppimisympäristön. Tietokoneiden käyttö molekyylien piirtämisessä ja havainnollistamisessa koettiin kiinnostavana teknologisena ja didaktisena oppimisympäristönä. Se oli erityisesti poikia innostava ympäristö. Osa oppilaista toivoi jatkossa myös kokeellisen työskentelyn mahdollisuutta autenttisessa laboratoriossa. Useiden oppilaiden mielestä moderni tiedekampus uusine rakennuksineen oli kiehtova fyysinen oppimisympäristö. Toiminnallinen opintokäynti tiedekampukselle synnytti useissa oppilaissa mielikuvia tulevista kemian opinnoista yliopistolla. Useat lapset innostuivat kemiasta oivaltamisen ilon ja elämysten kautta. 1. Taustaa Tiedekasvatusta voidaan tehostaa opetuksessa esimerkiksi yhteistyössä yliopiston kanssa. Osa siitä voidaan toteuttaa oppiaineiden normaalina opiskeluna ja osa taas opintokäynteinä, leirikouluina tai oppilaiden omina tutkimushankkeina (Opetusministeriö, 2004). Helsingin yliopiston Kumpulan tiedekampuksella on pitkät perinteet yhteistyöstä eri asteiden oppilaitosten kanssa. Vuosittain kampuksella vierailee tuhansia lapsia ja nuoria (ks. vierailukohteet: Kampuksella toimiva LUMA -keskus järjestää lapsille ja nuorille myös monenlaisia aktiviteetteja: kerhoja, leirejä, tiedepäivän ja lasten luonnontiedeverkkolehden (Aksela, 2008). Esimerkiksi kemian laitos on tehnyt yhteistyötä koulujen kanssa erityisesti vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2007 laitoksen vieraana vieraili yhteensä noin 1500 lasta ja nuorta. Mielekäs oppimisympäristö voi olla fyysinen, paikallinen, sosiaalinen, teknologiaan pohjautuva tai didaktinen (Manninen ym., 2007). Esimerkiksi teknologiapohjaisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opiskelussa ja didaktisella oppimisympäristöllä taas oppimista tukevaa ympäristöä. Oppimisympäristön tehtävänä on tukea oppilaan oppimista, edistää luovuutta ja tarjota mielenkiintoisia haasteita (Opetusministeriö, 2004). Erityisesti alaluokkien kokeellista laborointia ja luokan ulkopuolista työskentelyä suositellaan syyskuussa 2006 toteutetun viidennen luokan ympäristö- ja luonnontiedon oppimistulosten arviointiraportissa (Salmio, 2008). Erillisiä laboratoriotiloja oli käytössä vain reilussa neljänneksessä Suomen perusopetuksen alaluokkien kouluissa. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimisympäristön monipuolisuuteen on perusopetuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota ja siinä korostetaan yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa (POPS, 2004). Kiinnostusta oppiaineeseen ja sen opiskeluun voidaan herättää käyttämällä monipuolisia työtapoja. Tutkimusten mukaan oppilaiden kiinnostusta kemiaan voidaan lisätä koulun ulkopuolisilla vierailuilla (Langsford, 2002; Lavonen ym., 2005; Leppänen & Aksela, 2008). Vierailut lisäävät oppilaiden tietoisuutta erityisesti siitä, mihin kemiaa tarvitaan koulun ulkopuolella (Lavonen ym, 2004). 79 % kuudesluokkalaisista oppilaista oli erittäin paljon tai melko paljon kiinnostuneita vierailuista koulun ulkopuolelle kemian oppitunneilla (Leppänen & Aksela, 2008). Saman tutkimuksen mukaan oppilaat olivat myös kiinnostuneita tietokoneiden avulla työskentelystä kemian opetuksessa kokeellisuuden 21
2 lisäksi. Toiminnalliseen opintokäyntiin sisältyy vierailukohteeseen tutustumisen lisäksi jotain tehtäviä, jotka suoritetaan paikanpäällä vierailukohteessa (Jauhiainen, 1992). Se sisältää yleensä seuraavat vaiheet: (i) ennakkosuunnittelun, (ii) oppilaiden perehdyttämisen ja yhteissuunnittelun, (iii) opintokäynnin vierailukohteessa, (iv) opintokäynnin analysoinnin, (v) raportoinnin sekä (vi) arvioinnin ja seuraavan käynnin suunnittelun. Tutkimusten mukaan oppimisen kannalta menestykselliselle opintokäynnille tyypillisiä piirteitä ovat opintokäyntiin orientoiminen sekä sen analysointi raportoimalla. Opintokäynti ei ole vain vierailu koulun ulkopuoliseen kohteeseen, vaan erityisen olennaista on toiminta ennen ja jälkeen vierailun. Perusteluja toiminnallisen opintokäynnin toteuttamiselle ovat esimerkiksi seuraavat: (i) toiminnallinen opintokäynti sitoo oppiaineiden käsitteitä jokapäiväiseen elämään ja voi tutustuttaa oppilaat myös luonnontieteiden sovellutuksiin, (ii) käyntikohteessa on usein oppilaiden käytössä välineitä, joihin koulutyöskentelyssä ei ole mahdollisuutta tutustua, (iii) opintokäynti tuo monipuolisuutta opiskeluympäristöön, (iv) opintokäynnillä on mahdollisuus ryhmätyötaitojen, tiedonhankinta- ja raportointitaitojen harjoitteluun, (v) opintokäynnillä kartutetaan tietoa työstä ja ammateista ja (vi) käynti luo kontakteja koulun ulkopuolisiin aikuisiin. (Lehtinen, 2005) Toiminnalliset vierailut kemian laitokselle suunnitellaan opettajan toiveiden mukaisesti koulun opetussuunnitelman perusteita tukien. Vierailuun voi kuulua kemian laitoksen yleisesittely, tarjoilu, tutustuminen tutkimuslaboratorioon, asiantuntijan esitys valitusta tutkimusaiheesta, kokeellista työskentelyä laboratoriossa tai molekyylimallinnusta atk-luokassa. Usein ryhmät viettävät koko päivän Kumpulan tiedekampuksen eri laitoksilla. Oppilasryhmiä vierailee eri puolilta Suomea. Yhteydenotto kemian laitoksen vierailua varten tapahtuu verkkolomakkeella. Koordinaattori hoitaa toivotun ohjelman rakentamisen kemian laitoksen eri laboratorioiden yhteyshenkilöiden kanssa. Laboratoriotöiden ja molekyylimallinnuksen ohjaamisesta vastaavat kemian opettajankoulutusyksikön henkilökunta ja opiskelijat. 2. Tutkimuksen toteutus Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa siitä, minkälaisena oppimisympäristönä kuudesluokkalaiset oppilaat kokevat Kumpulan tiedekampuksen ja siellä sijaitsevan kemian laitoksen. Toiminnallisen opintokäynnin ohjelman vierailuryhmän luokanopettaja valitsi tarjotuista mahdollisuuksista. Vierailuohjelma koostui neljästä osasta: (i) tervetuloa -osio mehu ja keksitarjoilun kera sekä tiedekampuksen ja kemian laitoksen lyhyt esittely (kuva 1), (ii) molekyylimallinnusta atk-luokassa kahden opettajaopiskelijan johdolla (noin 1,5 h), (iii) ruokailu kemian laitoksen ruokalassa sekä (iv) uuden Tiedepolku Kumpulassa -aktiviteettipolun tehtävien testaaminen, arviointi ja tulosten koonti sekä mehu-keksitarjoilu lopussa (noin 1,5 h). Tiedepolku sisälsi aktiviteetteja tiedekampuksen laitoksilla. Esimerkiksi tehtäviä kemian laitoksella oli uudesta kemian välineitä ja materiaaleja sisältävästä vitriinistä. Polun ohjauksesta vastasi kolme kemian aineenopettajaopiskelijaa. Molekyylimallinnus -osiossa oppilaat rakensivat lapsille tuttuja molekyylejä Spartan -molekyylimallinnusohjelmalla opettajaopiskelijoiden johdolla. Oppilaat täyttivät vierailun jälkeen aineenopettajaopiskelijoiden laatiman kyselylomakkeen ja kirjoittivat pyydettyjä aineita vierailusta koulussa. Opettaja toimitti ko. aineistot tutkijan käyttöön. Kysymyslomakkeen suljetusta monivalintakysymyksestä laskettiin frekvenssit. Oppilaiden aineet analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä lukemalla ensin materiaalit huolellisesti läpi, sen jälkeen muodostamalla luokat ja lopuksi vielä niille yläluokat (Tuomi & Sarajärvi, 2004). Luokittelun luotettavuutta lisättiin tarkistamalla luokat useaan kertaan. Aineiden sisältöluokat olivat kyselylomakkeen tuloksia tukevia. 22
3 Kuva 1. Kuudesluokkalaisten ryhmä tutustumassa Kumpulan tiedekampukseen huhtikuussa Tapaustutkimukseen osallistui 25 kuudesluokkalaista oppilasta yhdestä pääkaupunkiseudun koulusta. Kysymyksessä oli nk. LUMA -luokka. Kyselylomakkeessa kysyttiin monivalintatehtävinä myös oppilaiden suhtautumista kemiaan, kokeellisiin laboratoriotöihin ja opettajan vaikutusta oppiaineen kiinnostavuuteen. Oppilaiden suhtautuminen kemiaan oppiaineena jakautui: puolet oppilaista oli sitä mieltä, että se oli mukava oppiaine ja puolet taas oli sitä mieltä, että se oli ok, mutta en siitä kovin pidä. Kenellekään oppilaista ei ollut täysin negatiivista suhtautumista ( en pidä kemiasta ). Kahdelle oppilaalle se oli lempiaine. Suuri osa oppilaista oli sitä mieltä, että kemiassa kokeelliset työt ovat parasta ja ne herättävät kiinnostusta. Oppilaiden mielestä on parasta saada itse tehdä kokeita yksin, pareittain tai ryhmässä. Opettajan vaikutuksen kohdalla erityisesti pojat olivat sitä mieltä, että opettaja vaikuttaa paljon siihen, kuinka paljon he pitävät sen opettajan opettamasta kouluaineesta. 3. Tulokset Kyselylomakkeen tulosten mukaan molekyylien piirtäminen tietokoneluokassa molekyylimallinnus -ohjelmalla oli oppilaista parasta tiedekampuksen opintokäynnissä (ks. taulukko 1 ja kuva 2). Erityisesti pojat olivat sen käytöstä innostuneita. Toiseksi eniten valittu vaihtoehto oli tietokoneen käyttö. Retki yliopistolle ja erilainen kemian tunti kiinnosti myös useita oppilaita. Varsinkin monista tytöistä retki yliopistolle oli parasta. Historiaan liittyvät jutut molekyylimallinnusaiheeseen liittyen olivat oppilaista vierailun tylsin aihe. Ainekirjoitusten sisältöluokat vastaavat taulukon 1 tuloksia. Molekyylimallinnus tietokoneluokassa, joka oli oppilaille uusi työtapa, oli lukuisista oppilaista innostavaa. Kuitenkin kokeellisia laboratoriotöitä toivottiin useissa vastauksissa mallinnuksen lisäksi seuraavalle kerralle. Tiedepolku Kumpula oli oppilaista mielenkiintoinen, mutta ei selvästi niin kiinnostava kuin tietokoneluokassa työskentely. Kätevän Spartan -ohjelman avulla tehtävä oli hauska ja kiinnostava, välillä myös haasteellinen. Se oli todella hauskaa, kun sai tehdä molekyylimalleja oikealla molekyylimallinnuksella. Olisi kivaa seuraavalla kerralla tehdä myös kokeellisia töitä laboratoriossa. 23
4 Taulukko 1. Toiminnallisen opintokäyntiin liittyvät hyvät asiat (frekvensseinä). Vaihtoehto Tytöt Pojat Yhteensä Molekyylien piirtäminen Tietokoneen käyttö Retki yliopistolle Erilainen kemian tunti (ei luokassa pidetty) Historiaan liittyvät jutut Huom! Oppilaat saivat valita useamman vaihtoehdon monivalintakysymyksistä. Kuva 2. Tietokoneavusteinen molekyylimallinnus oli kiinnostavaa erityisesti pojista. 24
5 Kumpulan tiedekampuksen uudet rakennukset olivat oppilaista mielenkiintoisia: Oli hienot ja modernit tilat. Kyllä kelpaa opiskella! Opiskelutilat olivat mielenkiintoiset. Oppilaat antoivat paljon positiivista ja kannustavaa palautetta vierailusta: Helsingin yliopistossa oli tosi kiinnostavaa ja hauskaa Luulen, että muutkin tykkäisivät tällaisesta ohjelmasta! Useassa oppilaiden aineissa tuotiin esille, että vierailu innosti kemian opiskeluun jatkossa. Tulen tänne opiskelemaan, kun tulen isoksi! Kemia on kiinnostava tulevaisuuden vaihtoehto minulle. Oppilaat pitivät tärkeänä asiana myös kohteen vieraanvaraisuutta ja tarjoilua. Mehu ja keksitkin olivat hyviä. Kiitos! 4. Johtopäätökset ja pohdinta Mielikuvat tulevaisuuden ammateista muodostuvat varhain ja ohjaavat oppilaiden valintoja. Oppilaiden on tärkeä saada innostavia kokemuksia kemiasta jo perusopetuksesta lähtien. Tämän pienen tapatustutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että oppilaiden kiinnostusta kemiaan voidaan lisätä koulun ulkopuolisilla vierailuilla Kumpulan tiedekampukselle (vrt. Langsford, 2002; Lavonen ym., 2005; Leppänen & Aksela, 2008). Käyntikohteessa oli oppilaiden käytössä aitoja kemian välineitä, joihin koulutyöskentelyssä ei ollut mahdollisuutta tutustua (vrt. Lehtinen, 2005). Lasten tiedekasvatuksen tukeminen on tärkeää. Tämä tutkimus vahvistaa näkemystä, että kemian laitoksen kouluyhteistyötä kannattaa lisätä kemian luokka toiminnalla. Se mahdollistaa entistä useamman perusopetuksen alaluokkien toiminnallisen vierailun kemian laitokselle sekä kokeellisen työskentelyn ja molekyylimallinnustehtävien tekemisen. Samalla tuetaan lasten monipuolista yleissivistystä sekä kasvatetaan tulevaisuuden tutkijoita ja opettajia sekä muita tärkeitä yhteiskunnan vaikuttajia. 5. Lähteet Aksela, M. (2008). The Finnish LUMA Centre: Supporting Teachers and Students in Science, Mathematics and Technology for Life-Long Learning. LLinE Life-Long Learning in Europe. Helsinki: Kansanvalistusseura ISSN /2008: New partnerships and lifelong learning. Jauhiainen, P. (1992). Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetuksen sekä teollisuuden välinen yhteistyö. Lisensiaattityö. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Helsinki. Langsford, S. (2002). Museums as resources for science teaching. Australian Primary & Junior Science Journal, 18(1), Lavonen, J., Juuti, K., Byman, R., Uitto, A., & Meisalo, V., (2004). Peruskoulun fysiikan ja kemian opetuksen työtavat ja niiden monipuolistaminen: Survey-tutkimus oppilaiden ja opettajien käsityksistä. 25
6 Teoksessa Ahonen, S. & Siikaneva, A. (toim.) Eurooppalainen ulottuvuus: Ainedidaktinen symposiumi Helsingissä (Tutkimuksia 252 s ). Helsinki: Helsingin yliopisto. Lavonen, J., Juuti, K., Uitto, A., Meisalo, V. & Byman, R., (2005). Luonnontieteiden opetuksen kiinnostavuus peruskoulussa. Teoksessa Manninen, A., Miettinen, K. & Kiviniemi, K. (toim.), Tutkimustuloksia nuorten näkemyksistä teknologia-alasta ja luonnontieteiden opetuksesta. Mirror tuloksia ja hyviä käytäntöjä,teknologiateollisuus ry, Helsinki. Lehtinen, S. (2005). Toiminnallinen opintokäynti. Teoksessa Motivoivat materiaalit ja innovatiiviset työtavat opetuksen tukena. Mirror tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Manninen, Miettinen & Kiviniemi (toim.), Teknologiateollisuus ry. (luettu ) Leppänen, J. & Aksela, M. (2008) Boys and Girls Interests to Study Chemistry with Different Teaching Methods, Chemistry Education: Research and Practice, lähetetty julkaistavaksi. Manninen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E. Luukannel, S. Passi, S. & Särkkä, H. (2007). Oppimista tukevat ympäristöt: Johdatus oppimisympäristöajatteluun, Opetushallitus, Helsinki. POPS (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus, Helsinki. ( Opetusministeriö (2004). Tiede ja yhteiskunta-työryhmän muistio, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:28 Salmio, K. (2008). Miksi jää sulaa? Ympäristö - ja luonnontiedon oppimistulosten arviointi vuonna Opetushallitus, Helsinki. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2004). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi, Tammi, Helsinki. 26
Vesimolekyylien kiehtova maailma
Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin
LisätiedotKEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI
Kemian opetuksen päivät 2009 KEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI Koordinaattori Maria Vänskä Yhteistyöhanke, jonka toimintaa tukevat kemian alan yritykset, kemian laitos, opetushallinto
LisätiedotKemianluokka Gadolin - Kiehtovaa kemiaa kaikille
Kemianluokka Gadolin - Kiehtovaa kemiaa kaikille Kemian opetuksen keskus, Kemma Kemian laitos Matemaa1s- luonnon3eteellinen 3edekunta Helsingin yliopisto Kemianluokka Gadolin toimii yhteistyössä Peruste:u
LisätiedotOivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä
J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa
LisätiedotOppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
LisätiedotTietokoneavusteinen molekyylimallinnus -oppimisympäristö yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kemian kiinnostuksen tukena
Tietokoneavusteinen molekyylimallinnus -oppimisympäristö yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kemian kiinnostuksen tukena Piia Jääskeläinen & Maija Aksela Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos, Helsingin
LisätiedotKokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista
LUMAT 1(1), 2013 Kokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista Pirjo Häkkinen Keski-Suomen LUMA-keskus / Kemian laitos, Jyväskylän yliopisto pirjo.h.h.hakkinen@jyu.fi
LisätiedotKemian aineenopettajaopiskelijoiden mielikuvia erilaisista oppimisympäristöistä ja niiden hyödyllisyydestä kemian opetuksessa
Kemian aineenopettajaopiskelijoiden mielikuvia erilaisista oppimisympäristöistä ja niiden hyödyllisyydestä kemian opetuksessa Noora Syrjäläinen & Maija Aksela Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotPäijät-Hämeen LUMA-keskuksen verkostoviesti. Maaliskuu 2018
Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen verkostoviesti Maaliskuu 2018 LUMA TIEDEKERHO Suosittu, alakouluikäisille suunnattu LUMA Tiedekerho kokoontuu vielä kahtena tiistaina klo 17 18 Tiedeluokka SOLUssa Niemen kampuksella.
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotKontiolahden koulu
Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena
LisätiedotTeknologiateollisuuden kummiyritystoiminta
Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotPerusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta
Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
Lisätiedotosaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /
Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes
LisätiedotTET työelämä tutuksi. Juniori kohtaa seniorin
TET työelämä tutuksi Juniori kohtaa seniorin Työelämä tutuksi TET eli työelämään tutustuminen on yläasteen ja lukion oppilaille järjestettävä opetussuunnitelman mukainen työelämään tutustumisjakso. Sen
LisätiedotTykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?
Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotPäijät-Hämeen LUMA-keskuksen verkostoviesti. Toukokuu 2017
Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen verkostoviesti Toukokuu 2017 TUU KOODAA MUN KANS ÄITIENPÄIVÄNÄ! Suositut lapsille ja heidän huoltajilleen suunnatut, maksuttomat Tuu koodaa mun kans! koodauspajat saavat jatkoa
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Turku
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 20.3.2017, Turku #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Opiskelurauha Osallistaminen Innostuminen koulun käymisestä,
LisätiedotPääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013
Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on
LisätiedotMuotoilutoimisto Uhcun nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 28.12.2018 Muotoilutoimisto Uhcun nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena
LisätiedotMatematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
LisätiedotTeknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?
Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!
LisätiedotVetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO
Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa FL Johannes Pernaa Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos
Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa FL Johannes Pernaa Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos 1 Sisältö Määritelmä ja rajaaminen Lisensiaattitutkielmani tuloksia Tapaus: Molekyylimallinnusta
LisätiedotTietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta
Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos
Lisätiedotetwinning Opettajien eurooppalainen verkosto
etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto Tervetuloa mukaan! etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verkkotyökalu opettajille ja päiväkotien henkilökunnalle. etwinning soveltuu kaikkiin koulumuotoihin
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotLintulammen koulun valinnaiset aineet
Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden
LisätiedotUutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013
Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotTaiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016
Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotLukuvuosi Luonnontiede- ja matematiikkaluokka
Mertalan koulun LuMa-luokka Lukuvuosi 2017-2018 Luonnontiede- ja matematiikkaluokka LuMa-luokka tarjoaa ylöspäin eriyttävää opetusta matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa vahvan pohjan perusopinnoissa
LisätiedotKoulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015
Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän
LisätiedotValinnaiset aineet Paulaharjussa
Valinnaiset aineet Paulaharjussa 2016-2017 30.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä 1) Valinnaisten aineiden laajuus: 1 vvt sanallinen arviointi 38 tuntia > ei mennä kovin syvälle, opettajien osaaminen
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotOrgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus
Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus Kemian mallit ja visualisointi Marja apponen elmi Liimatainen 23.4.2008 Tavoitteet Opetukselliset tavoitteet: Tavoitteena
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotHEUREKA LUO OIVALLUKSIA. FM Jutta Kujasalo, oppimispäällikkö
HEUREKA LUO OIVALLUKSIA FM Jutta Kujasalo, oppimispäällikkö HEUREKAN TAVOITTEENA ON VAIKUTTAA Viihteen kenttä Tiedepääoman kasvattaminen Vapaaehtoisen, omaehtoisen oppimisen kenttä Formaalin oppimisen
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotKemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo
Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään
LisätiedotPääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015
Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotNäkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta
Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle Jari Lavonen Fysiikan ja kemian didaktiikan
LisätiedotVantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa
. luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen
LisätiedotKEMIAN TIEDEKASVATUS TOIMINTAKERTOMUS 2018 MAIJA AKSELA, OONA KIVILUOTO, JOHANNES PERNAA & IISA RAUTIAINEN
KEMIAN TIEDEKASVATUS TOIMINTAKERTOMUS 2018 MAIJA AKSELA, OONA KIVILUOTO, JOHANNES PERNAA & IISA RAUTIAINEN Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 13/02/2019 1 MAIJA AKSELA, OONA KIVILUOTO, JOHANNES
Lisätiedotmaija.aksela@helsinki.fi
Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden
LisätiedotOPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015
Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk
LisätiedotE-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat
Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotPääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen
Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %
LisätiedotMielekkään kemian oppimisympäristön kehittäminen yritysyhteistyössä
Mielekkään kemian oppimisympäristön kehittäminen yritysyhteistyössä Veli-Matti Ikävalko Luokkahuoneen ulkopuoliset oppimisympäristöt, ilmiöpohjaisuus, sekä merkityksellinen kemian opiskelu ovat keskeisiä
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotMONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotOpetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.
Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme
LisätiedotHaukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet
Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotRaportti kemian Second Life aihion opetuskokeilusta lukuvuonna
Raportti kemian Second Life aihion opetuskokeilusta lukuvuonna 212-213 Tehtävän kuvaus Johannes Posti, FM 19.8.213 Uusi kemian aihiomme valmistui Second Lifen virtuaalimaailmassa, ja sitä on kokeiltu kevään
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS
ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus
LisätiedotPäijät-Hämeen LUMA-keskuksen verkostoviesti. Helmikuu 2018
Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen verkostoviesti Helmikuu 2018 LUMA TIEDEKERHO Suosittu, alakouluikäisille suunnattu LUMA Tiedekerho jatkuu tiistaisin klo 17 18 Tiedeluokka SOLUssa Niemen kampuksella. Maksuttomaan
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotProsessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen
Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Tekijä: lehtori Anna-Maija Talonen, Koulutuskeskus Tavastia Muokkaus Tarja Koskinen Tutustumisjakson tarkoitus
LisätiedotEspoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen
. luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa
LisätiedotPiirros Mika Kolehmainen
Piirros Mika Kolehmainen Liikunnan syventävä kurssi Liikunnan tarkoitus on tuottaa iloa, virkistystä ja hyvinvointia. Tavoitteena on motoristen perustaitojen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä liikunnallisten
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotVantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen
. luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa
LisätiedotArvoisa lukiokoulutusta antavan oppilaitoksen rehtori!
Liite A: Kyselysaate Arvoisa lukiokoulutusta antavan oppilaitoksen rehtori! Olemme aloittamassa tutkimushanketta, jossa tutkitaan lukion 2. luokan opiskelijoiden käsityksiä ja odotuksia reaaliaineiden,
LisätiedotVetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto. Arvoilta vanhempainilta
Vetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto Arvoilta 24.3.2015 vanhempainilta 3.9.2015 Huoltajien ja henkilökunnan vastauksia yhteensä 91 kpl. Oppilaat vastasivat luokittain ja vastauksia tuli yhteensä 24. 1.
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotKemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.
Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,
LisätiedotOPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio
OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät
LisätiedotYmpäristöoppia opettamaan
Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotOppilaille relevanttien arkipäivän kokeellisten työohjeiden kehittäminen yritysyhteistyössä lukion kemian opetukseen
LUMAT 2(2), 2014 Oppilaille relevanttien arkipäivän kokeellisten työohjeiden kehittäminen yritysyhteistyössä lukion kemian opetukseen Veli-Matti Ikävalko Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos,
LisätiedotPalautteen antajat oppilaitoksittain. Pohjanlinna PSAI Yhteislyseo
Rajattoman koululaiskonsertin palautteet 23.3.2009 2(47) Palautteen antajat oppilaitoksittain 134 136 68 Pohjanlinna PSAI Yhteislyseo yhteensä 338 oppilasta 8,2 % 10,3 % Rajattoman koululaiskonsertin palautteet
LisätiedotPäätavoitteena on tukea monialaista yhteisöllistä oppimista ja oivaltamisen iloa yli rajojen luoda pysyvä StarT-toimintakulttuuri tiedefestivaaleineen
Päätavoitteena on tukea monialaista yhteisöllistä oppimista ja oivaltamisen iloa yli rajojen luoda pysyvä StarT-toimintakulttuuri tiedefestivaaleineen innostaa oppimisyhteisöjä tieteitä ja taiteita yhdistelevään
LisätiedotOPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet
OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
Lisätiedot