Visiot, skenaariot ja politiikat
|
|
- Tero Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VTT YHDYSKUNTATEKNIIKKA Tutkimusraportti 557/2000 Visiot, skenaariot ja politiikat LINTU-projektin osaraportti 3 Matti Roine VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO 2000
2 Visiot, skenaariot ja politiikat LINTU-projektin osaraportti 3 Matti Roine VTT Yhdyskuntatekniikka Liikenne, logistiikka ja yhdyskunnat Tutkimusraportti 557/2000 Espoo, 2000
3 Matti Roine Visiot, skenaariot ja politiikat. Lintu-projektin osaraportti 3. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Yhdyskuntatekniikka, Liikenne, logistiikka ja yhdyskunnat, Tutkimusraportti 557/ s. UDK Avainsanat Liikenneturvallisuus, visio, skenaario, liikennepolitiikka Tiivistelmä Visioajattelun taustalla on käsitys siitä, että liikenneturvallisuustyöhön tarvitaan kansalaisten, eri organisaatioiden ja niiden asiantuntijoiden sekä poliittisen tahon parempaa yhteistyötä ja ideoita. Visiolla pyritään kokoamaan voimat saman hyväksyttävissä olevan ja innostavan haasteen saavuttamiseen. Vision ei tarvitse olla suoranainen määrällinen tavoite, vaan innostava liikenteen tulevaisuuden kuvaus. Visio on johtamisen väline ja suunnattu myös muille kuin asiantuntijoille. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) suuntaaminen edellyttää, että liikenneturvallisuuden tavoitteet on määritelty. Tavoitetilan ja nykytilan erotus on se haaste, joka käytännön toiminnalle asetetaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rooli on tuottaa sellaista tietoa ja osaamista, jota tarvitaan tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän toiminnan määrittelemiseksi ja toiminnan tueksi. Luonnolliselta valinnalta tuntuisi tällöin, että tavoitteena on tuottaa sellaisia tietoja ja sovelluksia, jotka mahdollistavat sellaisen liikennepolitiikan ja tarvittavien keinojen toteuttamisen, että liikenteessä ei kuole eikä loukkaannu ihmisiä. Liikenneturvallisuuden vision ja siitä johdettavissa olevien tavoitteiden on oltava yhdensuuntaisia liikennejärjestelmän kehittämisen yleisperiaatteiden, liikenteen toimintalinjojen kanssa. Liikenneturvallisuuden vision ja keskeisten tavoitteiden olisi jatkossa oltava vahvasti mukana sekä liikenteen toimintalinjojen määrittelyssä että pohjana sitä täydentävien eri politiikkojen tarkistuksissa ja laadinnassa. Tällöin liikenneturvallisuuden vaatimukset voitaisiin integroida suoraan entistä paremmin eri sektoreiden toimintaan. 3
4 Matti Roine Visiot, skenaariot ja politiikat. Lintu-projektin osaraportti 3. [Visions, scenarios and policies.] Technical Research Centre of Finland, Communities and Infrastructure, Liikenne, logistiikka ja yhdyskunnat, Tutkimusraportti 557/ p. UDK Keywords Traffic safety, scenario, vision, transport policy Abstract In the background of the traffic safety vision are the evident needs of better cooperation between citizens, different organisations, experts and politicians to enhance traffic safety situation. Collectively approved safety vision is a way to attain the challenging objectives. Exact numerical targets are not needed, but rousing outlook of the future transport. The vision should be understood as a management tool. Focusing the Research and Development (R&D) activities requires well-defined objectives. The gap between the objectives and present state is the challenge for activities in practise. The role of R&D is to generate knowledge and know how needed in achieving the objectives. The only natural and human choice for that purpose is to produce information and applications to enable policies and measures that in best possible way prevent deaths and injuries in traffic accidents. The traffic safety vision and objectives derived form it has to be parallel with the general national guidelines for transportation system development. The vision should be taken into account when defining national transportation policy. 4
5 ALKUSANAT Keväällä 1999 Liikenneministeriö yhteistyössä Ajoneuvohallintokeskuksen, Tielaitoksen sekä VTT Yhdyskuntatekniikan kanssa käynnisti liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelman (LINTU) laatimisen. Työn koordinoinnista vastasi VTT Yhdyskuntatekniikka. Työn tavoitteena oli laatia ehdotus tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelmaksi, jonka tavoitevuosi on Ohjelma sisältää ehdotukset merkittävistä tutkimus- ja kehittämistarpeista eri alueilla sekä suosituksia ohjelman toteuttamisperiaatteista, rahoituksesta ja hallinnasta ja siihen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Työn tuloksena julkaistiin 14 osaraporttia sekä yhteenvetoraportti. Osaraportit kokonaisuudessaan on saatavissa työn internet-sivuilta ( Työn projektiryhmään kuuluivat työn tilaajaorganisaatioista Ove Knekt Ajoneuvohallintokeskuksesta, Jarmo Hirsto ja Anneli Tanttu Liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Saara Toivonen Tielaitoksesta. VTT Yhdyskuntatekniikasta projektiryhmään kuuluivat Matti Roine (toukokuuhun 2000 asti), Harri Peltola (elokuusta 1999 alkaen) sekä Juha Tapio. Edellä mainittujen lisäksi työn suunnitteluun osallistui merkittävällä panoksella David Zaidel. Työtä ja sen edistymistä esiteltiin sen eri vaiheissa laajasta sidosryhmästä koostuvalle seurantaryhmälle, joka kokoontui työn kuluessa neljä kertaa. Visiot, skenaariot ja politiikat -osakokonaisuuden koordinoinnista ja raportin kirjoittamisesta vastasi Matti Roine VTT Yhdyskuntatekniikasta. Kiitokset kaikille työn kulkuun osallistuneille. Espoo Matti Roine 5
6 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 ABSTRACT... 4 ALKUSANAT JOHDANTO PERIAATTEISTA Visiot Tavoitteet Strategiat Skenaariot ja politiikat PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITTELU Suunnitteluprosessi Liikenneturvallisuus suunnittelussa Liikenneturvallisuuden visio PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET LÄHDELUETTELO
7 1 JOHDANTO Tämän osakokonaisuuden tavoitteena on tuottaa ehdotuksia liikenneturvallisuuden visiosta ja tavoitteista sekä niihin liittyviä tietoja ja periaatteita liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin t&k -ohjelman laatimista varten. Tarvittava aineisto kootaan muiden osaprojektien tulosten, Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan ja sen työryhmien sekä liikenneministeriön muiden asiaa käsittelevien ryhmien ja projektien pohjalta ym. keskeisen aineiston pohjalta.
8 2 PERIAATTEISTA Visioiden ja skenaarioiden käytössä voidaan noudattaa eri periaatteita. Yleensä lähdetään siitä, että:! visio on tahtotilan kuvaus! visioon liittyy konkreettiset tavoitteet, joiden saavuttaminen tuottaa vision mukaisen tahtotilan! strategia käsittää ne periaatteet, joita noudatetaan, jotta tavoitteet saavutetaan! skenaariot ovat johdonmukaisia kertomuksia siitä, miten johonkin tulevaisuuden tilaan päästään tai joudutaan! politiikat muodostuvat niistä eri keinoista, joita toteutetaan haluttujen tulosten saavuttamiseksi, esim. liikenneturvallisuuspolitiikka. Visio voidaan laatia skenaarioista riippumattomana erillisenä työnä, jolloin skenaarioita voidaan hyödyntää vision toteutumiseen johtavien tavoitteiden ja strategioiden määrittelemisessä eri tulevaisuuden kuvissa. Visio, tavoitteet ja strategia voidaan toisaalta laatia myös skenaariotyön yhteydessä skenaariotarkastelujen jälkeen. 2.1 Visiot Visioajattelu liittyy osana uusiin johtamisjärjestelmiin ja -menetelmiin ja sitä on hyödynnetty aluksi yrityksissä ja myöhemmin lähes kaikissa organisaatioissa. Lähtökohtana on, että organisaatioiden menestys on peräisin motivoituneesta henkilöstöstä, joka haluaa käyttää luovuuttaan ja osaamistaan yhteisesti hyväksytyn ja hyödylliseksi todetun tulevaisuuden saavuttamiseksi. Visioajatteluun liittyy edelleen se näkökulma, että henkilöstölle annetaan mahdollisuudet myös itse suunnitella ja vaikuttaa niihin keinoihin, jotka valitaan tavoitteisiin pääsemiseksi. Hyvä visio on:! ymmärrettävä tulevaisuuden kuvaus! haluttava, vetoaa eri kohderyhmien pitkän aikavälin intresseihin! mahdollinen, perustuu realistisiin ja saavutettavissa oleviin tavoitteisiin! suunnattu, on niin selkeä että sitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa! joustava, on niin yleinen että mahdollistaa yksilöllisen aloitteellisuuden ja jatkuvasti muuttuvien olosuhteiden edellyttämän toiminnan uudelleensuuntaamisen! käyttökelpoinen, helppo välittää kohderyhmille ja selitettävissä täydellisesti enintään viidessä minuutissa. 10
9 2.2 Tavoitteet Tavoitteilla konkretisoidaan pyrkimykset (visio). Yleensä pyritään siihen, että tavoitteiden tulisi olla konkreettisia ja mitattavia. Aina ei kuitenkaan käy niin, että tavoite olisi kuvattavissa yksiselitteisesti määrällisenä tai laadullisena, jolloin tavoitteen lisäksi tarvitaan tavoitemittareita. Niiden perusteella voidaan tällöin luotettavammin arvioida edistymistä ja tavoitteen saavuttamista 2.3 Strategiat Strategia määrittää ne tärkeimmät toimintaperiaatteet, joita noudatetaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian sisällöstä ja osista voi olla erilaisia käsityksiä. Eräiden näkemysten mukaan strategia sisältää myös vision ja siitä johdetut tavoitteet, näkemyksen toimintaympäristön tulevasta kehityksestä, strategiset pitkän aikavälin linjaukset ja keskipitkän aikavälin kehitysohjelman. 2.4 Skenaariot ja politiikat Skenaarioilla kuvataan vallitsevan tiedon, oletusten ja arvioiden perusteella miten kehitys voi tulevaisuudessa ehkä tapahtua. Skenaariot eivät yleensä välttämättä ole ennusteita, jos ennusteella tarkoitetaan teoriaan tukeutuvaa ja määriteltyjen riippuvuuksien mukaista tulevan kehityksen esim. tilastollista arviointia. Mika Mannermaa määrittelee skenaariomenetelmän seuraavasti: Skenaariomenetelmällä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta. Skenaarion elementit ovat yleensä:! muutosvoimat, eli ne keskeiset ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat kehitykseen! periaate, ts. ne syyt ja selitykset, jotka perustelevat skenaarion toteutumisen! juoni, miten nykytilasta joudutaan tulevaisuuden lopputilaan! lopputila, kuvaus siitä mikä on skenaarion tilanne ajan suhteen valitussa lopputilanteessa. Skenaarioita laadittaessa hyödynnetään yleensä myös käytettävissä olevia analyyttisiä menetelmiä. Skenaariot kuuluvat suurempaan, tulevaisuudentutkimuksen menetelmäkokonaisuuteen, jossa keskeiset ajattelutavat ovat: 1) deskriptiivinen ja ennustava, 2) skenaarioperusteinen ja 3) evolutionaarinen. Mika Mannermaan 11
10 mukaan tulevaisuudentutkimuksen menetelmissä keskeisiä eroja on kolmessa seuraavassa ulottuvuudessa: 1. Empiirisen aineiston luonne! kvalitatiivinen data! kvantitatiivinen data 2. Tulevaisuuden ennustamis- ja arviointiprosessi! matemaattinen, toistettavissa! subjektiivinen, ei-toistettavissa 3. Suhtautuminen tulevaisuuteen, tutkimuksen tarkoitus! eksploratiivinen nykyisestä tulevaisuuteen! normatiivinen tulevaisuudesta menneisyyteen Skenaarioperusteisessa strategiatyössä muodostetaan yleensä aluksi yhteiskunnalliset vaihtoehtoiset skenaariot (ulkoiset skenaariot), sitten aihealueen skenaariot (sisäiset skenaariot), visio, valitut aihealueen skenaariot ja niihin liittyvät strategiset linjaukset vision saavuttamiseksi, valittu yksi strategiaskenaario ja keskipitkän ja lyhyen aikavälin (5 ja 1 vuotta) strateginen kehitysohjelma. Skenaarioita voidaan muodostaa organisaation ulkoisten tekijöiden ja sisäisten tekijöiden suhteen. Liikenteen alueella tarkasteluissa on usein lähdetty siitä, että skenaariot hahmottavat tarkasteltavaan järjestelmään/organisaatioon vaikuttavien ulkoisten tekijöiden kehityksen. Nämä ulkoiset tekijät ovat yleensä em. muutostekijöitä ja niillä on oma vaikutusmekanisminsa tarkasteltavan järjestelmän/organisaation toiminta-alueeseen. Liikenteeseen liittyvissä tarkasteluissa tämä merkitsee sitä, että muutostekijät ovat usein yhteiskunnassa laajasti vaikuttavia kuten demograafisia muutoksia, arvoihin, elämäntyyliin, talouteen, luonnonvaroihin, poliittiseen näkökulmaan ja tekniikan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Sisäiset tekijät ovat sitten organisaation omassa vaikutusalueessa olevia tekijöitä, joihin pystytään toiminnassa vaikuttamaan. Liikenteen skenaariotarkasteluissa on tunnettava tai arvioitava miten ja minkä tekijöiden välityksellä ulkoisten tekijöiden muutokset heijastuvat liikennejärjestelmään (vaikutusmekanismi). Ajatuksena on, että strategian ja siihen liittyvien politiikkavalintojen avulla voidaan säädellä ulkoisten tekijöiden vaikutuksia liikennejärjestelmään ja toteuttaa ne tarvittavat toimenpiteet, jotka mahdollistavat vision mukaisten tavoitteiden saavuttamisen (sisäiset skenaariot). 12
11 3 PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITTELU 3.1 Suunnitteluprosessi Liikennepoliittista pitkän aikavälin suunnitteluprosessia ollaan parhaillaan kehittämässä liikenneministeriössä, erityisesti ns. skenaarioprosessin yhteydessä. Suunnitteluprosessi saa lähtökohdat poliittisista yhteiskunnan ja liikenteen kehittämiseen liittyvistä kannanotoista ja olemassa olevista liikenteen toimintalinjoista (visio ja strategia). Valmistelussa on ollut kuusi eri skenaariota Suomen kehityksestä: A. Jatketaan kuten aiemminkin A+. Parannetaan hieman B. Teknis-taloudellinen optimi C. Hajautuva tietoyhteiskunta D. Kehittyvä laadullinen kasvu E. Ekologinen elämäntapa Lisäksi mukana on kaksi katastrofiskenaariota: B-. Hallitsematon aineellinen kasvu E-. Talouden romahdus Laadittujen skenaarioiden taustalla ovat seuraavat yhteiset perususkomukset, joita liikennealalla pidetään varmoina: Taloudellinen kasvu on Suomessa tärkeä yhteiskunnallinen tavoite. Tietotekniikan modernisaatio tapahtuu joka tapauksessa. Liikenne on merkittävä kustannustekijä ja tulolähde. Kansainväliset ympäristösopimukset vaikuttavat merkittävästi myös Suomen liikenteeseen. Valinnan vapaus on itseisarvo myös liikenteessä. Yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet aluepolitiikassa heikkenevät. Vastuu pitkän aikavälin seurauksista vaikuttaa valintoihin entistä enemmän. Työmarkkinat pirstaloituvat. Suomen väestö vähenee. EU:n yhdentymiskehitys jatkuu. Skenaariot ovat tässä prosessissa aluksi ulkoisia skenaarioita ja sisältävät suunnittelun edetessä myös sisäiset skenaariot (politiikat) tai ainakin niiden keskeiset periaatteet. Skenaarioiden perusteella arvioidaan ja täsmennetään nykyiset toimintalinjat, visio, päätavoitteet ja toimintaperiaatteet. Skenaarioihin perustuva tarkastelu selvittää niitä keskeisiä haasteita, joita vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien (skenaarioiden) toteutuminen aiheuttaa liikennejärjestelmän kehittämiselle 13
12 ja päätöksenteolle. Prosessin lopputuloksena on tarkistettu visio ja siihen liittyvät toimintalinjat, joille myös hankitaan poliittinen hyväksyntä (kuva 1). Skenaarioprosessi on tulostanut toistaiseksi alustavat sekä ulkoiset että sisäiset, liikenteen kehityksen skenaariot. Liikenteen osalta tulostus sisältää arvioituja vaikutuksia liikkumiseen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikennekustannuksiin ja CO 2 -päästöihin sekä melualueella asuviin. Liikenneturvallisuus ei sisälly alustavien tarkastelujen ulkoiseen eikä sisäisiin skenaarioihin, mitä ei voida pitää riittävänä ratkaisuna sillä liikenneturvallisuus on Suomessa aina ollut hyvin keskeisesti mukana liikennepolitiikan suunnittelussa. Poliittiset lähtökohdat ja ja kannanotot Skenaarioprosessi Liikennejärjestelmän toimintalinjat Politiikat Liikenneturvallisuus Henkilöliikenne Ympäristö Infra jne. Toteutus Kuva 1. Liikennepoliittinen pitkän aikavälin suunnitteluprosessi. Liikenneministeriön skenaarioprojektissa valitaan jatkossa perusskenaario ja kaksi muuta lähellä olevaa skenaariota herkkyyden arvioimiseksi. Suunnitteluprosessin päätulos, liikenteen toimintalinjat, määrittää liikennepoliittisen perusvision ja toiminnan periaatteet sekä tärkeimmät liikennepoliittiset tavoitteet, joihin pitkällä aikavälillä pyritään. Näissä linjauksissa otetaan huomioon eri osasektoreiden omat visiot ja hyväksytyt politiikat, jotka ottava kantaa yksityiskohtaisemmin tavoitteisiin ja toimintaan. Toimintalinjat antavat siten lähtökohtia myös mahdollisille politiikkojen tarkistuksille. 14
13 Tutkimus- ja kehittämistoiminta jäsentyy prosessissa palvelemaan sekä toimintalinjojen kehittämistä (strateginen tutkimus) että politiikkojen kehittämistä (operatiivinen tutkimus). 3.2 Liikenneturvallisuus suunnittelussa Liikenneturvallisuuden kehittämisessä on ollut vuosien mittaan erilaisia vaiheita. Liikennejärjestelmän kehittymisen alkuvaiheissa liikenneturvallisuutta ei vielä koettu ongelmaksi ja se tuli vähitellen ongelmien paljastuessa mukaan suunnitteluun. Pitkään liikenneturvallisuustyö oli vahvasti suuntautunut alan asiantuntijoiden tehokkaiden turvallisuustoimenpiteiden tutkimiseen, etsimiseen ja kokeiluun. Suomessa päädyttiin 1980-luvun kuluessa hyödyntämään tavoitteellisen liikenneturvallisuustyön periaatteita, jossa lähtökohtana oli määrälliset ja laadulliset kokonaistavoitteet ja vastuun jakaminen alueella toimiville eri organisaatioille. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista ja vaikutuksia seurattiin selvitysten ja tutkimusten avulla. Liikenneministeriön apuna liikenneturvallisuustyön koordinoinnissa on ollut merkittävien tahojen muodostama neuvottelukunta, joka on laatinut liikenneturvallisuustyön suunnitelmia. Niitä voidaan pitää ajankohtaisina liikenneturvallisuuspolitiikan kuvauksina ja määrittelyinä. Viimeisimmän suunnitelman mukaan painopistealueina ovat: 1. Liikenteen kasvun hillitseminen 2. Taajamien liikenneturvallisuuden parantaminen 3. Tienkäyttäjien vuorovaikutuksen parantaminen 4. Liikennejuopumuksen vähentäminen 5. Suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen ja niiden seurausten lieventäminen. Liikenneministeriön toimintalinjoissa vuodelta 1997 on mainittu, että liikenneturvallisuutta parannetaan edelleen. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on vakavien onnettomuuksien jatkuva vähentäminen. Uuden vuosia koskevan valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen on käynnistynyt. Perustietoja kartoittaa neljä työryhmää (teknologia, ihminen, liikenneympäristö ja liikennepolitiikka). Kaikki ryhmät näyttävät peilaavan alueidensa kysymyksiä myös pitkän aikavälin (2020) näkökulmasta, jotta pystyvät arvioimaan kehityksen ja sen synnyttämän tarpeiden painopistealueet. Liikenneturvallisuustyö on tuottanut hyviä tuloksia, josta osoituksena ovat erityisesti jatkuvasti pienentyneet onnettomuusluvut. Kehitys edellyttää kuitenkin myös liikenneturvallisuustyöltä uudistumista. Näyttää siltä, että on tarve sekä levittää 15
14 vastuuta liikenneturvallisuudesta eri keinoin entistä laajempiin yhteyksiin että pyrkiä nostamaan liikenneturvallisuuden asemaa liikennepolitiikkaa määritettäessä. Turvallisuus ensin -ajattelutavan mukaan liikenneturvallisuuden pitäisi olla liikennepolitiikan suunnittelussa mukana lähtökohtana (Turvallisuus ensin) eikä seurausvaikutuksena kuten se tänä päivän pitkälti on. Liikenneturvallisuuden vision ja keskeisten tavoitteiden olisi jatkossa oltava vahvasti mukana sekä liikenteen toimintalinjojen määrittelyssä että pohjana sitä täydentävien eri politiikkojen tarkistuksissa ja laadinnassa. Tällöin liikenneturvallisuuden vaatimukset voitaisiin integroida suoraan entistä paremmin eri sektoreiden toimintaan. Edelleen tarvitaan tietysti liikenneturvallisuuspolitiikan vahvaa kehittämistä ja siinä uusien kuten visiointiin perustuvien ajatusten hyödyntämistä. On huomattava, että liikenneturvallisuus kuuluu tärkeänä osana väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteisiin. Liikenneturvallisuustutkimukselle tulee tässä jäsentelyssä selvä strateginen tehtävä palvella toimintalinjausten määrittämistä ja operatiivinen tehtävä liikenneturvallisuuspolitiikan kehittäminen suunnitteluprosessin mukaisesti. 3.3 Liikenneturvallisuuden visio Visioajattelun taustalla on käsitys siitä, että liikenneturvallisuustyöhön tarvitaan kansalaisten, eri organisaatioiden ja niiden asiantuntijoiden ja poliittisen tahon parempaa yhteistyötä ja ideoita. Visiolla pyritään kokoamaan voimat saman hyväksyttävissä olevan ja innostavan haasteen saavuttamiseen. Liikenneturvallisuuden vision ja siitä johdettavissa olevien tavoitteiden on oltava yhdensuuntaisia liikennejärjestelmän kehittämisen yleisperiaatteiden, liikenteen toimintalinjojen kanssa. Visiosta on Suomessakin käyty jo pitkään keskustelua. Lähtökohtana on paljolti ollut ruotsalaisten valtiopäivillään virallisesti hyväksymä periaate nollavisiosta (Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että kukaan ei kuole eikä loukkaannu vakavasti tieliikenneonnettomuuksien seurauksena). Tämä visio on samalla suoraan myös määrällinen tavoite. Suomalaisessa keskustelussa esillä on ollut mm. seuraavia ajatuksia: Nollavisio Turvallisuus ensin Vastuullinen liikenne Liikenne heikoimman ehdoilla Kestävä turvallisuus Hyvä liikenne. 16
15 Vision ei kuitenkaan tarvitse olla suoranainen määrällinen tavoite, vaan innostava liikenteen tulevaisuuden kuvaus. Visio sisältää tietysti myös samat näkökulmat arvolatauksineen kuin tavoitteetkin, mutta sillä on myös toinen erittäin tärkeä puoli käyttökelpoisuus. Visiohan on johtamisen väline ja suunnattu myös muille kuin asiantuntijoille. Hyvän vision ominaisuudet on esitetty kohdassa 2.1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) suuntaaminen edellyttää, että liikenneturvallisuuden tavoitteet on määritelty. Tavoitetilan ja nykytilan erotus on se haaste, joka käytännön toiminnalle asetetaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rooli on tuottaa sellaista tietoa ja osaamista, jota tarvitaan tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän toiminnan määrittelemiseksi ja toiminnan tueksi. T&k-toiminnan pitkän aikavälin ulkoiset tavoitteet (mitä tutkimustoiminnan pitää tuottaa liikenneturvallisuustyölle) ovat johdettavissa liikenneturvallisuustyön visiosta ja tavoitteista, jos ne on määritelty pitkälle aikavälille. Muussa tapauksessa toiminnan tehtäväksi jää tuottaa tarvittavat tiedot yksityiskohtaisen pitkän aikavälin vision ja tavoitteiden määrittämiseksi. T&k-toiminnan suuntaamisen avuksi joudutaan tällöin myös valitsemaan jokin lähtökohta. Luonnolliselta valinnalta tuntuisi tällöin, että tavoitteena on tuottaa sellaisia tietoja ja sovelluksia, jotka mahdollistavat liikennepolitiikan ja tarvittavien keinojen toteuttamisen niin, että liikenteessä ei kuole eikä loukkaannu ihmisiä. Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta on laatimassa suositusta vuosien Liikenneturvallisuussuunnitelmalle. Vaikka suunnitelmaa ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, neuvottelukunnasta saatujen luonnosten perusteella pitkän aikavälin tutkimusohjelman laadinta voidaan perustaa visioon: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Pitkän aikavälin tutkimus- ja kehitystoimintaa tulee suunnata siten, että vuoden 2025 paikkeilla tieliikenteessä ei ylitetä noin 100 kuoleman vuosimäärää. 17
16 4 PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Seuraavaan on koottu tarkastelun tärkeimmät päätelmät ja suositukset: - Liikenneturvallisuustyössä tarvitaan uusia näkökulmia ja visioajattelun hyödyntäminen liittyy näiden uusien näkökulmien toteuttamiseen. Vision tehtävä on kuitenkin erilainen kun tavoitteiden. - Liikenneturvallisuus olisi pystyttävä nostamaan liikennepoliittisen suunnittelun tärkeäksi elementiksi ja lähtökohdaksi, jotta liikenneturvallisuuden kehittämiselle saataisiin uutta vauhtia. - Liikenneturvallisuuden visio ja siihen liittyvät tavoitteet voidaan suunnitella erikseen liikenteen toimintalinjojen skenaarioprosessista riippumatta, mutta ne joudutaan kuitenkin sovittamaan yhteen, koska liikenneturvallisuus on osa liikennepolitiikkaa. - Liikenneturvallisuustutkimusta tarvitaan entistä selvemmin liikennepolitiikan toimintalinjojen määrittämisen apuna sekä operatiivisen tavoitteellisen liikenneturvallisuuspolitiikan kehittämisessä. - Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnassa käydyn keskustelun pohjalta voidaan todeta, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu kannatta perustaa seuraavaan: tavoitteena on tuottaa tietoja ja sovelluksia, jotka mahdollistavat sellaisen liikennepolitiikan ja siinä tarvittavien keinojen toteuttamisen, että kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. 18
17 LÄHDELUETTELO European Comission. December POSSUM. Final Report. Fahley, Liam & Randall, R., M. Learning from the Future. Competitive foresight scenarios. John Wiley & Sons, Inc. Katajisto, Petteri Liikenneturvallisuutyön nollavisio ja sen soveltuvuus Suomeen. Liikenneministeriö: Julkaisuja 2/99. Kotter, John., P Leading Change. Harvard Business School Press. Liikenneministeriö Liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suositus. Luonnos Liikenneministeriö Liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suositus. Liikenneministeriö: Julkaisuja 33/96 Liikenneministeriö Liikenteen toimintalinjat vuoteen Liikenneministeriö Liikenneturvallisuuden tutkimustarpeet lähivuosina: Tutkimusohjelma vuosille Liikenneministeriö: Julkaisuja B 23/98. Liikenneministeriö Liikennejärjestelmän yleistavoitteiden mittarit, esiselvitys. Liikenneministeriö: Julkaisuja XX/98. Liikenneministeriö Liikenteen skenaariot, starttiseminaarin satoa. Liikenneministeriö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Versio Mika Mannermaa Tulevaisuuden hallinta -skenaariot strategiatyössä. WSOY. Rajalin, Sirpa Liikenneturvallisuustyön tavoitteiden arviointia. Taustapaperi arvokeskustelun käynnistämiseksi. Rumar, Kåre Transport safety visions, targets and strategies: Beyond European Transport Safety Council (ETSC). Brussels. Halla, Nils Maailmanskenaarioita. Tielaitos: Tulevaisuuden näkymiä 1/
LARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotIlmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010
Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä
LisätiedotSKENAARIOT JA DISRUPTIOT
SKENAARIOT JA DISRUPTIOT E k b e r g E x t r a T i i s t a i n a 2 0. 3. 2 0 1 8 k l o 8. 0 0-1 0. 3 0 AGENDA Aamupala klo 8.00-8.30 Puheenvuorot klo 8.30-10.30 Tervetulosanat ja johdanto skenaariotyöhön
LisätiedotOpastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy
Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön
LisätiedotValtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. vaikutusten arviointi (SOVA) Tuire Valkonen ja Niko-Matti Ronikonmäki
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointi (SOVA) Tuire Valkonen ja Niko-Matti Ronikonmäki 13.3.2019 1 Arvioinnin tarkempi aikataulu Arvioinnin tavoitteet ja prosessin suunnittelu
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta
Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta ja sen seuranta Riikka Rajamäki 14.11.2017 Tampere Liikenneturvallisuustyön hyvät käytännöt kaikkien käyttöön -seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti
LisätiedotVastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen
LisätiedotAjoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko
Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.2014 Kehityskuvan tavoitteena valtakunnallinen näkemys pitkällä aikavälillä
LisätiedotTieliikenteen turvallisuus
Liikenneneuvos Anneli Tanttu 1 Tieliikenteessä ovat mukana kaikki kansalaiset Tieliikennejärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa jokainen tienkäyttäjä tekee päätöksiä ja valintoja Rautatie- ja tieliikenteen
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012
LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden
LisätiedotJukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010
2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotHelsingin seudun MAL suunnittelu
Helsingin seudun MAL 2019 -suunnittelu MAL 2019 mikä se on? Maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullinen suunnitelma, jossa kuvataan, miten seutua pitäisi kehittää vuosina 2019 2050. Suunnitelmaa valmistelevat
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotParikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan
LisätiedotBoardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto
Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
LisätiedotKonferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät
» 2007 2013,. ENPI CBC project Cross-Border Road Traffic Safety SE653 " SE653 Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät 13.-14.2.2013 Paikka: Hotelli Radisson Blu Royal, Aika: 13.-14.2.2013 Kielet: venäjä,
LisätiedotTiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotAjankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä
Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotEsitys arviointikehikosta ja sen hyväksymisestä lausuntokierrokselle
Esitys arviointikehikosta ja sen hyväksymisestä lausuntokierrokselle Sari Nousiainen VM/VVC Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunta..07 Valtiovarain controller -toiminto Arviointikehikko,
LisätiedotTampereen strategia Valmistelutilanne
Tampereen strategia Valmistelutilanne Strategiajohtaja Reija Linnamaa Tampereen kaupunginhallituksen kehittämiskokous 21.8.2017 Pormestariohjelma ja strategia Pormestariohjelma poliittisen johtamisen väline;
LisätiedotKeski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu
Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta
LisätiedotSalon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma
Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma maankäytön rakennemalli 2030 1 Johdanto Yleiskaavallisen ohjelman tarkoituksena on luoda Salon kaupungin maankäytön pitkän aikavälin suuntaviivat tarkemman suunnittelun
LisätiedotSEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY
SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin
LisätiedotLiikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö 15.3.2001 / 10.4.2001 / 1 Globaali tietoyhteiskuntakehitys Toiminnan verkottuminen tietoverkoissa
LisätiedotNopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA
Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,
LisätiedotStrategiatyön toimintasuunnitelma 2013
Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.
LisätiedotMuutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen
KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen
LisätiedotOulun liikenneturvallisuussuunnitelma. Osaraportti 3: Tavoitteet liikennekasvatustyölle ja liikennekasvatuksen toimintamalli
Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma Osaraportti 3: Tavoitteet liikennekasvatustyölle ja liikennekasvatuksen toimintamalli Joulukuu 2016 Turvallisuuskehitykselle oikea suunta Lähtökohtana on nk. nollavisio:
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotPorin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013
Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn
LisätiedotMiten johtaa tietoa ja toimijoita tuloksellisesti? Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Miten johtaa tietoa ja toimijoita tuloksellisesti? Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy 2 256 WSP Advisory kuollutta 3 Who WSP Advisory cares? 5000 4 loukkaantunutta 5 Who WSP Advisory knows?
LisätiedotLiikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella
Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö
LisätiedotKeskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE
Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
Lisätiedot1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA
Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien
Lisätiedot28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA
EKOTULI+LINTU-SEMINAARI SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA TAUSTAA Taustalla 2009 valmistunut selvitys Maankäyttö ja liikenneturvallisuus, ohjaajana Saara Toivonen
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada
LisätiedotValtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen Hanna Perälä 13.3.2019 1 Taustalla parlamentaarisen työryhmän työ Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti 13.12.2018 ja valtioneuvoston selonteko
LisätiedotPERUSTEITA TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ
TULEVAISUUSAJATTELUN PERUSTEITA TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ Tampereen Kesäyliopiston ennakointiajokortti 11.9.2012 Petri Tapio Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutkimusryhmä FIDEA www.fidea.fi Tulevaisuudentutkimuksen
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän
LisätiedotSAMPO HANKKEEN ESITTELY LINKKI MATERIAALEIHIN INNOKYLÄSSÄ
SAMPO HANKKEEN ESITTELY LINKKI MATERIAALEIHIN INNOKYLÄSSÄ 30.11.2015 MOBIILIN KÄYTÖN ROOLI ON ALATI KASVAVA Lähde: INTERNET TRENDS 2015, Mary Meeker - KPCB SAMPO LYHYESTI KUINKA......MOBILITEETTI VAIKUTTAA
LisätiedotVenäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla
Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation
LisätiedotIndikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen
Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla
LisätiedotMAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat
MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,
LisätiedotLiiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille
Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa
LisätiedotTulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla
1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian
LisätiedotVaikutusten operationalisointi (OPE) mistä OPE:ssa on kyse ja mitä sillä tavoitellaan?
1 Vaikutusten operationalisointi (OPE) mistä OPE:ssa on kyse ja mitä sillä tavoitellaan? Tienpidon vaikutusten hallinnan seminaari II (26.1.2005) Anton Goebel Tiehallinto 2 Esityksen sisältö Operationalisoinnin
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotYdinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)
Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013
LisätiedotKuinka arvioida tulevaisuuksien kartan laatua?
Kuinka arvioida tulevaisuuksien kartan laatua? Tutu-seuran kesäseminaari 25.8.2018 Dosentti Osmo Kuusi Aalto-yliopisto, Turun Yliopisto What Futures Oy 11/27/18 Tulevaisuuksien kartta ja muita tulevaisuuksientutkimuksen
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotRuotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa
Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 28.6.2018 Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 1. Liikennejärjestelmän
LisätiedotJyväskylän strategiapäivitys
Jyväskylän strategiapäivitys Valtuustoseminaari Laukaa 23.05.2017 Harri Hyvönen Kehitysjohtaja Sisältö Aktiivinen ja hyvinvoiva kuntalainen Taustaa strategialle Muutoksen ajurit Nykyinen strategia Sidosryhmät
LisätiedotVaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja
Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi Vesien ja merenhoito maakuntien tehtäväksi Miten maakunnat valmistautuvat / case Satakunta Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.9.2017,
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotSUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI
SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
LisätiedotLiikenneturvallisuustyön suunnitelma
Liikenneturvallisuustyön suunnitelma Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 2019 2022 Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustoimija 25.9.2018 Miksi liikenneturvallisuustyötä ja kenelle?
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN YLEISTEN TEIDEN PYÖRÄILYN JA JALANKULUN KEHITTÄMISOHJELMA
ôö/o 3 /3 M PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLEISTEN TEIDEN PYÖRÄILYN JA JALANKULUN KEHITTÄMISOHJELMA Al HALLINTAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS A2 KEVYEN LIIKENTEEN VERKON NYKYTILAN ANALYYSI A3 TOIMINTA- JA RAHOITUSMALLIT
LisätiedotKUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari
KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin
LisätiedotTulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 16.9.2016 5.9.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit SWOT
LisätiedotTutkimusmenetelmien lyhyt oppimäärä
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Tutkimusmenetelmien lyhyt oppimäärä Juha Luoma, VTT Poliisin liikenneturvallisuusseminaari Tampere 25.-26.10.2017 Liikenneturvallisuustutkimuksen menetelmiä
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotMaakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta
Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 5.4.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotLiikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma Yhteenvetoraportti
MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 23/2000 Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma Yhteenvetoraportti LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 23/2000 Liikenneturvallisuuden
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
LisätiedotLapin liikenneturvallisuussuunnitelma
Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma LAPPI 2015-2018 Lapin ELY, Ramboll Finland 13.11.2015 1 13.11.2015 2 VISIOT JA TAVOITTEET Sidottu valtakunnalliseen tavoitteeseen Kenenkään ei tarvitse kuolla tai
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotTulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO
Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen
LisätiedotALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS
ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan
Tuloskortti Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan TAVOITTEET Liikenteen päästöjen vähentäminen Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Parempi ilmanlaatu Kansanterveyden edistäminen TOIMENPITEET
LisätiedotSuomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä
Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Jussi Kailasto Liikenneryhmän päällikkö Kaakkois-Suomen Elinkeino, Liikenne ja Ympäristökeskus 6.11.2013 Liikenneturvallisuus nähdään tärkeänä EU:n
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
LisätiedotProjektitoiminnan muutosjohtaminen, case Suomen messut
Projektitoiminnan muutosjohtaminen, case Suomen messut Tapahtumajärjestäjien ykkönen Toimialansa ykkönen paras yleisarvosana Taloustutkimus Oy Digitaalisuus ja tapahtumat uniikki yhdistelmä Miksi aihe
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotMillainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?
Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotKokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013
KH:n henkilöstöjaosto 56 17.10.2013 Yhteistyötoimikunta 32 12.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 65 28.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 74 18.12.2013 KH:n henkilöstöjaosto 8 13.03.2014 Yhteistyötoimikunta 14 25.03.2014
LisätiedotUudistuva liikenne. Lehtori Markus Pöllänen. Tieteen päivät Tampere-talo
Uudistuva liikenne Lehtori Markus Pöllänen Tieteen päivät Tampere-talo 21.1.2017 Esityksen sisältö Liikenne. Nyt Millaista liikkuminen ja liikenne on nykyisin Suomessa? Liikennejärjestelmän muutostarpeet
LisätiedotKuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä
Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman
Lisätiedot