YHTEENVETO PORVOON KAUPUNGIN SOTE- YHTIÖITTÄMISSELVITYKSESTÄ

Transkriptio

1 YHTEENVETO PORVOON KAUPUNGIN SOTE- YHTIÖITTÄMISSELVITYKSESTÄ

2 Taustatietoa selvityksestä 2

3 SOTE-YHTIÖITTÄMISSELVITYS PALVELUIDEN YHTIÖITTÄMISVELVOLLISUUS Tulevilla maakunnilla on velvollisuus yhtiöittää palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan laajan valinnan vapauden piirissä. UUDENLAINEN RATKAISU Selvityksessä etsittiin uudenlaista ratkaisua, joka sopii tulevan sote-uudistuksen tavoitteisiin ja turvaa parhaalla mahdollisella tavalla Porvoon alueen asukkaiden edut. KAUPUNGINVALTUUSTO PÄÄTTÄÄ Kaupunginvaltuusto päättää , toteutetaanko yhtiöittäminen. Tämä on erittäin suuri muutos. Merkittävä osa sotepalveluista tuotetaan jatkossa yhtiöissä, jotka kilpailevat markkinoilla. Asiakas valitsee palvelutuottajan. 3

4 VALINNANVAPAUS SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA: ASIAKAS VALITSEE PALVELUNTUOTTAJAN 4

5 Mitä selvitettiin? Porvoo ei yhtiöitä sote-toimintoja Kaupungin kokonaan omistama yhtiö Yhteisyritys Edetään osana Uudenmaan maakunnan sote-valmistelua. Kaupunki perustaa sote-yhtiön yksin. Kaupunki perustaa soteyhtiön yhdessä toisen toimijan kanssa. 5

6 Voiko Porvoo perustaa kilpailukykyisen sote-yhtiön (oma tai yhteisyritys), jolla on etulyöntiasema sote-uudistuksen synnyttämässä avoimessa kilpailutilanteessa? Kaupunki ostaa sote-yhtiöltä palveluita esimerkiksi 5 vuoden sopimuksella. Palvelusopimus ja osakassopimus kaupungin ja yrityksen välille. Yritys tuottaa palvelusopimuksessa määriteltyjä palveluita. Sopimuksissa määritellään mm. palveluiden määrä ja laatu. Henkilöstö siirtyy yritykseen liikkeenluovutuksen periaatteella. 6

7 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykytilan kuvaus Palveluiden kuvaus, kustannukset, ongelmat ja vahvuudet, väestörakenteen ja palvelurakenteen vertailu muihin kuntiin. Palvelu- ja toimintakonsepti Palvelukokonaisuus ja palveluiden laatu, tukipalvelut, yhtiöittämättä jäävät palvelut ja yhteistyö maakunnan kanssa. Juridiset reunaehdot Rajoituslaki: kuntien oikeuksien väliaikainen rajoittaminen. Voimaanpanolaki: osakkeiden siirtyminen. Henkilöstö Liikkeenluovutuksen periaatteet. Henkilöstön määrä ja rakenne, työsuhteen ehdot, vuosiloma, eläkeehdot ja eläkevastuiden määräytyminen. Hankinta- ja sopimusasiakirjat Hankintamenettely. Hankinta- ja sopimusasiakirjat. Riskit Taloudellinen ja toiminnallinen riskiarvio. 7

8 YHTIÖITETTÄVÄ PALVELUKOKONAISUUS? Valmisteilla olevan valinnanvapauslainsäädännön tarkoittamat suoran valinnan palvelut. Valinnanvapautta koskeva lakiluonnos julkaistiin vasta Valinnanvapaus määriteltiin luonnoksessa laajemmaksi kuin aikaisemmassa virkamiesesityksessä. Tämä selvitys tehtiin virkamiesesityksen pohjalta, ja on koskenut seuraavia palveluita: lääkärin ja hoitajan vastaanotto fysioterapeutin akuuttivastaanotto terveyttä edistävät vastaanotot perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut palvelutarpeen arvio-, palveluohjaus- ja neuvontapalvelut sisältäen sosiaaliohjauksen omahoitoa tukevat palvelut, sähköiset palvelut. hammaslääkärin, suuhygienistin ja hammashoitajien vastaanotot Selvityksen lähtökohdaksi valitut palvelut ovat linjassa lakiluonnoksen suoran valinnan palveluiden kanssa. Valinnanvapauden toisessa vaiheessa vuosina suoran valinnan palveluiden piiriin tulee laajan perustason palveluita, mm. erilaiset erikoislääkäreiden konsultaatiot ja vastaanottotoiminta, tilapäiset ja lyhytaikaiset sosiaalipalvelut sekä suun terveydenhuollon palveluita täydentävät erikoishammaslääkäripalvelut. 8

9 SELVITYKSEN TEKIJÄT Poliittinen ohjausryhmä Kaupunginhallituksen nimittämä Projektiryhmä sote, konsernijohto, työterveyshuolto, henkilöstön edustaja Ulkopuoliset asiantuntijat: Juridiset asiantuntijapalvelut: Castren & Snellman Tukipalveluiden arviointi: Inspira Oy Verovaikutusten arviointi ja hankinta-asiantuntijapalvelut: DLA Piper Oy Riskiarviointi ja taloudellinen analyysi: PricewaterhouseCoopers Oy (PwC) Nykytilan arviointi ja haastattelu riskeistä: Eetu Salunen, Vaakataso Oy Asiakasvirta-analyysi ja haastattelu riskeistä: Nordic Healthcare Group Yksityiset palveluntuottajat Vuoropuhelu kaupungin kanssa marraskuussa 2016 Attendo, Coronaria, Doctagon, Folkhälsan, Porvoon lääkärikeskus, Mehiläinen, Pihlajalinna, Terveystalo 9

10 Palveluiden nykytila Käynnissä vahva kehitystyö.

11 KESKISUURTEN KAUPUNKIEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET VUONNA 2015

12 Käyttökustannukset koko sote 164 miljoonaa euroa. Terveyspalveluiden osuus 28,6 miljoonaa euroa, josta terveysasemat 7,1 miljoonaa euroa ja suun terveydenhuolto 5 miljoonaa euroa. BRUTTOKUSTANNUKSET 2015 Sosiaali- ja terveystoimi Tehtäväalue: Terveyspalvelut 27,6 % 36,0 % 17,53% 17,4 % 18,3 % 27,53% 54,94% 0,7 % Esh Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja terveystoimen johto Terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Muut palvelut Terveysasemat Suun terveydenhuolto

13 AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTOT Nykytila Terveysasemalla kaksi toimipistettä. Hoidontarpeen arviointi puhelimitse (takaisinsoitto) tai paikalla. Kiirevastaanotto arkisin klo 8-18, pe klo 8-17 läntisellä terveysasemalla. Hoitajien walk in -vastaanotto uusi palvelu. Porvoon sairaalaan yhteispäivystys (HUS/ Attendo) iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Haasteet Hoidon saatavuus (odotusaika kiireettömään hoitoon). Puhelinpalvelu ruuhkaantuu. Lääkärivastaanottojen osuus vastaanotoista. Sairaalan yhteispäivystyksen liikakäyttö. Digitaaliset palvelut. Toimitilat Vahvuudet Henkilökunnan saatavuus, rekrytointi onnistuu (maine). Sijainti. Kaksikielisyys. Terveysasemaverkko (ei liikaa terveysasemia). Osaava ja kehitysmyönteinen henkilöstö Hyvä yhteistyö alueella ja eri toimijoiden kesken

14 AVOSAIRAANHOIDON KEHITYSTYÖ Terveysasemien työnjako Kiirevastaanotto, haavanhoito ja hoitajien pientoimenpiteet keskitetään Läntiselle terveysasemalle. Itäisellä terveysasemalla vain kiireetöntä hoitoa antava lääkärin ja hoitajan ajanvarausvastaanotto. Hoitotarvikkeiden jakeluyhteistyö Porvoon apteekkien kanssa. Fysioterapian akuuttivastaanotto Ala- ja yläselkäoireet sekä niskavaivat. Kehitystyö jatkuu: vastaanotto siirtyy terveysasemalle ja palvelu laajenee, esim. olkapää, polvi jne. Palveluohjaus tehostuu: yhä useampi suoraan fysioterapeutille lääkärin sijaan. Yksi terveyskeskus 2017 Palveluja tarjotaan kuitenkin kahdessa toimipisteessä (Piispankatu ja Näsi). Asiakkaat ohjataan eri toimipisteisiin asiakasryhmän (ei asuinpaikan) perusteella. Hoitajien ensilinja säännöllisesti palveluja tarvitseville (taustalla vahva lääkärituki) Uudet toimintamallit Oma hoitomalli säännöllistä hoitoa tarvitseville, eli pitkäaikaista sairautta sairastaville, monisairaille sekä paljon moniammatillisia palveluja tarvitseville asiakkaille. Oma terveys- ja hoitosuunnitelma, uudet sähköiset työkalut. Myös satunnaisesti hoitoa tarvitseville uusi hoitomalli ja jonojen lyhentyminen.

15 SUUN TERVEYDENHUOLTO Nykytila Haasteet Vahvuudet Viisi hammashoitolaa (Näsi + 4 koulua). Vastaanotto arkisin klo Perushoito hammaslääkärin, hammashoitajan tai suuhygienistin vastaanotolla. Ennaltaehkäisevä hoito. Erikoishoito (oikomishoito, suukirurgia, hampaiden kiinnityskudosten hoito). Ostopalveluna virka-ajan ulkopuolinen päivystys ja erityishammashuolto. Kysyntä kasvaa (Kelakorvausten leikkaukset). Kasvu 7,3 prosenttia Jonotusaika kiireettömään hoitoon edelleen keskimäärin kaksi kuukautta, vaikka odotusaika on lyhentynyt merkittävästi. Asiakastyytyväisyys. 93 % asiakkaista tyytyväisiä (Happy or not -kysely). 93 % asiakkaista suosittelisi palvelua. Kiitosta saavat erityisesti henkilökunnan ammattitaito ja palvelualttius sekä ajanvarauksen toimivuus (asiakaskysely 2016). Tekstiviestipalvelun käyttöönotto vuonna 2015 on vähentänyt huomattavasti peruuttamattomia käyntejä ja tehostanut tätä kautta toimintaa.

16 SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITYSTYÖ Palveluiden keskittäminen Näsiin 2017 Edellyttää lisähuoneiden remonttia. Koululaiset saavat palvelua liikkuvan hoitoyksikön avulla. Sujuva suuklinikka -malli 2017 Asiakas saa tutkimuksen ja hoidon mahdollisuuksien mukaan yhdellä hoitokerralla. Asiakas saa aikaikkunan, jonka aikana hoito alkaa. Täsmällinen aika tekstiviestillä puoli tuntia ennen hoidon alkua. Monihuonemalli: henkilökunta siirtyy potilaan hoitotarpeen mukaan (tietojärjestelmä). Hoidon pituus ja ajankohta joustavat. Seuraava hoito käynnistyy heti edellisen valmistuttua. Myös perinteinen vastaanotto jatkuu. Oma päivystys ja iltavastaanotto Tavoitteena on vähentää päivystyskäyntejä yksityisillä ostopalvelutuottajilla.

17 MUU KEHITYSTYÖ Terveyttä edistävät vastaanotot Tällä hetkellä terveystarkastukset omaishoitajille ja työttömille. Tarkoitus laajentaa juuri eläköityneisiin, 40-vuotta täyttäneisiin miehiin ja 50 vuotta täyttäneisiin naisiin. Ravitsemusneuvonta ja ryhmätoiminta yhteistyössä muiden palveluiden ja kolmannen sektorin kanssa. Seulontatutkimukset: rintasyöpä ja kohdunkaulansyöpä. Tarkoitus lisätä resursseja. Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistetään terveysasematoiminnan kanssa. Tavoitteena madaltaa kynnystä hakeutua palveluihin. Kiireellinen ja kiireetön vastaanotto. Jatkossa myös keskitetty ajanvaraus. Tiivis yhteistyö nuorten palveluiden, mielenterveysja päihdetyön erityispalveluiden ja erikoissairaanhoidon kanssa. Palvelutarpeen arviointi ja hoitoonohjaus Tavoitteena lisätä digitaalisia palveluja (mm. sähköinen ajanvaraus, chat). Keväällä 2017 käynnistyy keskitetty moniammatillinen palvelutarpeen arviointi-, ohjaus- ja neuvontakeskus: terveysasemapalvelut, suun terveydenhuolto, sosiaaliohjaus. Keskittyy erityisesti niiden asiakkaiden palveluohjaukseen, jotka tarvitsevat moniammatillista palvelua eivätkä löydä palvelua muualta. Omahoito ja digitaaliset palvelut Porvoo saa käyttöön sähköisiä omahoitopalveluita vaiheittain vuoden 2017 ja 2018 aikana Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut eli ODA-hankkeen kehitystyön kautta. Jatkossa asiakkaat voivat asioida myös verkossa ja mobiilisti ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköisissä palveluissa voidaan arvioida monia oireita ja vaivoja sekä antaa itsehoito-ohjeita tilanteissa, joissa ammattilaiskontaktia ei tarvita.

18 Diagnostiset palvelut ja lääketieteelliset tukipalvelut Laboratorion näytteenottopalvelut HUSLAB. Kuvantamispalvelut HUS- Kuvantaminen. Välinehuoltopalvelut HUS- Desiko. Lääkehuolto HUS-Apteekki. Hoitotarvikkeet sekä kiireettömät potilaskuljetukset HUS-Logistiikka. MUUT PALVELUT Tukipalvelut Palkanlaskenta, it- ja puhelinpalvelut sekä talous- ja käännöspalvelut tuottaa hallintopalvelukeskus. Siivous- ja kunnossapitopalvelut ostetaan liikelaitos Porvoon Tilapalveluilta. Muut tukipalvelut tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnossa sekä kaupungin yleishallinnossa. Työterveyspalvelut Liikelaitos Kuninkaantien työterveys toimii Porvoon kaupungin organisaatiossa. Tarjoaa palveluja myös Sipoolle, Askolalle ja Pornaisille ja alueen yrityksille. Toimipiste Porvoossa ja Sipoossa. Yli 70 prosenttia tuotoista muodostui lakisääteisistä, ennaltaehkäisevistä työterveyshuollon palveluista. Vuonna 2015 toiminta tappiollista toisin kuin neljänä edellisenä vuonna. Yhteistyötä lisätty perusterveydenhuollon kanssa.

19 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ SELVITYKSEN KOHTEENA OLEVISSA PALVELUISSA YHTEENSÄ NOIN 130 HENKILÖTYÖVUOTTA Terveysasemapalvelut 58,5 henkilötyövuotta. Suun terveydenhuolto 59 henkilötyövuotta. Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa 5 henkilötyövuotta. Terveyttä edistävien vastaanotot 4 henkilötyövuotta. Tavoitteena on lisätä henkilöstöä terveyttä edistäviin palveluihin. Palvelutarpeen arviointi- ja neuvontatyöhön on tarkoitus kohdentaa noin 4 henkilötyövuotta. 19

20 Juridiset reunaehdot ja hankintamenettely Mitä määräaika tarkoittaa eri yhtiöittämisvaihtoehtojen kannalta? Minkälainen toimivalta kaupungilla on sote-palveluissa väliaikaishallinnon aikana ? Kuinka kaupunki voi varautua osakeyhtiön osakkeiden siirtymiseen kunnilta maakunnalle? 20

21 KUNTIEN TOIMIVALTA JÄLKEEN MAAKUNTIEN VÄLIAIKAISHALLINNON AIKANA Kunnalla päätösvalta: kunta voi päättää yhtiöittää sote-palveluita. (Käytännössä rajoituksia rajoituslain ja voimaanpanolakiehdotuksen perusteella) Maakunnalla päätösvalta. Maakuntien väliaikaishallinto

22 Kaupungin päätösvalta Kaupunki voi perustaa oman tai yhteisyrityksensä toimivan sote-yhtiön myös jälkeen, mutta kuitenkin ennen Porvoossa yhtiöitettäväksi suunniteltu kokonaisuus on arvoltaan alle 50 prosenttia vuosittaista sotekäyttötalousmenoista, eli rajoituslain tarkoittamaa irtisanomisehtoa ei tarvita. 22

23 OSAKKEIDEN SIIRTYMINEN Lakiehdotukset lähtevät siitä, että kunnan omistamat osakeyhtiön osakkeet siirtyvä maakunnalle korvauksetta, jos yhtiön tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen. Castrén & Snellmanin selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että kaikki kuntien osakeomistus siirtyy maakunnille, riippumatta siitä, onko kaupungilla enemmistö- vai vähemmistöosuus yhtiössä. Voimaanpanolain omaisuuden siirtymistä koskevista säännöksistä on esitetty myös tulkinta, jonka mukana kunnan osakeomistus ei siirtyisi maakunnalle, jos omistusosuus olisi alle 20 prosenttia, eli yhteisyritys ei olisi enää kunnan osakkuusyhteisö. Tässä mallissa kunta menettäisi kuitenkin osakeyhtiölain vähemmistöosakkaille tarjoaman suojan, kun yli kaksi kolmasosaa osakkeista omistava yksityinen kumppani voisi tehdä myös kaikki sellaiset päätökset, jotka edellyttävät määräenemmistöä. Jos kaupunki päättää perustaa yhteisyrityksen, tulisi kilpailutusvaiheessa käytävissä neuvotteluissa tutkia joka tapauksessa kaupungin mahdollisuudet säilyttää omistuksensa yhteisyrityksessä mahdollisimman suurella osuudella hyödyntämällä yhtiö- ja sopimusoikeudellisia menettelyjä. 23

24 Hankintaprosessi ALUSTAVA TARJOUSPYYNTÖ Hankintamenettely käynnistyy alustavassa tarjouspyynnön julkaisemisella. Siinä esitetään kaupungin käsitys hankinnan kohteesta ja hankinnan keskeisimmistä ehdoista. NEUVOTTELUVAIHE Ehtoja täsmennetään hankintamenettelyn aikana käytävien neuvottelujen perusteella. HANKINTAPÄÄTÖS Hankintaprosessissa kuluu niin paljon aikaa, että päätöksen yhtiökumppanin valinnasta tekee uusi kaupunginvaltuusto. HANKINNAN KESKEYTTÄMINEN? Uusi kaupunginvaltuusto on sidottu nykyisen valtuuston tekemiin hankintaa koskeviin linjauksiin. Hankinnan keskeyttäminen edellyttää hankintalaissa säädettyjen edellytysten täyttymistä. Keskeyttämistä ei voida tehdä pelkän poliittisen harkinnan perusteella. 24

25 Yhtiöittämisessä näiden sopimusten sisältö on erittäin tärkeä asia. Palvelusopimus ja osakassopimus määrittelevät mitä palveluita kaupunki tilaa yhtiöltä ja mitä ehtoja palveluiden toimittamisessa sovelletaan. Palvelusopimuksessa sovitaan mm. palveluntuottajan velvollisuuksista ja vastuista, palvelun laadusta, henkilöstön asemasta, palveluiden kielestä, tukipalveluiden tuottamisesta ja alihankinnoista sekä vahinkovastuista. Yhtiöjärjestys määrittää säännöt, joiden vastaisesti yhtiö ei voi toimia ainakaan ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Osakassopimuksessa sovitaan mm. liiketoiminnan järjestämisestä ja hallinnosta, osakkaiden keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä osakkeiden omistamisesta ja mahdollisista myyntiä koskevista rajoituksista. 25

26 Henkilöstön asema ja siirtyminen 26

27 SOTE-HENKILÖSTÖN ASEMA JA TYÖTEHTÄVÄT MUUTTUVAT JOKA TAPAUKSESSA SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN MYÖTÄ Työpaikkaa ja työnantajaa joudutaan todennäköisesti jatkossa vaihtamaan entistä useammin. Sote-henkilöstöllä on tulevaisuudessa monenlaisia työnantajia. Henkilöstön siirtymät voivat olla vaiheittaisia. Ensin työpaikkana voi olla esimerkiksi maakunnan liikelaitos, sitten maakunnan omistama osakeyhtiö ja yksityinen yhtiö. Asiakkaan valinnanvapaus ja palveluiden yhtiöittämispakko: kaikki valinnanvapauden piirissä työskentelevät siirtyvät yhtiöihin. Kuinka asiakas käyttäytyy ja valitsee palvelut? Miten tämä vaikuttaa työntekijöiden asemaan? 27

28 HENKILÖSTÖN SIIRTYMINEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen alkaen. Tukipalvelun työntekijä siirtyy, jos yli puolet tehtävistä liittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin. Maakuntiin siirtyy yhteensä noin työntekijää. Uudellamaalla maakuntaa siirtyy yli työntekijää. Porvoon sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy maakuntaan noin 830 henkilötyövuotta sekä tukipalveluista kymmeniä henkilötyövuosia (mm. hallinto-, ICT-, ruokahuolto- ja siivoustehtäviä). 28

29 Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat palvelussuhteeseensa liittyvät oikeudet ja velvollisuudet Henkilöstön siirtyminen Maakunta Liikkeenluovutuksen periaatteet. Kaupungin oma yritys Liikkeenluovutuksen periaatteet. Yhteisyritys Liikkeenluovutuksen periaatteet. 29

30 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA PALVELUSSUHTEEN EHDOT MAAKUNTA Henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltija- sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä. Soveltamisalaa laajennetaan siten, että se koskee myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin ja kunnallisen ja maakunnallisen alan työehtosopimusten piiriin. 30

31 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA PALVELUSSUHTEEN EHDOT KAUPUNGIN OMA YHTIÖ JA YHTEISYRITYS Uusi työnantaja on velvollinen noudattamaan kaupunkia sitovan työ- tai virkaehtosopimuksen määräyksiä sopimuskauden loppuun asti (KVTES ja lääkärisopimus). Jos yhtiöittäminen tapahtuu jälkeen, sitoisivat uudet työ- ja virkaehtosopimukset perustettavaa yhtiöitä uuden sopimuskauden loppuun asti. Sopimuskauden päättymisen jälkeen siirrytään soveltamaan uutta työnantajaa sitovaa työ- tai virkaehtosopimusta. Kaupungin kokonaan omistama yritys voisi ottaa käyttöön kunnallista työ- ja virkaehtosopimusta vastaavan AVAINTES:n. Yhteisyrityksessä yksityisen alan TES. Yksityisellä puolella ei ole yleistä lääkärien työehtosopimusta, jonka kaupungin oma tai yhteisyritys voisi ottaa käyttöön. 31

32 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA PALVELUSSUHTEEN EHDOT KAUPUNGIN OMA YRITYS JA YHTEISYRITYS Paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä kaupungilta yritykselle, ja ne sitovat yritystä kuten kaupunkia. Paikallisten sopimusten irtisanomisaika on kolme kuukautta. sopimus lääkäreiden käynti- ja toimenpidepalkkioiden maksamisesta sopimus liukumavapaiden antamisesta sopimus lomarahan maksamisesta sopimus lääkäriohjaus- ja koulutuspalkkioiden maksatuksesta sopimus ohjaavan hammaslääkärin palkkiosta sopimus tilapäisen työvoiman palkkaamisesta. Vuosilomasta ei ole sovittu erikseen, joten vuosilomien määräytymisessä noudatetaan yleistä virka- ja työehtosopimusta. Vuosilomaoikeuden määräytyminen muuttuu yrityksen noudattaman työehtosopimuksen mukaiseksi. Yksityiset palveluntuottajat korostivat vuoropuheluissa, että yhteisyrityksellä on todennäköisesti mahdollisuus tarjota henkilöstölle sellaisia lisäetuja ja joustoja, joihin kunnalla tai maakunnalla ei ole mahdollisuutta. 32

33 ELÄKE-ETUUDET Maakunnat ja maakuntien liikelaitokset tulevat Kevan jäsenyhteisöiksi. Keva huolehtii henkilöstön eläketurvasta. Maakuntien yhtiöt ja yhteisyritys: yrityksen valitsema työeläkevakuuttaja. Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin. Lisäeläke-etuudet: Työntekijöillä, joiden kunnallinen työ on alkanut ennen vuotta 1993, on mahdollisuus niin sanottuihin lisäeläke-etuihin. Lisäeläke-etuudet tarkoittavat korkeampaa eläkettä ja henkilökohtaista eläkeikää yleisen eläkeiän sijaan. Kun eläkevakuuttajana ei ole Keva, lisäeläke-etuudet raukeavat ellei niiden säilyttämisestä sovita erikseen. Lisäeläketurva on mahdollista kuitenkin ostaa yksityiseltä henkivakuutusyhtiöltä. 33

34 LÄÄKÄRIKOULUTUSSOPIMUS Porvoon terveyskeskus on Helsingin yliopiston koulutusterveyskeskus. Koulutusyhteistyöllä turvataan uusien lääkärien rekrytointi ja mahdollistetaan lääkärien erikoistuminen. Nykyisten lakien ja asetusten mukaan koulutuskorvausta ei voida maksaa yritykselle. Sitä voidaan maksaa vain kunnalle ja kuntayhtymälle. Asetus tulee muuttumaan sote-uudistuksen yhteydessä, mutta todennäköisesti ei ennen vuotta Lääkärikoulutusyhteistyö yliopistojen kanssa on elintärkeä myös yhtiömuotoisessa toiminnassa. Vuoden 2018 lopulla lääkärikoulutussopimuksiin liittyvät asiat tulisi olla valtakunnallisesti ratkaistuna. Jos yritys perustetaan vuoden 2018 loppupuolella, turvataan lääkärikoulutusyhteistyö ja lääkäreiden opintosuoritusten kertyminen edelleen vuonna

35 SOTE-KESKUKSEN PALVELUT (KAUPUNGIN OMA YHTIÖ TAI YHTEISYRITYS) Ennen vuotta 2019 perustetussa yhtiössä kaupunki ostaisi yhtiöltä sote-palveluita määräaikaisella sopimuksella. Kaupungin ja yhtiön välille solmittaisiin palvelusopimus, jossa määriteltäisiin mm. palveluiden laajuus, määrä ja laatu. Yhtiö tuottaisi palveluita, jotka ovat kaupungin nykyisten palveluiden kaltaisia. Asiakkaita hoidettaisiin pitkälti samoin periaattein kuin nykyisin. 35

36 Kilpailukykyinen toimintaja palvelukonsepti 36

37 YHTIÖN PALVELUKOKONAISUUS Valinnanvapautta koskeva lakiluonnos julkaistiin vasta Valinnanvapaus määriteltiin luonnoksessa laajemmaksi kuin aikaisemmassa virkamiesesityksessä. Valinnanvapauden toisessa vaiheessa vuosina suoran valinnan palveluiden piiriin tulee laajan perustason palveluita, mm. erilaiset erikoislääkäreiden konsultaatiot ja vastaanottotoiminta, tilapäiset ja lyhytaikaiset sosiaalipalvelut sekä suun terveydenhuollon palveluita täydentävät erikoishammaslääkäripalvelut. Yhtiöitettävän palvelukokonaisuuden tulisi noudattaa valinnanvapauden laajaa tasoa. Perustettavan yhtiön tulisi pystyä myöhemmin laajentamaan tarjoamaansa palvelukokonaisuutta. Tämä varmistaisi yhtiön toimintamahdollisuudet ja kilpailukyvyn parhaalla tavalla. Työterveyden liittäminen yhtiöitettävään kokonaisuuteen voisi olla kilpailuetu asiakasohjauksen kannalta. Työterveys tulee joka tapauksessa yhtiöittää viimeistään vuonna

38 KILPAILUKYKYINEN TOIMINTAKONSEPTI KIELI Laajempi kaksikielinen palvelu. PALVELUVALIKOIMA Palvelut sekä paljon palveluita käyttäville asiakkaille että satunnaiskävijöille. Paljon palveluita käyttäville on jo kehitetty toimivia asiakasprosesseja. DIGITAALISET PALVELUT. SIJAINTI JA TOIMITILAT Aito ja kasvava kaupunki, keskeinen asiointikeskus itäisellä Uudenmaalla. Joustavat, asiakaslähtöisesti suunnitellut ja tehokkaat toimitilat keskeisellä paikalla. JOHTAMINEN KEHITYSMYÖNTEINEN HENKILÖSTÖ KILPAILUKYKYISET TUKIPALVELUT Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailukyvyn elementtejä ovat palveluiden hyvä saatavuus ja laadukkaat asiakaslähtöiset palvelut. Yhtiön olemassaolon edellytys on, että asukkaat valitsevat sen palvelut. Yhtiön tulee toimia siten, että asukkaat kokevat sen luotettavaksi paikalliseksi toimijaksi. 38

39 Vaikutuksia Porvoon kaupunkiin? 39

40 SOTE-KIINTEISTÖT Porvoon kaupungin toimintaan, sotekiinteistöihin ja tukipalveluihin kohdistuu suuria vaikutuksia ja riskejä sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä, yhtiöittää Porvoon kaupunki sote-palveluita tai ei. Kuntien rakennukset eivät siirry sote-uudistuksen yhteydessä maakunnille, vaan maakunnat vuokraavat kunnilta toimitilat. Osa kiinteistöistä jää kuitenkin vuokraamatta ja kuntien vastuulle. Näihin rakennuksiin kuntien on löydettävä uudenlaista toimintaa tai ne on poistettava käytöstä. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyy siis vaara, että uudistuksen myötä käyttämättä jäävät sote-kiinteistöt jäävät kaupungin taloudelliseksi rasitteeksi, vaikka tulevaisuudessa Porvoon kaupungilla ei ole enää mitään perusteita omistaa sote-kiinteistöjä. Kaupungin olisi todennäköisesti tarkoituksenmukaisinta yhtiöittää ne kiinteistöt, joita tarjottaisiin maakunnalle. Kaupungin tulee vuoden 2017 aikana määritellä strategia, jolla voidaan hallita sote-uudistuksen kiinteistöriskejä. Lähtökohta on, että kaupunki sitoutuu pitkäaikaisesti vain sellaiseen kiinteistöomistukseen, joka palvelee kaupungin ydintehtäviä. Muutoin keskeisenä riskienhallintakeinona on omistuksesta luopuminen. Jos kaupunki päättää perustaa sote-palveluja tuottavan yhteisyrityksen, tulisi kiinteistöasiat ottaa huomioon kilpailutus- ja neuvotteluprossissa, kun hankitaan sote-yhtiölle yhteistyökumppani. Neuvotteluissa tulee huomioida myös sosiaalitoimen vuokratilat ja niiden irtisanomisajat. 40

41 SOTE-YHTIÖN VAIKUTUKSET KAUPUNGIN TUKIPALVELUILLE JA KIINTEISTÖILLE? On mahdollista, että sote-yhtiö ei hankkisi lainsäädännöllisistä tai taloudellisista syistä tukipalveluita Porvoon kaupungilta. Kaupungin omaan organisaatioon voisi jäädä käyttämätöntä tuotantokapasiteettia. Merkittävimmät tukipalveluita koskevat taloudelliset vaikutukset liittyvät kiinteistöihin, hallintopalvelukeskuksen palveluihin ja liikelaitos Porvoon tilapalveluiden palveluihin. Näiden palveluiden vuosittaiset taloudelliset vaikutukset ovat yhteensä euroa. 41

42 RISKIEN ARVIOINTI: PORVOON KAUPUNGIN TAVOITTEIDEN JA HYÖTYJEN NÄKÖKULMASTA YHTEISYRITYS OLI ENSISIJAINEN VAIHTOEHTO Arviointi oli vaikeaa, koska se tehtiin vaiheessa, jossa sote-lainsäädäntö oli edelleen keskeneräinen. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuudessa ei nähty eroja eri vaihtoehtojen välillä. Kertakustannusten, investointien ja pysyvien lisäkustannusten näkökulmasta parhaaksi arvioitiin vaihtoehto, jossa Porvoo ei yhtiöitä omia sote-palveluitaan. Pysyvien lisäkustannusten osalta ei Porvoon omassa yhtiössä ja yhteisyrityksessä arvioitu olevan eroja. Palvelutuotannon näkökulmasta parhaimmaksi vaihtoehdoksi arvioitiin yhteisyritys. Heikoimmaksi arvioitiin vaihtoehto jossa Porvoo ei yhtiöitä sote-palveluja. Yhteisyrityksessä arvioitiin paremmiksi toiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen edellytykset keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Myös päätöksenteon ketteryydessä ja nopeudessa, toiminnanohjauksen ja seurannan sekä hankintatoimen tehokkuuden arvioinnissa yhteisyritys arvioitiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Yhteisyrityksen aseman nähtiin olevan vakain sote-uudistuksen muutosprosessin edetessä. Taloudellisia riskejä kaupungille syntyy erityisesti arvonlisäverokohtelusta. Molemmissa yhtiöittämisvaihtoehdoissa kustannuksia syntyisi kertaluonteisesti noin euroa, kun toiminta siirtyisi yhtiöön. Osakeyhtiön toiminnan aikainen ylimääräinen alv-kustannus olisi arviolta noin euroa vuodessa. Tämä riski lievenee, jos toiminta yhtiöitetään vasta vuoden 2018 loppupuolella, koska todennäköisesti alv-laki tulee muuttumaan sote-uudistuksen yhteydessä, kun sote-toimintaa yleisesti yhtiöitetään. Kilpailuilla markkinoilla toimivat yhtiöt eivät voi olla verokohtelun osalta toisiinsa nähden eriarvoisessa asemassa omistusmuodon eroavaisuuksien vuoksi. 42

43 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Asiakkaiden valinnanvapaus ja palveluiden yhtiöittämispakko tulevat muuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoa aivan perustavalla tavalla. Merkittävä osa kuntien ja sairaanhoitopiirien nykyisin tuottamista sote-palveluista tuotetaan jatkossa yhtiöissä. Projektiryhmä näkemys on, että Porvoon kaupungin kokonaan omistama yhtiö on vaihtoehtona riskialttein. Yhtiön tulevaisuus olisi epävarma, ja sen saattaminen kilpailukykyiseksi ennen markkinoiden avautumista olisi haasteellista. Yhtiömuotoisessa toiminnassa saavutetaan johtamisen ja päätöksenteon ketteryyteen liittyviä etuja. Yhteisyritysmallissa yhteistyökumppanin tarjoama osaaminen ja resurssit täydentäisivät kaupungin osaamista, ja kehitystä voitaisiin nopeuttaa. Kumppanin kanssa pystyttäisiin tekemään digiloikka nopeammin. Yhteisyritys voisi myös tuoda henkilöstölle etuja ja joustoja sekä tarjota monipuolisempia työ- ja palkitsemismahdollisuuksia. Yhteisyrityksessä niin palvelusopimus kuin osakassopimus tulisi tehdä niin, että ne turvaavat paikalliset tavoitteet. Molemmat asiakirjat sitovat myös tulevaa järjestäjää, vaikka vähemmistöomistus yhtiöstä siirtyisi maakunnalle. Yhtiön toiminta tulevaisuudessa riippuisi myös siitä, miten valinnanvapaus käytännössä toimisi ja millaiset markkinat alueelle muodostuisivat. 43

44 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Yhtiöitettävän palvelukokonaisuuden tulisi noudattaa valinnanvapauden laajaa tasoa. Perustettavan yhtiön tulisi pystyä myöhemmin laajentamaan tarjoamaansa palvelukokonaisuutta. Tämä varmistaisi yhtiön toimintamahdollisuudet ja kilpailukyvyn parhaalla tavalla. Työterveyden liittäminen yhtiöitettävään kokonaisuuteen voisi olla kilpailuetu asiakasohjauksen kannalta. Yhtiö vakauttaisi tilannetta Porvoon alueella suoran valinnan palveluiden osalta sote-uudistuksen toteutumisvaiheessa. Uudenmaan alue tulee olemaan vuodesta 2019 eteen suuren myllerryksen keskellä. Alue on suuri, ja sen palvelutuotannon tehostamistarpeet ovat suuret, kun arviolta 140 miljoonaa euroa nykyisestä sote-rahoituksesta siirtyy uudistuksen myötä muihin maakuntiin. Maakunnan on pystyttävä yhtä aikaa leikkaamaan rahoitusta, yhtiöittämään palvelutuotantoa ja siirtämään henkilöstöään julkisiin yhtiöihin. Keskusteluissa on kyseenalaistettu myös tulevien julkisten yhtiöiden kilpailukyky ja elinmahdollisuudet. 44

45 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Yhtiöittämistä ei tarvitse toteuttaa mennessä. Kaupungilla on päätösvalta asiassa vuoden 2019 alkuun asti. Aikataulullisesti yhtiöittäminen olisi järkevintä tehdä vasta vuoden 2018 loppupuolella näin haittavaikutukset minimoitaisiin parhaiten. Voidaan olettaa, että valinnanvapauden voimaantulo ei toteudu Uudenmaan maakunnassa vielä vuoden 2019 alussa. Vuoden 2018 loppupuolella perustettava yhtiö ehtisi kuitenkin edelläkävijänä markkinoille, ja sillä olisi paremmat mahdollisuudet menestyä valinnanvapausmarkkinoiden avautuessa. Aikataulu mahdollistaisi yhteisyritysvaihtoehdossa myös hankinnan kiireettömämmän valmistelun, ja toiminnan haltuunoton valmisteluun jäisi enemmän aikaa. Hankintamenettelyn perusteelliseen toteuttamiseen neuvotteluineen arvioidaan menevän noin vuosi. Myös nyt avoinna oleviin sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännön kysymyksiin ehdittäisiin saada näin varmistuksia. Esimerkiksi tukipalveluiden hankintaan ja yliopiston lääkärikoulutussopimukseen liittyvät asiat saataisiin luultavasti ratkaistuna, ja näin turvattaisiin lääkärikoulutusyhteistyö edelleen vuonna