PORVOON OMA ERILLISSELVITYS SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA

Transkriptio

1 PORVOON OMA ERILLISSELVITYS SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA KH Valmistelu ja lisätiedot: kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, puh , sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme, puh , terveyspalveluiden johtaja Kati Liukko. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut selvitystyöryhmän loppuraportin (2016:37) Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset. Molempiin tehdyt kirjaukset tulevat merkittävällä tavalla vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen nykyisiin perusperiaatteisiin. Uusien lakien on tarkoitus astua voimaan , johon asti kunnilla on nykyisen lainsäädännön mahdollistama toimivalta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nykyjärjestelmässä Porvoon kaupunki on sekä julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjä että pääasiallinen tuottaja ja rahoittaja. Lakiehdotukset lähtevät siitä, että kunnat eivät enää jatkossa järjestä tai tuota sote-palveluja. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä henkilöstö siirtyvät alueellisesti nykyisiä maakuntia vastaaville uusille itsehallinnollisille maakunnille. Kaupunkien ja kuntien kannalta yksi keskeisimmistä muutoksista on siis sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisen vastuun poistaminen kunnilta ja rahoitusvastuun siirtyminen kokonaan valtiolle kuntien verotuloja ja valtionosuuksia vähentämällä. Toinen suuri muutos liittyy asiakkaiden valinnanvapauteen ja maakunnan palveluiden yhtiöittämisvelvollisuuteen. Lakiehdotusten mukaan maakunnalla on velvollisuus yhtiöittää palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan laajan valinnanvapauden piirissä. Palvelujen tuottajina voisi olla vain joko tuleva maakunta, kolmannen sektorin toimija tai yksityinen taho, mutta ei kunta. Tämänhetkisen tiedon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on jatkossa tavoitteena laaja valinnanvapaus, ja asukkaat saavat oikeuden valita sosiaali- ja terveyspalveluiden asiointipaikan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Asukas valitsee jatkossa ensisijaiseksi asiointipaikakseen sosiaali- ja terveyskeskuksen. Keskus vastaa määriteltyjen peruspalveluiden tuottamisesta ja suorittaa lisäksi muita palveluja koskevan ammatillisen tarpeen arvioinnin. Sote-keskukset tuottavat palvelunsa osakeyhtiömuodossa, ja niiden omistajina voivat olla siis tuleva maakunta, kolmannen sektorin toimija tai yksityinen taho. Palveluntuottajat hyväksyy Valvira, eikä kunnilla ole vaikutusmahdollisuutta palveluntuottajiin omalla alueellaan. Erikoissairaanhoidon osalta valinnanvapauden vaikutus tullee olemaan vähäisempi. Porvoon kaupungin tällä hetkellä tuottamista

2 sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista valtaosa, arviolta vähintään puolet, kuuluu valinnanvapauslainsäädännön piiriin, ja niiden tuottaminen tulee siis lakiehdotusten mukaan järjestää yhtiömuodossa riippumatta omistussuhteista. Asiakkaiden valinnanvapautta koskevat ratkaisut ovat toistaiseksi kuitenkin vielä epäselviä, koska varsinainen lakiehdotus julkaistaan vasta marraskuussa. Lakiehdotukset lähtevät tässä vaiheessa siis siitä, että jatkossa keskeinen osa sote-palveluista tuotetaan yhtiöissä, joiden omistajana voivat toimi maakunnat, yksityinen tai kolmas sektori. Suomen Kuntaliiton hallitus on kuitenkin juuri linjannut, että myös kunnilla tulisi olla mahdollisuus tuottaa palveluita omistamissaan yhtiöissä. Kuntaliiton hallitus käsitteli sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin lausuntopyyntöä ja siihen hahmoteltuja alustavia vastauksia. Tämän työn on tarkoitus tukea kuntia niiden laatiessa parhaillaan lausuntojaan uudistuksesta. Kuntaliiton alustava linjaus lausunnoksi on, että "Kunnilla tulee olla mahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden piirissa olevien palveluiden tuottamiseen omistamissaan yhtiöissa." Lakiluonnokset ja uudistuksen toteuttamistapa ovat siis edelleen monilta osin varsin epäselviä. Uudistuksen valmistelu ei ole edennyt myöskään Uudenmaan alueella. Porvoo on mukana Uudenmaan maakunnan sote-valmisteluryhmissä, mutta uudistuksen valmistelu on viivästynyt myös siitä syystä, että pääkaupunkiseudun kaupungit neuvottelevat omasta erillisratkaisusta. Porvoon kaupunki on kehittänyt sote-palveluitaan viime vuosina voimakkaasti ja pystyy nykyään tuottamaan sote-palvelunsa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tavoitteena on, että kehitys jatkuu, ja Porvoon alueella tarjotaan tulevaisuudessakin alueen asukkaiden tarpeista lähteviä palveluja. Asiakkaiden valinnanvalinnanvapautta koskeva lainsäädäntö synnyttää kuitenkin täysin uuden tilanteen. Porvoon pyrkii tässä epäselvässä tilanteessa valmistautumaan sote-uudistukseen. Kaupungin kannattaa olla mukana edelläkävijänä luomassa sellaisia uusia asiakaslähtöisiä ratkaisuja, joka sopivat tulevan sote-uudistuksen tavoitteisiin ja ottavat huomioon Porvoon alueen ja asukkaiden edut parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat merkittävää yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa, ja niiden paikallisella toimivuudella ja olemassaololla on selkeä merkitys alueen elinvoimaisuudelle. Porvoon kaupungin mukanaoloa uudistusta edistävässä hankkeessa on pidettävä merkittävänä panostuksena myös alueen elinvoiman edistämiseen. Tätä taustaa ja näitä tavoitteita vasten kaupungin on tarkoituksenmukaista ryhtyä tekemään erillisselvitystä, jossa kartoitetaan Porvoon kaupungin valmiutta, kykyä ja halukkuutta osallistua sote-palvelujen tuotantoon joko kaupungin kokonaan omistaman tai jonkin toisen toimijan kanssa yhdessä omistaman yhtiön kautta (yhteisyritys). Tarkoitus on selvittää, voidaanko lainsäädännön muuttumisesta aiheutuvaan markkinamuutokseen

3 vastata perustamalla kaupungin kokonaan tai osittain omistama kilpailukykyinen toimija, joka pystyy tasavertaisesti kilpailemaan muun yksityisen tai julkisen palveluntuotannon kanssa. Samalla voitaisiin tarjota kuntalaisille aito valinnanvapauden mahdollisuus sekä turvata osaltaan paremmin myös kuntalaisten kielelliset oikeudet. On todennäköistä, että jos yhtiö ja sen palvelu- ja liiketoimintakonsepti on hyvin suunniteltu ja sillä on jo valmiiksi hyvä paikallinen markkina-asema, on yhtiöllä etulyöntiasema tulevassa avoimessa kilpailutilanteessa, jossa kaikki perustason sote-toimijat joutuvat toimimaan tulevaisuudessa. Selvityksessä tulee ottaa kantaa ainakin seuraaviin asioihin: mitä sosiaali- ja terveyspalveluita voi ja kannattaa yhtiöittää Porvoossa (toimintakonsepti) miten yhtiöittäminen tulisi tehdä, mitkä ovat hankkeen juridiset reunaehdot minkälaisella toimintakonseptilla voisi syntyä kilpailukykyinen ja elinvoimainen soteuudistuksen lähtökohtiin soveltuva yhtiö tulevan yhtiön taloudellinen arvo, ajantasainen kustannuslaskenta ja hinnoittelutieto henkilöstön asema hankita-asiakirjojen ja keskeisten sopimusasiakirjojen valmistelu taloudelliset ja toiminnalliset riskiarviot Lakiehdotuksen mukaan maakunnalle siirtyisi kaikki sellainen irtain omaisuus, joka selkeästi liittyisi sen järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan, kuten erilaiset koneet ja kalustot sekä materiaalit. Ehdotus lähtee siitä, että maakunnalle siirtyvät myös kunnan omistamat osakeyhtiön osakkeet, jos yhtiön tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen. Selvityksen yhteydessä pitää varautua myös tähän osakeyhtiöiden osakkeiden haltuunottoon liittyvään kirjauksen erilaisten asiantuntijaselvitysten (mm. osakeyhtiölainsäädäntö) avulla. Porvoon sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat 163 miljoonaa euroa vuonna 2016, josta erikoissairaanhoidon kustannukset ovat noin 55 miljoonaa euroa. Henkilöstöä on noin 830. Yhtiöitettävä toiminta voisi olla volyymiltaan lähtökohtaisesti enintään noin puolet sosiaali- ja terveystoimen kokonaisbudjetista, todennäköisesti määrä jäisi selkeästi vähäisemmäksi. Yhtiöitettävät palvelut ja yhtiön toimintakonsepti tarkentuvat selvityksen aikana. Yhtiö vastaisi minimissään valmisteilla olevan lainsäädännön tarkoittaman perusyksikön eli sote-keskuksen palveluista, kuten esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluiden avovastaanottotoiminnasta. Lähtökohtaisesti kyse on siis sellaisesta toiminnasta ja palveluista, jotka voisivat toimia yhtiömuotoisesti jo nykyäänkin tai ilman tulevaa sote-uudistustakin. Periaatteena on, että yhtiöön siirtyvien palveluprosessien pitää olla kunnossa.

4 Mikäli tehdyn selvityksen ja valmistelun jälkeen edetään yhtiön perustamiseen, niin on syytä harkita myös työterveyspalvelujen sisällyttämistä kokonaisuuteen. Valinnanvapautta koskevien lakiehdotusten täsmennyttyä on syytä selvittää, voisiko yhtiön toimintaa laajentaa myös muihin sote-palveluihin. Yhtiö voisi hakea myöhemmin kasvua myös alueellisesti Porvoon ulkopuolelta ja palvella esimerkiksi itäisen Uudenmaan asukkaita. Olennaista on, että kehitettävä malli on toimiva suhteessa sote-uudistuksen tavoitteisiin, kuten tasa-arvoisiin palveluihin, lähipalvelujen säilyttämiseen, hyvinvointipalvelujen integraatioon ja asiakkaiden laajaan valinnanvapauteen. Mallin tulee myös toimia tilanteessa, jossa sote-uudistus ei nykymuotoisena jostain syystä toteudu. Tavoitteena on, että henkilöstö siirtyy uuden yhtiöön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle niin, että luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Selvityksen käynnistämisestä on keskusteltu syksyn aikana mm. sosiaali- ja terveyslautakunnassa, kaupunginvaltuuston ryhmien puheenjohtajien kokouksessa sekä kaupunginhallituksessa. Selvitys päätettiin tuoda virallisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn kaupunginhallituksen seminaarissa käydyn keskustelun jälkeen. Selvityksen käynnistämisestä keskusteltiin myös valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksessa Selvitys on tarkoitus tehdä loka-tammikuuna aikana. Tämän jälkeen kaupunginvaltuusto päättää hankkeen etenemisestä. Jos yhtiöittämisen päädytään, on uusi yhtiö tarkoitus perustaa viimeistään kesäkuussa Kaupunginhallitus toimii selvityksen poliittisena ohjausryhmänä tai nimeää erillisen ohjausryhmän, jolle raportoidaan selvitystyöstä säännöllisesti. Selvityksen tekeminen edellyttää erillisten resurssien varaamista selvitystyöhön. Alustavan kustannusarvioin mukaan projektihenkilöstön palkkoihin ja ulkopuolisen asiantuntija-avun hankkimiseen tulisi varata syksyn 2016 aikana noin euron määräraha. Määräraha-arvio tarkentuu projektisuunnitelman myötä. Selvitys tehdään avoimesti, kuten kuntalain säännökset, julkishallinnon viestintäsuositukset ja Porvoon kaupunginhallituksen hyväksymät viestintäohjeet edellyttävät. Selvitys valmistellaan jatkossa tiiviissä vuorovaikutuksessa kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa, kuten esimerkiksi kaupungin henkilöstö, päättäjät, ministeriöt ja valtion edustajat, Uudenmaan liitto, Porvoon sairaala ja itäisen Uudenmaan kunnat. Porvoo on jo aikaisemmin käynnistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuusuudistuksen, joka tähtää toimiviin asiakaslähtöisiin palveluihin. Työn kuluessa on ollut tarkoitus valmistella palvelukokonaisuuksia, jotka ovat myös tulevien sotekeskusten toiminnan perusta. Myös tämä työ jatkuu, ja se on tarkoitus yhdistää nyt käynnistyvään selvitykseen.

5 Suomessa on toteutettu useampia julkisen sote-palvelujen kokonaistai osaulkoistuksia. Porvooseen verrattuna selkeästi suurempi Kouvolan kaupunki on viimeksi päättänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluidensa (ml. erikoissairaanhoito) hankintamenettelystä yhteisyhtiömuotoisena. Liite: pääluottamusmiesten kirjelmä Kj: Kaupunginhallitus päättää käynnistää yllä kuvatun selostuksen mukaisen Porvoon erillisen sote-selvityksen ja päättää selvityksen poliittisen ohjausryhmän kokoonpanosta. Kaupunginhallitus päättää kohdentaa selvityksen tekemiseen euroa kaupunginhallituksen vuoden 2016 talousarviomäärärahoista toiminnoilta elinkeinoelämän rakennemuutos ja kaupunkikonsernin tuottavuus. Kaupunginhallitus ja -valtuusto ottavat kantaa hankkeen jatkorahoitukseen päättäessään vuoden 2017 talousarviosta. Kaupunginhallitus päättää lisäksi lähettää asian valtuustolle tiedoksi. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti käynnistää yllä kuvatun selostuksen mukaisen Porvoon erillisen sote-selvityksen ja päätti yksimielisesti valita seuraavan poliittisen ohjausryhmän: Berndt Långvik Pehr Sveholm Tapani Eskola Matti Nuutti Perttu Tuomaala Taru Tujunen Juha Elo Jari Oksanen Jere Riikonen Kalevi Väisänen 1 edustaja keskustan valtuustoryhmästä Kaupunginhallitus ja -valtuusto ottavat kantaa hankkeen jatkorahoitukseen päättäessään vuoden 2017 talousarviosta. Kaupunginhallitus päätti lisäksi lähettää asian valtuustolle tiedoksi. KV Liite: pääluottamusmiesten kirjelmä Päätös:

6 Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti merkitä kaupunginhallituksen päätöksen tiedoksi. KH Sote-yhtiöittämisselvityksen tavoitteena on selvittää kolmen eri vaihtoehdon kautta Porvoon mahdollisuuksia olla mukana edelläkävijänä luomassa sellaisia uusia asiakaslähtöisiä ratkaisuja, joka sopivat tulevan sote-uudistuksen tavoitteisiin ja ottavat huomioon Porvoon alueen ja asukkaiden edut parhaalla mahdollisella tavalla. Selvitettävät vaihtoehdot ovat: 1. Porvoo ei yhtiöitä osaa sotetuotannostaan 2. Kaupungin 100% omistama sote-yritys 3. Yhteisyritys. Yhtiöittämisselvityksen projektisuunnitelma on hyväksytty poliittisessa ohjausryhmässä Selvitys sisältää seuraavat vaiheet: Nykytilan kuvaus, juridisten reunaehtojen tarkastelun, henkilöstön aseman tarkastelun, kilpailukykyisen palvelu- ja toimintakonseptin tarkastelun, alustavien hankinta ja sopimusasiakirjojen luonnostelun ja taloudellisten sekä toiminnallisten riskien arvottamisen. Selvitys valmistuu tammikuun 2017 aikana ja tulee poliittiseen käsittelyyn helmikuussa Liite: projektisuunnitelma Kj: Kaupunginhallitus kuulee asian selostuksen, merkitsee tiedokseen saatetuksi ja evästää jatkovalmistelua. Päätös: Kaupunginhallitus kuuli asian selostuksen, merkitsi tiedokseen saatetuksi ja evästi jatkovalmistelua. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että Joonas Dachinger valitaan ohjausryhmään Kalevi Väisäsen tilalle ja keskustan valtuustoryhmän edustajaksi valitaan Soili Koskelainen. KH Valmistelu: Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme, puh , kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula puh ja kehittämispäällikkö Päivi Mäkimartti puh , Porvoon sote-yhtiöittämisselvitys on valmistunut Selvitys tehtiin kaupunginhallituksessa hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti, ja selvityksen toteuttamisesta vastasi siihen erikseen nimetty projektiryhmä.

7 Selvityksen tavoitteena oli löytää sote-uudistuksen tavoitteet huomioiden Porvoon kaupunkia ja sen asukkaita palveleva kilpailukykyinen ratkaisu, joka antaisi paremmat valmiudet luoda edelläkävijänä uusia asiakaslähtöisiä valinnanvapauden mahdollistavia ratkaisuja sote-uudistuksen epäselvässä tilanteessa. Selvityksessä on kartoitettu Porvoon kaupungin valmiutta ja mahdollisuuksia osallistua sote-palvelujen tuotantoon joko kaupungin kokonaan omistaman tai jonkin toisen toimijan kanssa yhdessä omistaman yhtiön kautta (yhteisyritys). Vaihtoehto, että Porvoo ei yhtiöitä sote-toimintoja on myös selvitetty. Selvityksen perusteella tulisi löytää vaihtoehto, jonka pohjalta tarkastelua voidaan jatkaa ja edetä valmistelussa. Selvitystä laadittaessa on pyritty hahmottamaan tulevaa soteuudistusta mahdollisimman pitkälle 2020-luvulle. On arvioitu, mikä kolmesta vaihtoehdosta loisi vakaimman tilanteen sote-uudistuksen voimaantullessa, tilanteessa joka Uudenmaan maakunnan kokoluokasta johtuen tulee olemaan äärimmäisen haastava ja aikaa vievä. Porvoon sosiaali- ja terveyspalveluiden bruttokustannukset olivat 164 miljoonaa euroa vuonna Yhtiöitettäväksi suunnitellun kokonaisuuden kustannukset ovat noin 12 miljoonaa euroa, ja näissä palveluissa työskentelee noin 130 ammattilaista. Selvityksessä tarkasteltiin niitä palveluita, jotka ovat valmisteilla olevan valinnanvapauslainsäädännön tarkoittamia suoran valinnan palveluita: lääkärin ja hoitajan vastaanotto fysioterapeutin akuuttivastaanotto terveyttä edistävät vastaanotot perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut palvelutarpeen arvio-, palveluohjaus- ja neuvontapalvelut sisältäen sosiaaliohjauksen omahoitoa tukevat palvelut, sähköiset palvelut. hammaslääkärin, suuhygienistin ja hammashoitajien vastaanotot Myös työterveyshuollon sisällyttämistä yhtiöitettävään kokonaisuuteen tarkasteltiin selvityksen yhteydessä. Kuntalaki edellyttää markkinoilla toimivan liikelaitostoiminnan yhtiöittämistä vuoden 2019 alusta. Valinnanvapauden toisessa vaiheessa vuosina suoran valinnan palveluiden piiriin on esitetty tulevan laajempia perustason palveluita, mm. erilaisia erikoislääkäreiden konsultaatioita ja vastaanottotoimintaa, tilapäisiä ja lyhytaikaisia sosiaalipalveluita sekä suun terveydenhuollon palveluita täydentäviä erikoishammaslääkäripalveluita. Tällöin mahdollisesti yhtiöitettävä kokonaisuus ja hankinnan arvo kasvaisi nyt esitetystä. Tämä tulee

8 arvioida uudelleen, kun valinnanvapauslainsäädäntöä koskeva lakiesitys on tiedossa. Esityksessä tullaan määrittelemään tarkemmin, miltä osin nykyisen erikoissairaanhoidon palvelut tulevat toimimaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Ennen vuotta 2019 perustetussa yhtiössä kaupunki ostaisi yhtiöltä sote-palveluita määräaikaisella sopimuksella. Kaupungin ja yhtiön välille solmittaisiin palvelusopimus, jossa määriteltäisiin mm. palveluiden laajuus, määrä ja laatu. Yhtiö tuottaisi nykyisen julkisen palvelutuotannon kaltaisia palveluita ja hoitaisi asiakkaita samoin periaattein kuin vastaava kaupungin oma toiminta tänä päivänä. Nykytila-analyysi Selvitysraportissa kuvataan palveluiden nykyistä rakennetta, niiden taloudellista kulukehitystä sekä käynnissä olevaa kehittämistyötä. Porvoon perusterveydenhuollon kustannukset sijoittuvat aivan Uudenmaan kuntien keskiarvon tasolle. Vuonna 2015 Porvoon sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat 3307 euroa asukasta kohden. Kustannukset olivat keskisuurten kaupunkien vertailussa maan kahdeksanneksi pienimmät. Perusterveydenhuollon kustannukset olivat 567 euroa asukasta kohti eli reilut 12 prosenttia keskimääräistä pienemmät ja suun terveydenhuollon kustannukset 106 euroa asukasta kohti eli 2,6 prosenttia keskimääräistä pienemmät. Selvityksessä todetut keskeisimmät haasteet ovat erityisesti palveluiden saatavuuteen liittyvät haasteet. Odotusaika kiireettömään hoitoon on liian pitkä, ja puhelinpalvelu on ajoittain ruuhkautunut. Sen lisäksi tunnistettiin haasteita henkilöstörakenteessa, sairaalan yhteispäivystyksen käytössä, digitaalisten palveluiden saatavuudessa ja toimitiloissa. Avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon kehittämistyö on aktiivista. Kehittämistyössä on muun muassa tuotu uusia matalan kynnyksen palveluita vastaanotoille, kohdennettu potilassegmentoinnin avulla henkilöstöresurssia optimaalisemmin, laajennettu omaa päivystystä ja keskitetty palveluita yhden kokonaisuuden alle tavoitteena myös tiivistää palveluverkkoa. Juridiset reunaehdot Sote-järjestämislain, maakuntalain ja voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan , jolloin maakuntien väliaikaishallinto käynnistyy. Syyskuussa 2017 aloittaa väliaikainen valmistelutoimielin, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Yhtiöittämisen kannalta keskeisimpinä kysymyksinä on selvitetty: Mitä määräaika tarkoittaa käytännössä eri yhtiöittämisvaihtoehtojen kannalta?

9 Minkälainen toimivalta kaupungilla on sote-palveluissa väliaikaishallinnon aikana ? Kuinka kaupunki voi varautua osakeyhtiön osakkeiden siirtymiseen kunnilta maakunnalle? Maakuntien tehtävien hoitamiseen liittyvä päätösvalta siirtyy kunnilta maakuntien viranomaisille vasta maakuntien palvelutoiminnan alkaessa vuoden 2019 alussa. Yhtiöittämisen kannalta keskeistä on, että kunnilla on mahdollisuus tehdä sote-palveluihin liittyviä sopimuksia myös jälkeen vuoden 2019 alkuun asti. Voimaanpanolakiehdotus lähtee siitä, että maakunnalle siirtyvät myös kunnan omistamat osakeyhtiön osakkeet, jos yhtiön tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen. Lakiehdotuksen perustelujen mukaan irtain omaisuus ja osakkeet siirtyvät maakunnille korvauksetta. Kunnan omistamien osakeyhtiön osakkeiden siirtymistä maakunnalle tarkastelun yhteydessä on pohdittu sitä, miten kaupunki voisi säilyttää osakkeiden omituksen myös vuonna 2019 ja sen jälkeen. Henkilöstön asema Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä maakuntaan siirtyy Uudellamaalla yli työntekijää. Porvoon sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy noin 830 henkilötyövuotta sekä tukipalveluista kymmeniä henkilötyövuosia. Riippumatta valittavasta yhtiöittämisen toteuttamistavasta henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat palvelussuhteeseensa liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Uusi työnantaja on velvollinen noudattamaan kaupunkia sitovan työ- tai virkaehtosopimuksen määräyksiä sopimuskauden loppuun asti (KVTES ja lääkärisopimus). Jos yhtiöittäminen tapahtuu jälkeen, sitovat uudet työ- ja virkaehtosopimukset perustettavaa yhtiöitä uuden sopimuskauden loppuun asti. Sopimuskauden päättymisen jälkeen siirrytään soveltamaan uutta työnantajaa sitovaa työ- tai virkaehtosopimusta. Kilpailukykyinen konsepti Tulevassa valinnanvapausmallissa asiakas määrittelee valintansa kautta yhtiöiden olemassaolon kilpailuilla markkinoilla. Valinnan keskeisiä elementtejä tulevat olemaan palveluiden saatavuus, toimipisteen sijainti ja koettu asiakaskokemus. Selvityksessä on tuotu esille niitä tekijöitä, joihin yhtiömuotoisella toiminnalla voitaisiin nykytilaan nähden saavuttaa parempia ja laadukkaampia sekä asiakaslähtöisiä palveluja. Yhtiömuotoinen palvelu vauhdittaisi palveluiden kehittämistyötä ja digitalisointia, toisi päätöksentekoon ketteryyttä ja voitaisiin saavuttaa merkittävä etulyöntiasema ennen valinnanvapauden voimaantuloa.

10 Selvitystä laadittaessa haastateltiin yksityisiä palveluntuottajia, ja he näkivät yhtiöitettäväksi suunnitellun suoran valinnan palveluiden kokonaisuuden hyvänä ja luontevana lähtökohtana. Porvoon palvelutuotanto näyttäytyy hyvin hoidetulta ja Porvoon sijainti on erinomainen. Näistä syistä Porvoo nähdään houkuttelevana kumppanina mahdolliseen yhteisyritykseen. Tukipalveluiden tarkastelun kohdalla selvityksessä todetaan, että suoran valinnan palveluiden tuottamien on toimintaa kilpailluilla markkinoilla, ja vuoden 2019 alun jälkeen myös tukipalvelut täytyy tuottaa yhtiömuodossa. Näin ollen tukeutuminen mm. HUSLABIN ja HUS-Kuvantamisen nykymuotoisiin palveluihin ei ole mahdollista. Riskien arviointi Arvioitaessa riskejä Porvoon kaupungin tavoitteiden ja hyötyjen näkökulmasta, yhteisyritys nähtiin verratuista vaihtoehdoista ensisijaisena vaihtoehtona. Riskienarviointi ei paljastanut merkittäviä eroja ruotsinkielisten palvelujen saatavuudessa eri selvitettyjen vaihtoehtojen välillä. Kertakustannusten, investointien ja pysyvien lisäkustannusten näkökulmasta arvioitiin vaihtoehto 1 (Porvoo ei yhtiöitä omia sote-palveluitaan) kaupungin näkökulmasta parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Pysyvien lisäkustannusten osalta ei Porvoon omassa yhtiössä ja yhteisyrityksessä arvioitu olevan eroja. Yhteisyritys arvioitiin palvelutuotannon näkökulmasta parhaimmaksi vaihtoehdoksi ja ei-yhtiöitystä-vaihtoehto heikoimmaksi. Yhteisyrityksessä toiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen edellytykset keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä arvioitiin paremmiksi. Myös päätöksenteon ketteryydessä ja nopeudessa, toiminnanohjauksen ja seurannan sekä hankintatoimen tehokkuuden arvioinnissa, yhteisyritys arvioitiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Yhteisyrityksen aseman nähtiin olevan vakain sote-uudistuksen muutosprosessin edetessä. Taloudelliset riskit syntyvät kaupungille erityisesti arvonlisäverokohtelusta. Molemmissa yhtiöittämisvaihtoehdoissa kustannuksia syntyisi kertaluonteisesti toiminnan siirtymisen yhteydessä ja vuosittaisista muista verovaikutuksista. Todennäköisesti alv-laki tulee muuttumaan sote-uudistuksen yhteydessä, kun sote-toimintaa yleisesti yhtiöitetään. Kilpailuilla markkinoilla toimivilla eri omistuspohjaisilla yhtiöillä ei voi olla verokohtelun osalta toisiinsa nähden eriarvoinen asema. Porvoon kaupungin toimintaan, sote-kiinteistöihin ja tukipalveluihin kohdistuu suuria vaikutuksia sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä yhtiöittää Porvoon kaupunki sote-palveluita tai ei. Hallituksen linjauksen mukaisesti kuntien rakennukset eivät siirry sote-uudistuksen yhteydessä maakunnille, vaan maakunnat vuokraavat kunnilta toimitilat. Olosuhteista riippuen osa kiinteistöistä jää kuitenkin vuokraamatta ja näin ollen kuntien vastuulle. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyy siis vaara, että uudistuksen myötä mahdollisesti käyttämättä jäävät sote-kiinteistöt jäävät kaupungin

11 taloudelliseksi rasitteeksi, vaikka tulevaisuudessa Porvoon kaupungilla ei ole enää mitään perusteita omistaa sote-kiinteistöjä. Erikoissairaanhoidon rooli palveluiden tuottajana tullee muuttumaan valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen ja tulevan valinnanvapauslainsäädännön myötä. Myös Porvoon sairaala tulee olemaan tilanteessa, jossa se joutuu toimimaan osittain kilpailutilanteessa markkinoilla. Valinnanvapauslakiehdotuksessa on linjattu, että 15 % erikoissairaanhoidon palveluista on jatkossa valinnanvapauden piirissä. Mikäli kaupunginvaltuusto päättää aloittaa valmistelut yhteisyrityskokonaisuuteen liittyen ja käynnistää siihen liittyvän hankintaprosessin, tulee henkilöstön osallistumisesta prosessiin huolehtia. Valmistelu tulee tehdä niin, että henkilöstö on mukana alusta lähtien ja heillä on mahdollisuus olla vaikuttamassa tulevien palveluiden sisällön määrittelyyn huomioiden nyt jo käynnissä oleva kehitystyö. Yhteisyritysvaihtoehtoon liittyvän hankintaprosessin perusteelliseen toteuttamiseen neuvotteluineen arvioidaan menevän noin vuosi. Myös toiminnan haltuunottoon pitää varata riittävästi aikaa. Mikäli hankintaprosessi käynnistyy, tuodaan se kaupunginhallitukseen vielä erikseen päätettäväksi ja arviointi tarvittavasta resursoinnista tehdään samalla talousarviomuutoksen myötä. Porvoon kaupungin ja yksityisen palveluntuottajan välille syntyvä palvelusopimuksen sisältö ja sen euromääräinen arvo määrittelevät osaltaan hankkeen taloudellisen vaikuttavuuden. Hankinnassa tulisi pyrkiä lähtökohtaisesti vähintään viiden vuoden, mutta mieluummin pidempään sopimukseen ja optioihin. Mikäli tulevan valinnanvapauslakiehdotuksen kirjaukset merkittävästi poikkeavat nyt oletetuista, tuodaan asia uudelleen kaupunginvaltuuston arvioitavaksi. Selvityksen johtopäätöksinä projektiryhmä toteaa: Selvitys on tehty tilanteessa, jossa uudistuksiin liittyvä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty ja uudistusten käytännön toimenpanosta ei ole kuin karkeita arvioita. Sote-yhtiö vakauttaisi tilannetta Porvoon alueella tilanteessa jossa koko Uudenmaan maakunta on sote-uudistuksen toteutumisvaiheessa. Paikallisuudella on niin palveluiden kuin elinvoiman kannalta merkitystä. Mikäli kaupunki ei perusta sote-palveluita tuottavaa yhtiötä joko itse tai yhdessä toisen toimijan kanssa, ei kaupungille jää vuoden 2019 jälkeen juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa sotepalveluihin paikallisesti. Yhtiöitettävän kokonaisuuden tulisi vastata suoran valinnan palvelukokonaisuutta ja sen tulisi

12 pystyä myöhemmin laajentamaan tarjoamiaan palveluita. Työterveyden liittäminen yhtiöitettävään kokonaisuuteen voisi olla kilpailuetu asiakasohjauksen kannalta. Porvoon kaupungin kokonaan omistama yhtiö on vaihtoehtoina riskialttein. Aikataulullisesti yhtiöittäminen tulisi tehdä vasta vuoden 2018 loppupuolella haittavaikutusten minimoimiseksi. Porvoon kaupungin mahdollisuudet säilyttää omistuksensa yhteisyrityksessä, mahdollisimman suurella osuudella yhtiö -ja sopimusoikeudellisia menettelyjä hyödyntämällä olisi syytä tutkia. Yhteisyrityksen palvelusopimus ja osakassopimus tulisi tehdä niin, että ne turvaavat paikalliset tavoitteet. Yhteisyrityksen jatkovalmistelun aikana Porvoo on edelleen vahvasti mukana Uudenmaan sote- ja maakuntavalmistelussa. Yhteisyrityksen tulisi pyrkiä löytämään uudenlaisia kumppanuuksia ja toimintamalleja turvatakseen alueen muita sote-palveluja ja kuntaan jäävän muiden peruspalveluiden kanssa tehtyä yhteistyötä. Jatkotyönä tarkennetussa suunnitelmassa tulee hankintaprosessi, sen aikataulutus ja tarvittava resursointi määritellä tarkemmin. Kj: Kaupunginhallitus merkitsee raportin tiedokseen ja lähettää sen edelleen valtuustolle tiedoksi. Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Porvoon kaupunki aloittaa yksityiskohtaiset valmistelut raportissa kuvattuun yhteisyrityskokonaisuuteen liittyen. Kaupunginvaltuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen päättämään tarkennetun suunnitelman perusteella hankintaprosessin käynnistämisestä. Varsinainen hankintapäätös tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi.