PORVOON KAUPUNGIN SOTE-YHTIÖITTÄMISSELVITYS KAUPUNGINVALTUUSTON ILTAKOULU

Transkriptio

1 PORVOON KAUPUNGIN SOTE-YHTIÖITTÄMISSELVITYS KAUPUNGINVALTUUSTON ILTAKOULU

2 VALTUUSTON ILTAKOULU KLO Tervetuloa Yhtiöittämisselvityksestä yleisesti, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Asiantuntijapuheenvuorot Timo T. Seppälä, THL Eetu Salunen, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Timo Aronkytö, Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu, Uudenmaan liitto Tauko 10 minuuttia Asiantuntijapuheenvuorot jatkuvat Aarne Aktan, Pihlajalinna Stefan Wentjärvi, Doctagon

3 PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO JA HALLITUKSEN NEUVOTTELU Uudistuksen aloitusta lykättiin vuodella, maakunnat aloittavat toimintansa ja maakuntavaalit järjestetään lokakuussa Hallitus tulee antamaan kokonaan uuden hallituksen esityksen valinnanvapauslaista, sote-lait palautuvat siis valtioneuvostoon virkamiesvalmisteluun. Yhtiöittämisvelvollisuudesta luovutaan. Maakuntalakiin perustuslakivaliokunnalla ei ollut huomautettavaa. Kaavailut erityisesti sosiaalihuoltoon liittyvien julkisten hallintotehtävien antamisesta yksityiselle ovat perustuslain vastaisia. Lausunnossa perustuslakivaliokunta nosti pohdittavaksi sen, voisiko kunnilla olla jatkossakin tehtäviä sote-palveluiden tuottajina.

4 PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ON LAUSUNNOSSAAN LINJANNUT MUUTOSTARPEITA VALINNANVAPAUSLAKIIN Maakunnilla oltava oikeus tuottaa kaikkia sotepalveluita Muussa tapauksessa maakunta ei voisi kaikissa tilanteissa varmistaa sotepalveluiden riittävää ja yhdenvertaista tasoa Julkisia hallintotehtäviä 1 ei voida antaa yritykselle Valiokunta kritisoi erityisesti sote-keskuksen vastuulla olevien, julkisia hallintotehtäviä sisältävien palveluiden määrää Henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelin määritelmät nykyisellään liian laveat julkisten hallintotehtävien siirron arvioimiseksi Sote-uudistusta ei ole mahdollista toteuttaa suunnitellussa aikataulussa Eri väestöryhmien tasavertaisen kohtelun ja perusoikeuksien turvaamisen koetaan vaarantuvan Valinnanvapauden voimaantulo- ja käyttöönotto-aikatauluja ei voida säätää nykyisessä muodossa Yhtiöittämisvelvoitteesta luultavasti luovutaan Maakunnan liikelaitos saa tuottaa myös valinnanvapauden piirissä olevia palveluita yhtiöittämättä omaa toimintaansa Sote-keskusten palveluvalikoima mahdollisesti supistuu sosiaalipalveluiden osalta Julkisia hallintotehtäviä sisältävät sotekeskusten sosiaalipalvelut luultavasti poistetaan keskusten vastuulta Henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelin määritelmiä ja niihin kuuluvia palveluita täsmennetään Sote-uudistuksen ja valinnanvapauden mekanismien käyttöönoton aikataulut ja vaiheistukset muokataan Maakuntien muodostus ja valinnanvapaus aikaisintaan 2020 alkaen, erilaiset vaiheistukset mahdollisia 1 Julkishallinnon viranomaisen virkavastuulla suorittama toimenpide tai tekemä päätös Lähde: Perustuslakivaliokunnan lausunto, NHG analyysi 4

5 VALINNANVAPAUS ASTUU TODENNÄKÖISESTI VOIMAAN 2020 ALKAEN, MAHDOLLISISTA VAIHEISTUKSISTA EI OLE VIELÄ TIETOA elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Valinnanvapauslain muutokset Vaikutusarvioiden täydennykset Valinnanvapaus -esitys 6 viikon lausuntokierrokselle Lausuntokierros päättyy Uusi valinnanvapaus -lakiesitys eduskunnalle helmikuun lopulla tai maaliskuun alussa 5/2018 Uusi lakikokonaisuus hyväksyttynä toukokuun loppuun mennessä Voimaantulo 6/2018 aikana 10/2018 Maakuntavaalit /2018 alkaen valinnanvapauspilotit käynnistyvät marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi. Lähde: STM, valtiovarainministeriö 2-4 Maakuntien tarkemmat päätökset valinnanvapauden toteutuksesta alkaen järjestämisvastuu siirtyy ja valinnanvapaus astuu voimaan (vaiheistukset mahdollisia)

6 MITÄ NYT Päätös toiminnan yhtiöittämisestä olisi voitu tehdä jo aiemminkin. Yhtiöittämisvelvollisuuden poistuminen ei tarkoita, etteikö yhtiöittäminen voisi silti olla perusteltua. Voisiko se tuoda kaupungille taloudellisia säästöjä ja palvelujen laadun kehittämiseen liittyviä hyötyjä? Lainsäädännön aikataulumuutokset mahdollistavat yhtiön valmistelun hieman väljemmällä aikataululla. Päätökset tulisi kuitenkin tehdä ennen kun väliaikaishallinto aloittaa ja uusi lakikokonaisuus tulee voimaan kesäkuussa 2018.

7 Mitä selvitettiin? Porvoo ei yhtiöitä sote-toimintoja Kaupungin kokonaan omistama yhtiö Yhteisyritys Edetään osana Uudenmaan maakunnan sote-valmistelua. Kaupunki perustaa sote-yhtiön yksin. Kaupunki perustaa soteyhtiön yhdessä toisen toimijan kanssa. 7

8 PALVELUKOKONAISUUS? Yhtiöitettävän palvelukokonaisuuden tulisi aluksi noudattaa suoran valinnan palveluiden rajattua tasoa (sote-keskus ja suun hoito), mutta yhtiön tulisi pystyä myöhemmin myös laajentamaan tarjoamaansa palvelukokonaisuutta. Tämä varmistaisi yhtiön toimintamahdollisuudet ja kilpailukyvyn parhaalla tavalla. Työterveyden liittämistä yhtiöitettävään kokonaisuuteen pidetään kilpailuetuna asiakasohjauksen kannalta. Työterveys tulee joka tapauksessa yhtiöittää viimeistään vuonna Suun hoidon osalta on vielä pohdittava, onko sen järkevä olla osa yhteisyritystä. Suun hoidon yksiköt yhtiöitetään ennen sote-keskuksia, ja asiakkaat valitsevat ne myös erikseen. Synergiahyötyjä muuhun sote-keskustoimintaan ei välttämättä löydy. Lakiesitysten mukaan suun hoidon yksiköiden kapitaatiokorvaukset ovat myös jäämässä alhaisiksi. On lisäksi todennäköistä, että tulevien sote-keskusten tulee kyetä jossain määrin tarjoamaan myös palveluita, joiden kustannukset asiakkaat kattavat joko itse tai vakuutusten kautta. Vakuutusten rooli on vielä selkeytymätön. 8

9 YHTIÖMUOTOINEN TOIMINTA Projektiryhmä näkemys on, että Porvoon kaupungin kokonaan omistama yhtiö on vaihtoehtona riskialttein. Yhtiön tulevaisuus olisi epävarma, ja sen saattaminen kilpailukykyiseksi ennen markkinoiden avautumista olisi haasteellista. Yhtiömuotoisessa toiminnassa saavutetaan johtamisen ja päätöksenteon ketteryyteen liittyviä etuja. Yhteisyritysmallissa yhteistyökumppanin tarjoama osaaminen ja resurssit täydentäisivät kaupungin osaamista, ja kehitystä voitaisiin nopeuttaa. Kumppanin kanssa pystyttäisiin tekemään digiloikka nopeammin. Yhteisyritys voisi myös tuoda henkilöstölle etuja ja joustoja sekä tarjota monipuolisempia työ- ja palkitsemismahdollisuuksia. Yhteisyritys voisi saavuttaa merkittävää kilpailuetua ja paikallista luottamusta sitoutumalla toimimaan yhteiskunnallisen yrityksen tavoin. 9

10 YHTEISKUNNALLINEN YRITYS? Yhteisyritys voisi saavuttaa merkittävää kilpailuetua ja paikallista luottamusta sitoutumalla toimimaan yhteiskunnallisen yrityksen tavoin. Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa vastuullista liiketoimintaa, ja sen ensisijainen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Myös toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus on tärkeää. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen tai lahjoittavat sen määrittämäänsä hyvään tarkoitukseen. Porvoossa toimiva yhteiskunnallinen sote-yritys voisi sitoutua käyttämään puolet voitostaan joko yhtiön toiminnan kehittämiseen tai Porvoon kaupungin asukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintaan liittyvät kriteerit ja arvot tulisi kirjata yhteisyrityksen palvelu- ja osakassopimukseen. 10

11 KILPAILUKYKYINEN TOIMINTAKONSEPTI KIELI Laajempi kaksikielinen palvelu. PALVELUVALIKOIMA Palvelut sekä paljon palveluita käyttäville asiakkaille että satunnaiskävijöille. Paljon palveluita käyttäville on jo kehitetty toimivia asiakasprosesseja. DIGITAALISET PALVELUT. SIJAINTI JA TOIMITILAT Aito ja kasvava kaupunki, keskeinen asiointikeskus itäisellä Uudenmaalla. Joustavat, asiakaslähtöisesti suunnitellut ja tehokkaat toimitilat keskeisellä paikalla. JOHTAMINEN KEHITYSMYÖNTEINEN HENKILÖSTÖ KILPAILUKYKYISET TUKIPALVELUT Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailukyvyn elementtejä ovat palveluiden hyvä saatavuus ja laadukkaat asiakaslähtöiset palvelut. Yhtiön olemassaolon edellytys on, että asukkaat valitsevat sen palvelut. Yhtiön tulee toimia siten, että asukkaat kokevat sen luotettavaksi paikalliseksi toimijaksi. 11

12 Ei ole julkinen hankintayksikkö. Pystyy kilpailemaan tasavertaisesti muiden sote-keskusyhtiöiden kanssa. Herättää kiinnostusta yksityisissä toimijoissa. Suurin mahdollinen määrä tarjoajia. Kilpailutusvaiheessa neuvoteltavat osakassopimus ja palvelusopimus turvaavat vähemmistöomistajan edut ja tavoitteet. Päätöksentekomalli yhteisyrityksessä? Aito kumppanuus ja luottamus. Toimintaa johdetaan liiketoiminnallisin periaattein. Porvoon kaupunki 49 % Yhteistyökumppani 51 % 12

13 PALVELUSOPIMUS JA OSAKASSOPIMUS SOPIMUSTEN SISÄLTÖ ON ERITTÄIN TÄRKEÄ ASIA Sote-palveluiden kehitystyön jatkuminen Porvoossa. Sote-keskuspalveluiden laatutaso Porvoossa. Kaupunki Sopimus on vakuutus Sopimuksissa määritellään mm. henkilöstön asema sekä minkälaisia palveluita kaupunki yhtiöltä tilaa sopimuskauden aikana. Sote-yhtiö

14 Sopimuksen irtisanomisen edellytykset Tuotettavat palvelut ja niiden laatukriteerit Henkilöstöä koskevat vaatimukset: mm. määrä, pätevyys, kieli, siirtymisen ehdot Ehdot sen varalle, että palvelut eivät vastaa sovittua Palvelusopimus Toimitilat Maksuperuste, hinnantarkistusmahdollisuus, mahdolliset kannustimet Sopimuskausi (esimerkiksi 5 +5 tai 5+10) Palveluiden tuottaminen poikkeusoloissa

15 Osakkeiden ostamisen, myymisen ja lunastamisen edellytykset? Minkälaista liiketoimintaa yhtiö harjoittaa? Toiminnan reunaehdot? Osakkaiden panostukset: mitä osapuolet tuovat yhtiöön? Voitonjaon periaatteet. Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerien mukaisesti? Osakassopimus Yhteiset tavoitteet ja arvot. Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit? Tiedonsaanti yhtiön toiminnasta. Avoimuus yhteiskunnallisen yrityksen kriteerien mukaisesti? Yhtiön johto ja hallinto? Miten päätökset tehdään? Määräenemmistöt, yksimielisyys, veto-oikeus.

16 VAKAUTTAVA VAIKUTUS Porvoo sijaitsee Uudenmaan maakunnan itäisellä reuna-alueella. Voidaan olettaa, että perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut säilyvät Porvoossa jatkossakin, mutta on mahdollista, että alueen palvelutaso ja palveluverkko eivät tule säilymään nykyisellään, kun maakunta tehostaa ja keskittää palvelutuotantoaan. Sote-yhtiön perustaminen antaisi Porvoon kaupungille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa paikallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Yhtiö vakauttaisi tilannetta Porvoossa soteuudistuksen toteutumisvaiheessa. 16

17 PORVOON SAIRAALA JA ITÄINEN UUSIMAA? HUS:n ja Porvoon sairaalan rooli muuttuvat joka tapauksessa valtakunnallisen uudistuksen vuoksi. Tämä muutos ei riipu siitä, perustetaanko Porvooseen yhteisyritys. Porvoon sairaalan tulevaisuutta pohdittaessa on huomioitava myös ne tehostamistarpeet, jotka syntyvät siitä, että osa Uudenmaan maakunnan rahoituksesta siirtyy uudistuksen myötä muihin maakuntiin. Priorisoiko maakunta jatkossa tehostamispaineessa Helsingin keskustassa olevaa sairaala vai Porvoon sairaalaa tai sote-keskusta? Yhtiöittämistä on tässä vaiheessa selvitetty lähinnä Porvoon kaupungin alueen ja toimintojen näkö-kulmasta. Yhteisyrityksen toimintaa voisi kuitenkin laajentaa todennäköisesti myös muualle itäisen Uudenmaan alueelle, eli yhteisyritysmalli ei rajoita kaupungin yhteistyömahdollisuuksia muiden itäisen Uudenmaan kuntien kanssa. 17

18 HANKINTAPROSESSI ALUSTAVA TARJOUSPYYNTÖ Hankintamenettely käynnistyy alustavassa tarjouspyynnön julkaisemisella. Siinä esitetään kaupungin käsitys hankinnan kohteesta ja hankinnan keskeisimmistä ehdoista. NEUVOTTELUVAIHE Ehtoja täsmennetään hankintamenettelyn aikana käytävien neuvottelujen perusteella. HANKINTAPÄÄTÖS HANKINNAN KESKEYTTÄMINEN? Hankinnan keskeyttäminen edellyttää hankintalaissa säädettyjen edellytysten täyttymistä. Keskeyttämistä ei voida tehdä pelkän poliittisen harkinnan perusteella. 18