YHTEENVETO PORVOON KAUPUNGIN SOTE- YHTIÖITTÄMISSELVITYKSESTÄ

Transkriptio

1 YHTEENVETO PORVOON KAUPUNGIN SOTE- YHTIÖITTÄMISSELVITYKSESTÄ

2 Taustatietoa selvityksestä 2

3 JULKISET SOTE-PALVELUT UUDISTUKSEN JÄLKEEN Lähde: Alueuudistus.fi 3

4 VALINNANVAPAUS SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA: ASIAKAS VALITSEE PALVELUNTUOTTAJAN Lähde: Alueuudistus.fi 4

5 Lähde: muokattu muutosjohtaja Timo Arokydön dian pohjalta. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUT VALINNANVAPAUSMALLISSA Rajatut sotekeskuksen palvelut Laajat sotekeskuksen palvelut Suunhoidon yksikkö Neuvolat Maakunnan liikelaitos 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja neuvonta 2. Terveystarkastukset 3. Lääkärin ja hoitajien vastaanotot 4. Kuntoutustarpeen arviointi, fysioterapeutin suoravastaanotot 5. Edellisiin liittyvät todistukset Maakunnan liikelaitos tuottaa muut 15 mukaisista palveluista kunnes ne siirtyvät täysimääräisinä mennessä sote-keskuksille. Rajatun sote-keskuksen palvelut + 1. Lyhytaikaisia, ennalta ehkäiseviä sosiaalipalveluja (sosiaaliohjaus, kasvatusja perheneuvonta, kotipalvelu) 2. Apuvälineet lukuun ottamatta yksilöllisesti sovitettavia 3. Kotisairaanhoito ja kotihoito lyhytaikainen ja kun tarve ei ole päivittäinen 4. Maakunnan harkinnan mukaan muita konsultaatio- ja vastaanottopalveluita (esim. erikoislääkärit) 5. Sosiaalihuollon päihdetyön ohjaus ja neuvonta 6. Sosiaalihuollon mielenterveystyön ohjaus ja neuvonta ja psykososiaalinen tuki 1. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset sekä hoitosuunnittelu 2. Hammaslääkärin ja suun terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanottotoiminta 3. Suunhoidon peruspalvelut, ehkäisevät ja korjaavat hoitotoimenpiteet sekä kuvantamispalvelut 4. Hammasproteettiset korjaukset 5. Hammaslääkärin todistukset ja lausunnot Maakunta voi päättää vaativimmista konsultaatioista. Liikelaitokseen jää alle 18 vuotiaiden suunhoito (erillispäätös) 1. Äitiys- ja lastenneuvolat 2. Sikiöseulonnat raskaana oleville Maakunta päättää siirtyvätkö ehdot täyttäville sotekeskuksille vai säilyvätkö maakunnan liikelaitoksessa. 1. Nykyinen erikoissairaanhoito ml. ympärivuorokautinen päivystys 2. Terveyskeskusten vuodeosastot 3. Kaikki sosiaalipalvelut, myös suoran valinnan palvelut siltä osin, kun ne eivät ole riittäviä tai tarve on pitkäaikainen 4. Yksilölliset apuvälineet, vaativa kuntoutus ml. erilaisia terapioita 5. Kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuo lto 6. Muu kotisairaanhoito ml. kotisairaala ja kotisaattohoito

6 PORVOON SOTE-YHTIÖITTÄMISSELVITYS PALVELUIDEN YHTIÖITTÄMISVELVOLLISUUS Tulevilla maakunnilla on velvollisuus yhtiöittää palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan laajan valinnan vapauden piirissä. UUDENLAINEN RATKAISU Selvityksessä etsittiin uudenlaista ratkaisua, joka sopii tulevan sote-uudistuksen tavoitteisiin ja turvaa parhaalla mahdollisella tavalla Porvoon alueen asukkaiden edut. KAUPUNGINVALTUUSTO PÄÄTTÄÄ Kaupunginvaltuusto päättää, toteutetaanko yhtiöittäminen. Tämä on erittäin suuri muutos. Merkittävä osa sotepalveluista tuotetaan jatkossa yhtiöissä, jotka kilpailevat markkinoilla. Asiakas valitsee palvelutuottajan. 6

7 Mitä selvitettiin? Porvoo ei yhtiöitä sote-toimintoja Kaupungin kokonaan omistama yhtiö Yhteisyritys Edetään osana Uudenmaan maakunnan sote-valmistelua. Kaupunki perustaa sote-yhtiön yksin. Kaupunki perustaa soteyhtiön yhdessä toisen toimijan kanssa. 7

8 Voiko Porvoo perustaa kilpailukykyisen sote-yhtiön (oma tai yhteisyritys), jolla on etulyöntiasema sote-uudistuksen synnyttämässä avoimessa kilpailutilanteessa? Kaupunki ostaa sote-yhtiöltä palveluita esimerkiksi 5 vuoden sopimuksella. Kaupungin ja yhtiön välille solmitaan palvelusopimus ja osakassopimus. Yritys tuottaa palvelusopimuksessa määriteltyjä palveluita. Sopimuksissa määritellään mm. palveluiden määrä ja laatu. Henkilöstö siirtyy yritykseen liikkeenluovutuksen periaatteella. 8

9 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykytilan kuvaus Palveluiden kuvaus, kustannukset, ongelmat ja vahvuudet, väestörakenteen ja palvelurakenteen vertailu muihin kuntiin. Palvelu- ja toimintakonsepti Palvelukokonaisuus ja palveluiden laatu, tukipalvelut, yhtiöittämättä jäävät palvelut. Juridiset reunaehdot Rajoituslaki: kuntien oikeuksien väliaikainen rajoittaminen. Voimaanpanolaki: osakkeiden siirtyminen. Henkilöstö Liikkeenluovutuksen periaatteet. Henkilöstön määrä ja rakenne, työsuhteen ehdot, vuosiloma, eläkeehdot ja eläkevastuiden määräytyminen. Hankinta- ja sopimusasiakirjat Hankintamenettely. Hankinta- ja sopimusasiakirjat. Riskit Taloudellinen ja toiminnallinen riskiarvio. 9

10 SELVITYKSEN TEKIJÄT Poliittinen ohjausryhmä Kaupunginhallituksen nimittämä Projektiryhmä sote, konsernijohto, työterveyshuolto, henkilöstön edustaja Ulkopuoliset asiantuntijat: Juridiset asiantuntijapalvelut: Castren & Snellman Tukipalveluiden arviointi: Inspira Oy Verovaikutusten arviointi ja hankinta-asiantuntijapalvelut: DLA Piper Oy Riskiarviointi ja taloudellinen analyysi: PricewaterhouseCoopers Oy (PwC) Nykytilan arviointi ja haastattelu riskeistä: Eetu Salunen, Vaakataso Oy Asiakasvirta-analyysi ja haastattelu riskeistä: Nordic Healthcare Group Yksityiset palveluntuottajat Vuoropuhelu kaupungin kanssa marraskuussa 2016 Attendo, Coronaria, Doctagon, Folkhälsan, Porvoon lääkärikeskus, Mehiläinen, Pihlajalinna, Terveystalo 10

11 Palveluiden nykytila

12 KESKISUURTEN KAUPUNKIEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET VUONNA

13 Käyttökustannukset koko sote 164 miljoonaa euroa. Terveyspalveluiden osuus 29 miljoonaa euroa, josta terveysasemat 8,3 miljoonaa euroa ja suun terveydenhuolto 5 miljoonaa euroa. BRUTTOKUSTANNUKSET 2016 Sosiaali- ja terveystoimi Tehtäväalue: Terveyspalvelut 28,4 % 17,6 % 19,7 % 33,5 % 17,42% 28,73% 53,85% 0,8 % Esh Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja terveystoimen johto Terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Muut palvelut Suun terveydenhuolto Terveysasemat 13

14 AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTOT Nykytila Terveysasemalla kaksi toimipistettä. Hoidontarpeen arviointi puhelimitse (takaisinsoitto) tai paikalla. Kiirevastaanotto arkisin klo 8-18, pe klo 8-17 Näsin toimipisteessä. Hoitajien walk in -vastaanotto uusi palvelu. Porvoon sairaalaan yhteispäivystys (HUS/ Attendo) iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Haasteet Hoidon saatavuus (odotusaika kiireettömään hoitoon). Puhelinpalvelun ajoittainen ruuhkaantuminen. Digitaaliset palvelut. Toimitilat Vahvuudet Henkilökunnan saatavuus, rekrytointi onnistuu (maine). Sijainti. Kaksikielisyys. Terveysasemaverkko (ei liikaa terveysasemia). Osaava ja kehitysmyönteinen henkilöstö Hyvä yhteistyö alueella ja eri toimijoiden kesken

15 AVOSAIRAANHOIDON KEHITYSTYÖ Terveysasemien työnjako Kiirevastaanotto, haavanhoito ja hoitajien pientoimenpiteet keskitetty Näsiin. Piispankadun toimipisteessä vain kiireetöntä hoitoa antava lääkärin ja hoitajan ajanvaraus-vastaanotto. Hoitotarvikkeiden jakeluyhteistyö Porvoon apteekkien kanssa. Fysioterapian akuuttivastaanotto Ala- ja yläselkäoireet sekä niskavaivat. Kehitystyö jatkuu: vastaanotto siirtyy terveysasemalle ja palvelu laajenee, esim. olkapää, polvi jne. Palveluohjaus tehostuu: yhä useampi suoraan fysioterapeutille lääkärin sijaan. Yksi terveyskeskus 2017 Palveluja tarjotaan kuitenkin kahdessa toimipisteessä (Piispankatu ja Näsi). Asiakkaat ohjataan eri toimipisteisiin asiakasryhmän (ei asuinpaikan) perusteella. Hoitajien ensilinja säännöllisesti palveluja tarvitseville (taustalla vahva lääkärituki) Uudet toimintamallit Oma hoitomalli säännöllistä hoitoa tarvitseville, eli pitkäaikaista sairautta sairastaville, monisairaille sekä paljon moniammatillisia palveluja tarvitseville asiakkaille. Oma terveys- ja hoitosuunnitelma, uudet sähköiset työkalut. Myös satunnaisesti hoitoa tarvitseville uusi hoitomalli ja jonojen lyhentyminen.

16 SUUN TERVEYDENHUOLTO Nykytila Haasteet Vahvuudet Viisi hammashoitolaa (Näsi + 4 koulua). Vastaanotto arkisin klo Perushoito hammaslääkärin, hammashoitajan tai suuhygienistin vastaanotolla. Ennaltaehkäisevä hoito. Erikoishoito (oikomishoito, suukirurgia, hampaiden kiinnityskudosten hoito). Ostopalveluna virka-ajan ulkopuolinen päivystys ja osa erityishammashoidosta. Kysyntä kasvaa (Kelakorvausten leikkaukset). Kasvu 7,3 prosenttia Jonotusaika kiireettömään hoitoon on keskimäärin kaksi kuukautta. Asiakastyytyväisyys. 93 % asiakkaista tyytyväisiä (Happy or not -kysely) ja suosittelisi palvelua. Kiitosta saavat erityisesti henkilökunnan ammattitaito ja palvelualttius sekä ajanvarauksen toimivuus. Hyvä henkilökunnan saatavuus Nykyaikaiset ja toimivat tilat ja laitteet Tekstiviestipalvelun käyttöönotto vuonna 2015 on vähentänyt huomattavasti peruuttamattomia käyntejä ja tehostanut tätä kautta toimintaa.

17 SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITYSTYÖ Palveluiden keskittäminen Näsiin 2017 Edellyttää remonttia nykyisen hoitolan toimistohuoneisiin. Jatkossa kouluille palvelua liikkuvan hoitoyksikön avulla. Sujuva suuklinikka -malli maaliskuu 2017-> Asiakas saa tutkimuksen ja hoidon mahdollisuuksien mukaan yhdellä hoitokerralla. Asiakas saa aikaikkunan, jonka aikana hoito alkaa. Täsmällinen aika tekstiviestillä puoli tuntia ennen hoidon alkua. Monihuonemalli: henkilökunta siirtyy potilaan hoitotarpeen mukaan (toiminnanohjaus-järjestelmä). Hoidon pituus ja ajankohta joustavat. Seuraava hoito käynnistyy heti edellisen valmistuttua. Myös perinteinen vastaanotto. Digitaaliset palvelut Sähköinen ilmoittautuminen hoitoon saapuessa Nettiajanvaraus

18 MUU KEHITYSTYÖ Terveyttä edistävät vastaanotot Tällä hetkellä terveystarkastukset omaishoitajille ja työttömille. Tarkoitus laajentaa syksyllä juuri eläköityneisiin ja myöhemmin myös 40 vuotta täyttäviin miehiin ja 50 vuotta täyttäviin naisiin. Ravitsemusneuvonta ja ryhmätoiminta yhteistyössä muiden palveluiden ja kolmannen sektorin kanssa. Seulontatutkimukset: rintasyöpä ja kohdunkaulansyöpä..tarkoitus lisästä rerursseja. Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut Perustason mielenterveysja päihdepalvelut yhdistetty terveysasematoiminnan kanssa. Tavoitteena madaltaa kynnystä hakeutua palveluihin. Oma nuorten tiimi käynnistetään syksyllä. Kiireellinen ja kiireetön vastaanotto. Jatkossa myös keskitetty ajanvaraus. Tiivis yhteistyö muiden nuorten palveluiden, mielenterveys- ja päihdetyön erityispalveluiden sekä erikois-sairaanhoidon kanssa. Palvelutarpeen arviointi ja hoitoonohjaus Tavoitteena perustaa keskitetty moniammatillinen palvelutarpeen arviointi-, ohjaus- ja neuvontakeskus. Keskittyy erityisesti niiden asiakkaiden palveluohjaukseen, jotka tarvitsevat moniammatillista palvelua eivätkä löydä palvelua muualta. Omahoito ja digitaaliset palvelut Porvoo saa käyttöön sähköisiä omahoitopalveluita vaiheittain vuoden 2017 ja 2018 aikana Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut eli ODA-hankkeen kehitystyön kautta. Jatkossa asiakkaat voivat asioida myös verkossa ja mobiilisti ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköisissä palveluissa voidaan arvioida monia oireita ja vaivoja sekä antaa itsehoito-ohjeita tilanteissa, joissa ammattilaiskontaktia ei tarvita.

19 Diagnostiset palvelut ja lääketieteelliset tukipalvelut Laboratorion näytteenottopalvelut HUSLAB. Kuvantamispalvelut HUS- Kuvantaminen. Välinehuoltopalvelut HUS- Desiko. Lääkehuolto HUS-Apteekki. Hoitotarvikkeet sekä kiireettömät potilaskuljetukset HUS-Logistiikka. MUUT PALVELUT Tukipalvelut Palkanlaskenta, it- ja puhelinpalvelut sekä talous- ja käännöspalvelut tuottaa hallintopalvelukeskus. Siivous- ja kunnossapitopalvelut ostetaan liikelaitos Porvoon Tilapalveluilta. Muut tukipalvelut tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnossa sekä kaupungin yleishallinnossa. Työterveyspalvelut Liikelaitos Kuninkaantien työterveys toimii Porvoon kaupungin organisaatiossa. Tarjoaa palveluja myös Sipoolle, Askolalle ja Pornaisille ja alueen yrityksille. Toimipiste Porvoossa ja Sipoossa. Yli 70 prosenttia tuotoista muodostui lakisääteisistä, ennaltaehkäisevistä työterveyshuollon palveluista. Vuonna 2015 toiminta tappiollista toisin kuin neljänä edellisenä vuonna. Yhteistyötä lisätty perusterveydenhuollon kanssa.

20 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ SELVITYKSEN KOHTEENA OLEVISSA PALVELUISSA YHTEENSÄ NOIN 130 HENKILÖTYÖVUOTTA Terveysasemapalvelut 58,5 henkilötyövuotta. Suun terveydenhuolto 59 henkilötyövuotta. Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa 5 henkilötyövuotta. Terveyttä edistävien vastaanotot 4 henkilötyövuotta. Tavoitteena on lisätä henkilöstöä terveyttä edistäviin palveluihin. Palvelutarpeen arviointi- ja neuvontatyöhön on tarkoitus kohdentaa noin 4 henkilötyövuotta. 20

21 Juridiset reunaehdot ja hankintamenettely 21

22 KUNTIEN TOIMIVALTA MAAKUNTIEN VÄLIAIKAISHALLINNON AIKANA Kunnalla päätösvalta: kunta voi päättää yhtiöittää sote-palveluita. (Käytännössä rajoituksia rajoituslain ja voimaanpanolakiehdotuksen perusteella) Maakunnalla päätösvalta. Maakuntien väliaikaishallinto

23 KAUPUNGIN PÄÄTÖSVALTA Päätösvalta vuoden 2019 alkuun asti Kaupunki voi perustaa oman tai yhteisyrityksensä toimivan sote-yhtiön myös väliaikaishallinnon perustamisen, mutta kuitenkin ennen Ei irtisanomisehtoa Porvoossa yhtiöitettäväksi suunniteltu kokonaisuus on arvoltaan alle 50 prosenttia vuosittaista sotekäyttötalousmenoista, eli rajoituslain tarkoittamaa irtisanomisehtoa ei tarvita. Ei kaksoislaskutusta Yhteisyritys on mahdollinen myös valinnanvapauslakiehdotuksen perusteella, kunhan varmistutaan siitä, että yrityksellä ei ole mahdollisuutta laskuttaa hoidosta sekä valinnanvapausjärjestelmän mukaisella menetelmällä että palvelusopimuksen mukaisella perusteella. Vahingonkorvausvastuu? Maakunnalle ei olisi siirtymässä vahingonkorvausvastuita tai muita sopimuksen päättämisestä seuraavia vastuita, elleivät kunta ja maakunta toisin sovi. Jos voimaanpanolaki hyväksytään tämän sisältöisenä, niin edellytykset kaupungin oman tai yhteisyrityksen perustamiselle saattavat lain voimaantulon jälkeen heikentyä. 23

24 OSAKKEIDEN SIIRTYMINEN Lakiehdotukset lähtevät siitä, että kunnan omistamat osakeyhtiön osakkeet siirtyvä maakunnalle korvauksetta, jos yhtiön tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen. Castrén & Snellmanin selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että kaikki kuntien osakeomistus siirtyy maakunnille, riippumatta siitä, onko kaupungilla enemmistö- vai vähemmistöosuus yhtiössä. Voimaanpanolain omaisuuden siirtymistä koskevista säännöksistä on esitetty myös tulkinta, jonka mukana kunnan osakeomistus ei siirtyisi maakunnalle, jos omistusosuus olisi alle 20 prosenttia, eli yhteisyritys ei olisi enää kunnan osakkuusyhteisö. Tässä mallissa kunta menettäisi kuitenkin osakeyhtiölain vähemmistöosakkaille tarjoaman suojan, kun yli kaksi kolmasosaa osakkeista omistava yksityinen kumppani voisi tehdä myös kaikki sellaiset päätökset, jotka edellyttävät määräenemmistöä. Jos kaupunki päättää perustaa yhteisyrityksen, tulisi kilpailutusvaiheessa käytävissä neuvotteluissa tutkia joka tapauksessa kaupungin mahdollisuudet säilyttää omistuksensa yhteisyrityksessä mahdollisimman suurella osuudella hyödyntämällä yhtiö- ja sopimusoikeudellisia menettelyjä. 24

25 HANKINTAPROSESSI ALUSTAVA TARJOUSPYYNTÖ Hankintamenettely käynnistyy alustavassa tarjouspyynnön julkaisemisella. Siinä esitetään kaupungin käsitys hankinnan kohteesta ja hankinnan keskeisimmistä ehdoista. NEUVOTTELUVAIHE Ehtoja täsmennetään hankintamenettelyn aikana käytävien neuvottelujen perusteella. HANKINTAPÄÄTÖS HANKINNAN KESKEYTTÄMINEN? Hankinnan keskeyttäminen edellyttää hankintalaissa säädettyjen edellytysten täyttymistä. Keskeyttämistä ei voida tehdä pelkän poliittisen harkinnan perusteella. 25

26 PALVELUSOPIMUS JA OSAKASSOPIMUS SOPIMUSTEN SISÄLTÖ ON ERITTÄIN TÄRKEÄ ASIA Sote-palveluiden kehitystyön jatkuminen Porvoossa. Sote-keskuspalveluiden laatutaso Porvoossa. Kaupunki Sopimus on vakuutus Sopimuksissa määritellään mm. henkilöstön asema sekä minkälaisia palveluita kaupunki yhtiöltä tilaa sopimuskauden aikana. Sote-yhtiö

27 Sopimuksen irtisanomisen edellytykset Tuotettavat palvelut ja niiden laatukriteerit Henkilöstöä koskevat vaatimukset: mm. määrä, pätevyys, kieli, siirtymisen ehdot Ehdot sen varalle, että palvelut eivät vastaa sovittua Palvelusopimus Toimitilat Maksuperuste, hinnantarkistusmahdollisuus, mahdolliset kannustimet Sopimuskausi (esimerkiksi 5 +5 tai 5+10) Palveluiden tuottaminen poikkeusoloissa

28 Osakkeiden ostamisen, myymisen ja lunastamisen edellytykset? Minkälaista liiketoimintaa yhtiö harjoittaa? Toiminnan reunaehdot? Osakkaiden panostukset: mitä osapuolet tuovat yhtiöön? Voitonjaon periaatteet. Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerien mukaisesti? Osakassopimus Yhteiset tavoitteet ja arvot. Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit? Tiedonsaanti yhtiön toiminnasta. Avoimuus yhteiskunnallisen yrityksen kriteerien mukaisesti? Yhtiön johto ja hallinto? Miten päätökset tehdään? Määräenemmistöt, yksimielisyys, veto-oikeus.

29 SOTE-KESKUKSEN PALVELUT (KAUPUNGIN OMA YHTIÖ TAI YHTEISYRITYS) Ennen vuotta 2019 perustetussa yhtiössä kaupunki ostaisi yhtiöltä sote-palveluita määräaikaisella sopimuksella. Kaupungin ja yhtiön välille solmittaisiin palvelusopimus, jossa määriteltäisiin mm. palveluiden laajuus, määrä ja laatu. Yhtiö tuottaisi palveluita, jotka ovat kaupungin nykyisten palveluiden kaltaisia. Asiakkaita hoidettaisiin pitkälti samoin periaattein kuin nykyisin. 29

30 Kilpailukykyinen toimintaja palvelukonsepti 30

31 YHTIÖN PALVELUKOKONAISUUS SUORAN VALINNAN PALVELUT (VALINNANVAPAUSLAKIESITYS 15) Lähtökohtana rajatut sote-keskuksen palvelut (siirrettävä sosiaali- ja terveyskeskusten vastuulle mennessä, valinnanvapauslaki 86) Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja neuvonta, myös päihdetyön neuvonta Terveystarkastukset Lääkärin ja hoitajien vastaanotot Kuntoutustarpeen arviointi, fysioterapeutin suoravastaanotot Edellisiin liittyvät todistukset 31

32 YHTIÖN PALVELUKOKONAISUUS Yhtiön tulisi pystyä myöhemmin myös laajentamaan tarjoamaansa palvelukokonaisuutta. Tämä varmistaisi yhtiön toimintamahdollisuudet ja kilpailukyvyn parhaalla tavalla. Työterveyden liittämistä yhtiöitettävään kokonaisuuteen pidetään kilpailuetuna asiakasohjauksen kannalta. Työterveys tulee joka tapauksessa yhtiöittää viimeistään vuonna Suun hoidon osalta on vielä pohdittava, onko sen järkevä olla osa yhteisyritystä. Suun hoidon yksiköt yhtiöitetään ennen sote-keskuksia, ja asiakkaat valitsevat ne myös erikseen. Synergiahyötyjä muuhun sote-keskustoimintaan ei välttämättä löydy. Lakiesitysten mukaan suun hoidon yksiköiden kapitaatiokorvaukset ovat myös jäämässä alhaisiksi. On lisäksi todennäköistä, että tulevien sote-keskusten tulee kyetä jossain määrin tarjoamaan myös palveluita, joiden kustannukset asiakkaat kattavat joko itse tai vakuutusten kautta. Vakuutusten rooli on vielä selkeytymätön. 32

33 KILPAILUKYKYINEN TOIMINTAKONSEPTI KIELI Laajempi kaksikielinen palvelu. PALVELUVALIKOIMA Palvelut sekä paljon palveluita käyttäville asiakkaille että satunnaiskävijöille. Paljon palveluita käyttäville on jo kehitetty toimivia asiakasprosesseja. DIGITAALISET PALVELUT. SIJAINTI JA TOIMITILAT Aito ja kasvava kaupunki, keskeinen asiointikeskus itäisellä Uudenmaalla. Joustavat, asiakaslähtöisesti suunnitellut ja tehokkaat toimitilat keskeisellä paikalla. JOHTAMINEN KEHITYSMYÖNTEINEN HENKILÖSTÖ KILPAILUKYKYISET TUKIPALVELUT Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailukyvyn elementtejä ovat palveluiden hyvä saatavuus ja laadukkaat asiakaslähtöiset palvelut. Yhtiön olemassaolon edellytys on, että asukkaat valitsevat sen palvelut. Yhtiön tulee toimia siten, että asukkaat kokevat sen luotettavaksi paikalliseksi toimijaksi. 33

34 Ei ole julkinen hankintayksikkö. Pystyy kilpailemaan tasavertaisesti muiden sote-keskusyhtiöiden kanssa. Herättää kiinnostusta yksityisissä toimijoissa. Suurin mahdollinen määrä tarjoajia. Kilpailutusvaiheessa neuvoteltavat osakassopimus ja palvelusopimus turvaavat vähemmistöomistajan edut ja tavoitteet. Päätöksentekomalli yhteisyrityksessä? Aito kumppanuus ja luottamus. Toimintaa johdetaan liiketoiminnallisin periaattein. Porvoon kaupunki 49 % Yhteistyökumppani 51 % 34

35 YHTEISKUNNALLINEN YRITYS? Yhteisyritys voisi saavuttaa merkittävää kilpailuetua ja paikallista luottamusta sitoutumalla toimimaan yhteiskunnallisen yrityksen tavoin. Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa vastuullista liiketoimintaa, ja sen ensisijainen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Myös toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus on tärkeää. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen tai lahjoittavat sen määrittämäänsä hyvään tarkoitukseen. Porvoossa toimiva yhteiskunnallinen sote-yritys voisi sitoutua käyttämään puolet voitostaan joko yhtiön toiminnan kehittämiseen tai Porvoon kaupungin asukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintaan liittyvät kriteerit ja arvot tulisi kirjata yhteisyrityksen palvelu- ja osakassopimukseen. 35

36 Vaikutuksia Porvoon kaupunkiin? 36

37 VAIKUTUKSET ELINVOIMAAN JA MUUHUN TOIMITAAN? Uudenmaan alue tulee olemaan vuodesta 2019 eteenpäin suuren myllerryksen keskellä. Maakunnan on pystyttävä yhtä aikaa leikkaamaan rahoitusta, yhtiöittämään palvelutuotantoa ja siirtämään henkilöstöään julkisiin yhtiöihin. Perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut säilynevät Porvoossa jatkossakin, mutta on mahdollista, että alueen palvelutaso ja palveluverkko eivät tule säilymään nykyisellään, kun maakunta tehostaa ja keskittää palvelutuotantoaan. Sote-yhtiön perustaminen antaisi Porvoon kaupungille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa paikallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin myös vuoden 2019 uudistuksen jälkeen. Yhtiö vakauttaisi tilannetta Porvoossa sote-uudistuksen toteutumisvaiheessa (palvelusopimus ja osakassopimus). Yhteisyrityksen toimintaa voisi laajentaa todennäköisesti myös muualle itäisen Uudenmaan alueelle, eli yhteisyritysmalli ei rajoita kaupungin yhteistyömahdollisuuksia muiden itäisen Uudenmaan kuntien kanssa. Porvoon sairaalan rooli muuttuu joka tapauksessa, kun maakunta tehostaa toimintaansa - yhtiöittää Porvoo palveluita tai ei. Myös Porvoon sairaala joutuu valinnanvapauden toteutuessa toiminaan osittain kilpailluilla markkinoilla. 37

38 SOTE-KIINTEISTÖT Porvoon kaupungin toimintaan, sotekiinteistöihin ja tukipalveluihin kohdistuu suuria vaikutuksia ja riskejä sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä, yhtiöittää Porvoon kaupunki sote-palveluita tai ei. Kuntien rakennukset eivät siirry sote-uudistuksen yhteydessä maakunnille, vaan maakunnat vuokraavat kunnilta toimitilat. Osa kiinteistöistä jää kuitenkin vuokraamatta ja kuntien vastuulle. Näihin rakennuksiin kuntien on löydettävä uudenlaista toimintaa tai ne on poistettava käytöstä. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyy siis vaara, että uudistuksen myötä käyttämättä jäävät sote-kiinteistöt jäävät kaupungin taloudelliseksi rasitteeksi, vaikka tulevaisuudessa Porvoon kaupungilla ei ole enää mitään perusteita omistaa sote-kiinteistöjä. Kaupungin olisi todennäköisesti tarkoituksenmukaisinta yhtiöittää ne kiinteistöt, joita tarjottaisiin maakunnalle. Kaupungin tulee vuoden 2017 aikana määritellä strategia, jolla voidaan hallita sote-uudistuksen kiinteistöriskejä. Lähtökohta on, että kaupunki sitoutuu pitkäaikaisesti vain sellaiseen kiinteistöomistukseen, joka palvelee kaupungin ydintehtäviä. Muutoin keskeisenä riskienhallintakeinona on omistuksesta luopuminen. Jos kaupunki päättää perustaa sote-palveluja tuottavan yhteisyrityksen, tulisi kiinteistöasiat ottaa huomioon kilpailutus- ja neuvotteluprossissa, kun hankitaan sote-yhtiölle yhteistyökumppani. Neuvotteluissa tulee huomioida myös sosiaalitoimen vuokratilat ja niiden irtisanomisajat. 38

39 SOTE-YHTIÖN VAIKUTUKSET KAUPUNGIN TUKIPALVELUILLE JA KIINTEISTÖILLE? On mahdollista, että sote-yhtiö ei hankkisi lainsäädännöllisistä tai taloudellisista syistä tukipalveluita Porvoon kaupungilta. Kaupungin omaan organisaatioon voisi jäädä käyttämätöntä tuotantokapasiteettia. Merkittävimmät tukipalveluita koskevat taloudelliset vaikutukset liittyvät kiinteistöihin, hallintopalvelukeskuksen palveluihin ja liikelaitos Porvoon tilapalveluiden palveluihin. Näiden palveluiden vuosittaiset taloudelliset vaikutukset ovat yhteensä euroa. 39

40 Henkilöstön asema ja siirtyminen 40

41 SOTE-HENKILÖSTÖN ASEMA JA TYÖTEHTÄVÄT MUUTTUVAT JOKA TAPAUKSESSA SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN MYÖTÄ Työpaikkaa ja työnantajaa joudutaan todennäköisesti jatkossa vaihtamaan entistä useammin. Sote-henkilöstöllä on tulevaisuudessa monenlaisia työnantajia. Henkilöstön siirtymät voivat olla vaiheittaisia. Ensin työpaikkana voi olla esimerkiksi maakunnan liikelaitos, sitten maakunnan omistama osakeyhtiö ja yksityinen yhtiö. Asiakkaan valinnanvapaus ja palveluiden yhtiöittämispakko: kaikki valinnanvapauden piirissä työskentelevät siirtyvät yhtiöihin. Kuinka asiakas käyttäytyy ja valitsee palvelut? Miten tämä vaikuttaa työntekijöiden asemaan? 41

42 HENKILÖSTÖN ASEMA MAAKUNNAN YHTIÖISSÄ? Lakiehdotuksen mukaisessa valinnanvapausjärjestelmässä asiakkaiden valinnoilla on merkitystä sille, kuinka hyvin suoran valinnan palvelujen yhtiöt menestyvät markkinoilla. Markkinoiden muotoutuminen tarkoittaa myös työmarkkinoiden uudelleenmuotoutumista, erityisesti kun henkilöstöä rekrytoidaan perustettaviin suoran valinnan palveluyksiköihin. Mikäli kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyisistä käyttäjistä iso osa siirtyy muiden kuin maakuntien omistamien yritysten asiakkaiksi, tarkoittaa se irtisanomisten tarpeen kasvua maakuntien tuotantoyhtiöissä. Tämä tuo kuntien nykyisen henkilöstön työsuhteisiin uudenlaisen epävarmuustekijän. Myös maakunnan valinnanvapautta toteuttavaan yhtiömuotoiseen toimintaan liittyy ainakin alkuvaiheessa epävarmuutta toiminnan liiketaloudellisesta kannattavuudesta. Kannattamatonta toimintaa joudutaan sopeuttamaan, koska maakunta ei pysty subventoimaan EU:n valtiontukisääntelyn vuoksi yhtiöitään. Tästä johtuen myös irtisanomiset ovat mahdollisia Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, vaikutukset työntekijöiden asemaan ja työelämään. 42

43 HENKILÖSTÖN SIIRTYMINEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen alkaen. Tukipalvelun työntekijä siirtyy, jos yli puolet tehtävistä liittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin. Maakuntiin siirtyy yhteensä noin työntekijää. Uudellamaalla maakuntaa siirtyy yli työntekijää. Porvoon sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy maakuntaan noin 830 henkilötyövuotta sekä tukipalveluista kymmeniä henkilötyövuosia (mm. hallinto-, ICT-, ruokahuolto- ja siivoustehtäviä). 43

44 Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat palvelussuhteeseensa liittyvät oikeudet ja velvollisuudet Henkilöstön siirtyminen Maakunta Liikkeenluovutuksen periaatteet. Kaupungin oma yritys Liikkeenluovutuksen periaatteet. Yhteisyritys Liikkeenluovutuksen periaatteet. 44

45 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA PALVELUSSUHTEEN EHDOT MAAKUNTA Henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltija- sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä. Soveltamisalaa laajennetaan siten, että se koskee myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin ja kunnallisen ja maakunnallisen alan työehtosopimusten piiriin. 45

46 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA PALVELUSSUHTEEN EHDOT KAUPUNGIN OMA YHTIÖ JA YHTEISYRITYS Uusi työnantaja on velvollinen noudattamaan kaupunkia sitovan työ- tai virkaehtosopimuksen määräyksiä sopimuskauden loppuun asti (KVTES ja lääkärisopimus). Jos yhtiöittäminen tapahtuu jälkeen, sitoisivat uudet työ- ja virkaehtosopimukset perustettavaa yhtiöitä uuden sopimuskauden loppuun asti. Sopimuskauden päättymisen jälkeen siirrytään soveltamaan uutta työnantajaa sitovaa työ- tai virkaehtosopimusta. Kaupungin kokonaan omistama yritys voisi ottaa käyttöön kunnallista työ- ja virkaehtosopimusta vastaavan AVAINTES:n. Yhteisyrityksessä yksityisen alan TES. Yksityisellä puolella ei ole yleistä lääkärien työehtosopimusta, jonka kaupungin oma tai yhteisyritys voisi ottaa käyttöön. 46

47 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA PALVELUSSUHTEEN EHDOT KAUPUNGIN OMA YRITYS JA YHTEISYRITYS Paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä kaupungilta yritykselle, ja ne sitovat yritystä kuten kaupunkia. Paikallisten sopimusten irtisanomisaika on kolme kuukautta. sopimus lääkäreiden käynti- ja toimenpidepalkkioiden maksamisesta sopimus liukumavapaiden antamisesta sopimus lomarahan maksamisesta sopimus lääkäriohjaus- ja koulutuspalkkioiden maksatuksesta sopimus ohjaavan hammaslääkärin palkkiosta sopimus tilapäisen työvoiman palkkaamisesta. Vuosilomasta ei ole sovittu erikseen, joten vuosilomien määräytymisessä noudatetaan yleistä virka- ja työehtosopimusta. Vuosilomaoikeuden määräytyminen muuttuu yrityksen noudattaman työehtosopimuksen mukaiseksi. Yksityiset palveluntuottajat korostivat vuoropuheluissa, että yhteisyrityksellä on todennäköisesti mahdollisuus tarjota henkilöstölle sellaisia lisäetuja ja joustoja, joihin kunnalla tai maakunnalla ei ole mahdollisuutta. 47

48 LÄÄKÄRIKOULUTUSSOPIMUS Porvoon terveyskeskus on Helsingin yliopiston koulutusterveyskeskus. Koulutusyhteistyöllä turvataan uusien lääkärien rekrytointi ja mahdollistetaan lääkärien erikoistuminen. Lääkärikoulutusyhteistyö yliopistojen kanssa on elintärkeä myös yhtiömuotoisessa toiminnassa. Järjestämislaissa säädetään, että suoran valinnan palveluiden tuottajan on otettava toimipisteessään annettavaan koulutukseen ja siihen liittyvään harjoitteluun sosiaalihuollon ja terveydenhuollon opiskelijoita koulutuksesta vastaavan yliopiston ja maakunnan osoituksen mukaisesti. Valtakunnallisesti yliopistojen lääketieteelliset tiedekunnat ja yleislääketieteen laitokset ovat tehneet suunnitelmia koulutusvelvoitteen hoitamisesta jatkossa. Järjestelmä on periaatteessa luotu, ja se voi aloittaa toimintansa kun maakunnat ovat järjestäytyneet ja palveluntuottajat valittu. Keskusteluissa on kuitenkin esitetty huoli koulutuskorvauksen pienenemisestä. Jos Uusimaa hakee pitkää siirtymäaikaa sote-keskusten ja valinnanvapauden avaamiselle, se voi aiheuttaa siirtymäaikana haasteen koulutusoikeuksien saamiseen yliopistolta yhteisyritykselle. Hammaslääkärikoulutuksen osalta haastetta ei pitäisi olla, koska suun hoidon yksiköt aloittavat yhtiömuodossa jo vuoden 2019 alusta. 48

49 Johtopäätöksiä 49

50 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: SUURI MUUTOS Asiakkaiden valinnanvapaus ja suoran valinnan palveluiden yhtiöittämisvelvollisuus tulevat muuttamaan sote- ja maakuntauudistusta koskevien lakiehdotusten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoa aivan perustavalla tavalla. Merkittävä osa kuntien ja sairaanhoitopiirien nykyisin tuottamista sote-palveluista tuotetaan jatkossa yhtiöissä. Selvitystyön valmistuminen on vaikeutunut ja viivästynyt, koska sote-uudistusta ja asiakkaiden valinnanvapautta koskevat lakiehdotukset ovat muuttuneet merkittävästi työn aikana. Selvitystä on päivitetty touko-kesäkuussa. Perustuslakivaliokunnan kannanotto asiakkaiden valinnanvapauttakoskeviin lakiehdotuksiin ei ollut käytettävissä selvityksen päivityksen aikana, mutta julkisuudessa on käyty paljon keskustelua mm. yhtiöittämisvelvollisuutta koskevista säännöksistä. Selvityksen päivitystyö jatkuu edelleen elokuussa, jos perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan käsittely tuo lakiesityksiin merkittäviä muutoksia. Porvoon kaupunginhallitus ja -valtuusto päättävät asiasta kesän jälkeen. 50

51 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: YHTEISKUNNALLINEN YRITYS Projektiryhmä näkemys on, että Porvoon kaupungin kokonaan omistama yhtiö on vaihtoehtona riskialttein. Yhtiön tulevaisuus olisi epävarma, ja sen saattaminen kilpailukykyiseksi ennen markkinoiden avautumista olisi haasteellista. Yhtiömuotoisessa toiminnassa saavutetaan johtamisen ja päätöksenteon ketteryyteen liittyviä etuja. Yhteisyritysmallissa yhteistyökumppanin tarjoama osaaminen ja resurssit täydentäisivät kaupungin osaamista, ja kehitystä voitaisiin nopeuttaa. Kumppanin kanssa pystyttäisiin tekemään digiloikka nopeammin. Yhteisyritys voisi myös tuoda henkilöstölle etuja ja joustoja sekä tarjota monipuolisempia työ- ja palkitsemismahdollisuuksia. Yhteisyritys voisi saavuttaa merkittävää kilpailuetua ja paikallista luottamusta sitoutumalla toimimaan yhteiskunnallisen yrityksen tavoin. Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa vastuullista liiketoimintaa, ja sen ensisijainen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Myös toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus on tärkeää. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen tai määrittämäänsä hyvään tarkoitukseen. Porvoossa toimiva yhteiskunnallinen sote-yritys voisi sitoutua käyttämään puolet voitostaan joko yhtiön toiminnan kehittämiseen tai Porvoon kaupungin asukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintaan liittyvät kriteerit ja arvot tulisi kirjata yhteisyrityksen palveluja osakassopimukseen. 51

52 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: PÄÄTÖKSENTEKOMALLI Yhteisyrityksen hallinto- ja päätöksentekomallia pohdittaessa on päädytty siihen, että Porvoon kaupungin omistusosuus olisi 49 prosenttia ja yksityisen kumppanin omistusosuus 51 prosenttia. Tähän on useita eri syitä. Tällä omistuspohjalla yhtiö ei ole julkinen hankintayksikkö ja se pystyy näiltä osin kilpailemaan tasavertaisesti muiden sotekeskusyhtiöiden kanssa. Yksityiset toimijat pitävät myös tällaista omistuspohjaa kiinnostavana. Voi olettaa, että näin yhteistyökumppanin kilpailutukseen saataisiin mukaan mahdollisimman suuri määrä tarjoajia. Yhteisyritysmallissa oikean kumppanin ja palvelukokonaisuuden valinta ovatkin kaikkein keskeisimpiä kysymyksiä. Toiminnan on perustuttava yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin, ja ne pitää neuvotella ja sopia heti alkuvaiheessa. Kaupungin ja yksityisen palveluntuottajan välille pitää syntyä aito kumppanuus, mutta toimintaa on voitava johtaa liiketoiminnallisin pelisäännöin. Yhteisyrityksessä niin palvelusopimus kuin osakassopimus tulee tehdä niin, että ne turvaavat kaupungin edut sekä porvoolaisten palvelut sekä toiminnan paikalliset tavoitteet. 52

53 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: VAKAUTTAVA VAIKUTUS Uudenmaan alue tulee olemaan vuodesta 2019 eteenpäin suuren myllerryksen keskellä. Alue on iso, ja sen palvelutuotannon tehostamistarpeet ovat suuret, kun merkittävä osa nykyisestä soterahoituksesta siirtyy uudistuksen myötä todennäköisesti muihin maakuntiin. Maakunnan on pystyttävä yhtä aikaa leikkaamaan rahoitusta, yhtiöittämään palvelutuotantoa ja siirtämään henkilöstöään julkisiin yhtiöihin. Keskusteluissa on kyseenalaistettu myös tulevien julkisten yhtiöiden kilpailukyky ja elinmahdollisuudet. Porvoo sijaitsee Uudenmaan maakunnan itäisellä reuna-alueella. Voidaan olettaa, että perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut säilyvät Porvoossa jatkossakin, mutta on mahdollista, että alueen palvelutaso ja palveluverkko eivät tule säilymään nykyisellään, kun maakunta tehostaa ja keskittää palvelutuotantoaan. Sote-yhtiön perustaminen antaisi Porvoon kaupungille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa paikallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin myös vuoden 2019 uudistuksen jälkeen. Yhtiö vakauttaisi tilannetta Porvoossa sote-uudistuksen toteutumisvaiheessa. Kaupunki ostaisi yhtiöltä palveluita määräaikaisella sopimuksella. Sote-yhtiön palvelusopimuksessa määritellään mm. palveluntuottajan velvollisuudet ja vastuut, mitä palveluita Porvoossa tuotetaan, mikä on palveluiden saatavuus ja laatutaso, minkälaisissa toimitiloissa yhtiö toimii sekä minkälainen henkilöstö palveluita tuottaa (määrä ja pätevyysvaatimukset). Lakiehdotukset lähtevät siitä, että yhtiön osakkeet siirtyvä maakunnalle vuonna 2019, mutta osakassopimus ja palvelusopimus sitovat myös tulevaa järjestäjää, vaikka vähemmistöomistus yhtiöstä siirtyisi maakunnalle. 53

54 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: PALVELUKOKONAISUUS Yhtiöitettävän palvelukokonaisuuden tulisi aluksi noudattaa suoran valinnan palveluiden rajattua tasoa, mutta yhtiön tulisi pystyä myöhemmin myös laajentamaan tarjoamaansa palvelukokonaisuutta. Tämä varmistaisi yhtiön toimintamahdollisuudet ja kilpailukyvyn parhaalla tavalla. Työterveyden liittämistä yhtiöitettävään kokonaisuuteen pidetään kilpailuetuna asiakasohjauksen kannalta. Työterveys tulee joka tapauksessa yhtiöittää viimeistään vuonna Suun hoidon osalta on vielä pohdittava, onko sen järkevä olla osa yhteisyritystä. Suun hoidon yksiköt yhtiöitetään ennen sote-keskuksia, ja asiakkaat valitsevat ne myös erikseen. Synergiahyötyjä muuhun sote-keskustoimintaan ei välttämättä löydy. Lakiesitysten mukaan suun hoidon yksiköiden kapitaatiokorvaukset ovat myös jäämässä alhaisiksi. On lisäksi todennäköistä, että tulevien sote-keskusten tulee kyetä jossain määrin tarjoamaan myös palveluita, joiden kustannukset asiakkaat kattavat joko itse tai vakuutusten kautta. Vakuutusten rooli on vielä selkeytymätön. 54

55 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: PORVOON SAIRAALA JA ITÄINEN UUSIMAA Selvitystyön aikana on esitetty epäilys, että Porvoon sairaalan toiminta vaarantuu, jos kaupunki päättää perustaa yhteisyrityksen jonkun yksityisen toimijan kanssa. Sairaalan lähetevirta ehtyisi, ja näin myös sen polikliiniset toiminnot vaarantuisivat. Tämä kuvastaa yleisemmälläkin tasolla sitä huolta, jota soteja maakuntauudistus on synnyttänyt erikoissairaanhoidon toimijoissa, kun erikoissairaanhoitoa joudutaan tehostamaan, ja osa erikoissairaanhoidosta joutuu toimimaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Myös Porvoon sairaala joutuu valinnanvapauden toteutuessa toimimaan osittain kilpailutilanteessa markkinoilla. Tällä hetkellä ei ole vielä selvillä, miten Porvoon sairaalan profiili on muuttumassa, mutta on selvää, että HUS:n ja Porvoon sairaalan rooli muuttuvat joka tapauksessa valtakunnallisen uudistuksen vuoksi. Tämä muutos ei riipu siitä, perustetaanko Porvooseen yhteisyritys. Porvoon sairaalan tulevaisuutta pohdittaessa on huomioitava myös ne tehostamistarpeet, jotka syntyvät siitä, että osa Uudenmaan maakunnan rahoituksesta siirtyy uudistuksen myötä muihin maakuntiin. Priorisoiko maakunta jatkossa tehostamispaineessa Helsingin keskustassa olevaa sairaala vai Porvoon sairaalaa tai sote-keskusta? Yhtiöittämistä on tässä vaiheessa selvitetty lähinnä Porvoon kaupungin alueen ja toimintojen näkökulmasta. Yhteisyrityksen toimintaa voisi kuitenkin laajentaa todennäköisesti myös muualle itäisen Uudenmaan alueelle, eli yhteisyritysmalli ei rajoita kaupungin yhteistyömahdollisuuksia muiden itäisen Uudenmaan kuntien kanssa. 55

56 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: AIKATAULU Kaupunki voi perustaa sote-yhtiön myös maakunnan väliaikaishallinnon aikana. Yhtiö pitää perustaa kuitenkin ennen vuoden 2019 alkua. Aikataulullisesti yhtiöittäminen olisi järkevintä tehdä vasta vuoden 2018 loppupuolella näin haittavaikutukset minimoitaisiin parhaiten. Uudenmaan maakunnan valmistelussa on lähdetty siitä, että sote-keskusten valinnanvapauden aloittamisen osalta haetaan lainsäädännön mahdollistamaa pisintä mahdollista siirtymäaikaa. Suun terveydenhuollon yhtiöiden tulee kuitenkin aloittaa alkaen ja sote-keskusyhtiöiden siirtymäajan jälkeen viimeistään Jos kaupunki perustaisi sote-yhtiön vuoden 2018 lopussa, ehtisi yhtiö edelläkävijänä markkinoille, ja sillä olisi paremmat mahdollisuudet menestyä valinnanvapausmarkkinoiden avautuessa. Aikataulu mahdollistaisi yhteisyritysvaihtoehdossa myös hankinnan kiireettömämmän valmistelun, ja toiminnan haltuunoton valmisteluun jäisi enemmän aikaa. Hankintamenettelyn perusteelliseen toteuttamiseen neuvotteluineen arvioidaan menevän noin vuosi. Myös nyt avoinna oleviin sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännön kysymyksiin ehdittäisiin saada näin varmistuksia. Esimerkiksi tukipalveluiden hankintaan liittyvät asiat saataisiin luultavasti ratkaistuna. Uudenmaan maakunnan mahdollinen siirtymäaika valinnanvapauden avautumiselle voi aiheuttaa väliaikaisen haasteen lääkärien koulutussopimuksen saamiseen yliopistolta yhteisyritykselle. Siirtymäajan jälkeen myös yksityiset sote-keskukset osallistuvat lääkäreiden koulutukseen. 56

57 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: JURIDISIA REUNAEHTOJA Valinnanvapauslakiesitys ei aseta esteitä yhteisyrityksen perustamiselle. Kaupungin ja yksityisen toimijan yhteisyritys on mahdollinen, kunhan varmistutaan siitä, että yrityksellä ei ole mahdollisuutta laskuttaa hoidosta sekä valinnanvapausjärjestelmän mukaisella menetelmällä että sopimuksen mukaisella perusteella. Mahdollisuus kaksoislaskutukseen estäisi yhtiön listautumisen palveluntarjoajaksi. Voimaanpanolakiluonnoksen on tehty maaliskuussa 2017 vähälle huomiolle jäänyt muutos, joka koskee kunnalta maakunnalle siirtyvien toiminnan järjestämistä koskevien, voimaanpanolain vahvistamisen jälkeen solmittujen sopimusten velvoittavuutta maakunnan kannalta. Uuden säännöksen mukaan maakunnalle ei olisi siirtymässä vahingonkorvausvastuita tai muita sopimuksen päättämisestä seuraavia vastuita, elleivät kunta ja maakunta toisin sovi. Jos voimaanpanolaki hyväksytään tämän sisältöisenä, niin edellytykset kaupungin oman tai yhteisyrityksen perustamiselle saattavat lain voimaantulon jälkeen heikentyä. Yksityiset palveluntuottajat eivät ole omissa arvioissaan pitäneet säännöksen vaikutusta yhtiön perustamiselle erityisen merkittävänä, vaan katsovat yhteisyrityksen perustamisen olevan edelleen täysin mahdollista. 57