Psykoanalyyttisen psykoterapian ajankohtaisia kysymyksiä
|
|
- Kaisa Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psykoterapia Johannes Lehtonen Psykoanalyyttisen psykoterapian ajankohtaisia kysymyksiä Psykoanalyyttinen psykoterapia on psykoterapiamuodoista vanhin ja samalla monen muun terapiatekniikan kantamuoto. Se perustuu mielen piirissä vaikuttaviin vietti ja tunneperäisiin voimiin, joiden käsittely on mahdollista hoitosuhteessa ilmenevän tunteensiirron avulla. Kuva ihmismielen vietti ja tunnetekijöistä on muuttunut viime vuosina mm. aivotutkimuksen vaikutuksesta. Muutoksia on tapahtunut myös psykoanalyyttisen tekniikan käyttötavoissa. Erityisesti käsitykset terapeutin neutraliteetin luonteesta ovat tarkentuneet. Tutkimukset ovat osoittaneet dynaamisen psykoterapian tuloksellisuuden useissa häiriöryhmissä. Psykoanalyyttiseen psykoterapiaan perustuvia hoitokäytäntöjä voidaan soveltaa hyvin julkisessa terveydenhuollossa. P sykoanalyyttisellä terapialla tarkoitetaan mielen piirissä vaikuttaviin vietti ja tunneperäisiin voimiin eli psykodynamiikkaan perustuvaa psykoterapiaa. Sen tavoitteena on toimivan minäkuvan laajentaminen itsetuntemuksen kasvun kautta. Hoitomuodon historiallinen lähtökohta oli hypnoosilla ja suggestiolla aikaansaatu tunnevaltainen katarsis ja tähän liittyvä kipeiden muistojen mieleen palautuminen, joita Breuer ja Freud (1893) kuvasivat ensimmäisinä. Psyykkisen tilan helpottuminen ei jäänyt kuitenkaan välttämättä pysyväksi vaan näytti riippuvan potilaan ja terapeutin suhteen säilymisestä myönteisenä. Psykoanalyyttisen psykoterapian asetelma Breuer ja Freud oppivat käytännön kautta, että katarttinen hoitosuhde sisältää vaikeasti hallittavia tunnelatauksia. Siitä esimerkkinä oli Breuerin potilas, joka rakastui terapeuttiinsa ja jolle kehittyi valeraskaus. Breuer pelästyi ilmiötä ja katkaisi hoidon. Freud puolestaan katsoi ilmiön Duodecim 2006;122: syntyneen potilaan tuottamana ja kohdistuneen terapeuttiin mutta ei aiheutuneen terapeutista. Hän arvioi, että voimakkaat tunteet ja ajatukset terapeutista ilmentävät tunteensiirron muodossa potilaan aiempia kokemuksia sekä persoonallisuuden toimintaa, ja uskoi, että niiden selvittely on mahdollista, kun potilas saa tilaisuuden tuottaa vapaiden mieleenjohtumien periaatteella aineistoa omasta tunne elämästään ja sen historiasta (Jones 1972). Hankaluudet, jotka liittyivät suggestion käyttöön ja potilaan painostamiseen, saivat Freudin luopumaan näistä menetelmistä. Hieman myöhemmin hän oivalsi, että uniin sisältyy mielekkyyttä, jota voidaan ymmärtää arkielämän toiveina ja pelkoina vapaasti tuotettujen mielikuvien ja ajankohtaisen elämäntilanteen valossa. Edellytykset psykoanalyysille olivat näin syntyneet. Unien piilevät merkitykset olivat todiste mielensisäisen eli mielen toimintatapaan liittyvän piilotajuisen aineksen psykologisesta arvosta (Jones 1972). Psykoanalyyttisen terapian lähtökohdat määräsivät sen, että potilaan ja terapeutin välinen 703
2 työsuhde muodostui epäsymmetriseksi. Potilaan tehtäväksi tuli tuottaa ilman rajoituksia mielenmaailman koko kirjo terapeutin tarkasteltavaksi. Terapeutin tuli puolestaan tukea prosessin kehittymistä osallistumalla siihen hoitosuhdetta Merkityksellisen hoitosuhteen muodostuminen edellyttää riittävän tiheitä tapaamisia. vahvistaen ja prosessia edistäen mutta omia intohimojaan välttäen. Toimiva hoitosuhde edellytti, että terapeutti tuntee riittävästi ihmismielen toimintatapaa, erityisesti sen tunnepitoisia odotusten, toiveiden ja intiimien ajatuskulkujen värittämiä aiheita sekä niiden taustalla olevia viettipohjaisia yllykkeitä, jotka ulottuvat unimaailman omalaatuiseen kuvakieleen. Psykoanalyyttisen terapian periaatteista on kehittynyt sittemmin useita erilaisia sovelluksia, kuten ryhmä ja perheterapiat, eri ikäisten hoitoon sovelletut terapiamuodot (lapset, nuoruusikäiset, ikääntyvät) sekä kriisien ja traumojen terapiatekniikat. Kognitiivisessa terapiassa korostetaan ajatuskulkujen todellisuus ja järkevyyspohjaa ja oikaistaan vääristyneitä ajatusmalleja todellisuuden vastaisina ja inhimillisen kohtuuden nimessä. Vaikka sen teoreettinen perusta on erilainen, kyseiset näkökohdat ovat merkityksellisiä myös psykoanalyyttisissä terapioissa, joskin ne jäävät terapeuttisen tunnesuhteen varjossa helposti liian vähälle huomiolle. Monet psykososiaalisen auttamisen erilaisista muodoista ovat vakiintuneet osaksi mielenterveyden ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Näkemys tunteiden ja henkilökohtaisen kokemuksen arvosta on tullut yleisesti hyväksytyksi ja on keskeinen periaate myös laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (1992). Psykoanalyyttisen psykoterapian puitteet ja aiheet Psykoterapian ja psykoanalyysin käsikirjoissa (Tähkä 1993 ja 1996, Person ym. 2005) sekä erikoistuville lääkäreille tarkoitetuissa oppikirjoissa (Gabbard 2004, Ursano ym. 2004) on kuvattu analyyttisten psykoterapioiden nykykäytäntöjä ja niiden soveltamista mielenterveysammattilaisen nykyiseen toimenkuvaan. Tässä kirjoituksessa käsitellään vain joitakin valikoituja näkökohtia. Merkityksellisen hoitosuhteen muodostuminen edellyttää riittävän tiheitä tapaamisia. Jotta tärkeiden mielensisältöjen ilmaiseminen ja käsittely olisivat tunteensiirron kautta mahdollisia, tapaamiskertoja tulisi olla vähintään kaksi viikossa ja hoidon keston yleensä ainakin 1 2 vuotta. Persoonallisuuden laajaan selvittelyyn tähtäävä psykoanalyysi edellyttää kolmea tai neljää käyntikertaa viikossa. Hoidon kesto on yksilöllinen, keskimäärin 3 5 vuotta. Rajatumpiin hoitotavoitteisiin tähtääviin fokusoituihin terapioihin ja traumoista aiheutuvien oireiden lievittymiseen riittää yleensä pienehkö käyntimäärä, 5 20 käyntiä. Käyntien välin tulisi olla silloinkin lyhyt, jotta vältettäisiin hoitokokemuksen laimeneminen (Sandell ym. 2002). Jos trauma on aiheuttanut laaja alaisempia oireita, niiden korjaamiseen tarvittava aika pitenee olennaisesti. Psykoanalyyttisessä terapiassa potilasta neuvotaan ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan mahdollisimman vapaasti. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että terapeutti antaa potilaan tueksi tietoa terapiamuodon luonteesta ja työskentelytavoista ja on apuna, jotta psykoterapiasta muodostuu käsitettävä tapahtuma (Ursano ym. 2004). Persoonallisuuden syvempien kerrosten käsittelyä varten tarvitaan hoitomalli, jossa potilas makaa sohvalla ja terapeutti istuu hänen takanaan näkymättömissä, on usein hyödyksi. Potilas voi keskittyä paremmin mielenmaailmansa kuvaamiseen ja itsensä kuuntelemiseen. Vastaavasti terapeutille tarjoutuu tilaisuus rakentaa yhteistyösuhde potilaan persoonan sisäisten olosuhteiden mukaan tarvitsematta pitäytyä pääosin ajankohtaisen elämäntilanteen tosiasioissa sekä terapeutin ja potilaan molemminpuolisen käyttäytymisen tarkkailussa. Nämä seikat ovat melko hallitsevassa asemassa silloin, kun potilas ja terapeutti istuvat vastakkain. Saarinen ja Tuovinen (2005) ovat kuvanneet hiljattain psykoanalyyttisten terapioiden peruskäsitteitä, käyttöaiheita ja erilaisten terapiamuotojen soveltamista eri potilasryhmiin. He ovat käsitelleet myös tukea antavan terapian suhdetta psykoanalyyttisiin terapioihin valottaen erilais 704 J. Lehtonen
3 ten terapiamuotojen merkitystä terveydenhuollon kentällä. Psykoanalyyttiseen terapiaan soveltuvia psyykkisiä häiriöitä ovat ennen kaikkea ahdistuneisuushäiriöt sekä lievät ja keskivaikeat masennustilat (Saarinen ym. 2004). Vakavasti masentunutta on autettava aktiivisesti, ja terapeutin on kyettävä omalla panoksellaan jakamaan potilaan pysähtynyt ja mustanpuhuva tila. Siihen sisältyvien viestien ymmärtäminen on hyödyllistä, ja hoitotehtävää helpottaa, kun potilaan tuskat voidaan hahmottaa kamppailuksi menetyksen ja epätoivon kanssa, vaikka analyyttistä työmallia ei voida sellaisenaan soveltaa. Persoonallisuushäiriöistä erityisesti epävakaat muodot soveltuvat hyvin psykoanalyyttiseen terapiaan, mutta tekniikka ja hoidon puitteet on muutettava häiriön luonnetta vastaaviksi (American Psychiatric Association 2001). Potilaan kokonaispersoonallisuus ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, mikä hoitomuoto on mielekkäin (Wampold 2001). Potilaan oma halu lisätä itsetuntemusta, valmius uhrauksiin sen vuoksi ja kyky luottaa yhteistyöhön terapeutin kanssa ovat keskeisiä asioita suunniteltaessa psykoanalyyttistä psykoterapiaa. Ne riittävät hoidon aiheeksi ilman ilmiasuista häiriöitäkin, kun henkilö on motivoitunut tekemään työtä itsetuntemuksen lisäämiseksi kuten hoitoalan ammattilainen usein on. Potilaan ja terapeutin persoonallisuuksien yhteensopivuus on aina yksilöllinen kysymys. Psykoanalyyttisen psykoterapian aiheiden määrittäminen yksistään diagnostisten häiriöluokkien perusteella ei sen takia yleensä riitä (Wampold 2001). Minätietoisuus tunne ja viettielämän paineessa Psykodynamiikalle on leimallista viettipohjaisten tarpeiden ja niihin liittyvien tunteiden, ajatusten, kuvitelmien, odotusten, pelkojen, tyydytysten ja mielenrauhan merkitys ihmismielen toiminnassa. Kaikki ne liittävät psykodynamiikkaan perustuvat analyyttiset terapiat ihmisen aivojen toimintaan ja koko elimistön biologiseen rakenteeseen (Panksepp 1998, Damasio 2003). Siksi onkin ristiriitaista, että psykodynaaminen terapia asetetaan usein vastakkain biologisen psykiatrian kanssa. Psykiatrian eri hoitomuodoista psykoanalyyttinen psykoterapia on pitänyt tinkimättömästi kiinni henkilökohtaisen minäkokemuksen keskeisyydestä. Tämä näkökohta on voitu ymmärtää liian yksipuolisesti ikään kuin olettaen, että hoitosuhteen ulkopuoliset tekijät olisivat pois suljettuja ja minäkokemus olisi täysin erillinen ihmisen biologisesta ruumiillisuudesta (Damasio 1996, Lehtonen 2006). Uusimpien tutkimushavaintojen valossa tietoisuudella ja minäkokemuksella on yhteys aivojen toimintaan (Panksepp 1998, Solms ja Turnbull 2002). Käsitys tunteiden ja viettien yhteydestä aivojen toimintaan on kuitenkin sisältynyt alusta alkaen psykoanalyyttiseen näkemykseen. Määrittelihän Freud minuuden alkuperältään ruumiilliseksi minuudeksi, tarkemmin ruumiin pinnan psyykkiseksi projektioksi (Freud 1923). y d i n a s i a t Psykoanalyyttisellä terapialla tarkoitetaan ihmismielessä vaikuttaviin voimiin perustuvaa psykoterapiaa. Sen tavoitteena on toimivan minäkuvan laajentaminen itsetuntemuksen kasvun kautta. Hoidon tekniikka perustuu potilaan osalta vapaasti tuotettuihin ja sanoin kuvattuihin mielensisältöihin ja terapeutin osalta empatian avulla muotoiltuihin selventäviin ja tulkitseviin vastauksiin. Potilaan ja terapeutin tulee yhdessä muodostaa luonteva ja tasavertainen psykoterapeuttisiin päämääriin tähtäävä vuorovaikutussuhde. Terapeutin liiallinen abstinenssi eli pidättäytyminen kannanotoista huonontaa hoitotuloksia. Viime vuosina on saatu näyttöä psykoanalyyttisten terapioiden tuloksellisuudesta useissa kontrolloiduissa tutkimuksissa. Psykoanalyyttisen psykoterapian ajankohtaisia kysymyksiä 705
4 Elämää ylläpitävät ja ympäristösuhdetta motivoivat homeostaattiset ja viettitarpeet syntyvät elimistössä, ja aivojen säätelyjärjestelmät ohjaavat niitä. Vietti ja hoivatarpeilla on elimellinen yhteys lapsen kiintymyssuhteisiin, eivätkä ne toimi toisistaan Tärkeimmät hoidon riippumatta. Toisinaan ajatellaan, tuloksellisuutta ennustavat tekijät ovat hyvä yhteistyösuhde potilaan ja terasaolo joutuu uha että mielen olemaspeutin välillä sekä potilaan tuksi, jos sitä pidetään riippuvaisena persoonallisuuden rakenne. ruumiin ja aivojen toiminnoista. Vaikka aivojen ja mielen välinen yhteys on ratkaisematon ongelma ja yksi tieteen suuria kysymyksiä, uusilla tutkimusmenetelmillä tehdyt havainnot ovat tukeneet muutosta pois yksinkertaistavasta (reduktionistisesta) näkemyksestä, joka ylläpitää luonto hoivasuhteen (nature nurture) kaksijakoisuutta ja hyväksyy vain yhden selityksen jokaiselle ilmiölle (Kandel 1998). Mielen ja aivojen välisen yhteyden hyväksyminen on vaikuttanut myös siihen, että ihmisen psyykkistä erityislaatua ei voida nostaa muun todellisuuden yläpuolelle. Onhan ihmismieli omassa talossaan isäntä vain niin kauan kuin talo säilyy ehjänä ja toimivana. Abstinenssisääntö ja hoitosuhteen neutraalisuus Freudin levollinen ja tutkiva asenne potilaiden toisinaan kiihkeisiinkin purkauksiin ja terapeuttiin kohdistuviin odotuksiin muodosti pohjan uudenlaiselle käsitykselle terapeuttisesta ihmissuhteesta ja loi perustan potilaan ja terapeutin välisen psykoterapeuttisen tilan käsitteelle. Jälkimmäisen muodostuminen on välttämätön edellytys psyykkiselle muutokselle. Terapeutti ei määrittele, mitä potilas viime kädessä on tai minkälainen hänen pitäisi olla. Terapeutti luo hoitosuhteeseen tilaa, jota potilaalla on mahdollisuus käyttää hyväkseen voidakseen muuttua. Tilan antaminen potilaalle ei kuitenkaan yksinään johda vielä muutokseen. Siihen tarvitaan myös toimiva ja työskentelevä hoitosuhde. Terapeutin on tuotava terapiatyöskentelyyn aktiivinen panoksensa ja tarjottava potilaan käyttöön kokemuksensa, tietonsa, taitonsa ja työskenneltävä siten, että hoidolla on todellista merkitystä potilaalle. Analyyttisiä psykoterapioita luonnehtii näin ollen yhtäältä terapeutin abstinessi eli pidättäytyminen kannanotoista, jotka nousevat terapeutin omista intohimoista, ja toisaalta terapeutin aktiivinen panos (Ursano ym. 2004). Nämä vastakohtaisuudet tekevät psykoanalyyttisestä psykoterapiasta vaikean työtehtävän. Tehtävä helpottuu, kun muistaa, että potilaan kuunteleminen ei ole passiivinen olotila vaan keskittymistä vaativaa aktiivista työtä puhumattakaan siitä ajatustyöstä, joka tarvitaan toimivien selvennysten ja tulkintojen tuottamiseen. Oikeanlaisen tekniikan käyttö on yksi psykoanalyyttisten terapioiden suurista kysymyksistä (Kernberg 2001, Psychoanalytic Quartlerly, teemanumero 2001). Viime vuosien kehitys on muuttanut käsitystä terapeutin abstinenssista siihen suuntaan, että terapeutin henkilön eli terapeutin aidon minuuden osuus on alkanut tulla hyväksytyksi vastakohtana idealisoidulle käsitykselle täydellisen neutraalista terapeuttihahmosta, jollaista ei voi löytää todellisesta elämästä (Tähkä 1993 ja 1996, Jacobs 1999, Renik 1999, Larmo 2003). Tärkeimmät hoidon tuloksellisuutta ennustavat tekijät ovat hyvä yhteistyösuhde potilaan ja terapeutin välillä sekä potilaan persoonallisuuden rakenne (Wampold 2001, Leiman 2004, Blatt ja Zuroff 2005). Yhteistyösuhde kehittyy nimenomaan potilaan ja terapeutin henkilöiden välille, ei niinkään tekniikoiden pohjalta (Norcross 2002). Potilas sijoittaa tietoisia ja tiedostamattomia tunteita sekä ajatuksia terapeuttiinsa, ja näin tapahtuu myös vastakkaiseen suuntaan. Terapeutin on oltava perillä siitä, mistä tällaisessa suhteessa on kyse ja miten se kehittyy, kun taas potilaalle terapiaprosessi on kokonaan uusi ja ennalta arvaamaton kokemus. Terapian onnistuminen riippuu siitä, mitä päämääriä asetetaan (Renik 2002, Myllärniemi 2004, Ursano ym. 2004). Onko kysymys persoonallisuuden häiriöiden ja keskeneräisyyksien eheyttämisestä, lapsenomaisten pelkojen ja ahdistusten ratkaisemisesta, mielikuvamaailman rikastumisesta vai psykoosille alttiin henkilön 706 J. Lehtonen
5 todellisuudentajun vahvistamisesta? Samaan aikaan voi olla useita erilaisia rinnakkaisia tai hierarkkisia tavoitteita. Hoidon painopisteestä ja keskeisistä päämääristä on tärkeää keskustella terapiasuhteessa (Psychoanalytic Quarterly, teemanumero 2001). Terapeutin taitoa kysytään siinä, että hänen tulee osata ja jaksaa mukautua kunkin potilaan tarjoamaan työtehtävään ja rakentaa aito kahden ihmisen välinen hoitosuhde niissä puitteissa ja niiden päämäärien tavoittelussa, jotka syntyvät potilaan ja terapeutin välisestä ainutkertaisesta ihmissuhteesta. Antautuessaan tutkimaan potilaan mielikuvia ja selvittelemään tunteiden ja muistojen maailmaa terapeutin täytyy osata olla riittävän objektiivinen käyttäessään työvälineenä omaa mielikuvamaailmaansa. Kernberg (1999) määrittelee terapeutin neutraalisuuden siten, että se on työskentelyä samalla etäisyydellä suhteessa persoonallisuuden kaikkiin keskeisiin tekijöihin, kuten vietti ja tunne elämään, potilaan objektimaailmaan, toimivan minuuden ominaisuuksiin, ajatusten ja mielipiteiden sosiaalisiin tai ideologisiin sisältöihin sekä potilaan ammatillisiin tavoitteisiin. Neutraalisuus ei tarkoita pidättäytymistä käsittelemästä näitä. Päinvastoin on tärkeää osallistua potilaan elämän kirjon kaikkiin alueisiin siten, että terapeutti säilyy kanssakulkijana ottamatta niihin kuitenkaan kantaa terapeutin omien etujen tai intohimojen mukaan. Luottamus siihen, että terapeutti on todella potilaan asialla, syntyy potilaan oman kokemuksen vahvistaessa tämän periaatteen toimivuuden. Abstinenssisäännön ongelmat Neutraliteettiperiaatetta on sovellettu myös väärin. Sen varjolla voidaan jättää lähes kaikki psyykkinen työ yksin potilaan tehtäväksi. Kuuntelijan tehtävästä saattaa tulla terapeutille houkutus omaksua yksipuolisen passiivinen rooli uskotellen, että potilaan assosiointi hiljaisen kuuntelijan läsnä ollessa on sinänsä hyödyllistä. Pahimmillaan tämä voi johtaa potilaan psykologiseen hylkäämiseen ja terapeutin kielteisten vastatunteiden naamiointiin abstinenssin varjolla. Hoitosuhde on silloin vaarassa muuttua Psykoanalyyttisen psykoterapian ajankohtaisia kysymyksiä absurdiksi näytelmäksi, jossa terapeutti kääntää psykologisesti selkänsä potilaalle ja aikaansaa tässä epätoivoisen riippuvuuden. Potilas etsii loputtomasti poissaolevaa kontaktia tai pysähtyy krooniseen idealisointiin, jonka kohteena on rituaalinen terapeuttitoteemi. Tällaisen tilanteen ratkaiseminen voi olla vaikeaa ja edellyttää sitä, että potilas tunnistaa totemistisen tarpeensa ja pystyy luopumaan siitä, ja sama koskee silloin myös terapeuttia. Ihmissuhteiden toistaminen hoitosuhteessa ei saa olla itsetarkoitus. Toisaalta jos hoitosuhde mahdollistaa arkaaisten ihmissuhdemallien hahmottamisen, tämä voi olla porttina syvällisiin inhimillisen olemassaolon peruskysymyksiin. Hoitosuhde saattaa tuoda silloin näkyviin samoja perusmotiiveja ja ristiriitoja, joita ihmiskunnan myyteissä on kuvattu. Tunnetuin esimerkki on Sofokleen draaman nimihenkilön Oidipuksen kohtalo joutua isänsä Laioksen hylkäämäksi ja tulla myöhemmin kuin sattuman kautta tappaneeksi isänsä ja naineeksi äitinsä (Hägglund ja Hägglund 1981). Myös Abrahamin ja Iisakin suhteen on katsottu ilmentävän samaa isän ja pojan suhteen kipeää kysymystä (Enckell 1993). Kun terapeutti ja potilas kohtaavat aidosti ja sanallinen vuorovaikutus toimii siten, että piilotajuiset ja ruumiilliset kokemuksetkin käsittävä elämysmaailma tulee näkyviin, tätä syvää persoonallisuuden toimintatasoa voidaan silloin tehdä ymmärrettäväksi ja muuntaa jotakin siitä sanoin kuvattavaksi todellisuudeksi. Tämä saattaa johtaa persoonallisuuden merkittävään eheytymiseen ja suurempaan luottamukseen oman minäkokemuksen arvosta ja paikasta oman elämän ohjaksissa. Renik (2001) korostaa sitä, että tiedostavan terapian toimivuutta on arvioitava aina käytännöllisesti. Näkyykö itseymmärryksen kasvu todellisena minän toimintojen paranemisena ja suurempana tyytyväisyytenä elämään? Ilman piilotajunnalle tilaa antavaa kuuntelijan otetta eli oikeanlaista puuttumattomuusperiaatetta näitä päämääriä ei ole mahdollista saavuttaa, ei myöskään ilman oikeanlaista aktiivista osallistumista. Onnistuneessa hoidossa on kysymys ennen kaikkea tähän työhön sopivasta persoonallisuudesta 707
6 sekä riittävästä koulutuksesta ja kokemuksesta. Terapeutin on kyettävä liikkumaan yhtä aikaa monessa ulottuvuudessa. Potilaan historialliset tapahtumat on yhdistettävä nykytilanteeseen ja niiden ajankohtaisia merkityksiä on osattava Psykoanalyyttisissä terapioissa olleista potilaista % on hyötynyt hoidosta merkittävästi. käyttää tehokkaasti hyväksi tulkintatyössä. Samalla on huolehdittava turvallisen terapeuttisen tilan säilymisestä. Tätä tilaa ei saa ruuhkauttaa liian suurella määrällä selvennyksiä tai tulkintoja. Traumojen takautuva työskentely asettaa oman erityisen haasteensa, mutta se toteutetaan periaatteessa samanlaisissa puitteissa. Terapian pituus Freudin potilailleen antamat hoidot ja kollegoiden koulutusanalyysit olivat nykymittapuun mukaan tyypillisiä lyhythoitoja, jotka kestivät muutamasta viikosta muutamiin kuukausiin. Myöhemmin Freud arvioi, että hoitojen tulee olla riittävän pitkiä piilotajunnan hitaan muuttumisen vuoksi, ja hän tarkoitti vuoden tai enintään muutaman vuoden mittaisia hoitoja (Hartocollis 2003). Oman minuuden hahmottaminen monimutkaistuvassa ja vain vähän normitetussa nykykulttuurissa on tullut entistä tärkeämmäksi kehittyvälle persoonallisuudelle. Seurauksena on ollut hoitoaikojen piteneminen. Psykoanalyysin alkuaikoina traumojen ja ristiriitojen selvittely toteutui yleensä melko tietoisella, kognitiivisella tasolla (Hartocollis 2003). Persoonallisuuden rakenteiden käsittelyyn on siirrytty sitä mukaa kuin on opittu soveltamaan psykoanalyyttistä tietämystä suhteellisen pysyvien persoonallisuuden rakenteiden hahmottamiseksi. Pitkillä hoidoilla on näin ollen sijansa, ja prosessin keskeyttäminen ennen kuin päämäärät on saavutettu riittävästi voi vaarantaa koko yrityksen tuloksen. Psykoanalyyttinen näkemys persoonallisuudesta on ennen kaikkea malli (paradigma), jossa hahmotetaan ihmisen mieli ja sen kehittymishistoria erityisesti vietti ja tunne elämän ristiriitojen kautta. Tästä mallista voidaan johtaa ja on alusta alkaen johdettu sekä lyhyitä että pitkiä hoitoja monen erilaisen tekniikan avulla (Psychoanalytic Quarterly, teemanumero 2005). Molemmilla on omat perusteensa, eikä ole aiheellista ottaa kantaa vain jommankumman puolesta (Leichsenring ym ja 2005, Svartberg ym. 2004, Leichsenring 2005, Maina ym. 2005). Historiallinen esimerkki lyhyestä hoidosta on Freudin puistokävelyanalyysi Mahlerin kanssa Leydenissa. Se kesti neljä tuntia ja toi helpotuksen Mahlerin impotenssiin (Jones 1974). Renik (2001) on kuvannut yhden terapiatunnin mittaisen hoidon, jonka seurauksena miespotilaan elämänote, työkyky ja ihmissuhteet paranivat merkittävästi. Pisimpään ovat yleensä hoidossa vaikeimmin häiriintyneet potilaat esimerkkinä Volkanin (1995) kuvaus 37 yhteisestä vuodesta skitsofreniapotilaan kanssa. Hoidon tuloksista Satunnaistettua tutkimusasetelmaa ei ole helppo toteuttaa sellaisen hoitomuodon arvioimiseksi, jossa potilaan yksilöllinen motiivi tulla hoitoon ja viedä sitä eteenpäin on keskeisessä asemassa (Huttunen 2004). Siksi näyttöön johtava tutkimus on ollut hitaampaa analyyttisen psykoterapian alueella muihin terapiamuotoihin verrattuna. Kausaalinen selitysmalli, joka perustuu yhden muista samanaikaisista eristetyn tekijän vaikuttavuuden mittaamiseen, soveltuu vain osittain psykoterapiatutkimukseen. Monitekijäistä mallia, joka huomioi hoidon koko kontekstin, pidetään parempana (Wampold 2001). Leichsenring (2005) teki hiljattain koosteen niistä psykoanalyyttisen psykoterapian tuloksellisuustutkimuksista, joissa on käytetty satunnaistettua vertailuasetelmaa. Niitä on yhteensä 22. Näyttöä analyyttisen psykoterapian tuloksellisuudesta saatiin diagnoosiryhmittäin seuraavasti: masennuksen hoidosta (neljä tutkimusta), ahdistuneisuushäiriöstä (yksi tutkimus), traumaperäisistä stressihäiriöistä (yksi tutkimus), somatoformisista häiriöistä (neljä tutkimusta), bulimiasta (kolme tutkimusta) ja anoreksiasta (kaksi tutkimusta), rajatilaisista persoonallisuushäiriöistä (kaksi tutkimusta), klusteri C:n persoonallisuushäiriöistä (yksi tut 708 J. Lehtonen
7 kimus) ja lääkeaineriippuvuushäiriöistä (neljä tutkimusta). Leuzinger Bohleber ym. (2003) ja Leichsenring ym. (2005) ovat todenneet yhtäpitävästi, että psykoanalyyttisissä terapioissa olleista potilaista % on hyötynyt hoidosta merkittävästi. Leichsenringin ryhmän potilaiden seuranta aika oli yksi vuosi, Leuzinger Bohleberin seitsemän vuotta. Kriteerinä käytettiin potilaan omaa, terapeutin ja ulkopuolisen tutkijan arviota. Yhdenmukaisesti Wampoldin (2001) päätelmien kanssa Leichsenring (2005) tiivistää tuloksellisen hoidon olevan yhteydessä terapeuttisen tekniikan pätevään käyttöön ja terapeuttisen yhteistyösuhteen kehittymiseen. Hänen mukaansa tulokset ovat pitkissä hoidossa keskimäärin parempia kuin lyhyissä. Samansuuntaisia tuloksia ovat saaneet Sandell ym. (2000, 2002). Heidän aineistossaan psyykkinen oireilu väheni psykoanalyysipotilailla samalle tasolle kuin väestössä esiintyy keskimäärin ja väheni selvästi myös harvajaksoisemmassa analyyttisessa psykoterapiassa. Psyykkisen terveyden paraneminen jatkui vielä kolmannen seurantavuoden aikana. Terapeutin korostunut abstinenssi eli elävän yhteistyösuhteen vastainen asenne oli yhteydessä hoidon tuloksettomuuteen. Lopuksi Psykoanalyyttistä näkemystä voidaan pitää tähän näkemykseen liittyvien ihmiskuvapiirteiden vuoksi laajassa mielessä tapana hahmottaa ihmisen olemus. Käytännöllisessä mielessä analyyttisissä terapioissa on kyse joukosta terveydenhuoltoon sopivia hoitomenetelmiä. Hoidossa käytetty tekniikka on muuttunut vähitellen. Erityisesti keskustelu terapeutin neutraalisuudesta on tarkentanut hoidon sisältöä ja korostanut kahden henkilön välisen luonnollisen yhteistyösuhteen merkitystä hoidon toimivuudelle. Näyttöön perustuvan lääketieteen edellyttämä hoidon tulosten tutkimus on kehittynyt näiden terapiatekniikoiden osalta hitaammin verrattuna muihin tekniikoihin, mutta näyttö analyyttisten terapioiden tuloksellisuudesta on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Kirjallisuutta American Psychiatric Association. Practice guideline for the treatment of patients with borderline personality disorders. Am J Psychiatry 2001;158:Supplement. Blatt SJ, Zuroff DC. Empirical evaluation of the assumptions in identifying evidence based treatments in mental health. Clin Psychol Rev 2005;25: Breuer J, Freud S. Studies on hysteria (1893). S. E. of the complete psychological works of Sigmund Freud. Vol. 2. London: The Hogarth Press, Damasio AR. Descartes error. Emotion, reason and the human brain. New York: Putnam Book, Damasio AR. Looking for Spinoza: joy, sorrow and the feeling brain. New York: Harcout, Enckell M. Isaks bindning. Kirjassa: Enckell M. I den frågandes själ. Borgå: Söderström, 1993, s Freud S (1923). The Ego and the Id. S.E. (Standard Edition). London: The Hogarth Press, 1961;19:1 59. Gabbard G. Long-term psychodynamic psychotherapy. Washington: American Psychiatric Publishing, Hartocollis P. Time and the psychoanalytic situation. Psychoanal Quart 2003;72: Huttunen M. Mielen terapia on osin taidetta, voiko taiteesta tehdä tiedettä? Duodecim 2004;120: Hägglund T-B, Hägglund V. The boy who killed his father wed his mother the oidipus theme in the Finnish folklore. Int Rev Psychoanal 1981;8: Jacobs T. On the question of self-disclosure by the analyst: error of advance in technique? Psychoanal Quart 1999;68: Jones E. Sigmund Freud. Life and work. The young Freud Vol. 1. London: Hogarth Press, Jones E. Sigmund Freud. Life and work. Years of maturity Vol. 2. London: Hogarth Press, Kandel E. A new intellectual framework for psychiatry. Am J Psychiatry 1998;155: Kernberg OF. Psychoanalysis, psychoanalytic psychotherapy and supportive psychotherapy: contemporary controversies. Int J Psychoanal 1999;80: Kernberg OF. Recent developments in the technical approaches of English-language psychoanalytic schools. Psychoanal Quart 2001;70: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Nro 785/1992. Larmo A. Tunteet psykoterapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Suom Lääkäril 2003;58: Lehtonen J. Descartesin cogito ja olemassaolon tunne. Kirjassa: Korkeila J, Heinimaa M, Svirskis T, toim. Ajattelen olen siis psykiatri. Tampere: Kustannus Oy Duodecim, 2006, s Leichsenring F, Rabung S, Leibing E. The efficacy of short-term psychodynamic psychotherapy in specific psychiatric disorders. Arch Gen Psychiatry 2004;61: Leichsenring F. Are psychodynamic and psychoanalytic therapies effective? A review of empirical data. Int J Psychoanal 2005;86: Leichsenring F, Biskup J, Kreische R, Staats H. The Göttingen study of psychoanalytic therapy: first results. Int J Psychoanal 2005;86: Leiman M. Vaikuttavuustutkimuksen pulmallisuus psykoterapiassa. Duodecim 2004;120: Leuzinger-Bohleber M, Stuhr U, Rüger B, Beutel M. How to study the quality of psychoanalytic treatments and their long-term effects on patients well-being: a representative, multi-perspective followup study. Int J Psychoanal 2003;84: Maina G, Forner F, Bogetto F. Randomized controlled trial comparing brief dynamic and supportive therapy with waiting list condition in minor depressive disorders. Psychother Psychosom 2005;74: Myllärniemi J. Terve ja häiriintynyt narsismi. Suom Lääkäril 2004;59: Norcross JC, toim. Psychotherapy relationships that work. Therapist contributions and responsiveness to patients. New York: Oxford University Press, Psykoanalyyttisen psykoterapian ajankohtaisia kysymyksiä 709
8 Panksepp J. Affective neuroscience. The foundations of human and animal emotions. New York: Oxford University Press, Person ES, Cooper AM, Gabbard GO, toim. Textbook of psychoanalysis. Washington: The American Psychiatric Publishing, 2005 Psychoanalytic Quarterly teemanumero The Goals of clinical psychoanalysis. Psychoanal Quart 2001;70: Psychoanalytic Quarterly teemanumero Analysis of conflict: 13 contemporary views. Psychoanal quart 2005;74: Renik O. Playing one s cards face up in analysis: an approach to the problem of self-disclosure. Psychoanal Quart 1999;68: Renik O. The patient s experience of therapeutic benefit. Psychoanal Quart 2001;70: Renik O. Defining the goals of a clinical psychoanalysis. Psychoanal Quart 2002;71: Saarinen P, Honkalampi K, Peiponen A, Ahola P, Jääskeläinen J, Viinamäki H. Psykodynaamisesti suuntautunut psykoterapia masennuspotilaiden kuntoutuksessa. Suom Lääkäril 2004;59: Saarinen P, Tuovinen T. Psykodynaamiset yksilöterapiat tänään. Suom Lääkäril 2005;60: Sandell R, Blomberg J, Lazar A, Carlsson J, Broberg J, Schubert J. Varieties of long-term outcome among patients in psychoanalysis and long-term sychotherapy. A review of findings in the Stockholm Outcome of Psychoanalysis and sychotherapy Project (STOPP). Int J Psychoanal 2000;81: Sandell R, Blomberg J, Lazar A. Time matters: on temporal interactions in long-term follow-up of long-term psychotherapies. Psychotherapy Res 2002;12: Solms M, Turnbull O. The brain and the inner world. London, New York: Karnac, Svartberg M, Stiles TC, Seltzer M. Randomized, controlled trial of the effectiveness of short-term dynamic psychotherapy and cognitive therapy for Cluster C personality disorders. Am J Psychiatry 2004; 161: Tähkä V. The mind and its treatment. New York: International Universities Press, Tähkä V. Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, Ursano RJ, Sonnenberg SM, Lazar SG. Concise guide to psychodynamic psychotherapy. Principles and techniques of brief, intermittent, and long-term psychodynamic psychotherapy. 3. painos. Washington: American Psychiatric Publishing, Volkan VD. The Infantile psychotic self and its fates. Northvale: Jason Aronson Inc., Wampold BE. The great psychotherapy debate. Models, methods, and findings. London: Lawrence Erlbaum, Johannes Lehtonen, professori Kuopion yliopisto KYS:n psykiatrian klinikka PL 1777, Kuopio 710
Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa
Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Keinänen, Matti; Takalo, Ari Title: Psykoanalyyttisella
LisätiedotLYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA
LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologiliitto 4.11.2015 Olavi Lindfors PsT, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mihin psykoterapialla
LisätiedotPsykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot. Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko
Psykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko Esityksen sisältö Psykoterapian taustateoriat Psykoanalyysi
LisätiedotLäheisen ohjaus terapiassa - ohjausvuorovaikutuksen luonteesta
Läheisen ohjaus terapiassa - ohjausvuorovaikutuksen luonteesta Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Tuula Tykkyläinen, FT, puheterapeutti, dosentti Ohjaus on yhteinen saavutus Pohdinnassa - vuorovaikutuksen
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Keinänen, Matti; Takalo, Ari Title: Uutta tutkimustietoa
LisätiedotMitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta?
Mitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta? ISOn kevätseminaari 22.5.2019, Siilinjärvi Timo Hankosalo, erityisasiantuntija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, projektipäällikkä ISO SOS -hanke
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
Lisätiedot- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva
u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää
LisätiedotKAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio
KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotTERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA
LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri
LisätiedotPSYKIATRIA. Vastuuhenkilöt: Psykiatrian erikoisalojen runkokoulutus Prof. Erkki Isometsä Puh. (09) ,
2009-2011 PSYKIATRIA Vastuuhenkilöt: Psykiatrian erikoisalojen runkokoulutus Prof. Erkki Isometsä Puh. (09) 471 63728, erkki.isometsa@hus.fi Psykiatrian eriytyvä koulutus Prof. Hasse Karlsson Puh. (09)
LisätiedotVuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,
Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu
LisätiedotNäkökulmia surun kohtaamiseen
Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe
LisätiedotHelsingin Psykoterapiatutkimus
Paul Knekt Olavi Lindfors Maarit Laaksonen Helsingin Psykoterapiatutkimus psykoterapioiden vaikuttavuus viiden vuoden seurannassa RAPORTTI 33 2010 Kirjoittajat ja THL Taitto: Riitta Nieminen ISBN 978-952-245-343-3
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
Lisätiedot1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström
5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotPsykoanalyysin tieteellinen perusta
136 Mark Solms Psykoanalyysin tieteellinen perusta Solms, M. (2018). The scientific standing of psychoanalysis. BJPsych International, 15(1), 5 8. Yhteenveto Tämä kirjoitus on yhteenveto psykoanalyysin
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
Lisätiedotja siitä saadut tulokset
Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotINTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA
INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Integratiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus... 3 1. Opiskelijavalinta... 4 2. Koulutusohjelman rakenne...
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotMasennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotPERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotSairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011
Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?
LisätiedotTUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin
Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet
LisätiedotIntegratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon
Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotOHJEITA PSYKOTERAPIAAN HAKEUTUVILLE - EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n hallitus MIKSI PSYKOTERAPIAAN?
OHJEITA PSYKOTERAPIAAN HAKEUTUVILLE - EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n hallitus MIKSI PSYKOTERAPIAAN? Psykoterapia on psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen tähtäävää tavoitteellista terveydenhuollon
LisätiedotINTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS
INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma on hyväksytty kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 25.4.2018 ja on voimassa 31.12.2023 asti. Integratiivisen
LisätiedotTyöympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin
Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin 10.6.2013 Katri Wänninen ETK:n tilastojen mukaan v 2011 lopussa Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,5 vuotta Työeläkkeelle vuonna
LisätiedotMiten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa
Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa
LisätiedotMielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala
Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset
LisätiedotPerheen vuorovaikutuksen näkökulma
Kuulemistilaisuus ja seminaari lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä 30.1.2013, klo 10.00 16.00 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotLogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015
LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotAlkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät
Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?
Lisätiedot- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)
Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotAUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA
AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA Lindamaria Syömishäiriötukipalvelut Linda Taakala Syömishäiriöpaivät 20.1.2011 Turku www.lindamaria.fi (Kertausta sh-päivät Oulu 2009) Voimaannuttaminen - yksilön näkeminen
LisätiedotINTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA
INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Integratiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus... 3 1. Opiskelijavalinta... 4 2. Koulutusohjelman rakenne...
LisätiedotKohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka
Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että
LisätiedotFILOSOFISIA NÄKÖKULMIA PSYKOTERAPIAN ETIIKKAAN
FILOSOFISIA NÄKÖKULMIA PSYKOTERAPIAN ETIIKKAAN Uskallus kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä 25.3.2013 Päivi Kangas Ammattien filosofinen perusta ammatit ovat yhteiskunnan oikeuttamia ammatit ovat olemassa
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?
Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?
LisätiedotTERAPEUTTISET IHMISSUHTEET
TERAPEUTTISET IHMISSUHTEET HOIDOLLISUUS TERAPEUTTISISSA JA TAVALLISISSA IHMISSUHTEISSA MARIEKE SAHER PSYKOLOGI (PST), PSYKOTERAPEUTTI (YET) LUENNON SISÄLTÖ Mitä ihmissuhteissa on terapeuttista? Mitä tekee
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotSielu ja ruumis lääketieteessä 14.-16.5. 2010 Mikael Leiman Psykologian professori, PsT Itä-Suomen yliopisto. Mitä psykoterapiassa tapahtuu
Sielu ja ruumis lääketieteessä 14.-16.5. 2010 Mikael Leiman Psykologian professori, PsT Itä-Suomen yliopisto Mitä psykoterapiassa tapahtuu Mutta mitä sielu on? Raimo Puustinen (15.5.) Mielentapahtumat
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen
LisätiedotPSYKOTERAPIAT. Tiina Paunio Psykiatrian professori Helsingin yliopisto
PSYKOTERAPIAT Tiina Paunio Psykiatrian professori Helsingin yliopisto 16.1.2015 Psykoterapiat Mitä psykoterapia on? Kuka on psykoterapeutti? Miten psykoterapiat eroavat toisistaan? Mikä psykoterapioissa
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotPsykoterapian käyttöarvo
PUHEENVUORO Jukka Valkonen Psykoterapian käyttöarvo Monet ihmiset tarvitsevat apua ja tukea masennusoireidensa lievittämiseen ja masennuksesta toipumiseen. Jotkut päätyvät etsimään tätä apua psykoterapiasta.
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotKonsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa
Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotPekka Kettunen 12.12.2014
Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotF 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa
F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotJohdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.
Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotKokijuuden korostaminen: psykoosista kärsineiden elämäntarinat ja näiden tutkiminen
Kokijuuden korostaminen: psykoosista kärsineiden elämäntarinat ja näiden tutkiminen Tomi Bergström psykologi Jyväskylän yliopisto L-PSHP/Keroputaan sairaala Miksi subjektiiviselle kokemukselle ei anneta
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotDepression paikallinen hoitomalli Turku
Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton
LisätiedotJohda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?
Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotIntegratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille
Integratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille Psykiatrian oppiaine järjestää psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
Lisätiedot