Työpajan lähtökohtakysymys

Transkriptio

1 Työpajan lähtökohtakysymys Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille Suomen perustuslaki 20.1 Mitä tällaisella vastuulla tarkoitetaan ja voidaanko tämä vastuu mielekkäällä tavalla toteuttaa oikeudellisina käytänteinä?

2 Teoreettisia lähtökohtia Ympäristöetiikka: eettisen vastuun ja velvollisuuksien ulottaminen luontoon ja tuleviin sukupolviin. Ympäristöpoliittinen teoria: yksilöiden vastuullisuuden (joka ei perustu vastavuoroiseen oikeuteen) korostuminen oikeuksien sijaan ympäristöongelmien ratkaisussa (esim. Dobsonin ympäristökansalaisuuden käsitteessä). Ympäristöoikeus(teoria): vastuun ja velvollisuuksien korostuminen osana ympäristö(perus)oikeuksia ja niiden suhde mm. menettelyllisiin ympäristöoikeuksiin (esim. Anne Kumpula, Klaus Bosselmann). Moraali- ja oikeusfilosofia: eettisen vastuun ja oikeudellisen vastuun erot, oikeudellisen vastuun teoriat (esim. Hart, Miller, Feinberg, Coleman ja Kutz) Ympäristölainsäädäntö: vastuu-momentti osana ympäristöperusoikeuksia, uudet oikeudelliset periaatteet kuten varovaisuusperiaate, ympäristövahinkolainsäädännön muutos (ympäristövahinkodirektiivi), menettelylliset ympäristöoikeudet eri oikeudellisissa prosesseissa.

3 Vastuu-työpajan punainen lanka Mitä vastuu on? Mitä vastuu ympäristöstä? Miten vastuu ympäristöstä on oikeudellistettavissa? Mitä oikeudellis-poliittisia käytänteitä ympäristövastuun toteutuminen vaatii? Markus: vastuun filosofiset ulottuvuudet Simo: ympäristö vastuun kohteena ja siihen liittyvät haasteet, erityisesti oikeudellistamisen näkökulmasta Pasi: varovaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen suhde esimerkkinä oikeudellistamisen haasteista Aino: ympäristölupaprosesseihin osallistuminen esimerkkinä haasteista kun vastuuta yritetään toteuttaa menettelyllisillä oikeuksilla

4 Vastuu filosofisena kysymyksenä Markus Neuvonen

5 Mitä vastuu on? H. L. A. Hart: vastuu on dispositio velvollisuuksien täyttämiseen, ts. henkilö, joka kantaa vastuuta, on suuntautunut vastuun alueen kattamien velvollisuuksien toteuttamiseen. a) vastuu määrittelee ja rajaa joukon velvollisuuksia (vastuun ala), ja b) vastuu sisältää joko sisäisen (asenne) tai ulkoisen (laillinen normi) insentiivin, joka motivoi velvollisuuksien toteuttamiseen

6 Tärkeitä kysymyksiä A on vastuussa P:stä B:lle Q:n perusteella Vastuun olemus: subjektiivinen vai objektiivinen? Vastuun kantaja A: kenellä voi olla vastuuta? Vastuun kohde P: mistä A voi olla vastuussa? Vastuurelaation kohde B: kenelle A on vastuussa P:stä? Vastuun jakamisen peruste Q: miksi A on vastuussa P:stä?

7 Vastuun olemus? Vastuu subjektiivisena ilmiönä on moraalisen ajattelun ja moraalisten tunteiden piiriin kuuluva ilmiö; objektiivisena havaittavien normien ja lain piiriin kuuluva. Kysymys suhteesta näiden välillä on sama kuin perinteinen kysymys lain ja moraalin suhteesta: Pitäisikö jommankumman perustua toiseen; redusoituuko kaikki vastuu jompaankumpaan? Ovatko nämä yhteismitallisia; eli voimmeko puhua yhdestä vastuusta ja sen eri lajeista, vai tarvitsemmeko kokonaan uuden käsitteistön jommallekummalle? Empiirisesti: mikä synnyttää vahvaa vastuuntuntoa?

8 Vastuun kantaja? Jos "vastuu ympäristöstä on kaikilla", mitä "kaikki" tässä yhteydessä tarkoittaa? a) Kaikki merkityksessä vastuu jakautuu tasaisesti kaikkien kesken; ns. vastuun jakautumisen piirakkamalli ( shared responsibility ) b) Kaikki merkityksessä kaikki yhdessä kollektiivina, jolloin vastuu ei jakaudu tasaisesti, vaan jää kollektiivin hoidettavaksi/laiminlyömäksi; kaikki merkityksessä ei kukaan erityisesti ( collective responsibility ) c) Kaikki merkityksessä jokainen yksilönä, jolloin kyseessä on enemmän moraalinen periaate kuin oikeudellinen

9 Vastuun kohteet? Vastuun kohteet voidaan jakaa kahtia: Vastuun vaatiman huolenpidon kohde P (mistä ollaan vastuussa) B eli se, kenelle/mille voidaan olla vastuussa Huomattavaa on, että usein esim. ympäristölainsäädännössä vastuun edellyttämän toiminnan kohde voi olla eri kuin se, jolle ollaan vastuussa (itse, yhteiskunta, tulevat sukupolvet vs. luonto ) Jos suomalaiset ovat vastuussa tavalla X ympäristöstä, millä tavalla tämä ympäristö on kyseisen vastuun kohteena? Mitä velvollisuuksia vastuu rajaa kantajalleen? Tarvitaan erottelevaa käsitteellistä analyysiä vastuun kohteena olemisesta ja sen reunaehdoista (mitkä asiat luonnossa ovat vastuun kohteena tietylle vastuun kantajalle)

10 Vastuun jakamisen periaatteet Periaatteet kertovat miksi vastuun kantaja on vastuussa vastuun kohteesta kussakin tilanteessa a) Puhtaasti kausaalinen: Vastuu syntyy puhtaasti asiantilan aiheuttamisesta tai siihen kontribuoimisesta b) Moraalinen: Vastuu syntyy moraalisesta syyllisyydestä; kenen syy, sen vastuu c) Kapasiteettiin perustuva: Vastuu on sillä, jolla on parhaat edellytykset asiantilan korjaamiseksi d) Yhteisöllinen: Vastuu seuraa erityisistä yhteisöllisistä siteistä, kuten jäsenyydestä ryhmässä tms.

11 Vastuu ympäristöstä eettisesti haastava, oikeudellisesti mahdoton? Simo Kyllönen

12 Sisältö 1. Vastuu ympäristökysymyksissä: erityispiirteet, haasteet Halu vastuullistaa toimijoita 2. Toimijoiden vastuullistamisen ongelmat etenkin oikeudellisessa mielessä

13 1. Ympäristö ja vastuun yksilöllistämisen tarve

14 Ympäristöongelmat kollektiivisen toiminnan ongelmina Premissi 1: ympäristöongelmat ovat tyypillisesti kollektiivisia ja systeemisiä vahinkoja, jotka syntyvät useiden yksittäisten (toimijoiden) tekojen seurauksena Premissi II: koska kenenkään yksittäisen toimijan teolla ei ole ratkaisevaa vaikutusta vahingon toteutumiseen, kellään ei ole motivaatiota toimia ei-vahingollisesti, (etenkään elleivät myös muut merkittävässä määrin toimi eivahingollisesti) Johtopäätös: tarvitaan mekanismi, joka saa riittävän määrän toimimaan ei-vahingollisesti

15 Uskon että muut toimivat eivahingollisesti Uskon, että muut toimivat vahingollisesti Uskon ettei vahingollisesta toiminnasta aiheudu minulle kustannuksia Toimin itse eivahingollisesti 2-1 Toimin itse vahingollisesti 3 0 Uskon, että vahingollinen toimintani, a) muiden toimiessa ei-vahingollisesti, aiheuttaa minulle -2 kustannukset (esim. oik. sanktio tai moraalinen paheksunta) b) auttaa kollektiivisen vahingon syntyyn, joka aiheuttaa minulle -2 Toimin itse eivahingollisesti 2-1 Toimin itse vahingollisesti a) 1 b) 3 a) 0 b) -2

16 Kaksi vaihtoehtoista mekanismia a) Auktorisoitu koordinaatio, joka ulkopuolelta rankaisee vahingollista toimintaa ja pakottaa toimijat toimimaan eivahingollisesti b) Toimijoiden vastuullistaminen kollektiivisen vahingon synnystä, joka motivoi ja antaa heille sisäisen perusteen toimia eivahingollisesti

17 Auktorisoidun ratkaisun ongelma A. Mekanismin toimeenpanon transaktiokustannukset voivat olla korkeita suhteessa hyötyyn kun kyseessä on suuri määrä toimijoita vaihtelevissa konteksteissa B. Mekanismin toimeenpano voi johtaa epäoikeudenmukaiseen vastuun jakautumiseen, mikäli kontekstuaalisia tekijöitä ei huomioida. C. Mekanismin perusteet voivat olla ristiriidassa toimijoiden omien perusteiden kanssa eikä näin perustele heille miksi auktoriteetti on oikeutettu toimeenpanemaan mekanismin. Mekanismi ei johda riittävään määrään ei-vahingollista toimintaa Tarvitaan toimijoiden motivointia myös sisältäpäin

18 Teorioita toimijoiden motivoinnista vastuullisuuteen Ympäristökansalaisuus ja vastuu ympäristöhaitoista (esim. ekologisen jalanjäljen muodossa) Kasvatus ympäristövastuullisuuteen Poliittinen osallistuminen päätöksentekoprosesseihin, julkiseen keskusteluun yms. saa ihmiset sisäistämään laajemman ympäristövastuun yksilöllisten intressien sijaan Oikeuden ja lainsäädännön rooli (etenkin kun se usein noudattaa auktorisoitua mallia)? toimijoiden (esim. kansalaisten, virkavallan) vastuun alan ja sen sisältämien kohteiden uudelleenmäärittely keinot vastuuseen motivointiin (mm. menettelylliset oikeudet)

19 Vastuullistamisen pukeminen oikeudelliseen muotoon?

20 Oikeudellisen (korvaus-)vastuun perusta Toimijoiden vastuullistaminen: yhdistyy usein attributiiviseen vastuuseen, jossa vahingot yksilöiden toiminnan tulosta ja oikeusjärjestelmän tehtävä on saattaa yksittäisten toimijoiden tilanteen korjaavat velvollisuudet toisiaan kohtaan (perustelu toisten toimijoiden oikeuksissa, suojatuissa eduissa ) Perustuu usein kausaalirakenteeseen Ongelmia?

21 Vastuun perinteinen kausaalinen rakenne esim. ympäristövahinkovastuu ja ympäristörikosvastuu Prospektiivinen vastuu: asiat joista toimijana olen vastuussa Toimija A kapasiteetti, kontrolli, rooli, asema yksilö/ kollektiivi Aikomus, tahallisuus Teko tai omissio Kausaalisuus Seuraukset ennakoidut/ei-enn. Vahinko/ vääryys= millä tavoin seuraukset loukkaavat P:tä Kohde P oikeudet, intressit, suojatut edut, haavoittu- vuus Retrospektiivinen vastuu: tekemäni teot, joiden seurauksista olen vastuussa

22 Tekoja ympäristön hyväksi kausaalirakenteessa 1. Kohteiden P laajentaminen koskemaan yhä laajempia asioita ympäristössä (esim. vahinkoa voi aiheuttaa ei vain tietyille lajeille ja luontotyypeille vaan esim. ekosysteemipalveluille) 2. Syy-yhteydessä täydestä näytöstä todennäköisyyteen 3. Tuottamusperustaisesta ankaraan vastuuseen 4. Toimijoiden yhteisvastuu vahingosta

23 Ongelmat kausaalirakenteessa A. Kausaalisen syy-yhteyden osoittaminen erityisesti epävarmojen kollektiivisten ympäristövahinkojen tapauksessa (kukaan ei merkittävässä määrin aiheuta vahinkoa) B. Vastuun kontekstuaalisten (vaihtelevat olosuhteet vaikuttavat myös toimijan odotettavaan kapasiteettiin ja kontrolliin) seikkojen huomioiminen haasteellista jälkikäteen C. Ympäristökysymyksissä tärkeämpää vahinkojen ennaltaehkäisy kuin jälkikäteinen vahingonkorvaus- tai rikosvastuu Prospektiivisen ulottuvuuden painottaminen retrospektiivisen sijaan? Kontekstuaalinen rakenne?

24 Vastuun kontekstuaalinen rakenne B Muut toimijat, konteks- tuaaliset suhteet ja vaatimuk- set Prospektiivinen vastuu Toimija A:lta odotetut kapasiteetit kontrolli, asema kollektiivissa Tek o Koh Seurau de kset P Retrospektiivinen vastuu

25 Ongelmia? 1. Kuinka pitkälle prospektiivisen vastuun määrittely onnistuu perustamalla vastuun jako puhtaasti yksittäisten toimijoiden attributiiviseen näkökulmaan? 2. Kuinka paljon tarvitaan ns. allokatiivista vastuuta, jossa vahinkoja tarkastellaan kollektiivin tuottamina ja ratkaisu on kollektiivinen (vaikka kohdistuukin yksilöihin eli yksilöiden velvollisuuksia ei perustella toisten oikeuksilla vaan kollektiivisen ongelman ratkaisulla)? 3. Kuinka näiden yhdistäminen onnistuu vastuullistamaan yksittäisiä toimijoita siten että he motivoituvat vastuun edellyttämien velvollisuuksien toteuttamiseen?

26 Loppuhypoteesi Käynnissä prospektiivisen vastuun uudelleenmäärittelyprosessi toimijoilta odotettavan vastuun ala ja sen sisältämät kohteet sekä vastuun implikoimat velvollisuudet? onnistuuko tämä määrittely nykyisillä oikeudellisen vastuun käsitteillä? Miten oikeudellisia muotoja ja käytänteitä tämä määrittely voi ottaa? varovaisuus prospektiivisena ulottuvuutena? miten varovaisuuden aste, ala ja kohteet määritellään? mitä velvollisuuksia edellyttää toimijoilta?

27 Keskusteluteemoja A on vastuussa P:stä B:lle Q:n perusteella Tavoitammeko nykyisillä vastuun tavoilla sen mitä vastuu ympäristöstä eri tilanteissa vaatii? vrt. liability, responsibility, accountability, answerability mitä ovat A, B, P ja Q eri tilanteissa? Esim. kollektiivisten ympäristövaikutusten varovaisuuden ja ennakoinnin tilanteissa? osaammeko yhdistää oikean vastuun oikeaan tilanteeseen? Tarvitsemmeko vastuun yksilöllistämistä kuten hypoteesimme oli?