SIBELIUS-AKATEMIAN strategia 2015 Sibelius-Akatemian hallituksen hyväksymä
|
|
- Saara Jaakkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SIBELIUS-AKATEMIAN strategia 2015 Sibelius-Akatemian hallituksen hyväksymä Missio ja visio 2015 Sibelius-Akatemian tehtävänä on vaalia ja uudistaa musiikkikulttuuria. Siellä tapahtuva korkeatasoinen taiteellinen toiminta, tutkimus ja opetus sekä niille perustuva oppiminen kasvattavat laadukkaita taiteilijoita, tutkijoita ja pedagogeja. Sibelius-Akatemia on korkealaatuinen kansainvälinen musiikkiyliopisto. Se on vireä ja avoin kulttuurielämän vaikuttaja ja suomalaisen hyvinvoinnin edistäjä. 2. Toimintaympäristön muutokset Musiikkielämän monipuolistuvalla ja sirpaloituvalla kentällä tarjonta kasvaa jatkuvasti. Samalla valtion, yritysmaailman ja kolmannen sektorin resurssien jakajia on yhä useampia. Tämä vie Sibelius-Akatemian uuteen kilpailutilanteeseen. Koulutuskentän kansainvälistyminen, opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuus sekä tarve kansainväliseen profiloitumiseen ovat tämän päivän haasteita. Kilpailu parhaista opiskelijoista ja opettajista tiivistyy. Suomalaisen koulutuskentän erityinen haaste on työssä käymisen ja opiskelun yhdistäminen mielekkäällä tavalla. Strategian toteutuksessa Sibelius-Akatemia huomioi erityisesti seuraavat oleelliset toimintaympäristön muutokset: muutokset musiikin tarjonnan ja tuottamisen tavoissa, kuuntelutottumuksissa ja yleisöryhmissä korkeakoulumaailman kansainvälistyminen, kotimaisen korkeakoulukentän rakenteellinen kehittäminen ja musiikkikoulutuksen työnjaon muutokset Musiikkitalon valmistuminen ja sen edellyttämät yhteistyövalmiudet. 3. Toiminnan arvoperusta, tavoitteet ja valinnat Sibelius-Akatemian toiminnan kehittämisen peruslähtökohta on koulutuksen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen korkea laatu. Sibelius-Akatemia on monialainen musiikkiyliopisto. Toiminnassa vahvistetaan osaalueita, joilla sillä on osana eurooppalaista korkeakoulutusaluetta laadukkaat perinteet ja mahdollisuus toimia kansainvälisellä huipputasolla. Sibelius-Akatemia korostaa koulutuksessa, tutkimuksessa ja taiteellisessa toiminnassaan eettisiä periaatteita ja edistää luovan toiminnan vuorovaikutuksellista luonnetta kannustaa perinteen pohjalta lähtevään uudistumiseen ja edistää kasvua aloitteellisuuteen, luovuuteen ja kriittisyyteen arvostaa taiteen erilaisia tavoitteita ja ilmaisukeinoja tukee henkilöstön ja suomalaisen musiikkialan ammattikunnan elinikäistä ammatillista kehittymistä ja opetusmenetelmien kehittämistä toimii avoimesti, oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. 1
2 Yliopisto pyrkii osaltaan vaikuttamaan kotimaisen musiikkikoulutuksen eri asteiden työnjaon uudistamiseen. Samalla se hakee uutta osaamista ja kehittämispotentiaalia kotimaisten ja kansainvälisten partneriyliopistojensa kanssa. Kansainvälistymisstrategiassa priorisoidaan pitkäjänteistä verkottumista valittujen kumppanien kanssa. Selvitetään mahdollisen taideyliopiston perustamisesta saatavaa lisäarvoa. 4. Koulutus Yleistä Keskeinen tavoite on ylläpitää koulutuksen erinomainen taso ja varmistaa mahdollisimman laadukkaat oppimisen edellytykset. Perus- ja jatkokoulutuksen aloituspaikat pidetään nykyisellä tasolla. Opetuksen vaikuttavuuden ja oppimistulosten parantamiseksi kehitetään oppimisympäristöjä ja -menetelmiä, luodaan mahdollisuuksia opettajakunnan yliopistollisen pedagogisen osaamisen kehittämiseen sekä kannustetaan ja edistetään opiskelijoiden sitoutumista opintoihinsa. Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan perustoimintojen korkea laatu samalla, kun yliopiston on muutettava meno- ja tulorakennettaan. Osana laadunvarmistusta otetaan käyttöön kattavat koulutuksen palaute- ja arviointimenettelyt. Opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Peruskoulutus Koulutusohjelmarakennetta yksinkertaistetaan. Oppiaineista muodostetaan pää- ja sivuainekokonaisuuksia, jotka selkeyttävät opintojen suunnittelua ja mahdollistavat sekä erikoistumiseen että monipuolisiin työelämävalmiuksiin tähtäävät opintopolut. Opinto-ohjausta ja opetussuunnitelmia kehitetään ottaen huomioon myös opiskeluaikainen ansiotyö sekä aiemmin hankittu osaaminen ja sen hyväksiluku. Pedagogiikan opetusta arvioidaan ja kehitetään kokonaisuutena. Jatkokoulutus Tohtorinkoulutusta suunnitellaan ja toteutetaan hyödyntäen entistä kokonaisvaltaisemmin yliopiston ja sen partneriyliopistojen osaamispotentiaalia. Tuetaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat oppiaineiden rajat ylittäviä yhteyksiä ja oppimisen muotoja. Laaditaan jatkokoulutuksen koulutuspoliittinen suunnitelma, jossa profiloidaan jatkokoulutuksen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet ja määritellään sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Jatkokoulutuksen sisällöt ja säännökset uudistetaan. 2
3 Nuorisokoulutus Nuorisokoulutus on yliopistokentällä tunnistettu ainutlaatuisena valtakunnallisena tehtävänä, jossa korostuu muusikkokoulutuksen pitkä aikajänne. Sen kehittämisestä huolehditaan ja sen volyymi pidetään vähintään ennallaan. Ohjaus- ja arviointimenettelyjä kehitetään. Aikuiskoulutus Musiikkialalla toimivien elinikäistä oppimista tukevan täydennyskoulutuksen järjestämiseen luodaan yhdessä opetusministeriön ja työnantajakentän kanssa taloudellisesti kestävällä pohjalla oleva ratkaisu. Avoimen yliopiston opetus integroidaan entistä tiiviimmin tutkinto-opetukseen. 5. Taiteellinen toiminta Perinteitä vaaliva ja uudistava taiteellinen toiminta on sekä koulutuksen päämäärä että sen elimellinen osa. Taiteellisen toiminnan organisointia johdetaan kokonaisuutena ja se otetaan systemaattisen kehittämisen ja arvioinnin kohteeksi. Post doc taiteellinen toiminta ymmärretään välttämättömäksi osaksi yliopiston toimintaa. Laaditaan taidepoliittinen suunnitelma, jossa tarkennetaan taiteellisen toiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita ja valintoja sekä kuvataan taiteellisen toiminnan piirteet. Yliopiston taiteellisen toiminnan kokonaisuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota laatuun, kansainvälisyyteen, monipuolisuuteen ja tavoitettavuuteen sekä musiikin uusiin välitys- ja tuotantotapoihin. Opettajien taiteellista toimintaa tuetaan osana heidän ammatillista kehittymistään. Musiikkitaloa hyödynnetään monipuolisen taiteellisen toiminnan ja siihen liittyvien yhteistyöverkostojen kehittämisessä. 6. Tutkimus Sibelius-Akatemia kehittää yliopistoluonnettaan tutkimuksen ja ammatillisen reflektion avulla. Post doc -tutkimus ymmärretään välttämättömäksi osaksi yliopiston toimintaa. Tutkimus ja muut musiikkiin liittyvät toimintamuodot ovat läheisessä vuorovaikutuksessa säilyttäen kukin oman erityisluonteensa. Tutkimuksen kehittämistyössä tuetaan oppiaineet ylittäviä yhteyksiä ja yhdessä tekemistä sekä taiteen ja tieteen vuorovaikutusta. Tutkimuksen, tutkijakoulutuksen ja muun tohtorikoulutuksen kansainvälisiä tutkimuksellisia yhteyksiä kehitetään. Aktivoidaan Sibelius-Akatemiassa keskustelua yliopiston tutkimustoiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tutkimuksen laadunvarmistusta kehitetään siten, että koko yliopiston tasolla tapahtuva strateginen työskentely, yksikkökohtainen toiminta ja tutkijakohtainen työ saavat käyttöönsä niiden luonnetta heijastelevia kehittämisen välineitä. Opettajien tutkimustoimintaa tuetaan osana heidän ammatillista kehittymistään. 3
4 Tutkimuspoliittisessa suunnitelmassa tarkennetaan tutkimustoiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita ja valintoja. 7. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Sibelius-Akatemia on toimintaympäristöissään merkittävä kulttuuripalvelujen tuottaja, aktiivinen ja arvostettu musiikkikulttuurin puolestapuhuja ja taiteen yhteiskunnallisen merkityksen vaalija. Sen yhteiskunnallisen vaikuttamisen perustan muodostavat kansainvälisesti korkealaatuinen opetus, tutkimus ja taiteellinen toiminta. Sibelius-Akatemia edistää toiminnallaan huippuosaamista, luovuutta ja suomalaisten hyvinvointia. Sibelius-Akatemia on vastuullinen ja haluttu yhteistyökumppani kulttuurialan, elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon toimijoille. Sibelius Akatemia seuraa kansainvälistä musiikkialan kehitystä, luotaa yhteiskunnan ja yhteistyökumppaneidensa tarpeita sekä toimii tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. 8. Johtaminen ja voimavarat Vireänä ja luovana organisaationa kehittyminen on keskeistä Sibelius-Akatemian menestyksen kannalta. Johtamista ja palautemenettelyjä kehitetään tukemaan tätä pyrkimystä. Sibelius-Akatemian tulee myös onnistua rahoituspohjan laajentamisessa, voimavarojen uudelleenkohdentamisessa sekä yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Sibelius-Akatemian talous varmistetaan pitkäjänteisellä suunnittelulla ja täydentävän rahoituksen lisäämisellä. Akateeminen neuvosto vahvistaa yliopiston akateemista johtamista samalla kun osastojen lukumäärää vähennetään. Päällekkäisiä hallinto- ja koulutusprosesseja karsitaan vahvistamalla nykyiset osastorajat ylittävää suunnittelua, päätöksentekoa ja koulutustarjontaa. Kaikki tämä tähtää uuteen organisaatioon lukien. Tukipalvelujen rakenteellinen kehittäminen ja niiden tuottamisen uudistaminen tapahtuvat osastojen uudelleenorganisoinnin yhteydessä kaikkien yliopiston toimijaryhmien yhteistyöllä. Voimavarojen uudelleen kohdentamista jatketaan aiemmin päätettyjen ja uusien, erityisesti tiloihin liittyvien lisäkustannusten rahoittamiseksi. Tarvittava voimavarojen uudelleen kohdennus on noin 2 M /v. Menorakenteen muutos edellyttää kaikkien toimintojen tehostamista ja kriittistä tarkastelua. Muutos tehdään yliopistoyhteisöä kuunnellen, henkilöstön eläköitymisen aikataulua noudattaen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden terveydestä, elämänhallinnasta ja hyvinvoinnista huolehtien. Johtamisessa painotetaan viestinnän sekä eri henkilöstöryhmien välisen luottamuksen ja keskinäisen arvostuksen tärkeyttä. 4
5 Liite / Pitkän aikavälin taloussuunnitelma / Hallitus OPM-rahoitus OPM-rahoitus (ilman M-talorahaa) OPM-rahoituksen lisäys M-talon vuokriin (oletus) OPM-rahoitus yhteensä Ohjelman tuottojen kumuloituminen Rahoitus yhteensä Yksiköiden ja tehtävien perusluonteiset menot Vuoden 2010 menotaso (ennuste) M-talon vuokramenojen kasvu Ohjelman menovähennysten kumuloituminen Ohjelman menolisäysten kumuloituminen Perusluonteiset menot yhteensä Muut menot (2010 taso) Menot yhteensä Rehtorin liikkumavaran yli/alijäämä Ylläoleva taulukko havainnollistaa voimavaraohjelman vaikutusta yliopiston talouden kokonaisuuteen. - Taulukossa on OPM-rahoitus on käsitelty ilman vuoden 2010 hankerahoitusta (1,1 M ) ja Musiikkitalon investointien ja täydentävän rahoituksen vaikutus on eliminoitu. - Oletuksena on, että OPM-rahoitus lisääntyy vuonna 2013 vuokramenojen nousua vastaavasti. - Muiden menojen tason odotetaan laskevan vuodesta 2011 alkaen eräiden hankkeiden päättyessä. - Vuosina on kokonaisuutena mahdollista säilyttää rehtorilla liikkumavara, joka mahdollistaa riittävän reagointikyvyn yllättäviin rahoitustilanteen tai menojen muutoksiin. Tilapäisesti maksuvalmiuden varmistaminen saattaa kuitenkin edellyttää esim. muiden menojen karsimista, erityisesti vuosina Laskelmassa on huomioitu muuttokustannukset P-talo->M-talo sekä T-talo->N-talo. Mahdollista muuttoa T-talo- >P-talo ei ole huomioitu.
6 Strategia 2015 liite 2 Yliopistotason strategiset hankkeet 1.Yliopiston rahoituspohjan vahvistaminen Projektiin sisältyvät opetusministeriön rahoitusmallissa huomioonotettavien tuloksien parantaminen, Satakieli pääomakeräys, yliopiston liiketoiminnan, uusien liiketoimintamuotojen ja yritysyhteistyön kehittäminen sekä koulutuksen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen täydentävän rahoituksen lisääminen. Kokonaisvastuu: rehtori Gustav Djupsjöbacka Aikataulutavoite ja mittarit: porrastaen ; yliopiston täydentävän rahoituksen lisääntyminen ja sen hankintaan liittyvien prosessien kehittyminen. 2. Yhteisöllisyyden kehittäminen Sibelius-Akatemiassa Projektiin sisältyvät uuden osastorakenteen luominen, uusien osastojen ja aineryhmien identiteetin kehittäminen, hallinnon, opettajien ja opiskelijoiden lähentäminen, sisäinen viestintä ja henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen sekä johtamisen laatu eri organisaatiotasoilla. Näiden kaikkien toimien tarkoituksena on parantaa työilmapiiriä ja työssä viihtyvyyttä. Kokonaisvastuu: rehtori Gustav Djupsjöbacka Aikataulutavoite ja mittarit: työilmapiiribarometri ja johtamispalaute parantuneet asteittain 2010 ja Musiikkitalo Projektiin sisältyvät toimintamallien luominen, varustaminen, toimintapalvelujen rakentaminen sekä muut käyttöönoton tehtävät. Kokonaisvastuu: hallintojohtaja Seppo Suihko Aikataulutavoite ja mittarit: porrastaen ; projektin seurantaryhmän ja hallituksen arvioinnit Hallinnon tuottavuusohjelma Projektiin sisältyvät säästöjen tasapainoinen suunnittelu ja toteutus sekä palvelujen sopeuttaminen vähempiin resursseihin, hallintoprosessien yksinkertaistaminen ja päällekkäisyyksien karsiminen sekä hallintopalvelujen laadullinen parantaminen yhteistyössä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Kokonaisvastuu: Hallintojohtaja Seppo Suihko Aikataulutavoite: Mittarit: -säästöt/euroja -opettajien ja opiskelijoiden palvelupalaute 2011 ja työilmapiiribarometrit hallituksen arviointi syksyllä Koulutusohjelmarakenteen uudistus 5
7 Projekti käsittää peruskoulutuksen koulutusohjelmien määrän asetustasolla supistamisen huomattavasti alkaen. Vastuu: I vararehtori Jari Perkiömäki Aikataulutavoite ja mittarit: asetus voimaan , koulutus alkaa Korkeakoulukentän rakenteellinen kehittäminen ja sidosryhmäyhteyksien syventäminen Projekti käsittää yhteisen näkemyksen saavuttamisen Siban, ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön kesken musiikin alan ylimmän koulutuksen valtakunnallisesta työnjaosta, pitkän aikavälin ratkaisun saavuttamisen taideyliopistojen yhteistyökeskustelussa. Edelleen se tähtää Siban pitämiseen edelläkävijöiden joukossa musiikin ylimmän koulutuksen kansainvälisessä laatu- ja kehittämistyössä sekä yhteistyön kehittämiseen kulttuurisektorin työnantajakentän kanssa koulutuksen kehittämisessä. Kokonaisvastuu: Rehtori Gustav Djupsjöbacka Aikataulutavoite ja mittarit: porrastaen Jokaisesta projektista laaditaan projektisuunnitelma ja määritellään osavastuut ja tavoitteet sekä mittarit, ja niitä ohjataan Siban Proppu-mallin mukaisesti. Rehtori raportoi projekteista hallituksen jokaisessa kokouksessa tilannekatsauksen 6
SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja
LisätiedotSibelius-Akatemian jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma 2012
Sibelius-Akatemian jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma 2012 Sibelius-Akatemian jatkokoulutusjaostossa valmisteltu jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma on hyväksytty Sibelius-Akatemian Akateeminen neuvostossa
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotTaideyliopiston strategia
2017 Taideyliopiston strategia 2020 Taideyliopiston strategia 20172020 TAIDEYLIOPISTON TEHTÄVÄ Taideyliopiston strategia 20172020 / Taideyliopiston tehtävä Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotTAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö
TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotRakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen
Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,
LisätiedotTaideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010
Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotYliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén
Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén 29.9.2010 Yliopistouudistus Hallinto Johtaminen Rahoitusmalli Muu ohjaus Yliopistolaki - Aiempaa vahvemmin
LisätiedotVahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotO S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N
O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N S T R AT E G I A 2 0 19 MISSIO Olemme vaikuttava sivistysyliopisto VISIO Olemme oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotMusiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi
Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi Sibelius-Akatemia marraskuussa 2011 Gustav Djupsjöbacka OKM-seminaari 21.11.2011 Musiikkitalo Kuvitus: Sibelius - Finlandia Visio 2016 Sibelius-Akatemia on vireä
LisätiedotKUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari
KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotVarsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021
Varsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021 Toimintaympäristön muutostekijät Muutostekijöiden vaikutus kirjastoihin Toiminta-ajatus Visio 2021 Toimintaa ohjaavat periaatteet Strategiset tavoitteet (BSC-malli)
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA SIBELIUS-AKATEMIAN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2007
OPETUSMINISTERIÖ 10.01.2007 OPETUSMINISTERIÖN JA SIBELIUS-AKATEMIAN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2007-2009 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2007 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotEuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet
EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotKohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa
Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotKuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä
Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman
LisätiedotPARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA
PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö
LisätiedotYliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus
Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotKoulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä
Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotReformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.
Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Tulosohjausmekanismi, aikajänne
LisätiedotHelena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE
OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotSuomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju
Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet
LisätiedotAvaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin
Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotRIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011
RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011 Missio, visio ja arvot MISSIO RIL edistää jäsentensä ammattitaidon ja hyvinvoinnin jatkuvaa kehittymistä
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotSivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa
Sivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa Anneli Kangasvieri Johtaja, opetus ja kulttuuri 4.10.2012 Kuntaliiton tavoitteena on kehittää johdon työtä tukevia palveluja
LisätiedotTutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotKorkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia
Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Oulu 6.3.2017 #uusiperuskoulu Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa (Hallituksen strateginen ohjelma)
LisätiedotOpetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus
Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen
LisätiedotYliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.
Jyväskylän yliopistosta valmistuvat ovat vastuullisia, akateemisia asiantuntijoita, jotka muuttavat maailmaa. Koulutustarjontamme on vetovoimaista, monialaista ja vastaa globaaleihin osaamistarpeisiin.
LisätiedotTekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari
Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotTulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti
Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA 2013 2014
1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotLUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotS U O M E N H I P P O S Strategia
S U O M E N H I P P O S Strategia 2018 2020 Missio Nykyaikainen ja kehittyvä Kasvavan hevosalan asiakaslähtöinen tuki- ja palveluorganisaatio Visio Hyvinvoiva hevonen keskiössä Suomen Hippos on yhteiskunnallisesti
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
Lisätiedot