TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueosasto

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueosasto ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN RAHOITUSMUUTOS Taustaa Ohjelmakaudelle laaditut neljä Manner-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa ovat rakenteeltaan samankaltaisia, mutta painotukset vaihtelevat alueittain. Itä-Suomen EAKR-ohjelma laadittiin vahvasti yritystukipainotteiseksi. Kun Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa toimintalinja 1:n (Yritystoiminnan edistäminen) osuus ohjelman kokonaiskehyksestä on 23,5 % ja Länsi- ja Pohjois- Suomen EAKR-ohjelmissa n. 36 %, oli se Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa alun perin 42,7 %. Vastaavasti TL3:n (Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen) osuus kokonaiskehyksestä oli Itä-Suomessa alkuperäisen ohjelma-asiakirjan mukaan vain 17,4 %, kun se esim. Pohjois-Suomessa on 22,8 % ja Etelä-Suomen ohjelmassakin 20,9 %. Ohjelmanmuutos Ohjelmakauden EAKR-ohjelmien laatimisen aikaan elettiin nousukautta ja yritystukien kysyntä näytti lupaavalta, joten vahvan yritystukipainotuksen uskottiin vastaavan hyvin erityisesti Itä-Suomen haasteisiin. Yritystukien kysyntä kuitenkin väheni merkittävästi talouden laman aikana ja kysyntä elpyi hitaasti. Valtioneuvosto päätti osana elvytystoimia aikaistaa rahoituskehysten myöntövaltuuksien käyttöä. Lisäksi tehtiin elvyttäviä julkisia investointeja, jotka johtivat Itä-Suomessa erityisesti toimintalinjan 3 kehyksen ennakoitua nopeampaan käyttöön. TL3:lla käynnistettiin myös lukuisia yritysten kilpailukykyyn välillisesti vaikuttavia hankkeita, kuten yritysten saavutettavuutta parantavat paikalliset liikennejärjestelyt (esim. kiertoliittymät), yritysalueiden kunnostamiset, tyhjien koulukiinteistöjen muuttaminen pienyritysten käyttöön sekä matkailualan markkinointi- ja verkostoitumishankkeet, jotka kaikki myös loivat kaivattuja työpaikkoja. Ohjelman epätasapainoisen toteuman ja yritystukien vähentyneen kysynnän vuoksi Itä-Suomen EAKR-seurantakomitea esitti kesällä 2011 komissiolle ohjelmanmuutosta, jossa toimintalinjan 1 julkista rahoituskehystä pienennettiin 21,6 miljoonalla eurolla, josta 10 miljoonaa euroa siirrettiin toimintalinjalle 2 ja 11,6 miljoonaa euroa toimintalinjalle 3. Komissio hyväksyi kehysmuutoksen päätöksellään Muutoksen jälkeen Itä-Suomen ohjelmassa toimintalinjan 1 osuus kokonaiskehyksestä oli 39,8 % eli edelleen selvästi korkeampi kuin Manner-Suomen muissa EAKR-ohjelmissa. Kehitys ohjelmakauden viimeisinä vuosina Ohjelmakauden lähestyessä loppuaan Suomen julkisen talouden alijäämä on kuitenkin edelleen kasvanut. Suomen talouden heikkoa tilannetta on kuvattu mm. komission laatimassa Suomen maaraportissa Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisessa ohjelmassa ( ) todetaan Suomen olevan monista vahvuuksistaan huolimatta näivettymisen kierteessä: Työttömyys on korkealla, talouden kasvu on hiipunut, kilpailukyky on rapautunut pro-

2 2 senttia keskeisiä kilpailijamaita heikommaksi eikä vienti vedä. Sosiaaliturvaa ja työmarkkinoita ei ole pystytty uudistamaan, vaikka työnteon, yrittämisen ja elinkeinorakenteen muutokset olisivat sitä edellyttäneet. Osaaminen ei muutu innovaatioiksi, eivätkä innovaatiot kaupallistu. Suomi on menettämässä osaamiseen perustuvaa kilpailuetuaan. Taloutta ja kilpailukykyä hankaloittavat väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Suomen kilpailu- ja riskinottokyvyn heikkeneminen hidastavat investointeja ja kaventavat tuotantorakennetta. Toimintalinjan 1 tilanne Taantuman jatkuva paheneminen on heijastunut Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa edelleen erityisesti yritystukien kysyntään ja jo käynnistettyjen hankkeiden toteutukseen. Itä-Suomessa on myös näkynyt viimeisen puolentoista vuoden aikana Venäjän talouden romahtaminen (öljyn ja kaasun hinta, ruplan romahdus) sekä Ukrainan kriisin vaikutukset. Yritysten investoinneilta on joissakin tapauksissa hävinnyt pohja pois ja hankkeet ovat keskeytyneet tai jääneet jopa kokonaan toteutumatta. EU:n asettamat pakotteet ja Venäjän vastapakotteet ovat puhtaiden markkinailmiöiden lisäksi vaikuttaneet suoraan joihinkin yrityksiin ja niiden hankkeisiin. Ennen talouskriisiä ja Venäjään kohdistuneita pakotteita ja Venäjän vastapakotteita monet Itä-Suomen yritykset investoivat luottaen Venäjän markkinoiden kysyntään. Venäläiset matkailijat ovat olleet merkittävä asiakaskunta itäsuomalaisille yrityksille. Hallintoviranomaisena työ- ja elinkeinoministeriö on halunnut varmistaa ohjelman toteutumisen strategian mukaisena huolimatta vaikeasta taloustilanteesta. Edistymistilannetta ja alueiden kehitysnäkymiä on säännöllisesti käsitelty seurantakomitean ja sen sihteeristön kokouksissa. Hallintoviranomainen on myös kohdistanut ohjelman vapautuneita rahoitusresursseja niille alueille, joilla rahoitukselle on ollut eniten tarvetta hankkeiden toteuttamiseksi. Lisäksi rakennerahastoista poliittisen vastuun kantavan elinkeinoministerin linjauksen mukaisesti Itä-Suomen EAKR-ohjelman TL1:n rahoitusta varattiin kahteen isoon alueelle tärkeään yrityshankkeeseen: Riikinvoima Oy:n jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Riikinnevan jätelaitoksen alueelle Leppävirralle ( rahoitus 7 milj. euroa) sekä Stora Enson Varkauden tehtaan investoinnit tuotannon muuntamiseksi markkinatilanteen mukaan hyödyntäen uusia innovaatioita ( rahoitus 6,9 milj. euroa). Hankkeet ovat käynnissä ja tulevat Etelä-Savon ELY-keskuksen mukaan kokonaan maksetuiksi ohjelmakauden aikana. Tämä nostaa TL1:n kokonaismaksatuksia useilla prosenttiyksiköillä. Marraskuun lopulla toimintalinjan 1 julkisesta rahoituskehyksestä oli maksettu hankkeille kuitenkin vasta 84,4 %, eli julkista rahoitusta oli vielä maksamatta 45,5 miljoonaa euroa. Koska osa vielä käynnissä olevista hankkeista on toteutumassa suunniteltua pienempinä ja koska kuntarahoitusta ei TL1:en yritystukihankkeisiin kerry, on ilmeistä, etteivät vuoden loppuun mennessä toteutuvat maksatukset riitä täyttämään TL1:n nykyistä julkista rahoituskehystä. Viime viikkojen aikana kertyneiden maksatusten perusteella arvioituna siitä jäisi puuttumaan n. 31 milj. euroa. Taloustilanteesta huolimatta kesäkuun lopussa Itä-Suomen TL1:n työpaikkatavoitteesta oli Finnveran tiedot huomioiden koossa eli 99 %. Uusien yritysten tavoite on TL1:llä jo täyttynyt (119 %) ja t&k-työpaikkojenkin melkein (94 %).

3 3 Toimintalinjan 3 tilanne Toimintalinjan 3 hankkeisiin on kertynyt kuntien rahoitusta ennakoitua enemmän siten, että maksatusaste oli marraskuun lopussa jo 117,5 %. Kunnat ovat nähneet TL3:n hankkeiden tarjoamat mahdollisuudet yritysten toimintaympäristön kehittämisessä ja halunneet osallistua rahoitukseen vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Erityisesti ohjelmakauden jälkipuoliskolla on TL3:lla ryhdytty toteuttamaan uudentyyppisiä, EU2020-strategiaan pohjautuvia ja samalla uuden ohjelmakauden sisältöjä tukevia hankkeita. Ohjelman edistymistilanne Itä-Suomen EAKR -toimenpideohjelman edistymistilanne sekä maksatusennuste: Ohjelma TL Julkinen rah.kehys Varattu Maksettu Varausaste Maksatusaste maks.aste IS ,5 % 84,4 % ,3 % ,4 % 101,8 % ,8 % ,8 % 117,5 % * 110,0 % ,5 % 93,3 % ,6 % IS yht ,3 % 97,5 % ,6 % *) Laskettuna toimintalinjan 10 %:n joustorajan mukaan Mikäli huomioidaan 10 %:n joustoraja TL3:n osalta, olisi ohjelman todellinen marraskuun lopun maksatusaste 96,1 %. on laskennallinen arvio perustuen lokakuun toimintalinjoittaisiin maksatusmääriin. Ohjelmanmuutosesityksen säädösperusta ja rahoitustaulukon muutosesitys Yleisasetuksen 1083/2006 artiklan 33 mukaan toimenpideohjelman tarkistaminen on mahdollista mm. edellä kuvattujen merkittävien sosioekonomisten muutosten johdosta ja se voidaan tehdä jäsenvaltion tai komission aloitteesta ja yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Yleisasetus mahdollistaa siten myös ohjelman rahoitustaulukon muuttamisen. Ohjelman rahoitustaulukon sisäisiä muutoksia voi esittää komissiolle asti. Itä-Suomen EAKR -ohjelman rahoitustaulukko koostuu EU-rahoituksesta sekä kansallisesta julkisesta rahoituksesta. Julkinen rahoituskehys on yhteensä euroa, josta EU:n osuus on euroa (50 %) ja kansallisen julkisen rahoituksen osuus niin ikään euroa (50 %). Kansallinen rahoitusosuus jakautui ohjelman alkuperäisen rahoitussuunnitelman mukaan siten, että valtion osuus siitä oli 83,5 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 16,5 %. Suomen valtion vaikean taloustilanteen johdosta eduskunta päätti kuitenkin leikata EAKRja ESR -ohjelmien valtion rahoitusosuutta vuosina 2012 ja 2013 yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Itä-Suomen EAKR-ohjelman osuus leikkauksesta oli 14,2 miljoonaa euroa, joten valtion osuus Itä- Suomen EAKR-ohjelman kansallisesta julkisesta vastinrahoituksesta aleni 79,8 %:iin.

4 4 Itä-Suomen EAKR -toimenpideohjelman (CCI 2007 FI16 2 PO 001) toimintalinjoittainen rahoitustaulukko komission hyväksymässä ohjelma-asiakirjassa on seuraava: Toimintalinja EU- Kansallinen Julkinen kokonais- EU:n osuus julkisesta Euroopan investointi- Yksityinen rahoitus yhteensä rahoitus rahoituksesta pankki (EIB) rahoitus (a) (b) (c)=(a)+(b) (d)=(a)/(c) (e) (f) TL 1. Yritystoiminnan edistäminen ,0 % TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen ,0 % TL 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen ,0 % TL 4. Tekninen tuki ,0 % 0 Yhteensä ,0 % Esitettävä kehysmuutos Ohjelman nykyisen edistymistilanteen ja yleisen taloustilanteen valossa vuonna 2011 tehty kehysmuutos on osoittautunut liian maltilliseksi. Jotta Itä-Suomen EAKR-ohjelma voisi toteutua mahdollisimman hyvin ja toteutuneiden maksatusten kokonaismäärä voitaisiin täysimääräisesti huomioida, on tarpeen esittää komissiolle toimintalinjan 1 julkisen rahoituskehyksen pienentämistä 24 miljoonalla eurolla (=3,3 % koko ohjelman kehyksestä) ja toimintalinjan 3 julkisen rahoituskehyksen kasvattamista 24 miljoonalla eurolla. Summasta 12 miljoonaa euroa olisi EU-rahoitusta ja 12 miljoonaa euroa kansallista vastinrahoitusta. Itä-Suomen EAKR-ohjelman rahoituskehys ehdotetun muutoksen jälkeen: EU Kans. julk. Julk.yht. EU/julk.yht. TL ,0 % TL ,0 % TL ,0 % TL ,0 % Yhteensä ,0 % Esitettävä ohjelmanmuutos ei tarkoita muutosta ohjelman strategiaan. Muutos varmistaisi sen, että kaikki toimintalinjalle 3 kertyneet ja vielä kertyvät maksatukset mahtuisivat 10 %:n jouston piiriin ja siten ohjelmaa suljettaessa kompensoisivat alitoteutuvaa toimintalinja 1:tä.

5 5 Seuraavassa taulukossa on marraskuun lopun edistymistilannetta sekä ennustetta vuoden loppuun verrattu esitetyssä kehysmuutoksessa syntyviin uusiin TL-kohtaisiin rahoituskehyksiin. Ohjelma TL Julkinen rah.kehys Varattu Maksettu Varausaste Maksatusaste maks.aste IS ,4 % 91,9 % ,3 % ,4 % 101,8 % ,8 % ,2 % 100,1 % ,9 % ,5 % 93,3 % ,6 % IS yht ,3 % 97,5 % ,2 % Nyt esitettävä muutos ei vaikuttaisi komission Suomelle maksamaan ohjelmanmukaiseen enimmäismäärään, eikä EU-rahoituksen ja kansallisen julkisen rahoituksen suhteeseen. Ohjelmalle asetettujen indikaattoritavoitteiden toteutumiseen muutoksella ei ole tässä vaiheessa vaikutusta. Mikäli ohjelmakehyksen siirtoa toimintalinjojen 1 ja 3 välillä ei toteuteta, ei kaikkea toimintalinjalle 3 kertynyttä julkista rahoitusta voida hyödyntää määritettäessä EU:n Suomelle maksamaa rahoitusosuutta. Tällöin Suomelta jäisi saamatta noin 5,5 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. SEA-direktiivin soveltaminen Muutos on rahoituskehysten kokoon nähden pieni (3,3 % ohjelman kehyksestä) eikä se tuo ohjelmaan uusia infrastruktuuri-investointeja sisältäviä hankkeita, joilla voisi olla ympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma-asiakirjan liitteenä 2 oleva ohjelman ympäristöselostus on siten edelleen voimassa. Viitaten komission toimittamaan ohjekirjeeseen (Ref. Ares(2011) ) sekä SEAdirektiivin 3 artiklan 3 kohtaan hallintoviranomainen katsoo, että käsillä oleva ohjelmanmuutos ei edellytä SEA-direktiivin mukaisen ympäristöarvioinnin laatimista tai tarkistamista.