PORIN TAIDEKOULU. Aikuisten iltalinjan opetussuunnitelma. Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä alkaen

Transkriptio

1 PORIN TAIDEKOULU Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä Aikuisten iltalinjan opetussuunnitelma alkaen

2 Koulutuksen järjestämislupa: OPM Dnro 235/430/2000 Tämän opetussuunnitelman pohjana on ollut Opetushallituksen taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet (OPH 2002). Tämä opetussuunnitelma tulee voimaan (Kulttuurilautakunta ), ja se korvaa voimaan astuneen opetussuunnitelman.

3 SISÄLLYSLUETTELO ALUKSI 1 ILTALINJAN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Toiminta-ajatus Toiminnan arvot 5 2 OPINTOJEN RAKENNE JA LAAJUUS 6 3. OPINTOJEN ETENEMINEN JA KESKEISET SISÄLLÖT Perusopinnot Teemakurssit Värioppi Perusopintojen portfolio Syventävät opinnot Syventävien opintojen ensimmäinen vuosi Syventävien opintojen toinen vuosi Vapaavalintaiset teemaopinnot Opintojaksojen sisällön kuvailu Piirustus ja maalaus Taidegrafiikka Kuvanveisto Taidehistoria Estetiikka ja taiteenfilosofian perusteet Näyttelypassi Päättötyö Päättötyöseminaari Valinnaiset opinnot 11 4 OPETUSJÄRJESTELYT Opetustarjonta ja opinto-oikeus Opiskelijavalinnat ja maksut Opetusryhmät Opetustilat Opetukseen liittyvät lisäkurssit ja muut opetusmuodot Lisäajan myöntämisen perusteet Opetuksen yksilöllistäminen Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen ARVIOINTI Opiskelijan arviointi Opetuksen arviointi Todistukset YHTEISTYÖTAHOT - JA MUODOT Yhteistyökumppanit Museo-, näyttely- ja muuhun kulttuuritoimintaan osallistuminen 15

4 ALUKSI Tämä on Porin taidekoulun aikuisten iltalinjan päivitetty opetussuunnitelma. Vuoden 2014 elokuusta aikuisten opetus hajautettiin neljälle opintovuodelle, joka on osoittautunut toimivaksi opintoajaksi alunperin kahden ja sittemmin kolmen opetusvuoden sijaan. Pidennetty opiskeluaika antaa opiskelijalle paremman mahdollisuuden syventää taitojaan pikkuhiljaa sekä antaa aikaa kypsyä taiteentekijänä pidempään ennen päättötyön tekemistä neljäntenä opintovuotena. Neljässä opintovuodessa viikkotuntimäärä pysyy opiskelijoille kohtuullisena, kun opetusta on keskimäärin kerran viikossa, toisinaan enintään kahtena iltana. Tämä järjestely on mahdollistanut yhä useamman työssäkäyvän aikuisen aloittaa opintonsa iltalinjalla. Kuluneen lukuvuoden aikana syntyi ajatus siitä, että iltalinjalla luovutaan liki kokonaan vuosikurssikohtaisesta opetuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 1. ja 2. vuosikurssi muodostavat jatkossa yhdysluokan. Yhdysluokka opiskelee perusopinnot (540 t) kahden vuoden aikana niin, että perusopintojen sisältö hajautetaan tasaisesti kahdelle lukuvuodelle aiempaa lyhyempiin jaksoihin. Lukukautta lyhyempiin jaksoihin voidaan ottaa uusia opiskelijoita mukaan kesken lukukaudenkin ja siten yhdysluokkaopetukseen perustuva opetusjärjestely turvaa perusopetusryhmän pysymisen riittävän suurena. Yhdysluokkaopetus on myös taloudellisempaa. Vuosi sitten päivitetyssä opetussuunnitelmassa 3. ja 4. vuosikurssin syventävät opinnot on jo suunniteltu yhdysluokkaperiaatteen mukaan. Porissa Henna Jaatinen rehtori 4 Aikuisten iltalinja Viikkarin kyläjuhlilla

5 1. iltalinjan toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Toiminta-ajatus Taidekoulu on tarjonnut valmentavaa kuvataidekoulutusta sekä päivä- että iltaopetuksena vuodesta 1966 lähtien. Vuonna 2016 Porin piirustuskoulun nimellä aloittanut oppilaitos täyttää 50 vuotta. Taidekoulu on antanut taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille vuodesta Syksystä 2007 taiteen perusopetus aloitettiin myös aikuisille. Aikuisten iltalinjaksi nimettyjen opintojen järjestämisessä ja kehittämisessä hyödynnetään taidekoulun pitkää historiaa tasokasta kuvataiteen valmentavaa koulutusta antavana oppilaitoksena. Vuodesta 2012 alkaen lakattiin käyttämästä Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu -nimikettä ja kaikki lasten, nuorten sekä aikuisten opetustoiminta tapahtuu Porin taidekoulu nimikkeen alla. Taidekoulun aikuisten iltalinjan opetus perustuu valtakunnalliseen Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (Opetushallituksen määräys 39/011/2002). Opetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää kuvataiteen opetusta, joka antaa opiskelijoille valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua kuvataiteen ammatilliseen tai korkea-asteen koulutukseen (Laki taiteen perusopetuksesta /633). Opinnot käyvät valmennuksena ammatillisiin opintoihin, mutta myös haastavat syventämään omaa kuvataiteen harrastusta. Lisäksi opinnot sopivat täydennyskoulutukseksi visuaalisella alalla työskenteleville. Aikuisille suunnatun kuvataiteen iltalinjan tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat kuvallisen ilmaisun peruskäsitteistöön ja erilaisiin kuvataiteen tekniikoihin sekä antaa heille mahdollisuus tietojensa ja taitojensa harjaannuttamiseen työpajatyöskentelyssä. Taidekoulun opetussuunnitelma, jonka keskeisenä alueena on nykytaiteen ilmiöihin tutustuminen, tarjoaa mahdollisuuden opiskelijoiden yksilölliset koulutustarpeet huomioivaan joustavaan opintosuunnitteluun Toiminnan arvot Porin taidekoulun toimintaa ohjaavat arvot on päivitetty vuonna 2013 niin, että koko lapsia, nuoria ja aikuisia opettava henkilökunta oli niitä työstämässä. Koulun arvojen valinnassa huomioitiin visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän tehtävä ja arvot sekä Porin kaupungin arvot (työtä, huolenpitoa, rohkeutta ja elämyksiä). Taidekoulun uusiksi arvoiksi valittiin: yksilöllisyys, vuorovaikutus & kohtaaminen, rentous & rohkeus sekä elämyksellisyys. 5

6 2. OPintojen rakenne ja laajuus Opetussuunnitelman perusteet (OPH 2002) määrittävät laajan oppimäärän opetuksen laajuuden, joka on yhteensä 1300 tuntia (48 op). Laajan oppimäärän opinnot muodostuvat perusopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuuksista. Lähiopetuksen lisäksi opinnot sisältävät itsenäistä työskentelyä. Perusopintojen laajuus on 20 op (540 h). Perusopintojen tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat monipuolisesti eri tekniikoiden ja materiaalien ilmaisullisiin mahdollisuuksiin, tukea ja kehittää opiskelijoiden omaa kuvailmaisua sekä perehdyttää opiskelijat nykytaiteen ajankohtaisiin ilmiöihin. Syventävien opintojen laajuus on 28 op (760 h). Syventävät opinnot toteutetaan pääosin työpajaopintoina. Tavoitteena on opiskelijan kuvailmaisun kehittäminen edelleen sekä taitojen ja tietojen syventäminen yhdellä tai useammalla kuvataiteen osa-alueella. Lisäksi syventävissä opinnoissa perehdytään kuvataiteen historiaan, tarkastellaan taidehistoriaa ja nykytaiteen ilmiöitä historiallisena jatkumona, pohditaan estetiikan ja taidefilosofian peruskysymyksiä sekä tutustutaan visuaalisten taiteiden ammattilaisten työhön. Pääsääntöisesti opinnot järjestetään arki-iltoina, mutta lyhytkursseja ja muuta täydentävää opetusta voidaan järjestää myös viikonloppuisin ja kesäaikaan. Opetustuntien ulkopuolella tapahtuva itsenäinen työskentely sisältää perusopinnoissa portfoliotyöskentelyä ja syventävissä opinnoissa päättötyön tekemistä. Muu itsenäinen työskentely koostuu esimerkiksi näyttelypassitehtävistä, henkilökohtaisesta työskentelystä, opetukseen liittyvistä kotitehtävistä ja näyttelyvierailuista. 1 opintopiste vastaa keskimäärin noin 15 ohjattua oppituntia ja kokonaisuudessaan opiskelijalta noin 27 tunnin työpanosta. Koska opiskelu ei ole päätoimista, opiskelijat eivät voi hakea opintoihinsa opintotukea. Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä (1300 h) Perusopinnot (540h) 20 op Syventävät opinnot (740h) 28 op Perusopinnot (540h) 4-8 oppituntia / viikko n. kahden lukuvuoden aikana Syventävät opinnot (760h) 4-7 oppituntia / viikko n. kahden lukuvuoden aikana kuvanrakentamisen perustiedot ja taidot kuvallisen ajattelun ja ilmaisun kehittäminen tietojen ja taitojen syventäminen kahdessa eri taiteenalan työpajassa viimeisenä lukuvuotena päättötyö ensisijaiseksi valitussa työpajassa Lähiopetusta täydentävät opinnot Kotitehtävät, portfolio, näyttelypassi, itsenäinen työskentely, opintomatkat, jne. 6

7 3. OPintojen ETENEMINEN ja KESKEISET SISÄLLÖT 3.1. Perusopinnot Perusopinnot suoritetaan pääsääntöisesti kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opintojen laajuus on 20 op (540 h): piirustus ja maalaus (5 op) taidegrafiikka (5 op) kuvanveisto (5 op) värioppi (1 op) teemakurssit (2 op) itsenäinen työskentely* (2 op) *Lähiopetuksen lisäksi opinnot sisältävät itsenäistä työskentelyä kuten perusopintojen portfolion kokoaminen, näyttelypassin tehtävät, opintoretket sekä kotitehtävät. Opetus toteutetaan yhdysluokkaopetuksena, jolloin ensimmäinen ja toinen vuosikurssi opiskelevat samassa ryhmässä. Perusopintojen sisältö käydään läpi vuorovuosin seuraavasti: Vuorovuosi a) n. 270 t pima/ piirustus 40 t pima/ muut tekniikat 44 t taidegrafiikka 60 t keramiikka 44 t 1 teemakurssi 30 t itsenäinen työskentely 52 t Vuorovuosi b) n. 270 t maalauksen tekniikat 40 t taidegrafiikka 60 t klassinen kuvanveisto 40 t kuvanveisto/ nykytaide 40 t värioppi 28 t 1 teemakurssi 30 t itsenäinen työskentely 32 t Teemakurssit Teemakursseilla tutustutaan kuvataiteen eri osa-alueisiin, kuvataiteen kannalta kiinnostaviin aiheisiin tai opetellaan kuvataiteilijana toimimisen perustaitoja omien kiinnostuksen kohteiden kautta. Esimerkiksi kierrätystaiteen, valokuvauksen, videokuvauksen Teos: Paula Soini, 2015 ja editoinnin opintojaksoja sekä monitaiteellisiin työmuotoihin ja vieraiden kulttuurien visuaalisiin ilmenemismuotoihin perehdyttäviä kursseja järjestetään opiskelijoiden kiinnostuksen ja ehdotusten pohjalta. Kukin opiskelija valitsee perusopintojen aikana vuosittain yhden teemakurssin (30 t). Koulu voi tarjota myös/tai lyhytkursseja, jolloin oppilaan täytyy valita 3 lyhytkurssia (10 t / kurssi). 7

8 3.1.2 Värioppi Värioppi harjaannuttaa näkemisen herkkyyttä, väri-ilmiöiden tarkkaa havaitsemista ja johdattaa havaintojen luovaan soveltamiseen. Harjoitustehtävien avulla tutkitaan mm. värien suhteellisuutta, värien sekoittumista, tilavaikutelmia ja sointuvuutta Perusopintojen portfolio Perusopintojensa eli toisen vuosikurssin päätteeksi opiskelija laatii opinnoistaan portfolion, joka toimii opiskelijan edistymisen seuraamisen välineenä. Portfolion kokoamista tuetaan jokaisella opintojaksolla ja sen toteuttamiseen varataan aikaa niin opetustunneilla kuin opiskelijan itsenäisessä työskentelyssäkin. Portfolio arvioidaan kirjallisesti Syventävät opinnot Syventävät opinnot suoritetaan pääsääntöisesti kolmannen ja neljännen lukuvuoden aikana. Opetus toteutetaan yhdysluokkaopetuksena, jolloin kolmas ja neljäs vuosikurssi opiskelevat samassa ryhmässä. Syventävien opintojen laajuus on yhteensä 28 op (760 h) Syventävien opintojen ensimmäinen vuosi Syventävien opintojen alussa valitaan kaksi työpajaa, joista ensisijainen valinta (työpajavalinta I) jatkuu neljäntenä lukuvuotena päättötyöpajana. Ensisijaisen työpajavalinnan lisäksi valitaan toissijainen työpaja (työpajavalinta II), joka päättyy kolmannen lukuvuoden jälkeen. Työpajavaihtoehtoina voidaan tarjota muun muassa: 1) grafiikan työpajaa, 2) keramiikan työpajaa, 3) kuvanveiston työpajaa tai 4) piirustuksen ja maalauksen työpajaa Syventävien opintojen ensimmäinen lukuvuosi koostuu seuraavista opintojaksoista (14 opintopistettä): työpajavalinta I (5 op) työpajavalinta II (5 op) taidehistoria (2 op) estetiikan ja taiteen filosofian perusteet (1 op) (vuorovuosina) itsenäinen työskentely* (1 op) *Lähiopetuksen lisäksi opinnot sisältävät itsenäistä työskentelyä kuten näyttelypassin tehtävät, opintoretket sekä kotitehtävät Syventävien opintojen toinen vuosi Syventävien opintojen toisena lukuvuotena keskitytään päättötyön tekemiseen ensisijaiseksi valitussa työpajassa. Työpajassa työskentelevät myös syventävät opintonsa aloittaneet opiskelijat. Syventävien opintojen toinen lukuvuosi koostuu seuraavista opintojaksoista (14 opintopistettä): työpajavalinta I (5 op) päättötyöseminaari (1 op) taidehistoria (2 op) 8

9 itsenäinen päättötyötyöskentely ja portfolio (5 op) itsenäinen työskentely* (1 op) *Lähiopetuksen lisäksi opinnot sisältävät itsenäistä työskentelyä kuten näyttelypassin tehtävät, opintoretket sekä kotitehtävät. Lisäksi opiskelija voi pyytää henkilökohtaista erikseen sovittavaa ohjausta (1 h) työskentelyynsä. Ohjauskerran voi halutessaan pyytää sopivaksi katsomaltaan taidekoulun opettajalta Opintojaksojen sisällön kuvailu Opiskelija voi kurssivalinnoillaan suunnata opintojaan oman kiinnostuksensa mukaisesti esimerkiksi piirustukseen ja maalaukseen, grafiikkaan tai kuvanveistoon. Myös esimerkiksi kierrätystaiteen, keramiikan, videon, digitaalisen median ja valokuvan alalta voi suorittaa opintoja. Opintojen rakenteen suunnittelussa painotetaan henkilökohtaista opintosuunnittelua. Opettajan ohjauksessa tapahtuvassa tuntisuunnittelussa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso, kokemus ja kiinnostuksen kohteet. Jokaista opintojaksoa yhdistää taidekoulun opetuksessa keskeisen alueen muodostava nykytaiteen ilmiöihin tutustuminen. Esimerkiksi näyttelykäynnit ja vierailut taiteilijoiden työhuoneilla ovat osa opetusta. Tavoitteena on luoda opiskelijalle jatkuvasti kehittyvä, elävä suhde taiteeseen niin vastaanottajana kuin tekijänäkin sekä laajentaa opiskelijan tietoutta ja ymmärrystä koskien nykytaiteen monimuotoista kenttää. Opinnot koostuvat pakollisista, valinnaisista ja vapaaehtoisista opintojaksoista. Opetusmuotoja ovat luennot, harjoitukset, työpajat sekä henkilökohtainen ja pienryhmissä tapahtuva ohjattu työskentely. Opintoihin sisältyy myös itsenäistä työskentelyä Piirustus ja maalaus Opintojaksot kehittävät havaintokykyä ja mielikuvitusta, sommittelutaitoa sekä värija muototajua tekniikoina lyijykynä, hiili, liitu, akvarelli, guassi, akryyli ja öljyväri. Teos: Hanna Valtokivi, 2015 Perusopintojen opintojaksot perehdyttävät kuvarakenteeseen, sommitteluun ja kuvalliseen ajatteluun. Piirtämällä elävää mallia hankitaan tiedot ja valmiudet ihmisen hahmottamiseen ja kehitetään havainto- ja ilmaisukykyä, suhde- ja muototajua sekä piirustustaitoa. Opintojaksot rohkaisevat opiskelijaa laajentamaan omaa kuvallista ilmaisuaan. Samalla perehdytään värin ja valon vuorovaikutukseen ja erilaisten kuvallisten tekijöiden käyttämiseen maalauksen rakentamisessa. Tarkoituksena on löytää maalaamiselle persoonallisia merkityksiä. Piirustuksen ja maalauksen työpajaopinnot tukevat opiskelijan omien kuvallisten mahdollisuuksien kehittämistä sekä perehdyttävät eri työskentelytapoihin. 9

10 3.4.2 Taidegrafiikka Opinnot antavat perustiedot taidegrafiikan tekniikoista. Opinnoissa paneudutaan demostraatioiden ja harjoitustöiden avulla esimerkiksi puupiirrokseen, metalli- ja serigrafian menetelmiin. Perusopinnoissa tutustutaan seuraaviin metalligrafiikan tekniikoihin: etsaus, pehmeäpohja, pintasyövytys, monotypia, monotypia, kuivaneula, carborundum ja akvatintan eri menetelmät. Tutustutaan mustavalkoilmaisuun sekä monivärityöskentelyyn. Työpajaopinnoissa perehdytään syvemmin taidegrafiikan eri menetelmiin, etsitään ja kehitetään omaa ilmaisua opiskelijan valitsemilla tekniikoilla Kuvanveisto Opintojaksoilla tutustutaan klassisen kuvanveiston perusmateriaaleihin ja -tekniikoihin (savi, kipsi, rungon rakentaminen, kipsivalun alkeet). Kurssit kehittävät kolmiulotteisen muodon ja tilan havainnointia sekä antavat edellytykset yksinkertaisten perusrakenteiden tekemiseen. Mallimuovailussa opiskelija opettelee hallitsemaan ihmisen mittasuhteita ja fyysistä rakennetta. Kuvanveiston nykytaiteen jakson tavoitteena on antaa opiskelijalle kosketus (julkisen) veistotaiteen toteutusprosessista ja johdattaa opiskelijaa oman itsenäisen taiteellisen toiminnan pariin. Pääpaino on opiskelijoiden omissa materiaaleissa kuten muun muassa kierrätysmateriaaleissa Taidehistoria Opintojen tavoitteena on antaa yleiskuva kuvataiteen ja arkkitehtuurin historiasta sekä valaista niiden suhdetta yhteiskunnalliseen kehitykseen ja yleiseen aate- ja kulttuurihistoriaan. Taidehistorian opintojakso antaa yleiskuvan taiteen ja taidekäsityksen kehityksestä historiasta nykypäivään sekä esittelee niiden yhteyden ihmisen tuotannolliseen ja aatteelliseen toimintaan Estetiikka ja taiteenfilosofian perusteet Selvitetään keskeisiä estetiikan ja taiteenfilosofian käsitteitä sekä esitellään tieteenalan tärkeimpiä ongelmanasetteluja ja niihin esitettyjä vastauksia. Opinnot lisäävät taiteen ja muiden esteettisten ilmiöiden tutkimukseen ja ymmärtämiseen tarvittavia käsitteellisiä valmiuksia Näyttelypassi Näyttelypassi ja siihen sisältyvät päiväkirjat edellyttävät taidenäyttelyihin tutustumista esimerkiksi gallerioissa ja/tai taidemuseoissa. Kukin opiskelija tekee lukuvuoden aikana yhteensä kolme itsenäistä taidenäyttelyvierailua, joista kirjoitetaan analyysi Päättötyö Neljännen opintovuoden aikana toteutettava syventävien opintojen päättötyö koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osuudesta. Kirjallinen osuus eli portfolio sisältää prosessikuvauksen päättötyötyöskentelystä sekä siihen liittyvän itsearvioinnin. Päättötyö toteutetaan osittain osana ohjattuja opintoja, osittain itsenäisenä työskentelynä. Päättötyön suunnittelua ja toteutusta tukee suuntautumisvaihtoehtotyöpajan ohjaaja. Päättötyö arvioidaan sanallisesti ja numeroarvosanalla. 10

11 3.4.8 Päättötyöseminaari Päättötyöseminaarin aikana opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat oman päättötyönäyttelynsä sekä tutustuvat yleisemmin taideinstituutioiden toimintaan näyttelyä valmistelevan kuvataiteilijan näkökulmasta. Päättötyöseminaarissa käsitellään portfolion sisältöä, ulkoasua, rakennetta, päättötyön arviointikriteerejä sekä muuta päättötyöhön oleellisesti liittyvää Valinnaiset opinnot Opiskelija voi sijoittaa opintojensa osaksi myös valinnaisia opintoja, joita voi valita muiden alan oppilaitosten järjestämistä tai niiden kanssa yhteistyössä järjestettävistä opinnoista. Valinnaisten opintojen suorittamisesta sovitaan erikseen taidekoulun rehtorin kanssa. 4 OPETUSJÄRJESTELYT 4.1. Opiskelijavalinnat ja maksut Uusien opiskelijoiden valinnasta päätetään ja tiedotetaan erikseen. Opiskelijavalinnat, joissa täydennetään kuvataiteen iltalinjaa enintään 15 uudella opiskelijalla, järjestetään 1-2 vuoden välein. Hakuaika on elokuussa ja valinta tapahtuu (1) hakemusten, (2) näytetöiden ja/ tai (3) valintakurssin perusteella. Mahdollisesta valintakurssista peritään pienimuotoinen valintakurssimaksu. Opiskelijavalinnan tuloksista ja opintojen alkamisajankohdasta tiedotetaan elokuun aikana. Lukuvuoden aikana vapautuvista opiskelijapaikoista voidaan tiedottaa varasijalla oleville hakijoille. Taidekoulun opiskelijoilta peritään kaksi kertaa lukuvuodessa lukukausimaksu, joka pyritään pitämään kohtuullisena. Lukukausimaksut vahvistaa Porin kaupungin kulttuurilautakunta (Kulttuuritoimen johtosääntö 4, KV ). Tarkempia tietoja opiskelijavalinnoista saa taidekoulun toimistosta puh ja kotisivuilta 11 Teos: Paula Gröhn, 2014

12 4.2. Opetusryhmät Opetusryhmien koko on taideaineissa 6-15 henkilöä ja teroriaopinnoissa 6-30 henkilöä. Opintojakso järjestetään vain poikkeustapauksessa, jos osallistujia on vähemmän kuin kuusi. Syventävien opintojen työpajojen ryhmäkoossa huomioidaan lisäksi opetustilat, opiskelijoiden valmiudet ja työpajojen luonne Opetustilat Opetus tapahtuu pääasiassa iltaisin taidekoulun tiloissa osoitteessa Gallen-Kallelankatu 10. Taidekoulun opetustilojen lisäksi opiskelijoiden käyttöön voidaan varata syventävissä opinnoissa henkilökohtaiseen taiteelliseen työskentelyyn soveltuvia tiloja päättötyön toteuttamista varten. Erityis- ja lisäkursseja sekä joitakin opetustunteja voidaan poikkeuksellisesti järjestää myös muissa tiloissa Opetukseen liittyvät lisäkurssit ja muut opetusmuodot Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelu sisältää myös opetustuntien ulkopuolella tapahtuvaa itsenäistä opiskelua. Taidekoulussa itsenäinen opiskelu koostuu esimerkiksi itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä, perusopintojen portfoliosta, opetukseen liittyvistä koti- ja näyttelypassitehtävistä. Taidekoulun opetusohjelmaan sisältyy vuosittain vaihtuvia teemakursseja, joiden aikana opiskelijoiden on mahdollista paneutua esimerkiksi johonkin erityistekniikkaan tai nykytaiteen osa-alueeseen Lisäajan myöntämisen perusteet Mikäli opiskelija ei ole suorittanut laajan oppimäärän perusopintoja tai syventäviä opintoja säädetyssä ajassa, voi hän tarvittaessa anoa lisäaikaa opintojen suorittamiseen. Lisäajan myöntämisestä päättää taidekoulun rehtori Opetuksen yksilöllistäminen Mikäli opiskelija ei kykene opiskelemaan taidekoulun opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan opiskelijan edellytyksiä. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely, joiden mukaan opiskelijan kykyjä ja taitoja voidaan kehittää hänen omista lähtökohdistaan käsin Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen Taidekoulun opetusohjelmaan sisältyviä opintojaksoja on mahdollista korvata muun muassa avoimen yliopiston opinnoilla, toisessa visuaalisten taiteiden taiteen perusopetusta antavassa oppilaitoksessa suoritetuilla opinnoilla sekä kansalais- ja työväenopisto-opinnoilla, mikäli opiskelija voi osoittaa opintojaksojen riittävän vastaavuuden. Visuaalisten taiteiden eri suuntautumisvaihtoehtojen arkkitehtuurin, kuvataiteen ja käsityön opinnot voidaan tietyin 12

13 painotuksin lukea hyväksi keskenään. Myös muulla tavoin saavutetut valmiudet voidaan lukea hyväksi. Opintojaksojen korvaamisesta päättää taidekoulun rehtori. Kuva: Kevätnäyttely ARVIOINTI 5.1. Opiskelijan arviointi Arvioinnin tarkoituksena on tukea opiskelijan kehittymistä opinnoissaan, ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja kehittää opiskelijan edellytyksiä oman työskentelynsä arviointiin kannustavasti. Opiskelijan arviointi pohjautuu pitkäaikaiseen näyttöön ja monipuoliseen ja rakentavaan palautteeseen vuorovaikutuksessa opettajan, opiskelijan ja ryhmän kesken. Arviointi kohdistuu sekä oppimisprosessiin että lopputuloksiin, teoksiin ja tuotteisiin. Arvioinnin perusteet tiedotetaan opiskelijoille. Erillisistä opintojaksoista ei anneta numeroarvosanoja vaan ne arvioidaan asteikolla hylätty/hyväksytty. 13

14 5.2. Opetuksen arviointi Porin taidekoulun itsearviointi käynnistyi syksyllä 2012 ja se toteutetaan Virvatuli-mallin mukaisesti. Virvatuli-malli on taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille taiteen perusopetusliiton (TPO) toimesta räätälöity järjestelmä, joka sisältää kaikkien taiteenalojen yhteiset arviointikriteerit ja itsearviointimallin kunkin koulun tarpeisiin sovellettavaksi. Virvatuliarviointimalli koostuu arviointikriteereistä eli väittämistä, joiden toteutumista arvioidaan oppilaitoksen omassa arviointiryhmässä. Porissa Virvatuli-malli on otettu käyttöön taidekoulun lisäksi Palmgren-konservatoriossa sekä Porin seudun kansalaisopiston käsityön taiteen perusopetuksessa. Näille kolmelle oppilaitokselle Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erityisavustuksen mallin käyttöönottoon vuonna Hanketta varten perustetussa ohjausryhmässä on edustus jokaisesta oppilaitoksesta, jonka lisäksi jokaisessa koulussa toimii opettajien keskuudesta valittu arviointityöryhmä. Arviointityöryhmän tehtävä on muokata viisi arviointialuetta kullekin oppilaitokselle sopiviksi. Aikuisten iltalinjalle tehtiin virvatuli-kysely keväällä Kyselyn tulosten perusteella Taidekoulun opetusta ja opetussuunnitelmaa on kehitetty ja kehitetään edelleen Todistukset Perusopintojen päättyessä, ennen siirtymistään syventäviin opintoihin, opiskelija saa perusopintojen päättötodistuksen ja vähintään kahden arvioitsijan laatiman sanallisen Teos: Paula Soini,

15 arvioinnin opinnoistaan ja portfoliostaan. Todistuksessa ilmenee opintojen sisältö ja suorittamisajankohta. Syventävien opintojen päättyessä opiskelija saa syventävistä opinnoistaan ja syventävien opintojen päättötyöstään todistuksen, numeroarvosanan ja kirjallisen kuvauksen osaamisestaan. Päättötyön arvioi kaksi henkilöä, joista toinen on päättötyöohjaaja. Syventävien opintojen päättötodistuksen arvosana-asteikko on 1-5 (1=hyväksytty, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus koko visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. Päättötodistus annetaan kuvataideopinnoista visuaalisten taiteiden perusopetuksen laajan oppimäärän mukaan, kun opinnot on suoritettu Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuvan opetussuunnitelman mukaisesti. 6. YHTEISTYÖTAHOT JA -MUODOT 6.1. Yhteistyökumppanit Taidekoulu kuuluu Porin kulttuuritoimeen ja toimii Porin kulttuuriasiainkeskuksen alaisuudessa. Porin kaupungin kulttuurilaitokset, esimerkiksi Porin taidemuseo, Satakunnan museo, Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto, Kulttuuritalo Annankatu 6, Porin kaupungin kirjasto, Porin puistotoimi, Porin kaupunkisuunnitteluvirasto ja Porin kulttuuriasiainkeskus ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita esimerkiksi opetus-, näyttely- ja projektitoiminnassa. Taidekoulu on osa satakuntalaista kuvataidepolkua, joka mahdollistaa kuvataidealan opiskelun kaikille ikäryhmille ja eri osaamistasoille Satakunnan alueella. Kuvataidekasvatusta ja alan koulutusta järjestävät taidekoulun lisäksi esimerkiksi Aalto-yliopiston taiteen laitoksen Porin yksikkö, Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto, Satakunnan ammattikorkeakoulun kuvataiteen yksikkö Kankaanpäässä sekä Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Nakkilassa. Muita yhteistyötahoja ovat Satakunnan taidetoimikunta sekä muut satakuntalaiset visuaalisen kulttuurin alan yhdistykset ja yritykset sekä taiteilijaseurat. Taidekoulun yhteydessä toimii Porin videotuki, joka tarjoaa videoteknisiä palveluja Porin kaupungin yksiköille, oppilaitoksille ja yksityisille henkilöille. Taidekoulu ja videotuki toimivat yksiköiden väliset synergiaedut hyödyntävässä yhteistyössä niin toiminnan kuin hallinnonkin alueella Museo-, näyttely- ja muuhun kulttuuritoimintaan osallistuminen Taidekoulun toimintaa esitellään yleisölle opiskelijanäyttelyillä ja järjestämällä avoimien ovien päiviä. Taidekoulu voi järjestää myös pienimuotoisempia, esimerkiksi jaksokohtaisia, näyttelyitä erilaisissa tiloissa kuten gallerioissa, kulttuuri- ja oppilaitoksissa. Opiskelijanäyttelyt ovat tärkeä osa Taidekoulun toiminnasta tiedottamisessa, mutta ennen kaikkea näyttelyt ja niistä saatava palaute tukevat opiskelijoiden kehittymistä. Kuvataiteen iltalinjan opiskelijoiden viimeinen lukuvuosi huipentuu keväällä pidettävään päättötyönäyttelyyn.

16 PORIN TAIDEKOULU Gallen-Kallelankatu Pori puh Kuva: Kevätnäyttely 2015