COD Mn mg/l. chl-a. Kok P ,

Transkriptio

1

2

3 Taulukko 1. Heinijärven vedenlaatuhaavainnot (Hertta-ympäristötietojärjestelmä). Paikka Heinijärvi Linnasaari et Heinijärvi, koillisosa 1 Aika Syvyys m Alkaliniteetti mmol/ l Happi % mg/l COD Mn mg/l chl-a µg Kok P µg Kok N µg ph Sameus FNU Sähkönjohtavuus ms/m Väriluku mg Pt/l , ,4 4,3 3, , , ,3 1,6 4, , , , ,8 1,6 5,2 90 1, , , ,1 42 5, ,8 3,3 7, , , , ,1 1,8 4, , , , , ,7 1,6 4, , , , ,8 -- 3, , ,2 15 3, ka mg/l LIITE 4 Fe µg/l Heinijärvi, Linnansaari , , ,9 1,9 4, , , ,4 4,3 3, , , , , , ,7 2,5 5,

4 LIITE 4 Paikka Heinij. Kutterin-lahti 2 Aika Syvyys m Alka- Happi liniteetti mmol/l % mg/l COD Mn mg/l chl-a µg Kok P µg , ,8 1,3 5, ,2 710 Kok N µg ph Sameus FNU Sähkönjohtavuus ms/m Väriluku mg Pt/l , ka mg/l Fe µg/l , , ,5 1, , , ,5 1,4 8, , , ,6 1 4, , ,

5 LIITE 4 Kuva 1. Vedenlaadun havaintopaikat Heinijärvessä (Hertta-ympäristötietojärjestelmä, taustakartta Maanmittauslaitos).

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta Heinijärven vedenkorkeuden nosto Hyöty- ja haitta-arviointi P

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi YMS P SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Hyödyt Hyötyjen laskentaperiaate Hyötyjen suuruus Haitat Pysyvästi veden alle jäävät alueet Vettyminen Haittojen laskentaperiaate Haittojen suuruus Yhteenveto hyödyistä ja haitoista... 5 LIITTEET: LIITE 1. HEINIJÄRVEN TILAKOHTAISESTI ARVIOIDUT HYÖDYT JA HAITAT LIITE 2. HEINIJÄRVEN VEDEN ALLE JÄÄVÄT JA VETTYVÄT ALUEET, PIIRUSTUKSET 20-24

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 1 ( 5 ) YMS P TAMMELAN KUNTA 1 Johdanto 2 Hyödyt 2.1 Hyötyjen laskentaperiaate Vesistön vedenkorkeuden nosto vaatii vesilain mukaisen luvan. Luvan myöntämisen edellytyksenä on intressivertailu, jossa vertaillaan hankkeella saavutettavia hyötyjä hankkeesta aiheutuviin haittoihin. Veden nostosta koituvien hyötyjen tulisi olla suuremmat kuin aiheutuvat haitat. Heinijärven veden korkeuden noston hyödyt ja haitat on arvioitu vaikutusalueelle kiinteistökohtaisesti. Hankkeen hyötyjä on arvioitu järveen rajoittuvien rakennuspaikkojen virkistyskäytön kannalta. Näiden hyötyjen arviointiin on kehitetty laskentamenetelmät, joiden avulla hyödyt on muunnettavissa rahaksi. Hyötyjen rahaksi muutettu arvo on esitetty seuraavissa kappaleissa. Heinijärven kunnostushankkeesta koituu runsaasti myös hankalasti rahassa arvioitavia hyötyjä. Näitä ovat mm. hyöty yleiselle edulle ja ympäristölle sekä hyöty vesialueen omistajalle ja osakkaalle. Hankalasti rahassa arvioitavat hyödyt tulee ottaa huomioon hankkeen intressivertailua tehtäessä. Kesävedenkorkeuden nousu parantaa veneily- ja kalastusmahdollisuuksia koko järvellä. Lähialueen asukkaille hyväkuntoinen vesistö ja viihtyisät rantaalueet tarjoavat monipuolisen virkistyskäyttöalueen. Vesialueiden omistajat (osakaskunta) hyötyvät hankkeesta merkittävästi. Vesistön tilan koheneminen sekä parantuneet virkistyskäyttö ja kalastusolosuhteet lisäävät vesistön käyttöä. Osakkaat ovat pääasiassa järveen rajoittuvien kiinteistöjen omistajia ja näin ollen myös järven pääasiallisia käyttäjiä. Käyttäjän kannalta kunnostuksella saavutettuja hyötyjä ovat vesimaiseman parantuminen, rantaviivan selkeytyminen ja yleisen viihtyvyyden lisääntyminen. Vesistön virkistyskäyttöarvon hyödyt on arvioitu ns. Aittoniemen menetelmällä. Menetelmän periaatteet on kuvattu julkaisuissa Vesistön virkistyskäytön ja sen muutosten arvottaminen (Imatran Voima Oy. T&Ktiedote IVO-8-10/91)) ja Vesistöjen kunnostus (Ympäristöopas 114/2005. Suomen ympäristökeskus). Heiniijärven virkistyskäyttöarvon hyödynarviointi on tehty em. menetelmään perustuen. Vesirajan siirtyminen virkistyskäyttökaudella vaikuttaa kaikkiin virkistyskäyttömuotoihin; oleskeluun rannoilla, uintiin, veneilyyn sekä kalastukseen. Heinijärven tuleva vedenkorkeus sijoittuu virkistyskäytön kannalta sopivalle optimivyöhykkeelle. Järvien rannoilla ei ole rakentamista ohjaavia kaavoja, joten vedenpinnan nostosta aiheutuva hyöty on määritetty maastotietokannassa oleville rakennetuille rantarakennuspaikoille. Rakennusten ja rantatonttien virkistyskäyttöarvo Rantarakennuksien ja tonttien hyötyjä arvioitaessa on oletettu, että rantatontin vesistöstä johtuva virkistysarvo on 80 % tontin arvosta ja 30 % rakennuksen arvosta. Rantatonttien keskihintana on arvioinnissa käytetty

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 2 ( 5 ) YMS P vuonna 2009 alueella tehtyjen tonttikauppojen keskihintaa. Kauppahintarekisterin tietojen perusteella voidaan arvioida, että rantatontin arvo Heinijärven rannalla on keskimäärin 23,28 euroa/ m 2 ja siellä olevien rakennusten arvo noin 21,40 euroa/tontti- m 2. Vesistöstä johtuva rakennetun rantatontin virkistyskäyttöarvo on siis seuraava: 0,8 x 23,28 /m2+0,3 x 21,40 /m 2 = 25,04 /m 2 Rantaviivan sijainnin muutos Nykyinen ja tuleva rantaviiva on piirretty suunnitelmapiirroksiin rannoilla tehdyn laserkeilauksen korkeusaineiston sekä maastotietokannan korkeuskäyrien perusteella. Rantaviivan sijainnin muutos on määritetty kiinteistökohtaisesti ja muutos on esitetty kunkin tilan osalta keskiarvona. Vedenkorkeuden muutoksen vaikutus virkistyskäyttöarvoon Vedenpinnan nostosta aiheutuvan virkistyskäyttöhyödyn määrään vaikuttaa rannan maapohjan laatu ja rannan kaltevuudesta johtuva rantaviivan siirtyminen. Pehmeäpohjaiset savi- ja turverannat hyötyvät nostosta enemmän kuin kovat hiekka-, kallio- ja kivirannat. Rantojen maapohja on määritetty GTK:n maaperäaineiston perusteella. Heinijärven rantojen maaperä on itä- ja eteläpuolella suurimmaksi osaksi moreenia. Myös kalliorantoja ja turvepohjaista rantaa on jonkin verran. Pohjoispuolella Heinijärven rantojen maaperä on suurimmaksi osaksi karkeaa hietaa ja lisäksi on moreeni- ja hiesurantoja. Länsipuolella on turve- ja liejurantoja ja lisäksi moreenirantoja Järven vedenkorkeuden laskiessa virkistyskäytön kannalta hyvää tasoa alemmaksi rannan käyttö- ja maisema-arvot laskevat. Kun rantaviiva siirtyy riittävän kauaksi hyvästä tasosta, katsotaan virkistyskäyttöarvo menetetyksi kokonaan. Heinijärven rannoilla em. virkistyskäytön nollaraja arvioidaan olevan 30 m päässä hyvän rantaviivan sijaintipaikasta. Hyvän rantaviivan sijaintipaikan ja nollarajan välissä virkistyskäyttöarvon oletetaan laskevan suoraviivaisesti siten, että 1 m vaakatason siirtymä rantaviivassa aiheuttaa 3,3 prosenttiyksikön muutoksen virkistyskäyttöarvoon. Heinijärven nykyiset vedenkorkeudet ovat järven virkistyskäytön kannalta liian alhaiset. Suunniteltu tuleva vedenkorkeus sijoittuu virkistyskäytön kannalta optimivyöhykkeelle, joten muutos vaikuttaa juuri niihin vedenkorkeuksiin, joilla rantaviiva virkistyskäytön kannalta hyvän rantaviivan ja nollarajan välissä. Vedenkorkeuden nostosta aiheutuva hyöty Järven vedenkorkeuden nostosta koituva hyöty voidaan laskea kaavalla: Hyöty = (arvossa tapahtuva suhteellinen muutos) x (vesistöstä johtuva virkistyskäyttöarvo) Edellä esitetyn perusteella vedenpinnan nostosta saatava hyöty rakennetulla rantatontilla on seuraava:

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 3 ( 5 ) YMS P Hyötyjen suuruus 3 Haitat Hyöty = 0,033 x rantaviivan siirtymä x kiinteistön/rakennuspaikan pinta-ala x 25,04 /m 2 Hyötyjä laskettaessa rakennuspaikan pinta-alaksi on oletettu 5000 m 2. Rantaviivan siirtymänä Heinijärvellä on käytetty kunkin rakennuspaikan kohdalta arvioitua keskiarvoa. Vedenpinnan nosto on Heinijärven rantojen käytön kannalta nykyistä vedenkorkeutta parempi. Vedenkorkeuden vaihtelu vähenee ja kesävedenkorkeus asettuu rantojen virkistyskäytön kannalta optimivyöhykkeelle. Järven vedenkorkeuden nostosta koituvat hyödyt kunkin tilan virkistyskäyttöarvoon on arvioitu tilakohtaisesti järveen rajoittuvien tilojen osalta. Arvioidut hyödyt on esitetty tilakohtaisesti liitteessä 1., jossa on esitetty rahaksi muutettu laskennallinen hyöty alueen rakennetuille rantarakennuspaikoille. Heinijärvellä vedenkorkeuden nostosta koituvat laskennalliset virkistyskäyttöhyödyt ovat yhteensä noin euroa. Hankkeesta syntyvät pitkäaikaiset haitat aiheutuvat järven vedenkorkeudennoston seurauksena. Hankeen vaikutuksesta ali- ja keskivedenkorkeudet nousevat. Tulvavedenkorkeudet eivät nouse mutta tulvan kesto pitenee. Syntyviä haittoja ovat pysyvästi veden alle jäävät alueet sekä vettymishaitat ja siitä johtuva metsä- tai maatalousmaan tuottavuuden heikentyminen. Lisäksi veden alle jäävien alueilla sijaitseva puusto joudutaan poistamaan. Alueella tehdyn laserkeilauksen ja maastotietokannan korkeusaineiston perusteella on määritetty nykyinen ja tuleva rantaviiva sekä vettymisvyöhykkeiden rajat, jotka ilmenevät liitteenä olevista kuviokartoista (liite 2.). 3.1 Pysyvästi veden alle jäävät alueet 3.2 Vettyminen Haittojen laskentaperiaate Pysyvästi veden alle jäävät alueet Heinijärvessä vyöhykkeellä N , ,92 m on selvitetty tilakohtaisesti. Kunkin tilan osalta veden alle jäävien kuvioiden pinta-alat, maankäyttömuodot ja veden alle jäävän alueen vahingot rahaksi muutettuna ilmenevät liitteestä 1. Tilakohtaisissa haitta-arvioissa pysyvästi veden alle jäävien alueiden maankäyttömuodon mukainen yksikköhinta on huomioitu puolitoistakertaisena. Veden korkeuden noston vuoksi Heinijärven rannoilla jää veden alle pysyvästi yhteensä noin 0,84 ha maa-alueita. Veden alle pysyvästi jäävien alueiden puustoa joudutaan mahdollisesti poistamaan. Poistettavan puuston määrä on hankkeen muuhun kokoon nähden merkityksetön. Vettymishaittojen arvioinnissa on jokseenkin vakiintuneesti käytetty ns. kuivatusjyvämenetelmää, jossa vettymishaitat arvioidaan kuivatussyvyydessä

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 4 ( 5 ) YMS P tapahtuneiden muutosten perusteella. Menetelmän periaatteet on tarkemmin kuvattu julkaisuissa Maankuivatuksen suunnittelu (Vesihallituksen tiedotus 278, 1986) ja Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 23/2007). Vettymisvahinkojen arvioinnissa menetelmää sovelletaan takaperin verrattuna maankuivatuksen hyötyjen arviointiin. Vedenkorkeuden noston vuoksi Heinijärven ranta-alueilla tapahtuu maaalueiden vettymistä. Vettymishaittoja ilmenee järveen rajoittuvilla pelto- ja metsämailla sekä rantaan ulottuvilla tonttialueilla. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 3-1) on esitetty Heinijärven rantakiinteistöjen vettymisvahinkojen arvioinnissa käytetyt eri maankäyttömuotoja vastaavat vyöhykkeet ja niitä vastaavat haittakertoimet sekä yksikköhinnat. Haittakerroin muodostuu maanarvo- ja kuivatusjyvän tulona. Yksikköhinnat on arvioitu vuonna 2009 alueella toteutuneiden kiinteistökauppojen hintatietojen perusteella. Taulukko 3-1. Heinijärven rantakiinteistöjen vettymisvahinkojen arvioinnissa käytetyt eri maankäyttömuotoja vastaavat vettymisvyöhykkeet ja niitä vastaavat kertoimet ja yksikköhinnat. Vettymisvyöhyke Yksikköhinta Maankäyttö Maanarvojyvä Kuivatusjyvä Haittakerroin N60 + m /ha Tontti Metsämaa Joutomaa Pelto 116,92-117,72 0,1 0, ,72-117,82 0,05 0,1 116,92+117,72 0,1 0,05 0,5 117,72-117,82 0,05 0, ,92+117,72 0,1 0,02 0,2 117,72-117,82 0,05 0,01 116,92-118,22 0,1 0, ,82-118,32 0,05 0, Haittojen suuruus Kunkin kiinteistön osalta vettyvien kuvioiden pinta-alat, maankäyttömuodot ja vettyvien alueiden vahingot rahaksi muutettuna ilmenevät liitteestä 1. Kaikkien Heinijärveen rajoittuvien ja vaikutusalueella järveen yhteydessä olevien uomien varsilla sijaitsevien kiinteistöjen kiinteistökohtaiset haittaarviot ilmenevät liitteestä 1. Liitteessä esitetyt kuvionumerot ja niitä vastaavat kuviot ilmenevat liitteenä olevista kuviokartoista (liite 2.) Heinijärven rantakiinteistöjen ja muiden vedenkorkeuden noston vaikutusalueella olevien kiinteistöjen yhteenlasketut haitat ovat yhteensä noin euroa.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 5 ( 5 ) YMS P Yhteenveto hyödyistä ja haitoista Hankkeella saavutetaan hyötyjä ainakin yleisen edun ja ympäristön, vesialueen omistajan, osakkaiden ja ranta-alueiden omistajien kannalta. Suurimmat hyödyt kunnostuksella saavutetaan vesistön virkistyskäyttöarvon paranemisen kautta. Hyötyjen rahallinen suuruus on arvioitu tilakohtaisesti hankkeen vaikutusalueen tiloille. Hankkeesta aiheutuvat pitkäaikaiset haitat ovat vedenkorkeuden nostamisen vuoksi aiheutuvat vahingot. Vahinkoa syntyy Heinijärven rantakiinteistöillä kokonaan veden alle jääville alueille sekä pelto-, tontti- ja metsäalueiden vettymisestä. Heinijärven kunnostuksesta aiheutuvat rahaksi muutetut kokonaishyödyt ovat yhteensä noin euroa ja kokonaishaitat yhteensä noin euroa. Hankkeella saavutettava laskennallinen hyöty on haittoja suurempi. Hankkeella saavutetaan lisäksi muita rahassa vaikeasti arvioitavia hyötyjä, joten hankkeella saavutettava hyöty on suurempi kuin hankkeesta koituvat haitat. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Tomi Puustinen Projektipäällikkö, Ins.amk Laatinut: Elisa Puuronen Projekti-insinööri, DI

13 HEINIJÄRVI LIITE 1 Haitat Hyödyt Erotus Kiinteistö RN:o Haitta Kartta Kuvio(t) 2: Maankäyttö Pinta-ala (ha) Haitta ( ) Rakennettu (kyllä/ei) Rak.paikka (kpl) Rantaviivan siirtymä (m) Hyöty ( ) hyödyt-haitat ( ) Vettyminen (N ,72-117,82) 265,264, 263 tontti k Yhteensä : Vettyminen (N ,72-117,82) 261 tontti k Vettyminen (N ,92-117,72) 260 tontti Yhteensä : Vettyminen (N ,72-117,82) 259 tontti k Vettyminen (N ,92-117,72) 258 tontti Yhteensä : Veden alle 40,39 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 257 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 256 tontti Yhteensä : Veden alle 38 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 255 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 254 tontti Yhteensä : Ylä-Nikkilä Veden alle 37 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 251, 252,253 tontti metsä Vettyminen (N ,92-117,72) 250 tontti metsä Yhteensä :218 Vettyminen (N ,72-117,82) 365,367,369,370,372,379, metsä Yhteismetsä 384,386,375,376,374,1002,1004 Vettyminen (N ,92-117,72) 364,366,368,371,378,380,383,385, metsä ,1003 Yhteensä :12 20 Vettyminen (N ,72-117,82) 1005 tie Vettyminen (N ,92-117,72) 1006 tie Yhteensä : Veden alle 36,35 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 249 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 248 tontti Yhteensä : Veden alle 34 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 247 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 246 tontti Yhteensä : Veden alle 33, 32, 31, 30 tontti k Vettyminen (N ,92-117,72) 244, 245 tontti Yhteensä : Vettyminen (N ,72-117,82) 361 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 360 tontti Yhteensä : Veden alle 29, 28 27,24,23,22,4,3,2 metsä Veden alle 26,25 joutomaa Vettyminen (N ,72-117,82) 241,242, 243,230,231,232,237, metsä ,190,191,192,193,189,195,196, ,202,203,204,205,206,207,208,209,210 Vettyminen (N ,92-117,72) 240,233,238,236,187,186,194,197,199,201 metsä Vettyminen (N ,22-118,32) 235 pelto Vettyminen (N ,92-118,22) 234 pelto Yhteensä :37 21 Veden alle 21 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 228, 229 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 227 tontti Yhteensä :38 21 Veden alle 20 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 226 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 225 tontti Yhteensä :39 21 Veden alle 19,18 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) tontti Vettyminen (N ,92-117,72) tontti Yhteensä :35 21 Veden alle 17,16,15 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 220 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 219 tontti Yhteensä :40 21 Veden alle 14 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 218 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 217 tontti Yhteensä :41 21 Veden alle 13,12,11 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 216 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 215 tontti Yhteensä :42 21 Veden alle 10,9,8,7,6,5 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) tontti Vettyminen (N ,92-117,72) tontti Yhteensä

14 HEINIJÄRVI LIITE 1 Haitat Hyödyt Erotus Kiinteistö RN:o Haitta Kartta Kuvio(t) Maankäyttö Pinta-ala (ha) Haitta ( ) Rakennettu (kyllä/ei) Rak.paikka (kpl) Rantaviivan siirtymä (m) Hyöty ( ) hyödyt-haitat ( ) 10:32 21 Veden alle 1 metsä Vettyminen (N ,72-117,82) 177, 176 metsä Vettyminen (N ,92-117,72) 175 metsä Yhteensä :31 21 Vettyminen (N ,72-117,82) metsä Vettyminen (N ,92-117,72) 178 metsä Yhteensä :30 21 Vettyminen (N ,72-117,82) metsä Vettyminen (N ,92-117,72) 185 metsä Yhteensä :29 21 Vettyminen (N ,72-117,82) metsä Yhteensä :15 21 Veden alle 158, 157,156,155, 154 metsä Vettyminen (N ,72-117,82) 174 metsä Vettyminen (N ,92-117,72) 173 metsä Yhteensä : Veden alle 170,171,172,153,152,151 metsä Vettyminen (N ,72-117,82) metsä Vettyminen (N ,92-117,72) metsä Yhteensä : Veden alle 150 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 350 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) tontti Yhteensä : Veden alle tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 344 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 343 tontti Yhteensä : Veden alle tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 342 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 341 tontti Yhteensä : Veden alle 144 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 340 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 339 tontti Yhteensä : Veden alle tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 338 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 337 tontti Yhteensä : Veden alle tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 325 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 324 tontti Yhteensä : Veden alle 70 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 280 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 279 tontti Yhteensä : Veden alle 56 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 274 tontti Yhteensä : Veden alle 47 tontti k Vettyminen (N ,72-117,82) 271 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 270 tontti Yhteensä Yhteis- 20 metsä Veden alle 41,42,43,44,45,46,49,48 tontti k ,51,52,53,54,55 57,58,59,60,61,62,63,64,65,66,67,68,69 85,101,104,105,106,107,108, 109,110,111,126,127,128,129 Vettyminen (N ,72-117,82) 268,269,273,278,309,328 tontti Vettyminen (N ,92-117,72) 267,272,276,277,281,326 tontti Tonttimaa yhteensä Veden alle 71,72,73,74,75,76,77,78,79,80,81,82,83, metsä ,86,87,88,89,90,91,92,93,94,95,96,97,98, 99,100,112,113,114,115,116,117,118,119, 120,121,122,123,124,125,130,131,132,133, 134,135,136,137,138,139,140,141 Vettyminen (N ,72-117,82) 282,283,284,285,287,289,291,292,293,295, metsä ,297,298,303,304,305,308,311,313,318, 322,321,320,323,312,314,315,327,328,329, 330,331,332,333,334,335,336,269 Vettyminen (N ,92-117,72) 281,286,288,290,294,299,300,301,302,307, metsä ,326,317 Metsämaa yhteensä : Veden alle 167,168,169,161,162,160,164 joutomaa Vettyminen (N ,72-117,82) 357 joutomaa Vettyminen (N ,92-117,72) 356 joutomaa Yhteensä : Veden alle 165,166,163,159 joutomaa Vettyminen (N ,72-117,82) 355 joutomaa Vettyminen (N ,92-117,72) 354 joutomaa Yhteensä Haitat yhteensä Hyödyt yhteensä

15

16

17

18

19