MITÄ UUTTA PALVELUOHJAUS TUO ASIAKASTYÖHÖN? Aluksi
|
|
- Anneli Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MITÄ UUTTA PALVELUOHJAUS TUO ASIAKASTYÖHÖN? Aluksi Miksi palveluohjausta tarvitaan on koko tämän toiminnan keskeinen kysymys. Miksi eivät jo olemassa olevat palvelujärjestelmät kykene varmistamaan asiakkaan keskeistä huomioimista päätöksenteossa ja miksi asiakkaalle on niin ongelmallista rakentaa hyvin toimivaa kokonaisvaltaista palvelupakettia. Miksi asiakkaan omaiset niin usein kokevat olevansa kovin yksin vaikka asiakkaalla näyttää viranomaisten näkökulmasta olevan hyvin toimivat ja kattavat palvelut. S Tutkijoista Tom Arnkil ja Esa Eriksson ovat omalta osaltaan pyrkineet vastaamaan tähän kysymykseen. Heidän mukaansa palvelujärjestelmämme ovat rakentuneet fordistis-taylorilaisen, ositetun työn järjestelmän varaan. Tällä järjestelmällä pystytään hyvin vastaamaan massapalveluiden tuottamiseen mutta se toimii huonosti kun on kysymys asiakkaista, jotka tarvitsevat monia palveluita samanaikaisesti ja/tai räätälöityjä palveluita. Juuri tämä asiakasryhmä on monimutkaistuvassa yhteiskunnassa jatkuvasti lisääntymässä. Monia palveluita samanaikaisesti tarvitsevan asiakkaan tilannetta voi katsoa myös organisaatioteorian kautta. Sen mukaan jokainen erillinen palvelujärjestelmä on itseviittaava, mikä tarkoittaa sitä, että se hallitsee kutakuinkin oman reviirinsä, sen päätöksenteon, palvelutuotannon, ongelmanmäärittelyn jne. Ongelmia tulee kun siirrytään yhdestä järjestelmästä toiseen tai kun liikutaan eri järjestelmien rajapinnoilla tai rajasysteemeissä. Toisen järjestelmän näkökulmasta asiakkaan ongelmat saattavatkin näyttää aivan erilaisilta ja järjestelmien välistä yhteistyötä eivät sido mitkään yhteiset säännöt tai rakenteet. Yhteistyöstä muodostuu tästä syystä vapaaehtoistyön kaltaista, sitä syntyy jos on henkilökohtaista halua, siihen ei voi pakottaa. Systeemien rajoilla, rajasysteemeissä, saattaa kuitenkin syntyä aivan uusia luovia näkökulmia ja ratkaisuja asiakkaan ongelmiin ja tilanteisiin, kuten mm. Jaakko Seikkula on osoittanut. Arnkil ja Eriksson ovat myös osoittaneet miten mahdotonta edes on ajatella, että asiakkaan tilanteelle voisi olla yhteinen ongelmanmäärittely, kaikilla on omaan kokemukseensa tai koulutukseensa perustuva näkökulma, kenelläkään ei voi olla lintuperspektiiviä. Eri perspektiivit ja näkökulmat vaihtelevat myös ajassa. Ensinnäkin siitä syystä, että vallassa olevat muotiteoriat vaihtelevat. Esimerkiksi neljäkymmentä vuotta sitten äidit taivuteltiin luovuttamaan kehitysvammaiset lapsensa laitokseen, tänään samoja jo aikuistuneita lapsia ollaan asiakaskeskeisyyden nimissä kotiuttamassa kotikuntiinsa. Toiseksi myös asiakas joutuu tekemisiin eri ongelmanmäärittelyjen kanssa siirtyessään yhdestä palvelumuodosta toiseen, kukaan ei ole häntä saattamassa tai toimi hänen punaisena lankanaan seikkailussa palvelujärjestelmästä toiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että palveluohjausta tarvitaan kahdesta syystä, jotka myös osittain liittyvät toinen toisiinsa. Ensinnäkin tarvitaan henkilöä, joka on nimellisesti vastuussa juuri tästä asiakkaasta, koska yksittäinen hoitosysteemi siihen edellä mainituista syistä harvoin kykenee. Toiseksi tarvitaan palveluiden koordinoimista, niiden toteutumisen ja toimivuuden valvomista sellaisen henkilön toimesta, jolla on valtuutus toimia niissä järjestelmissä, joilta asiakas saa palveluita. Palveluohjauksessa nämä henkilöt yhdistyvät yhdeksi ja samaksi: asiakaan palveluohjaajaksi.
2 Puutteellisesti toimiva palvelutuotanto Alussa esitetyt näkökohdat perustelivat palveluohjauksen käyttöönottoa. Sipilä ja Ala-Nikkola (1996) ovat palveluohjausta käsittelevässä artikkelissaan laatineet listan niistä palvelujärjestelmien ongelmista joihin palveluohjauksella ehkä voitaisiin vaikuttaa. - Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia eivätkä vastaa yksittäisten henkilöiden tarpeita. Räätälöinti ei toimi. - Palveluita ei kohdenneta eniten tarvitseville, kun taas vähemmän tarvitsevat voivat saada niitä suhteellisesti enemmän - Palvelutarpeiden muutoksia ei seurata, vaikka tarve loppuisi tai kasvaisi - Palvelutuottajat eivät tiedä toistensa toiminnasta, eivät pysty valitsemaan edullisimpia palveluratkaisuja, eivätkä sovita palveluita järkevästi yhteen yksittäisen henkilön näkökulmasta. - Asiakkaan eri järjestelmistä saatavien palveluiden kokonaisuus jää usein hahmottumatta. - Rahoittaja ei käytä niukkoja resursseja harkitusti eikä ole edes selvillä vaihtoehtojen kustannuksista tai toimivuudesta. - Vastuita on vaikea määrittää, sillä kukaan nimenomainen henkilö ei ole vastuussa kenenkään asiakkaan palvelukokonaisuudesta. - Palvelut eivät tue riittävästi kotona asumista ja informaaleja hoivaajia. Tätä vuonna 1996 laadittua listaa voi tietenkin kommentoida ja täydentää. Tutkijoiden esittämä toinen kohta on tärkeä, koska se puoltaisi palveluohjauksen käyttöönottoa juuri palveluista syrjäytyneiden ja yksinäisten asiakkaiden kohdalla. Esimerkiksi psykiatrian näkökulmasta vaikuttaa siltä, että juuri kaikista vaikeavammaiset syrjäytyvät psykiatrian palveluista ja joutuvat normaalin kodinhoidon varaan. Samoin ulkomaiset tutkimukset viittaavat siihen, että koulujen erityisluokat palvelevat parhaiten kaikista lievemmistä ongelmista kärsiviä lapsia eikä nimenomaan niitä oppilaita, joille erityisluokka on tarkoitettu. Vaikeasti autettava asiakas saa ehkä palveluita vähiten tai ei kykene niistä hyötymään. Tutkijoiden esittämä neljäs kohta voitaisiin myös täydentää toteamuksella ettei kukaan tosiaan vastaa palveluiden toteutumisesta, toimivuudesta tai yhteensovittamisesta. Listaa voisi myös täydentää toteamuksella että asiakas helposti saa erilaisia vähemmän tärkeitä, palveluita kun yhtä tärkeää palvelumuotoa. Tämä on käynyt ilmeiseksi esim. Norjan mielenterveystyön palveluohjauskokeilussa (esim. Suominen 2002). Samoin näyttäisi myös siltä, että kriisit käynnistävät palvelujärjestelmän aktiivisuuden, kun taas asiakkaan passiivisuus johtaa palvelujärjestelmien vetäytymiseen. Palvelujärjestelmiä johtavat siis asiakkaan kriisit, ei hänen pitkäaikainen palveluntarpeensa. Usein on kuitenkin niin, ettei kriiseihin tai niiden ennakkooireisiin osata reagoida, koska asiakkaalle ei ole laadittu kriisivaiheen suunnitelmaa. Samoin näyttäisi siltä, että palveluiden on vaikea reagoida asiakkaan tilanteessa tapahtuviin muutoksiin. Asiakkaan tilan nopea kohentuminen tulisi johtaa kehitystä tukevien palveluiden käynnistämiseen ja toisten loppumiseen. Palveluiden tulisi myös voida reagoida päinvastaiseen tilanteeseen. Usein ei näin kuitenkaan tapahdu. Näyttäisi myös siltä, että asiakas helposti muodostuu palveluiden kohteeksi, ei asiakkaaksi joka itse vaikuttaa palvelun muotoutumiseen ja sen toteuttamiseen. Ellei asiakasta omasta puolestaan sitoudu palveluun ja sen toteuttamiseen, se ei ehkä pysty vahvistamaan hänen voimavarojaan. Asiakkaan epävirallisen tukiverkoston ja julkisten palveluiden pitäisi muodostaa toinen toisiaan tukeva kokonaisuus. Usein saattaa kuitenkin päinvastoin käydä niin, että viranomaisverkosto ja epävirallinen verkosto muodostuvat ristiriitaisiksi vastakohdikseen, kuten esimerkiksi
3 lastensuojelutyössä. Yksilökohtainen työote saattaa samoin johtaa siihen, että asiakkaan oma sosiaalinen tukiverkosto jää näkymättömäksi eikä sitä pystytä hyödyntämään. Päästäkseen palveluiden piiriin tulee asiakkaan myös kuulua joihinkin ammattilaisten määrittelemiin ongelmien luokittelu- tai diagnoosijärjestelmiin. Tämä saattaa johtaa siihen, että asiakkaan voimavarat jäävät näkymättömiksi tai ettei hänen omaa määritystään huomioida. Esteitä dialogiselle asiakastyöotteelle saattaa myös muodostua järjestelmien päätös-, asia- ja hakemuskeskeisyydestä. Selvästi ongelmia tuottavia ovat myös erilaiset rajasysteemit tai rajapinnat, kuten Ala-Nikkola ja Valokivi (1997) asian ilmaisevat. Seuraava lista edellä mainittuja tutkijoita mukaillen - Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinta - Avo- ja laitoshoito - Perus- ja erityispalvelut - Julkinen ja yksityinen - Julkiset palvelut ja sosiaalinen tukiverkosto - Systeemimaailma ja elämismaailma Lopuksi joitakin auttamistyöhön liittyviä yleisiä vaikeuksia. Ensinnäkin voitaisiin kysyä onko ongelmia todella olemassa, siis objektiivisesti via muotoutuvatko ja muuttuvatko ne niitä tulkitsevien järjestelmien tai niiden ympärillä käytävän keskustelun mukaan. Jos näin on tulisi huomion yhä selvemmin kiinnittyä ongelmia määrittäviin järjestelmiin. Näyttää myös siltä, että ongelmia selittävät biologiset mallit ovat esim. geenitutkimuksen kautta lisääntymässä. Työntekijän keskittymiskyvyn vaikeudet eivät enää johdukaan liiallisesta työpaineesta vaan tarkkaavuushäiriöstä. Samoin on geeniperimän kartoituksen ja siihen vaikuttamisen toivottu Yhdysvalloissa johtavan asunnottomuuden poistumiseen. Hyvin erilaisten ongelmien selitysmallien samanaikainen läsnäolo tulee vaatimaan ammattilaisilta aivan uutta ja joustavaa työotetta työssä asiakkaiden kanssa. Ihmisen auttamiseen liittyy myös muita ongelmia. Aikaisemmin ekspertillä oli oikeus määrittää asiakkaan ongelma edustamastaan asiantuntijan viitekehyksestä käsin. Yhä selvemmin on kuitenkin tullut ilmeiseksi, että asiakkaat eivät enää hyväksy tätä yläpuolisuuden asemaa. Samoin myös terapiamaailmassa kysytään yhä selvemmin voiko asiakasta tukea muutoksessa ilman että myös terapeutin määritykset voivat muuttua.. Yhä selvemmin kysytään myös onko esim. vastakkainasettelu lyhytterapia psykodynaaminen terapia enää merkityksellinen. Tulisiko ennemminkin miettiä miten terapiatyöhön saadaan lisää joustoa asiakkaan toiveiden mukaan. Onko niin, että oikea terapia itse asiassa on sama kuin toimiva terapia? Tämä avaa myös oven kysymykselle vaatiiko ihmisen auttaminen välttämättä pitkän koulutuksen? Ja voidaanko esim. koko syy-seuraussuhde ajattelu vähitellen heittää romukoppaan, kun useimmat ongelmat näyttävät olevan monisyisiä, multikausaalisia tai sitten ne voidaan pitävästi selittää hyvin erilaisista viitekehyksistä peräisin olevien mallien kautta? Olkoonpa vastaukset mitkä tahansa on tämä kuitenkin esimerkki siitä kuinka vaikeiden muutosten keskellä me elämme. On aivan selvää, että nykyinen palvelujärjestelmämme mahdollisuus vastata näihin uudentyyppisiin kysymyksiin on rajallinen. Aika on ehkä vähitellen kypsymässä uuteen moniammatilliseen tai monitoimisto asiantuntijuuteen. Ehkä palveluohjaaja tulee olemaan tämän uuden asiantuntijuuden keskipisteenä.
4 PALVELUOHJAUKSEN RIITTÄVÄT TOIMINTAEHDOT Palveluohjauksen nimellä toteutetaan Suomessa mitä erilaisimpia toimintoja. Myös silloin kun palveluohjauksella tarkoitetaan asiakastyötä, on toiminta hyvin kirjavaa. Tämän lisäksi palveluohjaustyyppistä asiakastyötä toteutetaan mitä erilaisimpien otsakkeiden alla. Tämän osion tavoitteena on käsitellä joitakin palveluohjauksen kannalta tärkeitä peruskysymyksiä, joihin tulee ottaa kantaa, kun palveluohjaustoimintaa suunnitellaan tai sitä toteutetaan. Palveluohjauksen riittäviä toimintaehtoja käsitellään myöhemmin myös laatukriteerien yhteydessä. Valppu-Vanhainen määrittelee palveluohjauksen sillaksi asiakkaan tarpeiden ja palvelutuottajien mahdollisuuksien välillä. Asiakkaan tarpeet voitaisiin määritellä lähes rajattomiksi, ja palvelutuottajien resurssit hyvinkin rajallisiksi. Näiden molempien näkökulmien väliin tulisi siis rakentaa toimiva kompromissi. Valppu-Vanhaisen määritelmä on myös siinä suhteessa hyvä, että se määrittää asiakkaan ja palvelutuottajien suhteen dialogisena, suhteena jossa käydään keskustelua jonka tulisi johtaa toimivan palvelupaketin syntymiseen. Toisaalta tämä määritys voitaisiin myös kutsua tekniseksi, koska asiakkaan ja palvelujen suhde muodostaa sen ytimen. Toisaalta palveluohjausta voisi myös lähestyä näkökulmasta, jossa asiakkaan tukeminen, motivoiminen ja hänen omien tavoitteidensa esiin nostaminen muodostaa palveluohjauksen tärkeimmäksi seikaksi. Silloin palveluohjausta voisi Tuomisen (2004) mukaan kutsua toiminnaksi, jossa asiakkaan todellinen tilanne kohdataan sellaisena kuin se on. Tämä määritelmä on syntynyt sitä kautta, että monet yksinäiset asiakkaat ovat kokonaan syrjäytyneet palveluista, koska heidän kykynsä ja mahdollisuutensa sitoutua on niin rajallinen. Yhteiskunta on ikään kuin sulkenut silmänsä heiltä. Heidän katsotaan siis tulevan toimeen omaillaan. Toisesta näkökulmasta katsoen on kysymys selvästä heitteillejätöstä, jota puolustetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen viitaten. Monet näistä asiakkaasta voivat kuitenkin luoda suhteen palveluohjaajaan ja hyötyä tästä toiminnasta. Jos ensimmäinen palveluohjaus kiinnittää huomion toiminnan tekniseen luonteeseen niin toinen korostaa sen asiakasta tukevaa luonnetta. Molemmat edustavat kuitenkin tärkeitä näkökulmia, ne ovat saman janan eri päissä olevia painotuksia. Yleensä palveluohjauksessa tarvitaan molempia. Palveluohjauksesta on esitetty myös muita määrityksiä. Ruotsin mielenterveystyön palveluohjaaja on määritellyt tehtävän seuraavasti: Toimia siellä, missä muut ovat epäonnistuneet, huolehtia siitä, että asiakkaan elämänlaatu ja itsenäisyys lisääntyy tai auttaa asiakasta oman elämänhallinnan palauttamisessa. Toinen palveluohjaaja kuvailee toimintaansa näin: Toimin tienviittana, olen asiakkaan asianajaja, välittäjän ominaisuudessa sovitan yhteen eri alojen toimenpiteitä ja voimavaroja. Joissakin kansainvälisissä tutkimuksissa palveluohjaus on määritelty myös kielikuvien kautta. Palveluohjaajaa on verrattu matkatoimiston virkailija, joka istuu tiskin takana neuvoja antamassa, matkaseuralaiseen, joka matkustaa asiakkaan kanssa ilman koulutusta tai erityisasiantuntemusta tai matkaoppaaseen, joka matkustaa asiakkaan kanssa, mutta jolla on kokemusta ja tietämystä. Seuraavaksi luettelen ja käsittelen niitä perusasioita, joita on syytä huomioida, kun palveluohjaustoimintaa suunnitellaan tai sitä toteutetaan. En kuitenkaan ota kantaa siihen, miten eri tekijät tulisi toiminnassa huomioida. Tärkeintä on, että eri tekijät huomioidaan kun palveluohjaustoimintaa suunnitellaan tai sitä toteutetaan. Suomalaisessa keskustelussa pidän puutteellisena sitä, ettei Suomessa käynnistynyt palveluohjauskokeilu tarpeeksi ole perustunut kansainvälisiin ja erityisesti Ruotsissa tehtyyn laajaan kokeilutoimintaan ja siinä saavutettuihin tuloksiin. Monet Ruotsissa jo käsitellyt asiat ovat suomalaisessa palveluohjaustoiminnassa tulleet ikään kuin uusina asioina esille: Kysymys ei tietenkään ole siitä, että meidän tulisi seurata jotain
5 ulkomaista mallia. Kysymys on pikemminkin siitä, että muualla saatua kokemusta ei kannata sivuuttaa vaikka oma mallimme olisikin aivan erilainen. Taulukko 1. Palveluohjauksen perustekijät Systeemimaailmassa ja elämismaailmassa Palveluohjauksessa ylitetään rajoja Matala asiakasmäärä (n asiakasta/po) Pitkäaikainen työ Paneutuvuus Palveluohjaaja ei toimi yksin Palveluja on saatavilla Perhe- ja verkostotyö Toimeksiantaja on asiakas itse Asiakkaan tavoitteet ja tarpeet Oikea etäisyys palvelutuottajiin Henkilökohtainen sopivuus Joustavuus Kokonaisvaltaisuus Asianajo Sitoutuminen hoidolliseen malliin Asiakkaan oma maailma ja järjestelmien edustama maailma edustavat, toimintatavoiltaan ja logiikaltaan hyvin erilaisia maailmoja. Usein ne on siksi erotettu toisistaan käsitteillä elämismaailman ja systeemimaailma. Palveluohjaajan tehtävänä on toimia samanaikaisesti sekä asiakkaan elämismaailmassa ja viranomaisten ja palvelutuottajien systeemimaailmassa. Voitaisiin myös sanoa, että palveluohjaajan ammattitaito tulee professionaaliselta puolelta mutta hänen ymmärryksensä on asiakkaan elämismaailman puolella. Palveluohjaajan tehtävänä on siis myös toimia eräänlaisissa rajasysteemissä tai rajapinnoilla, jota voidaan pitää suurena haasteena mutta myös mahdollisuutena. Näin ollen on esim. kysymys siitä muodostavatko palvelut asiakkaan näkökulmastaan hahmotettavan, ymmärrettävän ja häntä tukevan kokonaisuuden tärkeämpi kuin se montako yksittäistä palvelumuotoa asiakkaalla on tai miltä ne palvelutuottajan näkökulmasta vaikuttavat. Palveluohjaajan tehtävänä on myös toimia asiakkaan peilinä tai punaisena lankana, kun hän liikkuu palvelusysteemien läpi, esim. kodista sairaalaan ja sieltä kuntouttavaan asumispalveluun. Usein juuri nämä erilaisten hoitosysteemien vaihtelu jo sellaisenaan olla asiakasta suuresti rasittava tekijä. Palveluohjaus on alun perin syntynyt juuri siirtymävaiheen tukemisen tarpeesta. Siirtymävaiheen palveluohjaus on usein myös luokiteltu omaksi palveluohjauksen muodokseen. Rajojen ylittäminen palveluohjauksessa tarkoittaa myös sen tiedostamista, että jokainen yksittäinen palvelujärjestelmä ajattelee omalla sisäisellä logiikallaan ja näkee korkeintaan oman toimintansa ja kokee sen hyödyllisenä. Kyky tehdä yhteistyötä muiden järjestelmien kanssa on siis rajallinen. Juuri tähän tarvitaan siis myös palveluohjaajaa. On tärkeää, että palveluohjaajalla on mahdollisuus rajapinnoilla toimimiseen ja että hän on järjestelmistä riippumaton. Jonkun asiakkaan kohdalla voi tärkein tavoite olla hänen oman sosiaalisen verkostonsa vahvistaminen, jonkun toisen asiakkaan kohdalla voi saattaminen toimivien palveluiden piiriin olla tärkein tavoite. Palveluohjaajan näkökulmasta asiakkaan tukemiseen osallistuu sekä asiakkaan oma sosiaalinen verkosto, viranomaiset, kolmas sektori ja yksityinen palvelutuotanto. Minkä sijan eri toimijat saavat riippuu kokonaan asiakkaan tilanteesta ja hänen asettamista tavoitteistaan. Palveluohjaus perustuu toimintaan, jossa palveluohjaajalla on vain määrätty määrä asiakkaita. Tästä syystä palveluohjauksen tulee perustua asiakasvastuuseen eikä esim. aluevastuuseen,. Ruotsin mielenterveystyön palveluohjauksessa 5-15 asiakasta pidetään yhden palveluohjaajan asiakasmääränä. Tuloksellisuutta arvioitaessa juuri matala asiakasmäärä puhuu paremman tuloksen puolesta. Mitä vaikeimpia ongelmia asiakkailla on, sitä vähemmän asiakkaita palveluohjaajalla
6 tulee olla. Jotkut todella vaikeiden ongelmien kanssa kamppailevat asiakkaat (esim. vaikea päihteiden väärinkäyttö tai väkivaltaisuus) vaatii parityöskentelyn tai työryhmän intensiivisen tuen. Palveluohjauksellinen asiakastyö aloitetaan ensin muutaman asiakkaan kanssa ja kun näiden asiakkaiden kanssa saavutetaan tietty vakiintunut toiminnallinen taso, voidaan asiakasmäärää lisätä. Koska palveluohjaustyö perustuu asiakkaan ja palveluohjaajan luottamukselliseen yhteistoimintaan tulisi sen perustua yhdessä tehtyyn kirjalliseen sopimukseen. Palveluohjaus on siis myös hyvin intensiivistä asiakastyötä. Palveluohjauksen ei kuitenkaan tulisi perustua koko elämän kestävään suhteeseen. Erotyö tulee ruotsalaisten kokemuksiin perustuen aloittaa heti ensimmäisestä tapaamiskerrasta alkaen, so. asiakas on tehtävä tietoiseksi siitä, että palveluohjaussuhde tulee loppumaan. Se, että asiakas jossain tilanteessa voi paremmin, ei kuitenkaan saa johtaa asiakassuhteen loppumiseen. Palveluohjaussuhteen päättäminen on pitkän ja tarkan harkinnan tulos. Palveluohjaajalla on siis useimmiten samanaikaisesti sekä aktiivisessa työskentelyvaiheessa että passiivisessa vaiheessa olevia asiakassuhteita. Paneutuvuus tarkoittaa myös sitä että palveluohjaajan tulee olla selvillä työroolistaan ja sen rajoista. Pikaratkaisut asiakkaan ajankohtaisiin ongelmiin ei saa olla toiminnan ydin vaikka niistä suoriuduttaisiin yhdessä. Ne voivat kuitenkin olla hyvä väylä luottamuksellisen suhteen rakentamiseen. Palveluohjaus sen sijaan tulee perustua yhdessä määriteltyihin pitkäaikaisiin tavoitteisiin. Palveluohjaajan ei kuulu ummistaa silmiään asiakkaan ongelmilta, itse palveluohjaustyö perustuu kuitenkin asiakkaan voimavarojen löytymiseen ja niiden tukemiseen. Arnkil on todennut, että voimavarat löytyvät suhteessa eivätkä yksilössä. Palveluohjaajan ja asiakkaan suhteen tuleekin olla voimavarojen löytämiseen perustuva, koska ainoastaan voimavaroja voidaan tukea. Erilaiset rajaukset palveluohjaustyössä ovat kuitenkin tarpeen. Palveluohjaaja on keskustelukumppani, ei kuitenkaan ystävä eikä terapeutti. Palveluohjaussuhteen voidaan kuitenkin sanoa olevan enemmän kuin yksilöllinen, se on henkilökohtainen. Asiakkaan kanssa liittoutuminen ja hänen oikeuksiensa puolustaminen voi kuitenkin tarkoittaa myös ristiriitoja muiden palvelutuottajien kanssa. Palveluohjaajan on kuitenkin pidemmällä tähtäimellä kyettävä asiakkaansa oikeuksien puolustamiseen kuitenkin riitautumatta palvelutuottajien kanssa. Palveluohjaajan on voitava myös luottaa omaan kokemusperäiseen ns. hiljaiseen tietoonsa ongelmien ratkaisemisessa, silloin kun ohjeita ja neuvoja ei ole saatavissa muualta. Palveluohjaaja ei saa jäädä yksin omassa työssään. Tämä tarkoittaa ainakin kolmea asiaa. Ensinnäkin sitä, että toiminnalle valitaan tuki- tai johtoryhmä, mieluiten alueellisten palvelutuottajien johdosta. Näin palveluohjaus voidaan juurruttaa toimintaympäristöön ja mahdolliset esiin tulevat palvelutuottajiin liittyvät tai muut yhteistyöongelmat käsitellä ao. järjestelmissä. Johtoryhmän tehtävänä on myös tukea palveluohjaajan työtä ja priorisoida asiakasryhmät. Toiseksi palveluohjaajat tarvitsevat työnohjauksen, joka käsittelee sekä asiakastyötä että palveluohjaajan roolia. Palveluohjaajien ryhmätyönohjausta pidetään Ruotsissa hyvänä. Kolmanneksi palveluohjaaja tarvitsee kollegiaalisen tuen. Tästä syystä Ruotsissa ei suositella alle 3-4 henkilön palveluohjaajaryhmien perustamista. Palveluohjaajat tarvitsevat myös tukea yhteisten tapaamisten, internet-pohjaisten keskustelupiirien ja palveluohjausta koskevan koulutuksen muodossa. Toiminta-alueen palvelut tulisivat olla asiakasryhmää ajatellen riittäviä. Palveluohjaajaa ei saa ymmärtää palveluiden korvaajana ja hän saa vain tilapäisesti ottaa muiden palvelutuottajien tehtäviä hoidettavakseen, vain kunnes ao. palvelu saadaan toimimaan. Palveluohjaaja ei myöskään toimi asiakkaan terapeuttina, vaan huolehtii siitä, että asiakas pysyy mielekkäiksi koettujen palveluiden
7 piirissä. Palveluohjaajan tulee kuitenkin olla tietoinen kaikesta paikallisesta palvelutarjonnasta josta asiakkaan voidaan ajatella hyötyvän. Asiakkaan kannalta on tärkeää, että palveluohjaajalla on hyvä suhde palvelutuottajiin ja että hänellä on esteetön pääsy ja valtuutus toimia näiden yhteistyöverkostoissa. Palveluohjauksen yleisenä tavoitteena voidaan myös pitää asiakkaan oman sosiaalisen verkoston vahvistamisen tai ainakin epävirallisen ja virallisen verkoston työn yhdistämistä toimivaksi kokonaisuudeksi. Toimivat sosiaaliset suhteet omaisiin, ystäviin ja perheeseen tukevat asiakkaan hyvinvointia. Verkosto- ja perhetyön taidot ovat ruotsalaisessa palveluohjauksessa tästä syystä koettu yhä tärkeimmiksi. Sen sijaan asiakkaan ja palveluohjaajan yhdessä järjestämät verkostopalaverit eivät kuitenkaan ole luonteeltaan terapeuttisia, vaan niissä sovitaan lähinnä vastuut eri kuntoutus- ja hoitotoimenpiteiden ja muun toiminnan toteuttamisessa, eli kuka tekee, mitä tekee, ja milloin. Kokouksen alussa keskustellaan asiakkaan tämän hetkisestä tilanteesta ja tavoitteista, joiden kautta toiminta määräytyy. Palaverin lopussa sovitaan seuraavasta kokouksesta, jolloin toiminnan toteutumista ja sen tuloksia arvioidaan. Asiakaskeskeisyyden nimeen on sosiaali- ja terveydenhuollossa toimittu jo pitkään. Valitettavasti asiakaskeskeisyys usein on näyttänyt tyhjältä fraasilta, kun asiakkaan mielipidettä on tiedusteltu. Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää, että asiakkaan ongelmanmäärittelyt ja tavoitteiden asettaminen muodostavat palveluohjauksen ytimen. Palveluohjauksen tulee perustua siihen, että asiakas hyväksyy palveluohjaajan ja että asiakkaan tavoitteet aina muodostuvat toiminnan ytimeksi. Palveluohjaaja ei tästä syystä saa läheisesti kuulua minkään järjestelmän työntekijä- tai toimintarakenteeseen. Suhde asiakkaaseen on henkilökohtainen ja tulee perustua yhteiseen palveluohjaussopimukseen. Asiakkaalle on myös tiedostettava, että hänellä on oikeus palveluohjaajan vaihtamiseen. Palveluohjaajan on voitava hyväksyä asiakkaan vaikeudet mutta työn tulee aina perustua asiakkaan voimavarojen tukemiseen. Työ asiakkaan ilmaisemien tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhdessä muiden palvelutuottajien kanssa. Palveluohjaajan työ asiakkaan kanssa alkaa kuitenkin luottamuksen luomisen vaiheella. Tämä vaihe voi kestää aina muutamasta kuukaudesta jopa yli puoleen vuoteen. Asiakkaalla saattaa olla huonoja kokemuksia aikaisimmista työntekijöistä ja tästä syystä luottamuksen saavuttaminen voi olla kovan työn takana. Monilla asiakkailla on myös kokemuksia hoito- ja kuntoutussuunnitelmista, jotka on tehty hänen tietämättään tai hänen päänsä yläpuolella. On siis tärkeää, että tavoitteet määrittyvät asiakkaan elämismaailmasta käsin, eivätkä noudata viranomaisten systeemimaailman logiikkaa, kuten niin usein valmiit lomakkeet tekevät. Tavoitesuunnitelma tulee olla asiakkaan näköinen paperi, monen mielestä tyhjä A4, joka täytetään yhdessä asiakkaan kanssa ja jota myöhemmin verkostokokouksessa täydennetään. Tavoitteiden asettaminen ei kuinkaan ole mikään yksinkertainen tehtävä. Asiakkaan asettamat tavoitteiden tuleekin olla hyvin subjektiivisia. Asiakkaan tarpeiden selvittämiseen voidaan kuitenkin käyttää erilaisia tarvekartoituksen lomakkeita. Niistä voi saada jonkinlaisen yleisen kuvan asiakkaan tarpeista. On kuitenkin tärkeää, että asiakas itse osallistuu tavoitteiden määrittämiseen, vaikka apuvälineenä käytettäisiinkin tarvekartoitusta. Yleisesti ottaen voitaisiin todeta, että asiakkaan tavoitesuunnitelman tulee johtaa toimintasuunnitelmaan, joka sisältää (1) nykytilan kartoituksen, (2) tavoitteiden määrittämisen, (3) käytännön vastauksen siihen miten ne saavutetaan sekä (4) seuranta-ajankohdasta päättäminen. Tavoitteiden tulee kuitenkin huomioida kolmenlaisia perustarpeita: Toimeentulon, liittymisen ja kasvun tarpeet. Palveluohjaustyötä voiva tehdä hyvin erilaisen ja tasoisen peruskoulutuksen omaavat työntekijät. Ihmissuhdealan peruskoulutus ja kokemus ao. asiakasryhmästä lienee tärkeä. Koska erilaiset
8 asiakkaat tarvitsevat niin erilaisia hoito- ja tukimuotoja on tärkeää, että tämä huomioidaan palveluohjaajaa valittaessa. Palveluohjaaja voidaan myös valita asiakkaan problematiikan mukaan, pääasiassa sosiaalisista ongelmista kärsivät asiakkaat hyötyvät ehkä sosiaalityöntekijän työpanoksesta. Tärkeää on kuitenkin, että palveluohjaaja ei ole ainoastaan muodollisesti vaan myös henkilökohtaisesti tehtäväänsä pätevä. Hänen tulee osata vaatia palvelutuottajilta silti kuitenkin riitaantumatta heidän kanssaan. Suhde asiakkaaseen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Kaikki ihmissuhteet eivät kuitenkaan lähde toimimaan molempien yrityksistä huolimatta. juuri tästä syystä asiakkaalla tulee olla mahdollisuus palveluohjaajan vaihtamiseen. On varmistettava, että palveluohjaaja joka tilanteessa pystyy ajattelemaan ainoastaan asiakkaan etua. Tästä syystä etäisyys palvelutuottajiin on mietittävä tarkoin. Palveluohjaajan suhde palvelutuottajaan ei saa olla niin läheinen, että hän esim. säästötavoitteista johtuen joutuu tinkimään asiakkaan palveluissa. Vaarana on myös, että hänet liitetään osaksi jonkun palvelujärjestelmän omaa työntekijä- tai toimintarakennetta. Palveluohjaajan suhde palvelutuottajiin ei kuitenkaan saa olla niin etäinen, ettei häneen luoteta ja ettei hänellä ole pääsy näiden yhteistyöverkostoihin. Palveluohjaajan velvollisuuksien tulee aina voitava rajoittua ainoastaan asiakkaaseen. Palveluohjaajalta vaaditaan myös paljon joustavuutta ja luovuutta, joka koskee hyvin erilaisia asioita. Usein on niin, ettei palvelualueella esim. ole sellaista palvelua, jota asiakas tarvitsee. Palveluohjaajan on tällöin tunnettava alueensa palvelutuotanto niin hyvin, että tietää miten sitä luovasti käyttäen asiakkaalle voidaan taata jokin korvaava palvelu. Palveluohjaajan on myös voitava pilkkoa asiakkaan suureellisetkin tavoitteet pienempiin osa- ja välitavoitteisiin. Esim. juristiksi haluaminen, vaatii ensin kyvyn matkustaa julkisilla kulkuvälineillä. Palveluohjaajan on myös kyettävä rakentamaan jokaisen asiakkaansa kanssa erilainen suhde, jossa kuitenkin voimavarat tulevat näkyviin. Palveluohjaajan työ vaatii sekä tekniikan että luovuuden hallintaa. Kokonaisvaltainen ajattelu kuuluu myös palveluohjaajan työkuvaan. Mitkään asiakkaan tarpeet eivät saa olla palveluohjaajalle vieraita. Palveluohjaajan tulee yhdessä asiakkaan kanssa huolehtia siitä, että asiakas pääsee tarvitsemansa palvelun piiriin. Norjalaisen mallin mukaan palveluohjaajalle kuuluvat nk. epäsuorat tehtävät kuten asiakkaan tukeminen ja motivoiminen, toimenpiteitten suunnittelu ja yhteensovittaminen sekä hoidon ja seuraaminen sekä sen jatkuvuuden varmistaminen. Nk. suorat tehtävät kuuluvat yleensä asianmukaisen pätevyyden omaavien ammattilaisten suoritettaviksi, esimerkiksi terapia, lääkitys, perhekeskeinen työ, asumisharjoittelu, kuntoutus sekä kodinhoito. Edunvalvontatyö kuuluu myös palveluohjaajan toimenkuvaan. Palveluohjaajan kuuluu toimia asiakkaansa edunvalvojana ja huolehtia siitä, että asiakas saa hänelle lain mukaan kuuluvat tai hänen muuten tarvitsemat palvelut. Edunvalvontatyö on kuitenkin syytä ymmärtää laajemmin kuin pelkästään asiakasta koskevana työnä. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluu myös tiedottaa erilaisista palvelujärjestelmien toimimattomuuksista ja niiden päällekkäisyyksistä tai epäjohdonmukaisuuksista, jotka sitten johtavat tilanteen korjaamiseen joko ao. palvelutuottajassa tai niiden yhteistyöverkostoissa Palveluohjausta tarvitaan silloin, kun asiakkaan ongelma vaatii usean palvelutuottajan tuottaman palvelun yhteensovittamista. Myös palveluohjaajan rooli asiakkaansa tukijana ja rinnallakulkijana saattaa kuitenkin muodostua vähintään yhtä tärkeäksi.tästä roolista käsin palveluohjaaja voi tehdä asiakkaan ja hänen kokemuksensa näkyviksi sekä asiakkaalle itselleen että koko palvelujärjestelmälle. Kolmanneksi palveluohjaajaa tarvitaan toimimaan asiakkaan elämismaailman ja järjestelmien systeemimaailman välissä sovittamaan yhteen erilaisia toimenpiteitä ja tavoitteita
9 Toimiminen asiakkaan elämismaailman ja järjestelmien systeemimaailman välissä on todella tärkeä tehtävä. Sekä mielenterveystyössä että lastensuojelutyössä on osoitettu että ongelmien ratkaisuun pyrkivät järjestelmät usein ongelmien ratkaisuyrityksissä juuttuvat samoihin ongelmanratkaisuyrityksiin kuin ongelmien parissa painiskelevat asiakkaat ja perheet. Ongelman ratkaisuyritykset siis peilaavat ongelmaa, eivätkä pysty niitä ratkaisemaan. Kysymyksessä on riippuen tieteen alasta joko rinnakkaisprosessista tai isomorfisista rakenteista. On selvää, että näiden havaitseminen ja niihin puuttuminen vaatii palveluohjaajalta jo huomattavaa koulutusta ja oivalluskykyä. Palveluohjaajan tulee kuitenkin osata havaita koska asiakkaan toimintasuunnitelma edustaa asiakkaan tavoitteita ja koska sen ennemminkin voidaan katsoa heijastavan järjestelmien hurskaita toiveita. Samoin palveluohjaajan tulee voida puuttua asiaan, silloin kun asiakkaan tilanteessa tapahtunut muutos edellyttää muutosta palvelutarjonnassa. Syynä voivat olla asiakkaan tilanteessa tapahtunut nopea muutos parempaan tai huonompaan.
PALVELUOHJAUTOIMINNAN LAATUKRITEERIT
PALVELUOHJAUTOIMINNAN LAATUKRITEERIT PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen tavoitteena on asiakkaan kattavan, pitkäjänteisen ja oikeaan aikaan tapahtuvan hoidon ja siihen liittyvien palveluiden varmistaminen.
LisätiedotYhdistyksessä 1 joulukuuta 2004. Sauli Suominen projektivastaava VTL, psykoterapeutti SISÄLLYSLUETTELO. Esipuhe. Projekti pähkinänkuoressa
ESIPUHE Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. on toteuttanut pääasiassa Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa kolmevuotista palveluohjausprojektia vuosina 2002-2004. Projekti on muodostunut
LisätiedotPALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän
LisätiedotSauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com
Mitä on hyvä palveluohjaus? Huukopäivät 20.5.2011 Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com Taustaa Ylläpidän palveluohjauksen postituslistaa sauli.suominen(at)welho.com
LisätiedotTilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi
Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia
Lisätiedot1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön
Palveluohjaus 1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotPERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma
Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto
LisätiedotPALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla?
PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? Jyväskylä 020215 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi Ajankohtaista
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi Mitä se on?
Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotYHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA
YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 26.03.2018 ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA KOKEMUKSIA ASIAKASSUUNNITELMAN TEOSTA POSITIIVISTA Hyviä kokemuksia, yksilöllinen kohtaaminen tärkeää. Pystyy
LisätiedotUudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti Valmennuksen ja tuen mahdollisuudet
Uudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti Valmennuksen ja tuen mahdollisuudet Valmennusta ja tukea suunnittelusta toteutukseen asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan Paula Tapani, Validia Asuminen Mitä
LisätiedotPALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007
PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotTervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotVanhuspalvelut vastuutyöntekijä
Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
Lisätiedotjukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015
KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä Johanna Perälä 2.5.2019 Muutos sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä -> ajattelutavan muutos Ihminen edellä Hogeweyn dementiakylä 2 Minkälaisia muutostrendejä
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotB:5 YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN C:1 SUUNNITTELU D:1 SEURANNAN VARMISTAMINEN C:2 PERUSPERIAATTEET
1 STANDARDI C:2 PALVELUOHJAUS Palvelujärjestelmä osoittaa virallisesti jokaiselle asiakkaalle palveluohjaajan, jolla varmistetaan, että asiakkaan kaikkiin tarpeiden osa-alueisiin vastataan. Palvelujärjestelmä
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotOMAINEN PALVELUPROSESSISSA
OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta
LisätiedotKilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen
LisätiedotGreen care erottautumistekijänä kunnallisissa hankinnoissa
Green care erottautumistekijänä kunnallisissa hankinnoissa Kerrotaan, että tuhatjalkainen osasi aina kävellä, kunnes siltä kysyttiin, mitä jalkaa se liikuttaa ensimmäisenä. Jarno Väisänen Tampere 110909
LisätiedotAsiakasosallisuus palveluohjauksessa. Poskelappi 080414
Asiakasosallisuus palveluohjauksessa Poskelappi 080414 Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja Kuka minä olen? Toiminut sosiaali- ja terveyssektorilla eri töissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotRakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN
Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotKuntoutussäätiö PALVELUOHJAUKSEN AVULLA SUJUVUUTTA ASIAKKAIDEN PALVELUPROSESSEIHIN. Koulutuspäällikkö Matti Tuusa
PALVELUOHJAUKSEN AVULLA SUJUVUUTTA ASIAKKAIDEN PALVELUPROSESSEIHIN Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 1 PALVELUOHJAUKSEN KÄSITE (case management, care management, personal ombud) Palveluohjaus on tapa tehdä
LisätiedotVastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.)
Liite 1. Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Viime kerralla keskusteltua - Mihin ongelmiin vastuutyöntekijä vastaisi? - Löytyisikö ongelmiin ratkaisuja palvelujärjestelmän toimintatapoja kehittämällä?
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotAsumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä
Asumispalveluiden visio Asumispalveluiden johtoryhmä Vantaan kaupungin strategia 2018-2021 VISIO PAINOPISTEET ROHKEA JA RENTO Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. 1 2 3 4 5 6 Turvaamme
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotPerhetukea maahanmuuttajille
Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen
LisätiedotPerhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat
Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla
LisätiedotPALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa
PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita
LisätiedotKehitysvammaisten Palvelusäätiön lausunto hallituksen esityksestä asiakkaan valinnanvapaudesta sotepalveluissa
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön lausunto hallituksen esityksestä asiakkaan valinnanvapaudesta sotepalveluissa Aarne Rajalahti, kiinteistötoimen johtaja 30.5.2017 Kannatamme asiakassetelin ja henkilökohtaisen
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotAikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi
Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten
LisätiedotMITÄ JA MILLAISTA PALVELUOHJAUSTA ERILAISTEN ASIAKKAIDEN TARPEISIIN? Rovaniemi Sauli Suominen VTL perheterapeutti
MITÄ JA MILLAISTA PALVELUOHJAUSTA ERILAISTEN ASIAKKAIDEN TARPEISIIN? Rovaniemi 121017 Sauli Suominen VTL perheterapeutti TAUSTATIETOA Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry puheenjohtaja Perustettu keväällä
LisätiedotKuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja
Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotHALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa
HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa Projektipäällikkö Leena Serpola-Kaivo-oja 10.3.2011 Kokemuksia hyvistä toimintatavoista ja työkäytännöistä seminaari/hotelli Arthur
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotIPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä
IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotTAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat
LisätiedotOsallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa
Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa Kuntanäkökulma kulttuurilain uudistustyöhön Sampo Purontaus 7.12.2017 Kuntanäkökulmasta Mikä kuntanäkökulma? Kuntakenttä tuottaa hyvin kirjavaa puhetta esim. kulttuurin
LisätiedotAsiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.
ASIAKASPEILI KOKEMUKSENI PALVELUNKÄYTTÄJÄNÄ Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten
LisätiedotKuntoutuksen ja koulun yhteistyö. Tarja Keltto/Vamlas 2017
Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö Tarja Keltto/Vamlas 2017 Webropol kysely kuntoutuksen ammattilaisille Avoinna 14.- 30.11.2016 ja sitä jatkettiin tammikuun 2017 ajan Vastauksia yhteensä 181 N Prosentti
LisätiedotSopimusvuoren kotikuntoutus
Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotKansalaisuuden kynnykset
Kansalaisuuden kynnykset 3/31/2017 Sadassa vuodessa kansalaiseksi juhlakonferenssi Sakari Kainulainen dosentti, asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Kynnyksiä osallisuuden edessä Taloudellinen /Yhteiskunnallinen
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotPalveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016
Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi
LisätiedotEurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys
Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja
LisätiedotSOTATIETEIDEN PÄIVÄT Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot
SOTATIETEIDEN PÄIVÄT 2018 Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot Nimi Työ Osasto 28.5.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 2 PÄÄTULOKSET
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotPerhekumppanuus Hyvinvointia vaikuttavasti
Perhekumppanuus Hyvinvointia vaikuttavasti Mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa? Erityistä tukea tarvitsevat perheet ovat keskimäärin 6 eri palvelun piirissä samanaikaisesti Kokonaiskuva perheestä jää muodostumatta
LisätiedotVammaispalvelut maakuntarakenteessa
Vammaispalvelut maakuntarakenteessa Pirkko Valtanen Tulosaluejohtaja, vammaispalvelut PHHYKY 2017 12 kunnan omistama kuntayhtymä 212 550 asukasta 7 500 työntekijää 703 M liikevaihtoa 5 toimialaa 2 liikelaitosta
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA
VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotJuha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola
Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan
LisätiedotVarautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotFSHKY:N SOSKU-HANKE Aalto Marianna ja Heino Satu
FSHKY:N SOSKU-HANKE 7.5.2018 Aalto Marianna ja Heino Satu FSHKY:n Sosku-hanke 2015-2018 Kohderyhmänä ovat kuntalaiset, jotka tarvitsevat elämäntilanteessaan runsaasti monia yhtäaikaisia sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotEri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)
Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Anu Autio, asiantuntija Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä nettokustannukset Kuusikossa
LisätiedotJukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?
Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotKunnan vastuutyöntekijä
Kunnan vastuutyöntekijä t t Vanhuspalvelulain uusi keino iäkkään henkilön palvelujen turvaamiseksi Ikäihminen toimijana -hanke Lapissa Arja Honkakoski Kehittämispäällikkö, Poske Kunnan vastuutyöntekijä
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
Lisätiedot9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit
LisätiedotTEEMA: TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU
TEEMA: TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU Tämän haastattelun /kyselyn tarkoituksena on kartoittaa niitä tekijöitä, jotka ovat vaikeuttaneet pääsemistäsi työhön tai koulutukseen. Aineisto tulee suunnitelmiesi toteuttamisessa
LisätiedotHyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman
Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän
LisätiedotAito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen
Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,
LisätiedotEurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille
FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat
Lisätiedot