2# Case #1 Tietojärjestelmiä kaikille puolustushaaroille. Case #2. Lentäjiä syntyy monivaiheisella koulutuksella. Patria 1

Transkriptio

1 2# Case #1 Tietojärjestelmiä kaikille puolustushaaroille Case #2 16 Lentäjiä syntyy monivaiheisella koulutuksella Patria 1

2 1 2#2010 Malmin lentokenttä, E / N Kuva: Matti Immonen Siirtolennon jälkeen tehtaalta (Duluth, Minnesota) saapunut OH-GSC odottamassa lentokoulutuspalvelun aloittamista. 2 Patria

3 Tuokio Patria 3

4 Tapahtumat > kuva Puolustusvoimat Military Flight Training 2011, Lontoo, UK > Ilmailukoulutusalan huipputapahtuma kokoaa yhteen alan ammattilaiset ja huippupuhujat. Verkostoitumismahdollisuuksien lisäksi konferenssi tarjoaa arvokasta tietoa lentokoulutuksesta. Lisätietoja: IDEX-messut, Abu Dhabi > International Defence Exhibition & Conference -messut ovat suurimmat puolustus- ja turvallisuusalan messut Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Patria esittelee messuilla huipputuotteitaan osastolla A33 hallissa 6. Lisätietoja nyt jo kymmenettä kertaa järjestettävästä megatapahtumasta: 4 Patria Hawk User s -konferenssi, San Diego, CA, USA > BAESystemsin isännöimä Hawkkäyttäjämaiden kokous, jossa Suomen ilmavoimat ja Patria esittelevät Hawk Mk.51-lasiohjaamopäivitystä.

5 Sisältö Pääkirjoitus > 7 Patria on paljon. Jukka Holkeri, markkinointijohtaja, Patria Case > Maailmalla tehdään jo hankintoja, joissa järjestelmien osuus on jopa 80 %. Liiketoiminnan kehitysjohtaja Simo Mäkipaja Tilanne > Tuhkapilvi-tapahtuma osoitti, että käytössämme on hyvä varoitusjärjestelmä. Tuotantopäällikkö Kari Örterberg On pienen maan etu, että tunnemme toisemme ja osaamme hyödyntää toisia viranomaisia. Everstiluutnantti Jari Mikkonen Case > Lentäjän taival Klassikko > Kanta > Lyhyet > Patria. Patria Oyj:n asiakaslehti. Päätoimittaja Raili Saarinen, raili.saarinen@patria.fi. Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy / Viestintätoimisto Sanakunta. Paino Newprint. Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: info@patria.fi. Kannen kuvat: Matti Immonen. Patria 5

6 Tiesitkö, että... > kuva Patria Ylätasoinen 6 Yksipaikkainen C.24 Suunniteltu hävittäjäkoneeksi oli ensimmäinen Suomessa suunniteltu ja valmistettu kone. Koneen suunnitteli insinööri K.W. Berger ja sen rakensi Ilmailuvoimien Lentokonetehdas, Suomenlinna, v Ensilento ja lentäjä oli Georg Jäderholm. Koneita tehtiin vain yksi. C.24 -faktat Rakenne: Puurakenteinen, ylätasoinen, 1-paikkainen hävittäjä, 1 kpl. Rakentaja: Ilmailuvoimien Lentokonetehdas, Suomenlinna, Pääsuunnittelija : ins. K.W. Berger. Mitat: kärkiväli: 12,1 ja 10,8 m pituus: 7,14 m korkeus: 2,93 m siipipinta-ala: 19,0 m 2 tyhjäpaino: 659 kg lentopaino: 870 kg siipikuormitus: 44,7 kg/m 2 tehkuormitus: 5,3 kg/hv Saavutusarvoja: nopeus yli 200 km/t Moottori: Siemes-Halske Sh 3 A ylipuristettu korkeusmoottori, 11 syl. 160 hv, nk. birotatiivi (syllinterit ja kampiakseli pyörivät vastakkaisiin suuntiin). Moottorin paino 192 kg. Lähde Wikipedia Kurt Berger Kurt Volmar Berger ( ) oli Valtion Lentokonetehtaan pääkonstruktööri, koulutukseltaan lentokoneinsinööri. Berger kävi vuonna 1918 Saksassa Libaussa Ilmavoimien lento-oppilaana vesikoneohjaajakoulutuksessa, mutta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan koulutus keskeytyi. Berger opiskeli lentokoneinsinööriksi vuosina East London Collegessa. Hänet nimitettiin opiskelujen päättymisen jälkeen Ilmavoimien esikunnan insinööriksi Santahaminaan, ja vähän myöhemmin pääkonstruktööriksi vuonna Berger suunnitteli muun muassa I.V.L. C.24-hävittäjäkoneen lisäksi, Haukka I ja II-, Sääski- ja Kotka-lentokoneet. Suunnittelemiensa lentokoneiden lisäksi Berger osallistui Ilmavoimien hävittäjähankintoihin luvuilla mm. Tšekkoslovakiassa, Isossa-Britanniassa, Italiassa ja Ranskassa. Berger erotettiin tehtävistään Valtion lentokonetehtaan saneerauksien takia Hän jatkoi alalla Lentoasema I:n ja Lentorykmentti 2:n konetarkastajana valvoen mm. talvisodan jälkeen Brewstereiden kokoonpanoa Ruotsissa, huoltopäällikkönä ja Ilmavoimien esikunnan toimistoinsinöörinä sekä yksityisenä yrittäjänä sotien jälkeen. 6 Patria

7 Pääkirjoitus > PATRIA ON PALJON Kuva Seppo Saarentola Ensimmäisen uudistuneen Patrian sidosryhmälehden kannesta löytyivät viimeksi kuvat Patria AMV -ajoneuvosta ja Hornet-hävittäjästä. Ne lienevät tunnetuimmat tuotteet, joihin Patria yhtiönä liitetään: maailmanmarkkinoilla erittäin menestyneet XA- ja AMV-ajoneuvosarjat sekä Hornetien huoltaminen ja modernisointi Suomen ilmavoimille. Tunnettu on myös tekemämme NH90-helikoptereiden kokoonpano Suomelle ja Ruotsille, Airbusille valmistamamme komposiittiosat sekä Patria Nemo- ja AMOS-kranaatinheittimet. Mutta Patria on paljon muutakin. Neljätoista vuotta sitten 1996 tehtiin päätös suomalaisen ilmailu- ja puolustusteollisuuden keskeisten toimijoiden kokoamisesta yhden nimen alle. Syntyi Patria-konserni. Leikillisesti on aikanaan laskettu, montako kymmentä eri liikeideaa silloisessa yhtiössä yhteensä oli. Keksimme nopeasti, ettemme tulisi globaaliksi ykköseksi niistä kaikissa. Tuskin edes kakkoseksi. Kuluneiden vuosien ajan olemmekin ohjanneet Patrian kehitystä suuntaan, millä parhaiten pystymme palvelemaan asiakkaitamme ja olemaan kärjessä. Vuonna 2010 Patrian päätoiminta-alueet keskittyvät Suomen ja muun Pohjois-Euroopan puolustusvoimien ja siviiliturvallisuudesta vastaavien viranomaisten tukemiseen sekä panssaroituihin pyöräajoneuvoihin ja kranaatinheitinjärjestelmiin. Olemme ilma- ja maavoimien johtava elinjakson tuen kumppani Patria tarvitsee jatkuvaa oivaltamista ja ketteryyttä ollakseen kilpailukykyinen. Suomessa sekä Pohjoismaiden johtava sotilas- ja viranomaishelikoptereiden huoltaja. Järjestelmä- ja ohjelmistoalan toimintamme kasvaa jatkuvasti ja olemme myös verkostopuolustuksen sovelluksissa kooltamme Suomen kärjessä. Myös komposiittisten lentokonerakenteiden suunnittelussa ja valmistuksessa löytyy osaamista. Menestys näillä toimialoilla perustuu korkeaan ja laajaan tekniseen osaamiseen ja hyvään projektihallintaan. Asiakkaamme luottavat meihin. Patrian kokoinen yritys tarvitsee jatkuvaa oivaltamista ja ketteryyttä ollakseen kilpailukykyinen. Tärkeää on omien kilpakenttien valinta ja oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen sekä kykyjen kehittäminen. Toisaalta meidän pitää olla tarpeeksi laajakatseisia, että osaamme tarjota yhdessä kumppaniemme kanssa kokonaispalvelua yhden luukun -periaatteen mukaisesti. Tulevaisuuden Patriaa kehitämme näistä lähtökohdista pienin ja isoin askelin. Perustuen nykyiselle, vankalle pohjalle. Joka päivä. 7 Jukka Holkeri Markkinointijohtaja, Patria Patria 7

8 Case > Vesa Tompuri / kuvat Matti Vuohelainen, Patria, Puolustusvoimat ja Shutterstock 8 Patria

9 9 Tietoisuutta tilanteisiin SUOMEN ARMEIJAN MERKITTÄVÄNÄ toimittajana tunnettu Patria on vahva toimija myös tilannekuvajärjestelmissä. Tällä osaamisella on käyttöä sekä Suomessa että kansainvälisesti - niin sotilasteknisissä sovelluksissa kuin myös turvallisuuteen liittyvillä siviilialoilla.

10 KARI ÄYRÄMÖ C4ISTAR-yksikön johtaja. N eljä vuotta sitten Patrian järjestelmä-, ohjelmisto- ja elektroniikkaosaajat koottiin yhteen liiketoimintaan. Muutos kumpusi järjestelmätoimialan liiketoiminnan kehitysjohtajan Simo Mäkipajan mukaan alan yleisestä trendistä, jonka mukaisesti järjestelmien osuus hankintakokonaisuuksista on ollut pitkään voimakkaassa kasvussa. Esimerkiksi lentokonehankinnoissa järjestelmien osuus alkaa olla jo puolet. Ja jos kyse on miehittämättömistä koneista, maailmalla tehdään jo hankintoja, joissa järjestelmien osuus on jopa 80 prosenttia, Mäkipaja toteaa. Ilmavoimien ohella Patria toimittaa tietoteknisiä järjestelmiä myös maa- ja merivoimien tarpeisiin. Johtamisjärjestelmissä toimeksiannot ovat C4ISTAR-yksikön johtaja Kari Äyrämön mukaan työmäärällisesti merkittävimmät. Toisaalta Patrian järjestelmätoimialan kysytyimpiin osaamisalueisiin kuuluva sensoritekninen osaaminen on käyttökelpoista tietotaitoa kaikissa puolustushaaroissa. Muun muassa tutka- ja elektronisen sodankäynnin järjestelmissä tarvittava sensoritekniikan hallinta on tulosta pitkäaikaisesta kehitystyöstä Patriassa ja sen edeltäjissä. Tämän kehityksen yhtenä tuloksena on tutkasignaalitiedusteluvastaanotin, joka on kansainvälisesti mitattuna suorituskyvyltään huippuluokkaa ja lupaava vientituote, Äyrämö toteaa. Lentokonehankinnoissa järjestelmien osuus alkaa olla jo puolet. Miehittämättömissä koneissa osuus on jopa 80 prosenttia. TILANNETIETOISUUS YHDISTÄÄ Suomen puolustusvoimat on Patrian asiakkaista selvästi suurin, mutta samantyyppiselle tietotekniselle osaamiselle on kysyntää myös muissa valtionlaitoksissa. Esimerkiksi rajavartiolaitos sekä merenkulku-, pelastus- ja poliisiviranomaiset tarvitsevat tilannetietoisuuden maksimoimiseen tähtääviä tietojärjestelmiä. Kyse on johtamisjärjestelmistä, joissa tehostettu tilannetietoisuus on tärkeää. Toisin sanoen käyttäjän on koko ajan pysyttävä tietoisena siitä, kenen kanssa operoi 10 Patria

11 ja mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Toki siviilipuolen sovelluksissa on tietotekniikankin kannalta eroja sotilaallisiin sovelluksiin nähden. Esimerkiksi tahalliseen häirintään varautuminen ja sen haittojen eliminoiminen ei ole yhtä tärkeää kuin sotilassovelluksissa, Simo Mäkipaja selvittää. Tilannetietoisuuden varmistamisen näkökulmasta Patrian kehittämät järjestelmät ovat selvästi pidemmällä kuin järjestelmät, jotka on kehitetty pelkästään siviilipuolen sovellusten ehdoilla. Se vanha väittämä, että sotilassovelluksiin alun perin kehitetty teknologia leviäisi jalostettuna siviilisovelluksissa, ei Kari Äyrämön mukaan välttämättä aina enää päde. Ohjelmistoissa markkinat ovat siviilisovelluksissa niin valtavat, että olemme usein vastaanottavana osapuolena teknisessä kehityksessä, hän myöntää. Patrian maine järjestelmäosaajana on joka tapauksessa kansainvälisesti kova. Asiakkaiden luottamus näkyy Simo Mäkipajan mukaan esimerkiksi siinä, että Patria on ollut päätoimittajana myös järjestelmähankinnoissa, joissa osajärjestelmätoimittajat ovat todella isoja kansainvälisiä toimijoita. Toisaalta teemme myös aika paljon kotimaisia räätälöintejä muualta hankittuihin järjestelmiin. Näin on, jos hankinnan kohde on erittäin mittava. Yksi esimerkki on ilmavoimien hiljattain Ranskasta hankkiman uuden keskivalvontatutkan kansalliset osuudet. Integrointi kansalliseen infraan vaatii syvää järjestelmien ymmärrystä siinä missä omien järjestelmienkin kehittäminen ja toimittaminen, hän toteaa. toteuttavat Tampereella, Hallissa ja Espoossa toimivat organisaation osat, jotka tällä hetkellä koostuvat yhteensä noin 300 omasta ja vaihtuvasta määrästä alihankkijoiden työntekijöitä. Olemme ulkoistaneet hankkeidemme rutiinimaisimpia osia. Järjestelmien arkkitehtuurin ja muut keskeiset osa-alueet olemme pitäneet ja pidämme jatkossakin itsellämme, Simo Mäkipaja linjaa. Järjestelmäprojekteihin osallistuva työntekijämäärä on noussut tasaisesti liikevaihdon kasvun myötä; viimeisen neljän vuoden aikana järjestelmiin keskittyvän liiketoiminnan liikevaihto on tuplaantunut. Sotilaalliset järjestelmähankkeet jakautuvat Patrian näkökulmasta neljään liiketoiminta-alueeseen: tiedustelu- valvonta- ja johtamisjärjestelmät, lentävän kaluston ohjelmiston ja järjestelmien ylläpito, integrointipalvelut sekä avaruuselektroniikka. Osaamisalueista tiedustelu-, valvontaja johtamisjärjestelmät, sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmät palvelevat kaikkia puolustushaaroja. SIMO MÄKIPAJA Järjestelmätoimialan liiketoiminnan kehitysjohtaja. Viimeisen neljän vuoden aikana järjestelmiin keskittyvän liiketoiminnan liikevaihto on tuplaantunut. JÄRJESTELMIÄ KAIKILLE PUOLUSTUSHAAROILLE Tyypillisesti järjestelmäalan hankkeet kestävät yhdestä kolmeen vuotta. Niitä Patria 11

12 PATRIA SUUNNITTELI JA TOTEUTTI PÄIVITETYN ohjaamojärjestelmän integroinnin Suomen ilmavoimien Hawk-koneisiin. Patria on kasvattanut järjestelmäosaamistaan myös ostamalla liiketoimintoja muilta yrityksiltä. Vuonna 2007 ostettiin esimerkiksi Teklan tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmiin sekä ammunnanhallintajärjestelmiin erikoistunut liiketoiminta. Näin Patria vahvisti johtavaa asemaansa Suomen puolustusvoimien kotimaisena järjestelmätoimittajana. Kotimaan markkinoilla Patria toteuttaa osaltaan Suomen puolustusvoimien materiaalipoliittista strategiaa, jonka mukaan maassamme pitää pystyä sovittamaan yhteen ja ARIS tarjoaa maailman kärkeä olevan laaja-kaistaisen tutkasignaalien erottelu- ja analysointi suorituskyvyn myös uusimpia tutkia vastaan. ylläpitämään kriittisiä järjestelmiä. Kumppanoituminen muiden toimijoiden kanssa on tärkeää tämän toteuttamiseksi. Sama periaate pätee laajemmin myös kansainvälisissä hankkeissa, joihin Patria osallistuu joko järjestelmien päätoimittajana tai alihankkijana. TUOTEKEHITYSTÄ MYÖS KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE Alati kansainvälistyvillä puolustusja turvallisuusmarkkinoilla on suomalaisenkin puolustusteollisuuden kansainvälistyttävä. Patria on ollut yksi suunnannäyttäjistä aktiivisella ja innovatiivisella tuotekehityksellään. Merkittävä oma tuotekehityspanostus alueille, joissa on myös kansainvälisiä näkymiä, on luonut hyvät mahdollisuudet korkean teknologian ratkaisujen vientiin. 12 Patria

13 Koska eri maiden puolustusvoimat kamppailevat paisuvien toimintamenojen kanssa, ARIS on suunniteltu alusta lähtien verkkokäyttöä ajatellen. Uusin kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Patrian tuote on ARIS-järjestelmä (Advanced Real- Time Intelligence System) tutkasignaalitiedusteluun (ELINT, Electronic intelligence). Ensimmäinen kauppa ARIS:n sarjatoimituksista solmittiin kesällä ARIS:ssa on onnistuttu yhdistämään myös siviilikäytössä olevien kaupallisten teknologioiden tarjoama joustavuus ja suorituskyky Patrian vankkaan osaamiseen puolustusjärjestelmistä. ARIS tarjoaakin maailman kärkeä olevan laajakaistaisen tutkasignaalien erottelu- ja analysointikyvyn myös uusimpia tutkia vastaan. Koska eri maiden puolustusvoimat kamppailevat kutistuvien puolustusbudjettien ja paisuvien toimintamenojen kanssa, ARIS on suunniteltu alusta lähtien verkkokäyttöä ajatellen; yksi operaattori voi etäkäyttää useita ARIS-järjestelmiä. Järjestelmä on myös helposti liitettävissä olemassa oleviin vanhoihin järjestelmiin ja sen signaalinkäsittelytoiminnot ovat nopeasti räätälöitävissä. Tämä mahdollistaa ELINT-järjestelmien suorituskyvyn ja älyn päivittämisen nykypäivän vaatimukset täyttäviksi. Tilannetietoisuuden parantamiseen tähtäävissä järjestelmähankkeissa on olennaista pystyä yhdistämään eri teknologiaan perustuvia osajärjestelmiä siten, että ne toimivat yhtenä saumattomana kokonaisuutena. Tällä alueella yksi Patrian vahvuuksista on sen omarahoitteisesti kehittämä LEAN-verkottumisalusta. LEAN (Lightweight Environment for Adaptive Networks) on erilaisiin verkkoympäristöihin soveltuva viestinvälitysjärjestelmäalusta, joka tarjoaa yhteisen ohjelmistorajapinnan käyttäjäsovelluksille. Informaatio on sitä tarvitsevien ja siihen oikeutettujen tahojen saatavilla siten kuin kulloinkin käytössä oleva tiedonsiirtomekanismi sen parhaiten mahdollistaa. Käyttäjäsovellukset voivat olla esimerkiksi tietokoneen tai ajoneuvon sisällä keskenään kommunikoivia ohjelmistoja, valtakunnan tasolla hajautettuja laskentakeskuksia tai verkon tilaa seuraavia verkonhallintapalveluita. Patria 13

14 Tilanne > Tomi Kangasniemi Kuvat Ilmavoimat, Piritta Särmä, Mikko Vahaniitty ja Shutterstock. Kuvitus Ilmavoimat, Linda Halenius Jari Mikkonen Everstiluutnantti Ilmavoimien esikunnan operatiivinen osasto. Kari Österberg Tuotantopäällikkö Ilmatieteen laitoksen lento- ja sotilassääpalvelun tuotantopäällikkö. ISLANNIN TULIVUORENPURKAUS Tuhkapilvikaaos pani viranomaiset testiin Islannin tulivuorenpurkauksen tuhka levisi Euroopan ilmatilaan. Keskeistä ilmatilan sulkemispäätöksenteossa oli tuhkan mahdollisesti aiheuttamat vahingot koneiden moottoreille. Huhtikuun puolivälissä tapahtunut tulivuorenpurkaus Islannissa Eyjafjallajökullin jäätikön alla pysäytti lähes koko Euroopan lentoliikenteen. Purkauksen nostamat tuhkapilvet panivat koetukselle viranomaisyhteistyön toimivuuden myös Suomessa. Tilanteeseen pystyttiin kuitenkin reagoimaan nopeasti. - Ilmavoimilla oli siinä keskeinen merkitys, mutta myös siviiliviranomainen reagoi nopeasti. Toimintamme osoitti, että Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) -strategia ja sen käytännön toteuttaminen on hyvällä tasolla. On myös pienen maan etu, että täällä me tunnemme toisemme ja osaamme hyödyntää toisia viranomaisia, everstiluutnantti Jari Mikkonen Ilmavoimien esikunnan operatiiviselta osastolta toteaa. Samaa mieltä yhteistyön toimivuudesta on Ilmatieteen laitoksen lento- ja sotilassääpalvelun tuotantopäällikkö Kari Österberg. - Tuhkapilvi-tapahtuma osoitti, että käytössämme on aika hyvä varoitusjärjestelmä. PATRIA TUTKI TUHKALÖYDÖKSET Tuhkapilven riskien tiedostaminen ja vaadittavista toimenpiteistä päättäminen oli monen viranomaisen yhteisponnistus. Ilmatieteen laitos sai tiedon tulivuorenpurkauksesta Iso-Britanniassa sijaitsevasta International Civil Aviation Organisationin (ICAO) Vulcanic Ash Advisory Centrestä (VAAC), joka vastaa tuhkapilviennusteiden välittämisestä Länsi- Euroopassa. - Varoitimme sitten SIGMET-varoituksella ilmailijoita Pohjois-Suomen ilmatilassa siitä, että ilmassa on tuhkaa. Samalla lailla varoitamme esimerkiksi voimakkaista ukkosista, Österberg kertoo. Samana päivänä Ilmavoimien kone lensi Pohjois-Lapissa normaalia koulutuslentoa ja vahvisti lentonsa jälkeen tuhkapilvitilanteen. Tuhkapilven vakavuudesta varmistuttiin edelleen ilmanäytteenottolennoilla, joissa 14 Patria

15 15 TUHKALÖYDÖKSET lähetettiin Patrialle Linnavuoreen analysoitavaksi. ILMANÄYTTEENOTTOLENNOILLA varmistuttiin tuhkapilven vakavuudesta. käytettiin näytteenottosäiliöillä varustettua Hawk-kalustoa. Ilmavoimat päätti omien koulutuslentojensa rajoituksista, ja Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi lopulta Suomen ilmatilan sulkemisesta siviililiikenteeltä. Keskeistä päätöksenteossa oli tuhkan mahdollisesti aiheuttamat vahingot koneiden moottoreille. - Ilmavoimien lentokaluston mahdolliset vauriot selvitettiin yhteistyössä Patrian kanssa. Koneissa oli tuhkalöydöksiä, ja osa moottoreista irrotettiin ja lähetettiin Patrialle Linnavuoreen analysoitavaksi, Mikkonen kertoo. Samoin toimittiin vielä Hawkkaluston kanssa. Löydökset vahvistivat tuhkan vaikutukset. Mikkosen mukaan Ilmavoimien lennoillaan tekemät havainnot ja Patrian analysoimat tuhkalöydökset osoittautuivat varsin tärkeiksi. - Meidän tuloksistamme on oltu erittäin kiinnostuneita myös maailmalla. Niitä on käytetty esimerkiksi Sveitsissä tehdyissä tutkimuksissa. EI YHTEYTTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN Tuhkapilvikaaos johti tunnettuihin seurauksiin: Euroopan ilmatilassa jouduttiin reilun viikon aikana perumaan noin lentoa. Myös viranomaiskäytäntöihin tuli tuhkapilvikaaoksen myötä tarkempia ohjeistuksia muun muassa lentokieltoihin. Mutta ovatko tulivuorenpurkaukset uhka lentoliikenteelle myös tulevaisuudessa? Sitä on Österbergin mukaan vaikea arvioida. Aktiivisia tulivuoria on Islannissa useampiakin, muun muassa Katla Eyjafjöllin naapurissa on purkautunut melko säännöllisesti. Myös Sisiliassa on toimiva tulivuori, samoin Alaskassa. Poikkeuksellisen Islannista nousseesta tuhkapilvestä teki kuitenkin Österbergin mukaan sen osuminen erittäin vilkkaasti liikennöidylle alueelle. Lisäksi jäätikön läpi purkautuessaan tuhkasta muodostuu erittäin hienojakoista, ja näin se säilyy pitkään ilmakehässä ja myös leviää laajalle. Österbergin mukaan tulivuorenpurkauksilla, erilaisten sääilmiöiden lisääntymisellä ja ilmastonmuutoksella ei myöskään ole yhteyttä toisiinsa. - Ehkä voimakkaissa sääilmiöissä on jonkin asteista nousua, mutta niissä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua vuosittain. Meteorologit eivät helposti 1 2 vuoden perusteella vielä tee olettamuksia muutostrendistä, Österberg arvioi. Patria 15

16 Case > Anne Repo Kuvat Matti Immonen ja Anna Koivisto 16 Patria

17 17 Tie taivaalle HUIPPULUOKAN LENTÄJIÄ syntyy tiukan valinnan jälkeen monivaiheisella koulutuksella, jossa turvallisuustekijät ovat erityisen tärkeässä asemassa. Patrian lentokoulutuksella on kysyntää myös ulkomailla. Patria 17

18 K adetti Tero Janhunen, 21, tietää mitä haluaa. Hän haluaa lentäjäksi. On hienoa, kun pääsee taivaalle ja tuntee hallitsevansa konetta, Janhunen kuvailee Vinkan ohjaamista Tikkakosken Ilmasotakoulussa. Janhunen on yksi 22:sta kadettikouluun valitusta Lento-RUK:n käyneestä varusmiehestä. Tähän mennessä hän on suoriutunut kahdesta karsinnasta: kuntotestin lisäksi oli läpäistävä kaksipäiväiset psykologiset testit sekä lääkärintarkastus. Lentäjältä vaadittavia ominaisuuksia ovat muun muassa hyvä näkö, koordinaatio- ja paineensietokyky sekä taito havaita ja käsitellä samanaikaisesti useita asioita. Kauhavalla lapsuutensa asuneelle Janhuselle ammatinvalinta oli itsestäänselvyys, sillä myös hänen isänsä, setänsä ja isoisänsä ovat tehneet päivätyönsä lentäjinä. Ensimmäisen kerran Tero pääsi lentämisen makuun jo pikkunassikkana isänsä sylissä. KANSAINVÄLISESTI HUIPPULUOKAN PILOTTEJA Valintaseula on erittäin tiuha alusta alkaen: Lento-RUK:iin hakee vuosittain noin nuorta, joista noin 50 valitaan. Kadettikouluun, lentäjäksi opiskelemaan, pääsee jatkamaan noin parikymmentä ja valtaosa opiskelijoista suorittaa koulutuksen loppuun asti. Kadettioppilaiden etenemistä ja oppimista seurataan niin, että jokainen huolella yhdessä opettajan kanssa valmisteltu lento analysoidaan myös yhdessä lennon jälkeen ja siitä tehdään raportti. Ammattitaitoisesti rakennettu koulutuksen kulku takaa sen, että Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmä yhdessä Patrian koulutuksen kanssa tuottaa kansainvälisesti arvioituna huippuluokan pilotteja. Miten tähän on päästy, ja miksi juuri Suomessa? Patrian markkinoinnissa ilmailusta vastaava johtaja Tuure Hakavuori arvioi, että yksi syy erinomaiseen tulokseen on hyvä valintaprosessi ja tasokas koulutus. Koulutukseen valitaan nuoria, joiden olisi helppo saada opiskelupaikka myös muualta. Heillä on vahva motivaatio suorittaa koulutus loppuun asti. On myös hyvä muistaa, että Suomella on historiallisesti pitkä perinne lentäjäkoulutuksessa. Esimerkiksi Kauhavalla sijaitsee yksi maailman vanhimmista sotilaslentokoulutusorganisaatioista. Suomen ilmavoimat on aina ollut omavarainen lentäjäkoulutuksessaan. LENTÄJÄN TIE SOTATIETEIDEN MAISTERIKSI Korkeatasoisen koulutuksen taustalla on pitkälle viety teoriaosuus akateemisine opintoineen yhdistettynä käytännön harjoitteluun sekä erityishuomion kiinnittäminen turvallisuuteen, jäsentää koulutusta Patrian lentokoulutuksesta vastaava johtaja Jari Karjanlahti. Teoriaosuudella tarkoitetaan kandidaatti- tai maisteritutkintoa, mikä tällä alalla on harvinaista Euroopassa. Hävittäjälentäjiksi valmistuvat suorittavat akateemiset opinnot osaksi Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa ja osaksi Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Käytännön harjoittelu eli Vinka-lentokoulutus suoritetaan Tikkakoskella ja jatkokoulutus Hawk-suihku- KAUHAVALLA LAPSUUTENSA ASUNEELLE JANHUSELLE ammatinvalinta oli itsestäänselvyys, sillä myös hänen isänsä, setänsä ja isoisänsä ovat tehneet päivätyönsä lentäjinä. Suomella on pitkä perinne lentäjäkoulutuksessa. Kauhavalla sijaitsee yksi maailman vanhimmista sotilaslentokoulutusorganisaatioista. 18 Patria

19 Häiriöilmoitusten raportointikynnys pidetään mahdollisimman alhaisena. Tavoitteena on, että jokainen oppilas uskaltaa kertoa lennon aikana tekemänsä virheet. KORKEATASOISEN KOULUTUKSEN taustalla on pitkälle viety teoriaosuus yhdistettynä käytännön harjoitteluun sekä erityishuomion kiinnittäminen turvallisuuteen, jäsentää koulutusta Patrian lentokoulutuksesta vastaava johtaja Jari Karjanlahti. SIMULAATTORIKOULUTUS tuo mukanaan kustannustehokkuutta, sillä harjoituslennot lentokoneilla nostaisivat kustannuksia. harjoitushävittäjillä Kauhavalla. Osa opettajakunnasta tulee Patrialta, osa Ilmavoimilta. Kauhavan simulaattorikoulutuksesta vastaa Patria. Simulaattorikoulutus tuo mukanaan kustannustehokkuutta, sillä harjoituslennot lentokoneilla nostaisivat kustannuksia. Patrian lennonopettajilla on kaikilla sotilaslennonopettajan tausta. Karjanlahdella on takanaan yli 30 vuotta lentäjäkokemusta, ja hän on toiminut Patrian Vinka-koulutuksen suunnittelijana ja toteuttajana alusta alkaen, eli vuodesta Koulutuksessa korostuu lentoturvallisuus. Ilmavoimissa turvallisuusajattelu onkin onnistuttu jalkauttamaan jokapäiväiseen toimintaan. Karjanlahden mukaan tärkeintä opetuksessa on se, että opettajien ja oppilaiden välille syntyy luottamus. Häiriöilmoitusten raportointikynnys pidetään mahdollisimman alhaisena. Ketään ei moitita sen takia, että harjoituslennolla jokin meni vikaan, Karjanlahti toteaa. Jos oppilas ilmoittaa vaikkapa unohtaneensa laskusiivekkeen sisään läpilaskussa, purkaa opettaja tilanteen jatkokysymyksillä: Missä vaiheessa huomasit tämän, ja miten toimit sen jälkeen. Tavoitteena on, että jokainen oppilas uskaltaa kertoa lennon aikana tekemänsä virheet, jotta niistä voidaan oppia, eivätkä ne enää toistu. Samalla myös muut oppivat toisten virheistä. Opettaja arvioi jatkuvasti myös sitä, miten oppilas kykenee itse arvioimaan omaa toimintaansa, Karjanlahti kertoo. Ilmavoimat on ollut tyytyväinen annettuun koulutukseen, ja hyvä maine on kiirinyt kauemmaskin. Lentokoulutukseen perehtyneitä pedagogeja on jopa pyydetty esittelemään Ilmavoimien käyttämää häiriöilmoitusjärjestelmää sosiaali- ja terveyskoulutuksen asiantuntijoille. SIVIILILENTÄJIÄ MAAILMALLE Patria toimii Helsinki-Malmin lentokentällä siviililentäjien kouluttajana. Malmin koulutusyksiköstä on noin kymmenen toimintavuoden aikana valmistunut lentäjiä niin kotimaisille kuin eurooppalaisillekin lentoyhtiöille. Oppilaitokselle on myönnetty Euroopassakin vielä Patria 19

20 Siviililentäjäkoulutukseen vaaditaan yhtä lailla tiukkojen testien läpäisemistä. harvinainen toimilupa antaa integroitua ammattilentäjäkoulutusta. Se valmistaa koulutettavan tasolle, jota lentoyhtiöt edellyttävät aloittavilta perämiehiltä. Siviililentäjäkoulutukseen vaaditaan yhtä lailla tiukkojen testien läpäisemistä. Hakijat suorittavat persoonallisuus- ja soveltuvuustestit, osallistuvat paineensietoa ja koordinaatiota testaavalle simultaanilennolle sekä käyvät läpi laajan lääkärintarkastuksen ennen kurssille hyväksymistä. Patria tarjoaa myös erityisja jatkokoulutusta jo ammatissa toimiville lentäjille. Viime vuonna Patria alkoi kouluttaa pietarilaisen UCA:n (St. Petersburg State University of Civil Aviation) yliopiston opiskelijoita. UCA on merkittävä alan organisaatio Venäjällä. Yliopistossa on yli tuhat oppilasta, jotka valmistuvat muun muassa lentäjiksi, lennonjohtajiksi, ilmailualan lakimiehiksi sekä kaupallisiin ja johdon tehtäviin. Ensimmäisenä vuonna koulutettavia oli 12, ja tänä vuonna määrä nousi yli 20 oppilaaseen. Patria on ainoa Venäjän ulkopuolinen kouluttaja, joka on hyväksytty antamaan peruskoulutusta venäläisille oppilaille, Tuure Hakavuori kertoo. KAUHAVALLA NORDIC PILOT TRAINING CENTRE Ilmavoimien ja Patrian yhteistyö Kauhavalla on jatkunut nyt viisi vuotta. Vuonna 2004 Ilmavoimat halusi ulkoistaa Vinka-lentokoulutuksensa ja keskittyä tärkeimpään eli Hornet-toimintaan. Vuosien mittaan vastuuta on siirretty yhä enemmän Patrialle. Lisää painoarvoa koulutukseen tuo se, että Patrialla lentokoulutus- ja huoltoliiketoiminta tukevat toisiaan. Vinka-koneet on valmistettu Patrialla, joten koneet tunnetaan teknisesti hyvin. Myös Hawkien ja Hornetien sekä uusien kuljetushelikopterien kokoonpano on suomalaistyötä. Patria onkin kiinnostunut tarjoamaan myös näiden koneiden lentokoulutusta tai niihin liittyviä tukitoimintoja, sanoo Tuure Hakavuori. Parhaillaan Patria valmistelee lentäjäkoulutustoiminnan laajentamista. Suunnitelmissa on toteuttaa Kauhavalle kansainvälinen sotilaslentokoulutuskeskus yhdessä Suomen ilmavoimien ja Puolustusministeriön kanssa. Patria on esittänyt Kauhavaa AEJPT (Advanced European Jet Pilot Training) -konseptin mukaiseksi pohjoiseksi tukikohdaksi, joka toimisi Nordic Pilot Training Centren (NPTC ) yhteydessä. Kauhava sopii sijoituspaikaksi, koska siellä on vapaata ilmatilaa, mitä ei Keski-Euroopasta löydy. Patria tekee parhaillaan Ilmavoimille Hawk-suihkuharjoitushävittäjien ja simulaattorin modernisointia, jonka jälkeen koulutuskalusto on nykyaikaisen hävittäjätoiminnan edellyttämällä tasolla. 20 Patria

21 Sotilaslentäjien valinta ja ilmavoimien lentoupseerikoulutus: [ 1.] [ 2.] [ 3.] [ 4.] [ 5.] LENTORESERVIUPSEERIKURSSILLE TIKKAKOSKEN ILMASOTAKOULUUN hakee nuorta, joista noin 50 oppilasta valitaan. Varusmiespalvelus kestää vuoden. Lentokoulutus teorioineen vie ajasta yli puolet. Lisäksi suoritetaan normaalit varusmiespalvelukseen kuuluvat tehtävät. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN LENTOUPSEERI- KOULUTUKSEEN valitaan hakijaa, jotka jakaantuvat ilmavoimien, maavoimien ja rajavartiolaitoksen lentäjiin. Kadettikoulutuksen kandidaattivaihe kestää lähes kolme vuotta. Alussa on enimmäkseen yleisiä upseeriopintoja Santahaminassa sekä Tikkakoskella, jossa lennetään myös jatkokoulutusta Vinkalla. Viimeisenä vuonna opiskelijat siirtyvät Lentosotakouluun Kauhavalle, jossa keskitytään Hawk-suihkukonekoulutukseen. VALMISTUMISEN JÄLKEEN ON VUOROSSA VUODEN KESTÄVÄ taktinen Hawk-jatkokoulutus Kauhavalla. Sen jälkeen opiskelijat siirtyvät Hornet-koulutukseen lennostoihin Tampereelle, Kuopioon ja Rovaniemelle. MUUTAMAN LENNOSTOSSA VIETETYN TYÖVUODEN JÄLKEEN voi suorittaa noin kaksi vuotta kestävän sotatieteiden maisterin tutkinnon. AKATEEMISTA KOULUTUSTA VOI JATKAA JOPA sotatieteiden tohtorin tutkintoon saakka. Patria 21

22 Klassikko > Päivi Brink/kuvat Patria >1984 Vanha tuttu panssari-sisu eli Pasi Pasi on tarjonnut miehistönkuljetukseen tehoa ja turvaa vuodesta 1984 alkaen eri maiden puolustusvoimissa ja erityisesti YK-tehtävissä. Paseja myytiin Suomen puolustusvoimien lisäksi runsaasti myös ulkomaille, muun muassa Ruotsiin, Norjaan, Hollantiin ja Viroon. Viimeinen Pasi luovutettiin asiakkaalle vuonna Miehistönkuljetusajoneuvo XA x6 tuotiin suuren yleisön ihmeteltäväksi vuonna 1985 Kuljetus-Transport -näyttelyssä Helsingissä. Sen ensimmäinen prototyyppi valmistui 1981 Suomen Puolustusministeriön julistaman, kotimaisille valmistajille suunnatun tarjouskilpailun tuloksena. Puolustusvoimille tarvittiin uiva, hyvin maastoliikkuva, kumipyöräinen ja panssaroitu miehistönkuljetusvaunu. Tarjouskilpailuun ottivat osaa Valmet traktoritekniikkaan perustuvalla tuotteellaan ja Sisu kuorma-autotekniikkaan pohjautuvalla tuotteellaan. Puolustusvoimien testien jälkeen Sisun tuote julistettiin tarjouskilpailun ylivoimaiseksi voittajaksi vuoden 1983 viimeisenä päivänä. Alkuperäisten XA-180-mallien suunnittelussa olivat mukana muun muassa Kari Lindholm, Eero Mynttinen, Pertti Martikainen, Jan Fröjdman ja Jorma Toikka. Panssari-Sisu sai lempinimen Pasi jo suunnitteluvaiheessa ennen kuin yksikään vaunu oli valmistunut. ENSIMMÄISET KAPPALEET LIBANONIIN Pasit saatiin sarjavalmistukseen vuonna 1984, jolloin Suomen puolustusvoimille toimitettiin 14 perusvarusteltua XA-180:tä, joissa oli 240 hevosvoimainen Valmet-dieselmoottori. Ensimmäiset Pasit toimitettiin samana vuonna suomalaisten YK-joukkojen käyttöön Libanoniin, minne lähetettiin yhdeksän erikoisvarusteltua XA-180:tä. Ensimmäinen sarjatuotantovaunu sai lempinimen Ensio tunnetun suomalaisen rauhanturvaajakenraalin Ensio Siilasvuon mukaan. Pasien vienti alkoi jo 1980-luvun lopulla, kun Ruotsiin toimitettiin viisi Pasia. Ruotsi, Norja ja Hollanti ovat vuosikymmenten mittaan olleet merkittäviä vientimaita. Paseja on käytetty kansainvälisissä ope XA-180 Ensimmäinen sukupolvi XA-185 Toinen sukupolvi XA-200 Kolmas sukupolvi ENSIMMÄISET PASIT toimitettiin suomalaisten YK-joukkojen käyttöön Libanoniin 22 Patria XA-200-SARJA moottori Valmet 7,4 litraa teho 202 kw vääntö 1080 Nm vaihteisto Allison 6-vaihteinen automaatti pyöriä 6 jousitus jäykät akselit, lehtijouset tasauspyörästöt vain poikittainen jarrujärjestelmä rumpujarrut layout moottoritila keskellä max. taistelupaino XA 200, 22,5 tonnia uinti ei ui lainkaan

23 Paseja valmistettiin yli 20 vuoden ajan, yhteensä noin 1300 kappaletta. XA-202 raatioissa mm. Afganistanissa, Irakissa, Bosniassa ja Kosovossa sekä YK:n rauhanturvatehtävissä esimerkiksi Lähi-idässä, Namibiassa, Eritreassa ja Kambodzhassa. Paseja valmistettiin yli 20 vuoden ajan, yhteensä noin 1300 kappaletta. Ne on todettu hyvin luotettaviksi ja pitkäikäisiksi; lähes kaikki valmistetut Pasit ovat vielä aktiivikäytössä eri maissa. Niiden käyttö jatkunee vielä ainakin 20 vuotta. PATRIA AMV JATKAA PASIN VOITTOKULKUA Vuonna 2001 valmistui Pasin seuraajan, Patria AMV 8x8-pyöräpanssariajoneuvon prototyyppi. Tarkoitus oli kehittää pyöräajoneuvo, jolla olisi lähes tela-ajoneuvon maasto-ominaisuudet ja erinomaiset maantieajo-ominaisuudet. AMV:n parannuksia ovat muun muassa: tehokkaamman moottorin ja hydropneumaattisen erillisjousituksen ansiosta huomattavasti parempi maantie- ja erityisesti maastoliikkuvuus, korkeatasoisempi ballistinen suoja ja miinasuoja miehistölle, merkittävästi lisääntynyt kantavuus sekä tarvittaessa uintikyky jopa 22 tonnin painoon saakka. Patria AMV soveltuu nykyaikaisten, raskaidenkin asejärjestelmien alustaksi. Ensimmäiset prototyypit Puolustusvoimille toimitettiin vuonna AMV-ajoneuvoista on jo nyt sopimukset yli 1400 kappaleesta Suomen lisäksi kuuteen muuhun maahan. PATRIA AMV MAASTOLIIKKUVUUDESSA on valtava ero AMV:n hyväksi. Lisäksi eroja löytyy mm. panssaroinnissa, miinasuojassa ja sisätiloissa AMV PATRIA AMV moottori Scania 12 litraa teho 405 kw vääntö 2090 Nm vaihteisto ZF 7-vaihteinen automaatti pyöriä 8 jousitus hydropneumaattinen erillisjousitus tasauspyörästöt poikittainen ja pituussuuntainen jarrujärjestelmä levyjarrut, ABS layout moottoritila edessä oikealla max. taistelupaino 27 tonnia uinti ui 22,5 tonniin asti EROJA ASEJÄRJESTELMIEN KANTOKYVYSSÄ: Patria AMV:hen voidaan asentaa lähes kaikki asejärjestelmät, konekivääri ja 105 mm tykkitorni ja myös Patria Nemo ja AMOS 120 mm kranaatinheitinjärjestelmät. Lisäksi suurempi kantavuus mahdollistaa ajoneuvon paremman ballistisen suojauksen ja miinasuojan. XA-sarjaan voidaan pienemmän kantavuuden ja lyhyemmän takatilan vuoksi asentaa ainoastaan kevyempiä asejärjestelmiä keskikaliiberitorniin asti (25/30 mm) tai 1500 kg:n torni Patria Nemo. AMV:n layout mahdollistaa erilaisten asejärjestelmien joustavamman asentamisen. Patria 23

24 Jukka Juusti Kanta > kuva Riikka Hurri Kymmenen vuoden käytännön kokemus eurooppalaisesta yhteistyöstä (NATO/EU/WEAG ja EDA). Viimeiset kolmen vuotta toiminut EDA:n Armaments Director -tehtävässä. Supistuvien budjettien maailmassa on selvä tilaus kustannuksia säästäviin ratkaisuihin. 24 Patria

25 25 > Eurooppalaisten yhteishankkeiden tulevaisuus Monikansalliseen yhteistyöhön liittyy useita haasteita. Supistuvien budjettien maailmassa on selvä tilaus kustannuksia säästäviin ratkaisuihin. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että on olemassa lukuisia mahdollisuuksia selvitä pienemmillä budjeteilla. Esimerkkeinä näistä voidaan mainita: Pooling and Sharing, Center of Excellence, Leasing, keskittyminen ydintoimintoihin, yhteishankkeet ja ulkoistaminen. Myös alueellinen yhteistyö kuten pohjoismainen NORDEFCO tarjoaa mahdollisuuksia huomattaviin kustannussäästöihin ja toiminnan tehostamiseen. Taloudellisten haasteiden lisäksi alaamme ovat leimanneet yhteistyöprojektien puute ja projektiaikataulujen venyminen. Yhteistyölle näyttäisi olevan selvä poliittinen ja taloudellinen tilaus. Miksi sitten toimintatapojen muutos ja yhteistyö on käynnistynyt odotettua hitaammin? Yksi syy on siinä että kansainvälinen yhteistyö on sekä haastavaa että hyvin erilaista kuin kansallinen toiminta ja uuteen sopeutuminen vie aikansa. On olennaista muistaa, että yhteistyön tulee aina perustua osallistujamaiden tarpeisiin. Yhteistyön pitää lähteä siitä, että osallistujamaat kokevat saavansa selvää laadullista, aikataulullista tai taloudellista hyötyä yhteistyöprojektista verrattuna kotimaiseen projektiin. Kansainvälinen yhteisöllisyys ei riitä yhteistyön motiiviksi vaan yhteistyöhön perustuvien kehitysprojektien tulee pystyä jatkuvasti osoittamaan paremmuutensa kansallisiin hankkeisiin nähden. onnistumisiin perustuvan luottamuksen kerryttäminen ovat suurimpia haasteita meille kansainvälisen yhteistyön puolestapuhujille. Uskon eurooppalaisten yhteishankkeiden tulevaisuuteen. Ne ovat lopulta ainoa mahdollisuus toteuttaa isoja projekteja, joihin ei ole kansallisen tekemisen vaihtoehtoa projektin kalleuden takia tai resurssisyistä. Haasteena on toimia jäsenvaltioiden etujen mukaisesti ja kehittää hankkeiden kokoon sopeutuvat yhteistoimintamallit. OCCAR on toimiva esimerkki uudenlaisesta hankintaorganisaatiosta. EDA on myös hyvää vauhtia luomassa toimivaa eurooppalaisen yhteistyön toimintamallia. EDA = European Defence Agency OCCAR = Organisation for Joint Armament Cooperation NORDFECO = Nordic Defence Cooperation Toimivien tehokkaiden ja taloudellisten yhteistoimintamallien kehittäminen on vaikeaa monikulttuurisessa ympäristössä, mutta ne ovat ehdoton edellytys yhteistyön lisääntymiselle. Näiden yhteistoimintamallien rakentaminen ja Patria 25

26 Lyhyet > Kuvat Antti Hentinen, Patria ja Puolustusvoimat Ruotsi valitsi Patria AMV:n > Ruotsin puolustusmateriaalilaitos (FMV) ilmoitti elokuussa 2010 Patrian valinnasta 113 ajoneuvojärjestelmän toimittajaksi. Hankkeen arvo on noin 250 miljoonaa euroa. Sopimus sisältää lisäksi option 113 ajoneuvosta. - Olen erittäin tyytyväinen siitä, että FMV on todennut meidän tuotteemme vastaavan parhaiten heidän vaatimuksiaan. Me tarjoamme ruotsalaisille sotilaille turvallisen ja kenttäolosuhteissa testatun ajoneuvon molemmat ominaisuuksia, joilla on suuri merkitys sotilaiden toimiessa äärimmäisissä olosuhteissa. Tarjoamme Ruotsiin todellisen pohjoismaisen tuotteen ja 100 % vastaostot. Patrian toimintamalli on vahvasti verkottunut, joten tämä kauppa on merkittävä alihankkijoillemme niin Suomessa kuin ulkomaillakin erityisesti Ruotsissa, missä Patrialla on pitkään jatkuneet yhteistyösuhteet myös panssaroitujen miehistönkuljetusvaunujen kohdalla. Ajoneuvojen kokoonpano Suomessa tukee erinomaisesti Patrian ydinosaamisiin keskittynyttä toimintamallia Hämeenlinnassa, toteaa Seppo Seppälä, toimitusjohtaja, Patria Land & Armament Oy. - Patrialle päätös on merkittävä askel tiellä pohjoismaiseksi puolustusvälinekonserniksi. Pohjoismaat ovat jo pitkään valinneet yhteisiä sotilasjärjestelmiä. FMV:n päätös parantaa edelleen sekä sotilas- että teollisuusyhteistyömahdollisuuksia Pohjoismaissa, sanoo Heikki Allonen, Patrian toimitusjohtaja. Nyt tilatut 113 ajoneuvoa toimitetaan vuoden 2013 loppuun mennessä, mikä mahdollistaa Ruotsin armeijalle niiden operatiivisen toimintakyvyn vuoden 2014 aikana. Patria AMV tuotiin markkinoille vuonna Tähän mennessä Patrialla on sopimukset noin 1400 ajoneuvosta. Yhteiskuntavastuullisuus liikuttaa > Patria ja Suomen Sotilasurheiluliitto ovat sopineet varusmiesten kunnon kohentamiseen tähtäävästä kolmivuotisesta yhteistyöstä. Patria yhteiskuntavastuullisena toimijana tukee Potkua liikuntaan kehittämishanketta, jossa Suomen Sotilasurheiluliitto yhteistyössä varusmiestoimikuntien kanssa kehittää varusmiesten liikuntakerhotoimintaa edelleen ja edistää siten nuorten liikunnallisuutta. Potkua liikuntaan kehittämishankkeen tavoitteita ovat: - Laajentaa Sotilasurheiluliiton organisoima varusmiesten liikuntakerotoiminta kaikkiin varusmieskoulutusta antaviin joukko-osastoihin ja kaikkien varusmiesten ulottuville. - Edistää sosiaalista kanssakäymistä sekä auttaa selviytymään helpommin varusmiespalveluksesta. - Innostaa varusmiehiä liikkumaan sekä antaa esimerkkejä, kuinka liikuntaharrastusta kannattaa jatkaa reservissä. 26 Patria

27 27 > Suomen Merivoimien Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaus alkanut Patria allekirjoitti Merivoimien kanssa sopimuksen tämän vuoden kesäkuussa 1990-luvun alussa rakennettujen Raumaluokan ohjusveneiden peruskorjauksesta. Hanke on kokonaisarvoltaan 64,7 miljoonaa euroa. Patria toimii hankkeessa päätoimittajana ja vastaa peruskorjauksen kokonaissuunnittelusta, alihankkijoiden toimitusten koordinoinnista sekä kokonaisintegroinnista. Patrian alihankkijoita ovat Saab Ab, Western Shipyard Oy, Kongsberg Maritime AS, Furuno Finland Oy, AB Marinel Oy ja Valmarine Oy. Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaushanke on haastava tehtävä sen sisältämien monien erilaisten järjestelmäuudistusten johdosta. Olemme kehittäneet viime vuosien aikana johdonmukaisesti sekä järjestelmäosaamistamme että kykyä johtaa ja toteuttaa erilaisia järjestelmäintegrointihankkeita. Siksi olemmekin erittäin tyytyväisiä Merivoimien osoittamasta luottamuksesta, toteaa järjestelmiin keskittyvästä liiketoiminnasta vastaava johtaja Pasi Niinikoski. Rauma-luokan neljä ohjusvenettä; Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali peruskorjataan vuosina Peruskorjattujen alusten on tarkoitus saavuttaa operatiivinen valmius vuodesta 2014 alkaen. Peruskorjauksella taataan alusluokan elinikä 2020-luvulle asti ja vastataan uhkakuvien ja osin muuttuneiden suorituskykyvaatimusten tarpeisiin.

28 Patria Oyj Kaivokatu 10 A, Helsinki