SVING-hanke osana ympäristöhallinnon hankekokonaisuutta AnnaK Martti Pelkkikangas

Transkriptio

1 SVING-hanke osana ympäristöhallinnon hankekokonaisuutta AnnaK Martti Pelkkikangas

2 Uudenmaan ympäristökeskuksen alue ~1/4 maan väkiluvusta, ~1/3 työpaikoista, yli 1/3 verotuloista Kasvu asukasta vuodessa Pinta-ala 3 koko maan pinta-alasta Kuntia 34 ( asukasta) 2

3 Toimintamme arkea Natura-alueet Luonnonsuojelualueet Suojeluohjelmat Pohjavesialueet Liito-oravien esiintymispaikat Maisemakokonaisuudet Suojavyöhykkeet vesistöjen varrella Uudet liikenneyhteydet, oikorata ja vt 1 Vaarallisten aineiden kuljetus, tiet ja rautatiet Pima-kohteet 3 UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MARTTI PEKKIKANGAS IPPC-laitokset Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätökset (v asti) Asumisen alueet (RHR2004)

4 Alueidenkäyttö Uudellamaalla: keskittymistä ja hajautumista 4

5 5 Kaavamuutoksen käynnistämisen syyt: Vuonna 1967 hyväksytyn rakennuskaavan ajantasaistaminen Kunnallistekniikan varausten merkintä asemakaavaan Joitakin katualueita kavennetaan Poistetaan Perälänjärven kiertävä toteutumaton katuvaraus Rakennusoikeutta ei ole tarkoitus lisätä, mutta asuntojen lukumäärää kyllä sallimalla kahden asunnon rakentaminen Alueen kunnallistekniikan rakentamista vuoteen 2010 mennessä kiirehtii Uudenmaan ympäristökeskuksen asettama uhkasakko ei välttämättä viranomaisneuvottelua vaativa kaavahanke

6 6

7 VIHTI LOHJA ESPOO SIUNTIO KIRKKONUMMI 7

8 NUMMELA Lohjan-Espoon siirtoviemäri VEIKKOLA? HISTA Lohjan-Vihdin kaupunkirata 8

9 TURUNVÄYLÄ MELUVAIKUTUS RATAVARAUS SIIRTOVIEMÄRI 9

10 TURUNVÄYLÄN LIIKENNEKÄYTÄVÄSELVITYS VEIKKOLAN ASEMA ASEMANSEUDUN MAANKÄYTTÖ YHTEYDET? VEIKKOLAN TAAJAMA VEIKKOLAN ERITASOLIITTYMÄ 10

11 PIENHIUKKASET RAKENTAMISEN MÄÄRÄ, TAPA JA AJOITUS TURUNVÄYLÄN MELUSUOJAUKSEN TOTEUTUS RAAKAVEDEN OSTAMINEN ESPOOSTA TAI VIHDISTÄ SUHTAUTUMINEN YKSITYISIIN MELUSELVITYKSIIN TIESUUNNITELMAN PÄIVITYS MAAKUNTAKAAVAN RATAVARAUS PERÄLÄNJÄRVEN ASEMAKAAVAMUUTOS VIHDIN MAANKÄYTÖN LINJAUKSET VEIKKOLAN VESIHUOLLON UUDISTAMINEN RAAKAVEDEN RIITTÄVYYS VEIKKOLASSA KUNNAN ARKEOLOGISTEN INVENTOINTIEN AJANTASAISTAMINEN LOHJAN SIIRTOVIEMÄRIHANKE KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA VEIKKOLAN ASEMANSEUDUN MAANKÄYTTÖ LOHJA-VIHTI KAUPUNKIRADAN YLEISSUUNNITTELU TURUNVÄYLÄN LIIKENNEKÄYTÄVÄHANKE HISTAN MAANKÄYTTÖ (UTP) MUSEOVIRASTON KOEKUOPITUS VEIKKOLAN ERITASOLIITTYMÄN SUUNNITTELU KUNNALLISTEKNIIKAN TOTEUTTAMISEKSI ASETETTU UHKASAKKO Hei! Mä kans! 11

12 Hyvä rakennettu ympäristö on energiatehokas

13 globaalit haasteet väestö energia ilmasto 13

14 globaalit haasteet väestö energia ilmasto 14

15 globaalit haasteet -kasvu - tarpeet väestö rakennettu ympäristö energia - rajallisuus - fossiiliset ilmasto - lämpeneminen -tulvat 15

16 rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 Liikenne 16 Muut 5 Rakennusten energiankulutus 39 Maatalous, teollisuusprosessit, jätteet ym. 15 Kotimaan liikenne 16 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 Rakennusten energiankulutus 30 Muu teollisuus 35 Muu teollisuus 35 Energian käyttö 308 TWh. Loviisa 1 ja 2 8,1 TWH Kasvihuonekaasupäästöt 85,6 Mt CO 2 -ekvivalentteina 16

17 energiatarve jonka rakennukset ja rakentaminen vaativat Energia 0,44 x 308 TWh = 136 TWh Loviisa 1 ja 2 = 8,1 TWH = 17 X (Loviisa 1 ja 2) 17

18 energiansäästön herättäjä Kioton sopimus vuosien keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasolle EU:n energiansäästön toimenpideohjelma 20 kasvihuonekaasujen säästötavoite vuonna 2020 energiapalveludirektiivi 9 säästötavoite vuonna 2016 (vuosien tasosta) uusiutuvien energianlähteiden osuutta lisättävä EU-tasolla 20 :iin vuonna 2020 Suomessa uusiutuvien osuus tällä hetkellä 25 maakohtaiset osuudet vielä päättämättä 18

19 19

20 ENERGIATEHOKKUUS ENERGIARATKAISUT - uusiutuvat polttoaineet - kaukolämpö - lämmönlähteet KORJAUSRAKENTAMINEN - vanha/uusi rakennuskanta - rakennuksen ehdoilla -Korak - energiakriisi MATALAENERGIARAKENTAMINEN ENERGIATEHOKAS YHDYSKUNTARAKENNE 20

21 kohtalon vaaka - materiaalitehokkuus - kustannustehokkuus - energiatehokkuus - ekotehokkuus 21

22 rakennusten lämmönkulutus lähde:ym 22

23 Vireillä olevat hankkeet Interreg

24 Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA 3+3 Ympäristö hanke, Itä-Uudenmaan liitto RePlast FinESt, Helsingin yliopisto Palmenia Uusi Elämä Uus Elu, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Sving Kiinteistöalan suomalaisvirolainen kehitys- ja koulutushanke, Kiinteistöalan koulutussäätiö Öljyntorjuntavalmiuden parantaminen Suomenlahdella,WWF Ympäristöonnettomuudet ja niihin varautuminen, Palmenia Ekotukitoiminnan kehittäminen, Hgin ympäristökeskus ShipNoDep, Merentutkimuslaitos 24

25 Interreg IIIA Saaristo Svealandin rannikon, Ahvenanmaan, Länsi- Uudenmaan ja Varsinais- Suomen saariston ohjelma Hanke Bättre Vattenkvalitet Yhteistyöhanke LOS:n kanssa (LY) 25

26 Tavoite 2 ohjelma ja siirtymäkausi Uusimaa: Västervikin vedenottamon rakentaminen sekä vesi- ja viemärilinjojen rakentaminen Västervikistä Gammelbodaan (MMM) Byhamn skärgårdstorgmiljö, Ekenäs (YM) Skåldön vesihuolto, linjan rakentaminen välille Västervik skåldön lauttaranta, Tammisaari (YM) Bärösunds avloppsvattenprojekt (YM) Härjanvatsan alueen vesihuollon rakentaminen (YM) Sammatin vesihuolto (YM) 26

27 Tavoite 2 ohjelma ja siirtymäkausi Itä-Uusimaa Ahvenkosken yleiskaava Ruotsinpyhtään ja Pyhtään kuntien yhteinen osayleiskaava (YM) Lapinjärven kunnostus ja käyttösuunnitelma (YM) Emäsalon jätevesihanke II (YM) Hankevalmistelu (SM) Söderskärin majakkasaaren käyttö- ja hoitosuunnitelma 27

28 Suomi Viro yhteistyö heimoveljeys helpottaa ihmisten välistä kanssakäymistä. valtioiden välisiin suhteisiin sillä ei näytä olevan juurikaan vaikutusta. interreg jotain siltä väliltä - vuorovaikutuksen keino parhaat käytännöt 28

29 Uudenmaan ympäristöohjelma Ilmastonmuutoksen torjuminen Ilmastonmuutosta on ryhdytty torjumaan kaikilla ympäristöohjelman painopistealueilla käyttäen niitä keinoja, joita Uudenmaan toimijoilla on tarjolla. Samalla on varauduttu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön kehittäminen Uudenmaan yhdyskuntarakenne on eheä ja kaupunkikehitys on ekologista. Maaseudulla asutus keskittyy kyliin. Uusimaalaisten elinympäristö vastaa asukkaiden arjen tarpeisiin ja on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Uudenmaan luonto säilyy monimuotoisena ja alueella on yhtenäinen viheralueverkosto. Vesiluonnon ekologinen tila on hyvä. Ympäristön laadun parantaminen ja ympäristökuormituksen vähentäminen Maaperän ja ilmanlaatu sekä vesien tila ovat hyviä. Energiankulutuksen kasvu on taittunut ja luonnonvarojen käyttö on vähentynyt. Ympäristöonnettomuuksien riski on pieni. 29