Liikennepalvelujen turvaaminen maaseudulla edellyttää julkisen rahoituksen, liikenteen järjestämisen ja suunnittelun periaatteiden uudistamista.

Transkriptio

1 ALUSTAVA HANKESUUNNITELMA PIHKA (PIRKANMAAN HENKILÖKULJETUSTEN AVAAMINEN) TOIMINTAMALLIN PILOTOINTI (Liitteeksi hankehakemukseen TEM:lle maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden haku 2015) 1. TAUSTA Liikennepalvelujen turvaaminen maaseudulla edellyttää julkisen rahoituksen, liikenteen järjestämisen ja suunnittelun periaatteiden uudistamista. Pirkanmaalla toteutettiin vuonna 2014 ns. PIHKA-esiselvitys, jonka tavoitteena oli tarkastella kaikkien yhteiskunnan korvaamien kuljetusten nykyistä yhtenäisemmän suunnittelun ja toteutuksen kustannus- ja palveluvaikutuksia. Tavoitteena oli kehittää valtakunnan tasolla sovellettavia toimintamalleja, joilla voidaan tehostaa yhteiskunnan korvaamia kuljetuksia asiakkaiden kokemaa palvelutasoa heikentämättä. Toimintamalliehdotus sisältää seuraavat olennaisimmat erot nykytilaan: - kaikkien yhteiskunnan korvaamien kuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen suunnittelu yhtenä kokonaisuutena - kuljetusten suunnittelun maantieteellinen laajuus vaihtuu kunnista laajemmalle alueelle - tietojärjestelmien valtakunnallinen yhteensopivuus tärkeimpien tietojen osalta - säännöllisen joukkoliikenteen käyttö olisi lähtökohtaisesti ilmaista yhteiskunnan korvaamien kuljetusten piiriin kuuluville asiakkaille - yhdistelyä rajoittavien oikeuksien määrittely lainsäädännöllä ja myöntövastuu erikseen koulutetuilla lääkäreillä, terveyden hoidon ammattihenkilöillä ja kunnan kuljetusyhteyshenkilöillä - yksityisautojen ottaminen rajoitetusti järjestelmän osaksi - pienten tavaraerien kuljetusten yhdistely henkilökuljetusten kanssa Uuden toimintamallin toteutuksen vaikutuksia selvitettiin aineistolla, joka sisälsi tiedot Tampereen Logistiikan hoitamista VPL- ja SHL-matkoista (kymmenen kunnan alueella) sekä Tampereen Aluetaksin välittämistä SVL-matkoista maaliskuulta Pelkästään näiden matkojen yhdistäminen keskenään ja noutoajan +/- 5 minuutin jousto vähentää liikennesuoritetta noin 30 % ja kasvattaa yhdisteltyjen matkojen osuuden 17 prosentista 56 prosenttiin matkoista. VPL/SHL- ja SVL-matkojen yhdistelyllä yhteiskunnan kustannukset vähenivät noin 15 %, mikä tarkoittaa Pirkanmaalla vuositasolla noin 4 milj. nykyisistä noin 26 milj. kustannuksista. Suurempia kustannussäästöjä on mahdollista saavuttaa avoimen joukkoliikenteen ja koulukuljetusten kokonaisvaltaisemmalla suunnittelulla sosiaali- ja terveyspalveluiden kuljetusten kanssa sekä kiireettömien ja säännöllisten terveydenhoitokäyntien alueittaisella aikatauluttamisella. Myös pienten tavaraerien kuljetusta voidaan yhdistellä henkilökuljetusten kanssa.

2 Kaikki PIHKA-selvityksessä haastatellut yhteiskunnan korvaamien kuljetusten parissa työskentelevät toivat selkeästi esiin uudenlaisen toimintamallin tarpeen. Nykyisessä toimintamallissa haasteina ovat toiminnan järjestämisen ja maksamisen hajautuminen eri tahoille siten että kustannukset jakautuvat melko tasaisesti neljän matkatyypin, eli avoimen joukkoliikenteen, sosiaalitoimen, opetustoimen sekä Kela-korvausten kesken. Kokonaiskuva ei hahmotu eri osapuolille. Kokonaisuutta ei johda kukaan. Lisäksi kustannusten alentamiseen kohdistuu paineita väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen edelleen kasvaessa. Kansalaista ei myöskään palvella parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tutkijoiden ehdotus uudeksi toimintamalliksi poistaisi eri maksajatahoista johtuvat raja-aidat kuljetuspalvelujen väliltä ja siirtäisi palveluiden suunnittelu- ja toteutusvastuun nykyistä laajemmalle alueelle. Uuden toimintamallin käyttö tarkoittaisi suurta muutosta nykyisiin käytäntöihin ja kaikkia yksityiskohtia on mahdotonta ennakoida. Käyttöönotto tulisikin tehdä alueellisesti rajoitetun kokeilun kautta tarkempien määrittelyjen mahdollistamiseksi. Nopeimmin alueellisen kokeilun voisi aloittaa SHL/VPL- ja Kela-matkojen yhdistelynä Tampereen Logistiikan ja Kela matkoja välittävän Tampereen Aluetaksin yhteistyönä. Molemmat käyttävät samaa ohjelmistoa kuljetustilausten välittämiseen, joten mahdollisuus matkojen yhdistelyyn pitäisi olla. 2. LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN Pihka-selvityksessä toteutettiin laajan data-aineiston analyysi, mikä havainnollisti kuljetusten yhdistelyn potentiaalin. Hankkeessa selvitettiin nykytilan ongelmat haastatteluin ja ideoitiin uusi toimintamalli laajapohjaisella työpajatyöskentelyllä ja kommentointikierroksella. PIHKAesiselvityksen loppuraportti löytyy Pirkanmaan liiton kotisivulta PIHKA-selvityksen tulokset ovat kiinnostaneet kansallisen tason toimijoita mm. Liikenne- ja viestintäministeriötä, Liikennevirastoa ja Tekesiä. LVM:ssä on ollut valmisteilla kokeilulaki sähköisesti välitettyjen kuljetuspalvelujen kokeilemiseksi. Yhdeksi lain kokeilualueeksi on kaavailtu Pirkanmaata. Tämä toteutuessaan antaisi lisää vapauksia ja uusia mahdollisuuksia myös PIHKApilottikokeiluun. Liikenne- ja viestintäministeriön MaaS (Mobility as a service) ideologialla etsitään keinoja eri kohderyhmien liikkumisen integroimiseksi sekä sähköisten palvelujen ottamiseksi käyttöön liikkumisen ohjauksessa koko maassa. Liikkumisoperaattori hyödyntää usean liikenneoperaattorin aikataulu- ja sijaintitietoja sekä maksurajapintoja. Pilotissa todellisessa liikkumisympäristössä toteutettavat toimet tuovat tietoa ja kokemusta asiakasinformaation tuottamisesta MaaSrajapintaan ja hyödyntävät jatkossa Maas-rakenteita ja taustajärjestelmiä. Pilotissa rakennetaan valmiuksia avata ja tarjota suunniteltuja ja ad hoc -syntyviä kuljetusreittejä hallitusti julkisiksi.

3 Pilotin aikana suunnitellaan PIHKA-selvityksessä syntyneen toimintamallin ja pilotista saatavien kokemusten viemistä käyttöönotettavaksi valtakunnallisella tasolla. Yhteistyökumppaneita jatkossa voivat sote-alueiden ja ministeriöiden ohella olla fiksu kaupunki/älyliikenne - toimijat (INKA, 6aika esim. teknologian kehittämiseen liittyen), sekä maaseutupolitiikan ja älykkään maaseudun toteuttajat. 3. TAVOITE PIHKA-toimintamallin visioima tavoitetilan on, että digitalisaation keinoin ja jokaisen osallistuvan tahon, myös kansalaisen, kustannukset minimoiden pyritään rakentamaan tehokkaampi, laadukkaampi ja myös ympäristöä säästävä toimintamalli. Asiakas pystyy helposti tilaamaan itselleen kuljetuksen kohtuullisen lyhyellä varoitusajalla itselleen parhaiten sopivalla tilaustavalla (matkapuhelin ja nettisovelluksella) saatuaan tiedon erilaisista vaihtoehdoista sekä seuraamaan kuljetuksen saapumista. Asiakas kuljetetaan määränpäähän yhteiskunnan ja asiakkaan kannalta edullisimmalla kuljetuksella asiakkaan tarpeet huomioiden ja riippumatta siitä kuka kuljetuksen maksaa. Kuljetuksen tai omavastuun maksaminen tapahtuu vaivattomasti, eikä siitä aiheudu merkittävästi ylimääräistä työtä kuljettajalle eikä asiakkaalle. Tässä hankkeessa tavoitteena on ensin rakentaa valmius ja sitten pilotoida PIHKA-esiselvityksessä tuotettua toimintamallia, jossa avoimen joukkoliikenteen ja yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten rajapinta on poistettu ja asiakas omine tarpeineen on nostettu keskiöön. Pilotoinnin liikkeellelähtö edellyttää mukaan tulevien eri osapuolten valmiuksien ja reunaehtojen syvällistä selvittelyä. Jos pilotoinnin edellytykset täyttyvät, se toteutetaan useamman kunnan alueella tuottaen näin ratkaisuja maaseutumaisen alueen kuljetushaasteisiin. Pilotissa todennetaan yhdistelyn vaikutukset kustannuksiin, palvelutasoon ja ympäristöön. Vuoden 2015 aikana arvioidaan toimintamallin pilotoimisen mahdollisuudet käymällä läpi kaikki ne asiat, joiden selvittäminen on välttämätöntä, jotta tarpeelliset osapuolet saataisiin mukaan hankkeeseen. Pilotoinnin toteuttamismalli ja vaikutusten arviointi valmistellaan. Tässä suunnitelmassa ei vielä sitouduta mihinkään pilotoinnin toteuttamismalliin, mutta tarkoituksena on, että vuoden 2015 aikana syntyy yksityiskohtainen toteuttamissuunnitelma pilotoinnille, joka käynnistyisi vuoden 2016 alusta. Haemme rahoitusta vuoden 2015 aikana toteutettavalle selvitykselle ja pilotonnin toteuttamissuunnitelman laatimiselle, sekä optiota saada rahoitusta edelleen vuonna 2016 toteutettavalle pilotoinnille. 4. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN/TUTKIMUSMENETELMÄT Hankkeeseen osallistuvat hankepartnereina Tampereen kaupungin/tampereen Logistiikan ohella pinta-alaltaan laaja ja useita entisiä kuntakeskuksia käsittävä Sastamalan kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Kansaneläkelaitos, taksiorganisaatioita, tutkimuslaitos (TTY/Liikenteen tutkimuskeskus Verne) ja Pirkanmaan liitto. Varsinaiseen pilottivaiheeseen (2016) tulee mukaan muita kuntia Sastamala-Tampere reitin varrelta.

4 Vuoden 2015 aikana selvitettävät asiat liittyvät esimerkiksi henkilöitä koskevaan tietosuojaan, henkilötietojen sähköiseen välittämiseen ja palveluntuottajien (taksit, kuntien omat kuljetukset, avoin liikenne) kannalta olennaisiin reunaehtoihin reittien avaamisessa ja kuljetusten yhdistelemisessä. Reittien yhdistelyperiaatteista ja keskinäisestä kustannusten jaosta sovitaan. Asiakkaiden omavastuita koskevat periaatteet ja asiakkaiden oikeuksiin liittyvät asiat käydään läpi. Selvitetään lainsäädännölliset ja muut esteet. Valmisteluvaihe vaatii runsaasti määrittely- ja sopimusyhteistyötä. Tieto- ja maksujärjestelmien muutostarpeet määritetään. Ohjelmointityön ja testauksen tarve arvioidaan. Järjestelmät on tarkoitus virittää tukemaan kuljetusten yhdistelyä pilottivaiheessa. Optimaalisinta olisi jos tietojärjestelmien muutostyöt voitaisiin toteuttaa jo vuoden 2015 aikana. Tähän varaudutaan myös budjetissa. Tämä tietenkin edellyttää sitä että osapuolet näkevät pilotin käynnistymisen todennäköiseksi vuoden 2016 puolella. Eri osapuolten roolit ja vastuut sovitaan ennen varsinaisen pilotoinnin käynnistymistä. Vuoden 2015 aikana suunnitellaan matkaketjujen muodostaminen pilottialueella, joka kattaa Sastamalan kaupungin alueen kokonaisuudessaan ja runkoreitin Tampereelle TAYS:iin, sekä muiden kuntein alueita matkan varrelta. Sastamalan henkilö- ja tavaraliikenteen nykytila selvitetään. Työpaikka- ja asiointiliikenne ja nuorison liikkuminen otetaan huomioon. Suunnitellaan myös myöhemmässä vaiheessa tapahtuva matkaketjujen hallitusti julkisiksi avaamisen vaiheet. Suunnitellaan matkojen yhdistelyjen tulosten seuranta ja dokumentointi sekä vertailu arvioituihin potentiaaleihin. Huomioidaan myös mahdollisen kokeilulain avaamat mahdollisuudet ja yhteistyö MaaS-rajapinnassa. Tämän selvitysvaiheen tuloksena syntyy yksityiskohtainen toteuttamissuunnitelma pilotoinnin läpiviemiseksi ja vaikutusten mittaamiseksi vuoden 2016 aikana pilottikokeilun alueella. Suunnittelussa huomioidaan mahdollisuus laajentaa pilotointia soveltuvin osin jo pilottivaiheessa kattamaan esimerkiksi kaikki Tampereen Logistiikan ohjauksessa olevia kymmentä kuntaa. Toimintamallista kehitetään sellaista, että se on laajennettavissa valtakunnallisesti. Toiveena on, että pilottikokeilu aloitettaisiin vuoden 2016 SHL/VPL- ja Kela-matkojen yhdistelynä Tampereen Logistiikan ja Kela-matkoja välittävän Tampereen aluetaksin yhteistyönä. Molemmat käyttävät samaa ohjelmistoa kuljetustilausten välittämiseen, joten mahdollisuus matkojen yhdistelyyn on olemassa. Kuljetusten yhdistely edellyttää Tampereen Aluetaksin Kela-reittien ja Tampereen Logistiikan hoitamien kuntien VPL/SHL-reittien tekemistä näkyviksi yhteisesti niin, että käytössä on yhteinen reitistö. Jatkossa molemmat tahot näkevät toistensa reitit ja pystyvät yhdistelemään omia tilauksiaan toistensa reitteihin. Kokeilussa avattaisiin Aluetaksin Kela-reitit Tampereen Logistiikan järjestelmään ja vastaavasti Tampereen Logistiikan reitit Aluetaksin järjestelmään siten, että kumpikin voisi yhdistellä omia asiakkaitaan kaikkiin reitteihin. Pilottivaiheessa 2016 toteutettava matkaketjujen muodostamiseen osallistuu Sastamalan kaupungin henkilöstön lisäksi myös muiden mukaan lähtevien kuntien ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin/tays:n henkilöstöä sekä kuljetuspalvelujen tuottajia. Liikkumismahdollisuuksien kehittämiseksi tarvitaan nykyistä täsmällisempää ja asiakaslähtöisempää tietoa matkojen tarkoituksista, suuntautumisesta ja ajoittumisesta. Eri kohderyhmille suunnitellaan ja tuotetaan helppoja kännykkä- ja nettisovelluksia palvelujen käyttämiseen. Vapaata kuljetuskapasiteettia voidaan hankkeen aikana tarjota mahdollisuuksien mukaan myös tavaroiden kuljettamiseen.

5 Pilotissa Sastamalassa ja Tampereen reitin varrella voidaan tarjota liikkumismahdollisuuksia siellä, missä järjestetty joukkoliikenne ei palvele, ja edelleen viedä yhteiskunnan järjestämää kuljetustoimintaa kohti avointa joukkoliikennettä. Esimerkiksi Sastamalan asukkaan olisi mahdollista tulla KELA-kyydin mukana Tampereelle tai syrjäisemmän seudun asukkaan on mahdollista tulla koulukyytiautolla kuntakeskukseen asioimaan. Lipputuloilla katetaan osa yhteiskunnan maksettavaksi koituvista välttämättömistä kuljetuskustannuksista. Tämä edellyttää tehokkaita taustajärjestelmiä ja uusia sovelluksia asiakasrajapintaan. Pilotissa voidaan hyödyntää MaaS-, INKA-, 6aika-, SIDI-, ym. alan hankkeiden kehitystä ja toisaalta luodaan pilottialusta näille hankkeille. Pilotissa syntyvää tietoa ja kokemusta asiakasinformaation tuottamisesta voidaan viedä MaaS-rajapintaan. 5. HANKKEEN TOTEUTTAJAT JA NIIDEN TYÖNJAKO Pirkanmaan liitto on tuen saaja ja hankkeen vastuullinen toteuttaja. Liitto koordinoi kokonaisuutta sekä hoitaa raportoinnin ja rahaliikenteen. Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuusjohtaja toimii hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Kehittämispäällikön arvioitu työpanos 2 htkk/2015. Tampereen Logistiikka/Tampereen kaupunki on mukana hankepartnerina. Tampereen Logistiikka vastaa pilotin kuljetusten ohjauksen teknisestä suunnittelusta, ja tieto- ja maksujärjestelmien muutostarpeiden suunnittelu- ja määrittelytyön juoksuttamisesta. Tampereen Logistiikka hoitaa alkuvaiheen järjestelmäpuutteista aiheutuvan kuljetustenohjauksen manuaalityön. Liikenneinsinöörin, liikennesuunnittelijan ja logistiikkapäällikön omaa työpanosta arvioidaan käytettävän 6 htkk/2015. Kansaneläkelaitos on mukana hankepartnerina. Kela varmistaa mukana olollaan terveydenhuollon kehittämisnäkökulmaa kuljetusten osalta. Kelan hakee valtakunnallisia ratkaisuja ja turvaa olennaisten asioiden eteenpäin viemisen valtakunnan tasolla. Kela antaa asiantuntijatukea hankkeeseen pilotin toteuttamisen kannalta olennaisten selvitettävien asioiden läpikäymiseksi. Kela hoitaa tarpeellista viestinvälitystä STM:n ja LVM:n suuntaan, jotta ministeriöt voi ohjata terveydenhuollon toimintatapoja siten, että se tukisi kustannustehokkaampien kuljetusratkaisujen syntymistä. Hämeen taksi Oy, Tampereen Aluetaksi ja Taksiliitto ovat mukana hankkeessa selvittämässä reittien avaamisen ja matkojen yhdistämisen edellytyksiä. Hankkeeseen osallistumisen edellytyksenä on kuitenkin, että nykyinen lainsäädäntö on voimassa. Taksiorganisaatiot ovat mukana hankkeen ohjausryhmässä, koska suorakorvausmatkat ovat merkittävä osa hanketta ja taksiala vastaa monesta käytännön tehtävästä, joita hankkeen aikana suunnitellaan. Varmistetaan myös tiedon ja kokemusten välitys muiden kansallisten hankkeiden kanssa, joissa taksiorganisaatiot ovat mukana. Sastamalan kaupunki on partnerina mukana hankkeessa. Sastamala käyttää työpanostaan pilotin toteuttamissuunnitelmaan liittyvän suunnitelmallisen liikenteen suunnitteluun koko Sastamalan kaupungin alueella ja TAYS:iin kulkevan reitin varrella olevien kuntien alueilla. Kaupunki on

6 toteuttanut omalla alueellaan järjestämiensä kuljetusten kokonaistarkastelun maaliskuussa 2015 pohjaksi alueensa kuljetusten uudelleen järjestämiseksi. Sastamalan kaupungista hankkeeseen osallistuu henkilökuntaa logistiikka-asiantuntijan johdolla. Kokeilut sisältävät syöttöliikennettä hajaasutusalueelta taajamaan (koululaiset, Kela-kuljetukset, ikäihmiset, jne.), kuljetukset TAYS:iin eri kulkuvälineillä sekä kiireettömät potilaskuljetukset. Tiedot nykyisistä yhteiskunnan korvaamista, sekä markkinaehtoisista kuljetuksista kootaan yhteen (aikataulut, kapasiteetit, kaikki kunnan järjestämät, myös esim. kotihoidon tarpeet, jne.). Jos kapasiteetti on täysin käytössä arvioidaan, olisiko kapasiteetin kasvattaminen kokonaisuuden kannalta järkevää palvelutason ja koko järjestelmän kustannusten näkökulmasta. Kerätään Kelan kuljetusten tapahtumadataa. Edellä mainitut tiedot analysoidaan ja muutoksen esteet arvioidaan. Sastamalan sisäiset terveydenhuoltopalvelut kytketään aikataulusuunnitteluun. TAYS:n vastaanottoaikoja koskeva aikataulusuunnittelu (esimerkiksi dialyysi ja syöpähoidot) ja kiireettömät potilaskuljetukset kytketään soveltuvin osin mukaan. Osastojen yhteistyöstä aikataulujen ja kulkusuuntien koordinoimisessa saadaan lisähyötyä. Suunnittelun ja pilotoinnin yhteydessä saadaan tietoa mahdollisista muutostarpeista terveydenhuollon ajanvarausjärjestelmiin, jotta ne tukisivat myös kuljetussuunnittelua. Aktiivinen viestintä ja markkinointi kohdistetaan runkokuljetusreitin varrelle (Sastamala-Tampere). Sastamalan logistiikka-asiantuntijan ja muiden asiantuntijoiden työpanosta arvioidaan käytettävän 4-6 htkk/2015. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri/tays:n osastot ja niiden vastaanottoaikojen suunnittelu kytketään pilotin selvitys- ja suunnitteluvaiheeseen. Tämä tapahtuu TAYS:n hallintoylihoitajan johdolla. Varsinaista ensi vuoden pilottivaihetta ajatellen TAYS käy kuluvan vuoden aikana läpi tarvittavat toimintatapojen muutokset samalta suunnaltatulevien asiakkaiden yhteiskuljetusten mahdollistamiseksi,, hoitojen nivoutumisen paluukuljetuksiin ja niiden yhdistelymahdollisuuksiin. Selvitetään mahdollisuus ottaa aikataulusuunnittelussa huomioon Sastamalan sisäisen syöttöliikenteen aikataulut mahdollisten matkaketjujen toteuttamiseksi. TTY:n Liikenteen tutkimuskeskus Verne on hankepartnerina mukana kaikissa hankkeen toimissa ja vaikutusten arvioinnissa tutkimusmenetelmien suunnittelijana ja tutkimuksen toteuttajana. Tähän tehtävään liittyen Verne fasilitoi matkaketjujen muodostamisprosessia ja hoitaa vaikutusten arvioinnin suunnittelun, toteutuksen ja dokumentoinnin. Verne järjestää tähän liittyvät tilaisuudet, laatii muistiot ja raportit, kerää dataa ja muodostaa johtopäätökset. Verne käyttää Sastamalan matkaketjujen muodostamisen potentiaalin arvioinnissa paikkatietoanalyysin tuloksia maaliskuulta 2014 tai tuoreempia tietoja uuden datan pohjalta. Verne vastaa yhdistelyjen tulosten seurannasta, dokumentoinnista ja vertailusta arvioituihin potentiaaleihin. Vernen arvioitu asiantuntijatyöpanos on 3 htkk/2015.(riittääkö?) Mobisoft Oy ja muuta mahdolliset yritykset toteuttavat ostopalveluna tarvittavat muutokset Mobirouteriin ja Taxibookiin siten että suunnitellut reitit ovat aikatauluineen nähtävillä ja yhdisteltävissä kun pilotointivaihe alkaa. Hankkeen aikana ( ) kehitetään kännykkä- ja nettisovelluksia asiakkaille ostopalveluina tai muutoin toteutettuina.. 6. AIKATAULU

7 Haemme rahoitusta vuodeksi siten, että - kuluvan vuoden aikana toteutetaan pilotin toteuttamissuunnittelu selvityksineen, määrittelyineen, sopimuksineen ja tietojärjestelmien virittämisineen, ja - vuoden 2016 aikana toteutetaan varsinainen pilotointi, joka kattaa reittien avaamisen, matkaketjujen muodostamisen ja reittien avaamisen julkisiksi. Hankkeen valmistelu edellytysten selvittämiseksi ja hankkeen organisoimiseksi on jo käynnistynyt. Työtä on tehty Pirkanmaan liiton vetovastuulla ja muiden osapuolten aktiivisella osallistumisella suunnittelukokouksiin. Varsinaisesti hanke käynnistetään heti, kun rahoituspäätös keväällä saadaan. 7. TULOSTEN JULKAISU- JA HYÖDYNTÄMISSUUNNITELMA JA MITEN TOIMINTAA JATKETAAN HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN PIHKA-toimintamalliehdotus perustuu siihen, että kaikkien yhteiskunnan korvaamien ja avoimen joukkoliikenteen suunnittelu tapahtuu yhtenä kokonaisuutena. Tämä ajattelu on aivan linjassa LVM:n kuljetusintegraattori -ajattelun kanssa, missä tavoitteena on kuljetusten valtakunnallinen yhteensopivuus tärkeimpien tietojen osalta. Pihka-malli lähtee siitä, että kuljetusten suunnittelun maantieteellinen laajuus vaihtuu kuntatasolta laajemmalle alueelle. Hankkeessa on suunniteltu yhteistyö LVM:n MaaS-rajapintaan siten, että syntyviä kuljetusreittejä voidaan avata hallitusti julkisiksi. Todellisessa liikkumisympäristössä toteutetut toimet tuovat informaatiota Maasrajapintaan ja hyödyntävät jatkossa MaaS-rakenteita ja taustajärjestelmiä. Hankkeeseen kytketään kaikki olennaiset osapuolet. Hankkeen vaikuttavuuden arvioimiseksi, tulosten levittämiseksi ja laajemmin hyödyntämiseksi hankkeessa on partnerina mukana tutkimuslaitos, joka tuottaa tarpeelliset analyysit ja laatii raportit ja esittelymateriaalin. Tarkempi julkaisu- ja hyödyntämissuunnitelma syntyy tämän vuoden toteuttamissuunnittelun aikana. 8. OHJAUS- JA SEURANTARYHMÄ Työtä ohjaa ohjausryhmä, jossa ovat Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupungin/tampereen Logistiikan, Kansaneläkelaitoksen, Sastamalan kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, taksiorganisaatioiden ja TTY:n Liikenteen tutkimuskeskuksen Vernen edustajat. Ohjausryhmän kokouksiin voidaan kutsua rahoittajan lisäksi myös esimerkiksi LVM:n, STM:n, Livin, Kuntaliiton ja muita mahdollisia asiantuntijoita. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuusjohtaja. 9. HANKKEEN BUDJETTI JA RAHOITUSSUUNNITELMA