Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri

Transkriptio

1 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Versio: 0.9

2 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Sisällys 1. Johdanto Kuvauksen kohde ja dokumentin tarkoitus Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin keskeiset hyödyt Tämän kuvauksen yleiset rajaukset Työssä hyödynnetty kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Opintohallinnon lähtötilanne Opintohallinto toimintana pähkinänkuoressa Opintohallintoarkkitehtuurin lähtötilanne Lähtötilanteen kokoaminen Havainnot lähtötilanteesta Periaatetason arkkitehtuurilinjaukset Kuvatun viitearkkitehtuurin rajaukset ja reunaehdot Sidosarkkitehtuurit, -määritykset ja hankkeet Koulutuksen kansallinen arkkitehtuuri Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturvaperiaatteet Käsitteellisen tason arkkitehtuurilinjaukset Opintohallinnon ja sen ratkaisujen haasteet ja tavoitteet Sidosryhmät Toimijat ja roolit Käsitteistö Loogisen tason arkkitehtuurilinjaukset Prosessikartta Opintohallinto osana kansallisia koulutuksen pääprosesseja Opintohallinnon pääprosessi elinkaarinäkökulmasta Opintohallinnossa käsiteltävät päätiedot Loogiset päätietovarannot Kansalliset koulutuksen päätietovarannot Koulutusaste- tai seututasoiset opintohallinnon tietovarannot Koulutuksen järjestäjän paikalliset opintohallinnon päätietovarannot Koulutuksen järjestäjän yleiset tietovarannot Koulutuksen järjestäjän tekniset tietovarannot Tietojärjestelmäpalveluiden looginen jäsennys Tietojärjestelmäpalveluiden rakentuminen SOA-periaattein Tietojärjestelmäpalveluiden kerrosarkkitehtuuri Opintohallinnon tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisjäsennys Opintohallinnon tietojärjestelmäpalvelujen tarkennettu kuvaus Koulutuksen suunnittelun ja valmistelun tietojärjestelmäpalvelut Opiskelijavalintojen tietojärjestelmäpalvelut Opetuksen ja opiskelun tietojärjestelmäpalvelut Opintojen jälkeiset tietojärjestelmäpalvelut... 83

3 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Oppimista tukevat yhteistyöpalvelut Opiskelijatietojen hallinnan tietojärjestelmäpalvelut Johtamista ja toiminnan kehittämistä tukevat tietojärjestelmäpalvelut Organisaatiotasoiset hallinnolliset tietojärjestelmäpalvelut Organisaatiotasoiset tekniset tietojärjestelmäpalvelut Integraatioperiaatteet Tietovirrat Liitteet Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus MK Viitearkkitehtuurin luonnos projektiryhmän katselmoitavaksi kehittämisryhmä Kokouksen kommenteilla tarkennettu versio kehittämisryhmä Kehittämisryhmän tarkennettujen kommenttien perusteella täsmennetty versio

4 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) 1. Johdanto 1.1. Kuvauksen kohde ja dokumentin tarkoitus Tässä dokumentissa kuvataan kansallisen opintohallinnon tavoitearkkitehtuuri. Kyseessä on ns. viitearkkitehtuuri, joka ohjaa opintohallintotoimintojen kehittämistä. Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri luo puitteet koulutuksen järjestäjien opintohallintotoimintojen tarkemmalle suunnittelulle ja toteuttamiselle. Tämä viitearkkitehtuuri kuvaa kokonaisuutena, miten opintohallinnon prosessit, päätiedot, sidosryhmät, roolit sekä tietojärjestelmäpalvelut toimivat kokonaisuutena yhteen. Viitearkkitehtuurin tarkoituksena on jakaa toiminnot ja tietojärjestelmäpalvelut loogisiin kokonaisuuksiin, joissa samaan asiaan toteutetaan vain yksi ratkaisu ja jotka kytkeytyvät kansallisiin oppijan palveluihin saumattomasti. Viitearkkitehtuurilla tarkoitetaan määritetyn kohdealueen yleistasoista tavoitetilan arkkitehtuurikuvausta. Viitearkkitehtuuri jäsentää ja määrittää arkkitehtuurin keskeisimmät rakenneosat ottamatta tarkasti kantaa esimerkiksi toteutusteknologiaan tai muihin suunnittelun tai toteutuksen yksityiskohtiin. Viitearkkitehtuuri määrittää puitteet, jonka sisällä opintohallinnon toiminnan kehittäminen, tietojen hallinta ja tietojärjestelmät tulee toteuttaa. Tässä opintohallinnon viitearkkitehtuurissa on otettu huomioon kansallinen opetustoimen kokonaisarkkitehtuuri sekä oppijan verkkopalvelujen viitearkkitehtuuri. Nämä ovat tätä kansallista opintohallinnon viitearkkitehtuureja ohjaavia arkkitehtuureja, jonka mukaisia ratkaisuja opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa yhdessä Opetushallituksen kanssa osana Oppijan palvelukokonaisuus SADe-hanketta. Tulevat opintohallinnon ratkaisut tulee sovittaa tähän tavoitearkkitehtuuriin. Kaikkien koulutuksen järjestäjien tulee opintohallinnon uusia toimintoja ja erityisesti tietojärjestelmiä kehittäessään verrata ratkaisumallejaan tähän tavoitearkkitehtuuriin ja pyrkiä hankkimaan tai toteuttamaan ratkaisuja, jotka parhaiten sopivat tässä kuvattuihin arkkitehtuuritavoitteisiin. Tämä dokumentti on laadittu osana valtiovarainministeriön rahoittaman SA- De-ohjelmaan kuuluvaa Oppijan palvelut hanketta. Työhön osallistui kattava määrä koulutuksen järjestäjiä eri puolelta Suomea edustaen eri koulutusasteita. Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin laatimiseen osallistuivat seuraavat organisaatiot: Etelä-Savon koulutus Oy Helsingin kaupunki / opetusvirasto Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia opetus- ja kulttuuriministeriö

5 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Opetushallitus Päijät-Hämeen koulutuskonserni / Koulutuskeskus Salpaus Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Tampereen Aikuiskoulutussäätiö Vaasan kaupunki Varkauden kaupunki Länsirannikon koulutusosakeyhtiö Winnova 1.2. Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu Tämä viitearkkitehtuurikuvaus on tarkoitettu kaikkien opetustoimen organisaatioiden keskushallinnon ja koulutus- ja opetuspalveluja tuottavien organisaatioiden sekä näiden yhteistyöorganisaatioiden toiminnan kehittäjille ja tietohallinto-organisaatioille. Keskeisiä kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kohderooleja ovat: Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen johto ja kehittämisen avainhenkilöt Oppijan palvelukokonaisuuden kansallisia palveluja kehittävät avainja vastuuhenkilöt Koulutuksen järjestäjien johto ja toiminnan kehittäjät esim. kehitysja kehittämispäälliköt tms. Koulutuksen järjestäjien johdon tehtävä on saattaa tämän viitearkkitehtuurin olemassaolo myös mahdollisten luottamushenkilöiden ja konsernin johdon tietoon. Viitearkkitehtuuria voidaan käyttää erityisesti päätöksenteon tueksi määriteltäessä tulevaisuuden strategisia suuntauksia ja resursointia. Koulutuksen järjestäjien toiminnan laatumenettelyistä ja laadunhallintajärjestelmästä vastaavat henkilöt Oppilaitoksen ja koulutusyksiköiden esimiehet, joiden vastuulla on viedä tietoa eteenpäin omissa yksiköissään. Koulutuksen järjestäjien toimintaa erityisesti opintohallintoa - kehittävät avainhenkilöt ja kehittämisprojektien vastuuhenkilöt, projektipäälliköt sellaisissa opintohallintoa kehittävissä projekteissa, joissa toiminnan kehittämiseen liittyvät suoraan tai välillisesti tietoteknisen ympäristön palvelut Opintohallintojärjestelmien pääkäyttäjät Koulutuksen järjestäjien tietohallinnosta ja tietoteknisistä ratkaisuista vastaavat avainhenkilöt esim. tietohallintojohtajat ja tietohallintopäälliköt Koulutuksen järjestäjien kokonaisarkkitehtuurista tai ICT - arkkitehtuurista vastaavat asiantuntijat nimetyt arkkitehdit Koulutuksen järjestäjien ICT-projektien suunnittelijat ja tekniset vastuuhenkilöt

6 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Edellisten lisäksi tämän dokumentin kohderyhmään kuuluvat opintohallintoon ja koulutuksen järjestäjille tietojärjestelmiä, ICT-palveluja, konsultointi- ja asiantuntijapalveluja tai kehittämispalveluja tarjoavat julkishallinnolliset ja yksityissektorin palveluntuottajat Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin keskeiset hyödyt Kansallisesti määritetyn opintohallinnon keskeisimpiä hyötyjä ovat: Yhtenäinen, kaikki koulutusasteet ja toimijat läpäisevä viitearkkitehtuuri kehittää suomalaisen koulutusjärjestelmän sujuvuutta ja taloudellisuutta Opintohallinnon keskeisimmät tiedot voidaan yhdenmukaistaa. Samalla niiden laatu ja läpinäkyvyys kehittyvät. Tämä johtaa parempiin ennusteisiin ja päätöksiin Opetushenkilöstö voi keskittyä opetuksen ja oppimisen kannalta olennaisiin tehtäviin. Tätä kautta voidaan saavuttaa parempia oppimistuloksia ja korkealaatuisempaa osaamista Viitearkkitehtuuri tukee suomalaisen koulutusjärjestelmän strategisten tavoitteiden saavuttamista o Koulutuksen järjestäjien ja kansallisten oppijan palveluiden väliset yhtenäiset rajapinnat ja toimintamallit mahdollistavat opiskelijoille joustavat opintopolut o Kokonaisuudella autetaan oppijaa ottamaan itse vastuuta omasta oppimisestaan Osoitetun osaamisen dokumentointi eheytyy ja sen luotettavuus paranee 1.4. Tämän kuvauksen yleiset rajaukset Viitearkkitehtuurin yleisiä rajauksia ovat: Tässä dokumentissa suunniteltu kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri perustuu Opetustoimen kokonaisarkkitehtuuriin ja Oppijan verkkopalveluarkkitehtuuriin. Tässä työssä noudatetaan kyseisiä linjauksia. Työssä on otettu vain vähän kantaa monialaorganisaatioiden toimialariippumattomaan arkkitehtuuriin. Erityisesti kunnat ovat tällaisia monialaorganisaatioita, joissa pyritään rakentamaan yhteisiä ratkaisuja ja malleja esimerkiksi kunnan sähköiseen asiointiin, identiteetinhallintaan tai liittymiin kansallisiin perustietovarantoihin. Mahdolliset opintohallinnon riippuvuudet kuntien omiin viitearkkitehtuureihin tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa tai toteutusprojekteissa. Tämä kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri on ensimmäinen yhtenäinen yleisen tason arkkitehtuurikuvaus, joka ottaa huomioon sekä kansalliset oppijan palvelut että paikallisen tason opintohallinnon

7 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) tehtävät. Sitä tulee tarkentaa kohdekohtaisilla tarkemmilla kohdearkkitehtuureilla sekä täsmällisemmällä systeemisuunnittelulla. Varsinaiset kuvattavan kohteen rajaukset on listattu tarkemmin jäljempänä arkkitehtuurin rajauksissa ja reunaehdoissa. Huom. Viitearkkitehtuuri toimii ylätason suunnitteluna ja runkona tarkemmalle järjestelmäpalvelu- ja järjestelmätason suunnittelulle. Se ei korvaa tätä tarkempaa systeemisuunnitteluvaihetta vaan jää suunnitellusti ylemmälle tasolle. 2. Työssä hyödynnetty kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Kokonaisarkkitehtuurilla (KA) tarkoitetaan toiminnan, tietotarpeiden, tietojärjestelmien ja teknologiaratkaisujen mallintamista, kuvaamista ja suunnittelemista yhtenäisen mallin mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuuri on suunnitelma kohteena olevan toiminnan muodostaman kokonaisuuden ja sen osien rakenteesta ja osien välisistä suhteista. Kokonaisarkkitehtuuri on strategisen johtamisen väline, jonka avulla yhtenäistetään toiminnan kehittämistä. Se kuvaa, kuinka kohdealueen toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Sen avulla tietojärjestelmien ja toimintojen kehittämisestä tulee ennakoivaa ja se saadaan sidotuksi strategiseen kehittämiseen sekä kansallisesti että paikallisesti. Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa eri osa-alueiden ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Kokonaisarkkitehtuuri ulottaa näkökulmansa pelkkien tietojärjestelmien ulkopuolelle kuvatakseen ne substanssitoiminnan syyt ja tarpeet, joita varten tietojärjestelmiä tehdään sekä tässä tarvittavat tiedot. Kokonaisarkkitehtuuri mahdollistaa yhtenäisen toimintaa tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden, joka on muokattavissa toiminnan muutosten mukaisesti. Varmistaakseen toteutettavien ratkaisujen kattavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kokonaisarkkitehtuurimenetelmä jäsentyykin näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin (abstraktiotasoihin). Näkökulmat: o Toiminta: liiketoiminnan ja asiakkuuksien näkökulma o Tieto: tietoa, käsitteitä ja tietovarantoja tarkasteleva näkökulma o Järjestelmä: järjestelmien näkökulma o Teknologia: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidon näkökulma Abstraktiotasot: o Periaatteellinen taso MIKSI, missä rajoissa

8 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) o Käsitteellinen taso MITÄ esim. mitä tietoa taltioidaan, mitä tarkoitusta varten, mitkä ovat toiminnan keskeiset käsitteet o Looginen taso MITEN esim. tietovarantojen looginen jäsennys ja tietojen sijoittuminen eri kokonaisuuksiin o Fyysinen taso MILLÄ esim. mihin fyysisiin tietokantoihin eri loogiset tietovarannot sijoitetaan, mitkä toteutetaan tiedostoina tai dokumenttienhallintajärjestelmän avulla Tässä työssä on soveltaen hyödynnetty alla kuvattua opetustoimessa laajasti käytettyä ns. Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimenetelmää, joka on yhteensopiva kansallisen JHS-179 kokonaisarkkitehtuurisuosituksen kanssa: Arkkitehtuurityö käynnistettiin määrittämällä, mitä KA-kuvauksia tässä nimenomaisessa projektissa hyödynnetään. Tässä työssä kokonaisarkkitehtuurikuvauksen kohteena on erityisesti opetustoimen tavoitetila, joten tavoitetilan kuvaaminen painottui Kartturi-mallin mukaisesti kaavion yläosan tavoitteita kuvaaviin osiin. Projektissa kuvattiin kuitenkin myös karkealla tasolla lähtötilannetta, jonka kuvaukset painottuvat kaavion alaosiin liittyviin fyysisen tason kuvauksiin. Tässä kuvauksessa on mallinnettu karkealla tasolla seuraavat korostetut kokonaisarkkitehtuurin osakuvaukset.

9 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Vihreällä kuvatut kohteet on koottu lähtötilanteesta. Prosesseissa ja sidosarkkitehtuureissa on hyödynnetty kansallisia lähtötilanteen kuvauksia kun taas järjestelmäsalkku koottiin erityisesti kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kehittämiseen osallistuneilta toimijoilta kultakin erikseen. Keltaisella merkityt osakuvaukset on laadittu tavoitetilasta. Vaaleammalla keltaisella merkityt tavoitekuvaukset on laadittu vielä melko karkealla tasolla. 3. Opintohallinnon lähtötilanne 3.1. Opintohallinto toimintana pähkinänkuoressa Opintohallinnon ydintehtävänä on hallita kaikkia niitä koulutuksen suunnittelun ja läpiviennin sekä tulosten arvioinnin kokonaisprosesseja, joilla koulutuksen järjestäjät toteuttavat koulutuspalvelujaan, joilla valitaan opiskelijat, tuetaan näiden oppimista ja dokumentoidaan näiden suorittamat opinnot ja tutkinnot. Opintohallinto kytkeytyy vahvasti myös koulutuksen johtamisen ratkaisuihin ja palveluihin. Opintohallinto on koulutuksen järjestäjän sähköinen tiedonhallintakokonaisuus, joka mahdollistaa koulutuksen järjestäjän sisäisen sähköisen asioinnin sekä ulkoisen vuorovaikutteisen sähköisen asiointikanavan oppijoille, viranomaisille, työ- ja elinkeinoelämälle sekä muille sidosryhmille. Opintohallinnolla tarkoitetaan koulutuksen järjestämisen prosessipohjaista hallintakokonaisuutta. Se kattaa koko koulutuksen toteuttamisprosessin hallinnan hakeutumisesta tutkinnon suorittamiseen. Sillä hallitaan kattavasti kaikkien koulutusasteiden koulutusta: esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista perus-, lisä- ja täydennyskoulutusta mukaan lukien oppisopimuskoulutus, työvoimakoulutus sekä korkeakoulutusta ja aikuiskoulutusta.

10 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Opintohallinto on pedagogisen johtamisen työväline ja sen lähtökohtana ovat koulutus- ja tutkintorakenteen sekä opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet. Se on koulutuksen suunnittelu- ja toteuttamiskokonaisuus, jonka avulla laaditaan opetussuunnitelmat, toteutus- ja arviointisuunnitelmat sekä työjärjestykset, varataan ja jaetaan resurssit, henkilökohtaistetaan, suoritetaan oppimisen ja osaamisen arviointi, tuotetaan todistukset ja muut asiakirjat sekä koulutuksen seuranta-, tilasto- ja raportointitiedot. Opintohallinto palvelee kokonaisvaltaisesti myös oppijan tarpeita opiskelun kaikissa vaiheissa. Sen kautta toteutetaan hakeutujan palvelut, opintojen aikaiset palvelut sekä siirtymä- ja liikkumisvaiheen palvelut. Opintohallinnon kautta tutkintosuoritukset siirretään todennetun osaamisen rekisteriin. Opintohallinto on rajattu tarkemmin tässä työssä jäljempänä rajauksia ja reunaehtoja koskevassa osuudessa. Suomen koulutusjärjestelmä Suomen koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin. Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu), jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Aikuiskoulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla. Näitä kokonaisuuksia täydentää vielä vapaan sivistystyön tarjoama koulutus. Koulutukselle määritellään tavoitteet kunkin koulutussektorin lainsäädännössä. Lainsäädännön ohella laadunvarmistukseen kuuluvat opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet, koulutuksen järjestämis- ja toimiluvat sekä arviointi. Tärkeä osa laadunvarmistusta ovat opetushenkilöstön kelpoisuutta koskevat säädökset. Seuraava kaavio havainnollistaa lainsäädännöllä ohjatun koulutusjärjestelmän jakautumista koulutusasteisiin:

11 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Luokiteltua koulutusjärjestelmää täydentää vapaan sivistystyön puitteissa organisoitu varsin monimuotoinen koulutustarjonta. Vapaan sivistystyön organisaatiot tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle ja vapaaehtoiselle kouluttautumiselle ja itsensä kehittämiselle. Olennainen piirre vapaassa sivistystyössä on, että se ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Koulutusjärjestelmän rinnalla toimii laaja työelämän henkilöstökoulutus, jota ei perinteisesti katsota kuuluvaksi koulutusjärjestelmän osaksi vaikka osa koulutusjärjestelmän alaisesta koulutuksesta palvelee myös sen tavoitteita. Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koskee kaikkia yllä kuvattuja koulutusasteita.

12 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) 3.2. Opintohallintoarkkitehtuurin lähtötilanne Lähtötilanteen kokoaminen Opintohallinnon arkkitehtuurin lähtötilannetta tarkasteltiin viitearkkitehtuurityöhön osallistuneiden (ks. lista luvussa 1) koulutuksen järjestäjien näkökulmasta. Kaikilta toimijoilta koottiin yleinen lähtötilannekuvaus, jonka aiheet olivat: Opintohallinnon järjestelmät o Yleinen kuvaus opintohallinnon järjestelmäkokonaisuudesta o Opintohallinnon järjestelmät listattuna KA-taulukkoon Opintohallinnon liittymät Varsinaiset opintohallintojärjestelmät sekä Opintohallinnon liitännäisjärjestelmät o keskeiset opintohallinnon järjestelmien liittymät ja rajapinnat kuvattuna KA-taulukkoon Organisointi ja resurssit o Opintohallinnon yleinen organisointi ja resursointi o Opintohallinnon IT-ratkaisujen organisointi ja resursointi IT-ratkaisu- ja palvelutoimittajat o Keskeiset opintohallinnon ratkaisuja toimittavien ITtoimittajien listaus Haasteet ja kehittämistarpeet o Keskeisten haasteiden kokoaminen o Keskeiset kehittämistarpeet Havainnot lähtötilanteesta Keskeiset havainnot lähtötilanteesta olivat: Yleiset havainnot: Opintohallinnon ydintarpeita käsittelevät järjestelmät ovat suhteellisen keskittyneitä organisaation sisällä. Pääosin käytetään yhtä järjestelmäperhettä o Tilanne poikkeaa niillä koulutuksen järjestäjillä, joissa useita koulutusorganisaatioita on yhdistynyt, heillä on joskus ollut vaikeuksia saada yhdistettyä opintohallintojärjestelmien tietoja ja joutuvat käyttämään rinnan useita järjestelmiä Pääosin opintohallinnon ydintietojärjestelmiä on suhteellisen pieni lukumäärä markkinat ovat aika keskittyneitä. Kuitenkin eri koulutussektoreilla on helposti erillisiä tietojärjestelmiä jotka tekevät pääosin samoja asioita

13 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Järjestelmät on rakennettu jossakin määrin tietylle koulutusasteelle tai tiettyyn tarkoitukseen osa on tehty perusopetukseen, osa ammatilliseen koulutukseen. Tämä näkyy käytännön työssä epäyhteentoimivuuksina Opintohallinnon tietojärjestelmät ja tietovarannot tarjoavat tyypillisesti varsin rajoittuneesti hyvin dokumentoituja, avoimia rajapintoja hyvin harva näistä toimii ns. kutsurajapintana Opintohallinnon ydinjärjestelmiin kytkeytyy hyvin suuri joukko erilaisia tukijärjestelmiä Opintohallintojärjestelmät eivät ole kovin modulaarisia. Niiden palveluja on usein vaikea uudelleenkäyttää muihin tarkoituksiin ja toisaalta yleiskäyttöisiä ratkaisuja (esim. sähköisen asioinnin tai viestinnän ratkaisut) on vaikea hyödyntää opintohallintojärjestelmien osana Yleiset kehittämistarpeet: Järjestelmät eivät toimi keskenään lainkaan yhteen. Jos koulutuksen järjestäjällä on useita järjestelmiä, niin niitä ei saa sovitettua yhteiseen prosessiin. Käsitteistöä ja tietorakenteita tulee yhtenäistää. Eri järjestelmissä ja toiminnassa opetuksen ja opintohallinnon käsitteet ja tietomallit ovat kovin hajanaisia. Sähköisissä palveluissa tietorakenteet ja yhteentoimivuusvaatimukset tulee saattaa kuntoon. Tutkintojen rakenteistaminen tämä on välttämätöntä opiskelijaliikkuvuuden varmistamiselle. Käyttäjähallintoa tulee pystyä jatkossa kehittämään vielä nykyistä paremmin roolipohjaiseksi ja kiinnitettynä prosesseihin. Esim. mihin tietoihin koulusihteeri tms. pääsee palveluissa käsiksi ja miten tämä valtuutetaan. Mitä vaatimuksia tämä asettaa yksittäiselle organisaatiolle. Oppijoiden palveluiden valtakunnallisten tarpeiden huomiointi työkalut syrjäytymisen tunnistamiseen ja hallintaan (koulutustakuu tuo tähän lisää paineita) liikkuvien opiskelijoiden seuranta on nyt haasteellista. Järjestelmien ja prosessien tulee antaa parempaa tukea ennakointiin, tilannekuvaan, päätöksentekoon tilastointiin ja raportointiin kaikki muille viranomaisille raportoitavat tiedot (tilastokeskus, OKM, OPH, Kela) pitäisi saada selkeästi ja yhteisesti määritettyä ja siirrettyä automaattisesti. Tilastointia ja raportointia pitäisi kansallisesti yhtenäistää. Tulee tarkentaa, miten koulutuksen järjestäjän paikalliset prosessit, tiedot ja ratkaisut kytketään kansallisiin oppijan palveluihin. Tietojärjestelmät tukevat vielä varsin vähän työelämäyhteistyön palveluita. Kansallinen strategia tuo paineita opiskelijaliikkuvuuden paremmalle tukemiselle sekä kustannusten ja vaikuttavuuden paremmalle hallinnalle.

14 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) 4. Periaatetason arkkitehtuurilinjaukset 4.1. Kuvatun viitearkkitehtuurin rajaukset ja reunaehdot Ensimmäinen tehtävä tavoitearkkitehtuuria kuvattaessa on rajata selkeästi ja tarkasti kuvattava kohde. Samalla tunnistetaan ne reunaehdot, jotka joko kuvaamistyössä tai varsinaisissa viitearkkitehtuurilinjauksissa on otettava huomioon. Rajaus = kuvataan vain tähän asti, ei mennä tämän rajan yli, ei suunnitella tai kuvata tätä asiaa lainkaan tässä vaiheessa (rajaus ulos) tai käsitellään vielä ainakin tämä asia (rajaus sisään) Reunaehto = tavoitearkkitehtuurin tulee täyttää tämä ehto, tavoitetilan tulee olla tämän reunaehdon mukainen, tavoitetilan tulee sisältää tämä asia Opintohallintoon käsitetään joka tapauksessa koulutuksen tarjonnan, hakeutumisen, oppimisjaksojen, suoritusten ja tutkintojen sekä näiden resurssien hallinnan. Opintohallinto sisältää myös koulutuksen ja opetuksen suunnittelun. Opintohallintoon kuuluviksi ja siihen liittyviksi kokonaisuuksiksi on määritelty seuraavat toiminnalliset osakokonaisuudet: Tässä työssä käsitellään toiminnallisesti kaikkia yllä vihreällä kuvattuja kokonaisuuksia. Keltaisella ja punaisella taustalla olevat kokonaisuudet kytketään tässä työssä osaksi toimivaa opintohallintokokonaisuutta. Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kuvaamista on rajattu seuraavasti:

15 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Kehittämistä koskeva rajaus tai reunaehto Tässä työssä kuvataan kansallista opintohallinnon viitearkkitehtuuria vain loogiselle tasolle saakka. Tässä työssä ei oteta kantaa tuotetason ratkaisuihin. Kansallinen opintohallinon viitearkkitehtuuri ei käsittele opetusteknologiaa - oppimateriaaleja, oppimisympäristöjä tai muita pedagogisia tukivälineitä. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut eivät sellaisenaan kuulu tähän tarkasteluun. Erityisopetukseen liittyvät palvelut sen tarvitsemat tiedot kuuluvat tähän tarkasteluun. Psykososiaaliset palvelut (esim. kuraattoripalvelut) kuuluvat tämän tarkastelun piiriin vain hakuprosessin, valinnan ja opintosuoritusten kannalta välttämättömässä laajuudessa. Reunaehto/ rajaus Rajaus Rajaus Rajaus Rajaus Rajaus Vaikutukset Arkkitehtuuri ei määritetä tuotteita vaan koulutuksen järjestäjä voi valita minkä tahansa järjestelmäkokonaisuuden, joka täyttää kuvatun kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin linjaukset Otetaan kuitenkin huomioon mahdollinen rajapinta ja tiedonsiirto näiden ja opintohallinnon ydinratkaisujen välillä. Tässä otetaan kuitenkin kantaa opiskelijan perustietojen liikkuvuuteen tietosuojalainsäädännön puitteissa. Esimerkiksi HOJKS-tieto ja sen käsittely kuuluvat tämän tarkastelun piiriin. Oppijan perustietoja tulee voida käyttää näissäkin palveluissa. Tietosuojalainsäädäntö rajaa tämän käsittelyä. Työssäoppimisen ja harjoittelun hallinta huomioidaan tässä työssä ainakin ylätasolla ja asiakkuudenhallinnan näkökulmasta. Koulukuljetuksia ei tässä vaiheessa käsitellä tässä työssä. Liitännäispalvelut otetaan mukaan korkeintaan hakeutumisen kytkennän kautta. Tässä työssä kootaan yhteen mahdolliset kansallisten toimijoiden (esim. perustietovarannot) ratkaisujen ja tietojen kehittämistarpeet Rajaus Rajaus Rajaus Tavoiteratkaisussa tarkastellaan näiden opintojen suorittamiseen suoraan liittyvien työelämäyhteistyön palvelujen keskeisimpiä tietoja, rajapintoja ja tietojärjestelmäpalveluita niiden ylätason prosessien pohjalta Tavoitetilassa huomioidaan tiiviisti (esim. tunnistetaan) suoraan oppimiseen ja opiskelijaan liittyviä liitännäispalveluita (esim. esiopetuksen täydentävä päivähoito) mutta ei muita esim. koulutuksen järjestäjän omia tukipalveluita. Liitännäispalvelut käsitellään lähinnä hakeutumisen palveluina ns. laajennetun tarjonnan hallinnan kautta. Esimerkiksi tarve kansallisten perusrekisterien tai niiden rajapintojen kehittämiseksi. Tässä työssä nämä kootaan yhteen ja välitetaan asianosaisille vastuuorganisaatioille. Tarkemmat opintohallintoratkaisun vaatimukset listataan lähinnä paikkallisia ratkaisuja varten. Laadun arviointi ja mittarit otetaan mukaan tähän työhön Rajaus Suunniteltavan ratkaisun ja sen toimintojen sekä tietojen tulee tukea koulutuksen laadun arviointia ja mittarointia sekä laadun hallintaa. Laadittavan tavoitetilan tulee tukea KESUn keskeisiä tavoitteita Reunaehto Työssä käydään strategia- ja tavoitenäkökulmasta läpi KESU:n keskeiset opintohallintoon suoraan liittyvät tavoitteet, tulkitaan näiden vaikutukset ja varmistetaan, että viitearkkitehtuurin tavoitetila edistää näitä tavoitteita. Työ keskittyy siis erityisesti koulutuksen ja oppimisen elinkaaren hallinnan ja tukemisen ydintoimintoihin. Toteutettavien ratkaisujen tulee olla toimintalähtöisiä. Muita liitännäisprosesseja ja kokonaisuuksia on hyödyllistä täydentää myöhemmissä kehitysprojekteissa kohde- ja ratkaisuarkkitehtuureissa sekä tarkemmassa suunnittelussa. Tässä viitearkkitehtuurissa on keskitytty erityisesti paikallisten ja kansallisten palvelujen yhteentoimivuuteen ja liittymiin. Tavoitteena on ollut määrittää sekä ylätason yhtenäinen kokonaiskuva koulutuksen järjestäjälle opintohallintokokonaisuudesta että erityisesti jäsentää opiskelijaliikkuvuutta edistävä koulutuksen järjestäjärajat ylittävä elinkaariprosessi, joka tukee oppimista kaikissa oppimisen elinkaaren vaiheissa Sidosarkkitehtuurit, -määritykset ja hankkeet Kehittämisen kohteena olevaan alueeseen liittyy useita sidosratkaisuja ja hankkeita sekä lainsäädäntöä ja sidosarkkitehtuureja, jotka tulee kohteen kehittämisessä ottaa huomioon. Seuraavaan on koottu opintohallintoon liittyvät keskeiset kansalliset sidoshankkeet ja ratkaisut. Velvoittavuus-sarake kuvaa, onko kyseisessä kehit-

16 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) tämisessä välttämättä noudatettava (velvoittava), vahvasti hyödynnettävä (ohjaava) vai muuten huomioitava (huomioitava) kyseisen ratkaisun määrityksiä. Sidosmääritykset, -hankkeet ja arkkitehtuurit on jäsennetty seuraavasti: Opintohallintoon suoraan liittyvät määritykset o Opintohallintoa ohjaava lainsäädäntö o Täydentävä lainsäädäntö o Kansalliset koulutuksen sidosarkkitehtuurit o Opintohallintoon liittyvät muut sidosarkkitehtuurit o Opintohallintoon liittyvät keskeiset kehittämisprojektit Kansalliset, yleiset sidosarkkitehtuurit o Kansalliset perustietovarannot o Kansalliset palvelujen ohjauspalvelut o Kansalliset tekniset tukipalvelut Opintohallintoa ohjaa erityisesti seuraava lainsäädäntö: Sidosarkkitehtuurit Velvoittavuus Kuvaus, keskeinen sisältö Vastuutaho Opintohallintoon liittyvät yleiset sidosarkkitehtuurit Kohdealuetta koskeva lainsäädäntö Perusopetuslaki ja asetus Velvoittava perusopetusta märittelevät asetukset ja lait ks. Finlex Lukiolaki ja asetus Velvoittava lukio-opetusta koskevat asetukset ja lait ks. Finlex Opetusministeriön päätös lukion opiskelijaksi Velvoittava lukio-opetusta koskevat asetukset ja lait ks. Finlex ottamisen perusteista (1202/1998) Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä Velvoittava Ylioppilastutkintoa määrittävät lait ks. Finlex (672/2005) Laki ja asetus vapaasta sivistystyöstä Velvoittava Vapaan sivistystyön lainsäädäntö ks. Finlex Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta Velvoittava Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ks. Finlex Laki ja asetus ammatillisesta Velvoittava Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädäntö ks. Finlex aikuiskoulutuksesta Valtioneuvoston asetus ammatillisen Velvoittava Yhteishakua koskeva laki ks. Finlex koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta Valtioneuvoston asetus ammatillisen Velvoittava Yhteishakua koskeva laki ks. Finlex koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmästä Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta Velvoittava Ammatillisen peruskoulutuksen erityislaki ks. Finlex ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa Opetusministeriön asetus ammatillisista Velvoittava Ammatillisen peruskoulutuksen erityislaki ks. Finlex perustutkinnoista Opetusministeriön asetus ammatillisesta Velvoittava Ammatillisen peruskoulutuksen erityislaki ks. Finlex aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetusta tutkintorakenteesta Opetusministeriön asetus opiskelijaksi Velvoittava Ammatillisen peruskoulutuksen erityislaki ks. Finlex ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa Asetus opetustoimen henkilöstön Velvoittava Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ks. Finlex kelpoisuusvaatimuksista Ammattikorkeakoululaki ja -asetus Velvoittava Ammattikorkeakoulujen toimintaa määrittävä laki ks. Finlex Yliopistolaki ja asetus yliopistojen tutkinnoista Velvoittava Yliopistojen tutkintoja määrittävä lainsäädäntö ks. Finlex Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista Velvoittava Koulutuksen arviointia koskeva lainsäädäntö ks. Finlex OVTES ja KVTES Velvoittava Opettajien työehtosopimuksia koskeva lainsäädäntö ks. Finlex Henkilötietolaki Velvoittava Henkilötietojen käsittelyä rajaava lainsäädäntö ks. Finlex Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta Velvoittava Julkisuuslaki - määrittää päätösten ja asiakirjojen julkisuuden ks. Finlex Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Velvoittava Työntekijöiden tietosuojaa koskeva lainsäädäntö ks. Finlex Hallintolaki Velvoittava Viranomaisen toimintaa koskeva laki ks. Finlex Lainsäädäntö tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Yksittäisten opintohallinnon ratkaisujen tulee olla ko. lakien mukaisia. Tämä tulee tarkistaa

17 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) toteutusten yhteydessä. Ko. opintohallintoa suoraan ohjaavan lainsäädännön lisäksi siihen kytkeytyy useita muita lakeja ja asetuksia välillisesti. Näitä on listattu tarkemmin Liitteeseen 1, KA-taulukot. Keskeisimmät opintohallinnon viitearkkitehtuuria ohjaavat kansalliset koulutuksen arkkitehtuurilinjaukset ovat: Opintohallinnon viitearkkitehtuuriin vaikuttavat kansallliset koulutuksen arkkitehtuurit Opetustoimen kokonaisarkkitehtuuri Ohjaava Koulutuksen kansallisen ylätason arkkitehtuurikuvaus OKM/KTPO Käytössä Oppijan verkkopalvelujen viitearkkitehtuuri Velvoittava Opetustoimen kansallisten ja paikallisten palvelujen jäsennys OKM/KTPO Käytössä Todennetun osaamisen rekisterin ja hakeutujan palveluiden kohdearkkitehtuuri Velvoittava Tutkintotietojen kansalllinen rekisteri ja kansallinen hakupalvelu. Tämä sisältää myös opetussuunnitelmien ja tutkintojen rakenteistamisen kehittämisen. OKM/KTPO Opetustoimen sanastoluonnos Velvoittava Opetustoimessa käytettävien käsitteiden pääkuvaus OKM/KTPO Toteutuksessa Oppijan verkkopalveluarkkitehtuurin tietomallityö Ohjaava Hakeutujan palveluissa ja TORissa sekä tutkintoraketeissa käytettävien tietojen tietommallikuvaukset - on nyt liitetty osaksi Todennetun osaamisen rekisterin ja hakeutujan palvelujen kohdearkkitehtuuria. OKM/KTPO Toteutuksessa Koulutuksen järjestäjät ovat omassa kehittämisessään laatineet monia opintohallintoon liittyviä arkkitehtuurikuvauksia omasta näkökulmastaan. Näitä voidaan hyödyntää opintohallinnon arkkitehtuurityössä esimerkkeinä: Opintohallintoon liittyvät muut sidosarkkitehtuurit Jyväskylän koulutuskuntayhtymä - Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Jyväskylän Toteutuksessa opiskelusuhteen elinkaaren viitearkkitehtuurityö koulutuskuntayhtymä, Leena Koponen Porin kaupungin opetustoimen Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Porin kaupunki, Toteutuksessa viitearkkitehtuurin perusteet Matti Valli Tampereen kaupun sivistystoimen Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Tampereen Toteutuksessa viitearkkitehtuurin perusteet kaupunki, Matti FUAS-AMKien opiskelijaliikkuvuuden Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Laurea, HAMK, Toteutuksessa viitearkkitehtuurin perusteet LAMK Metropolian koulutuksen suunnittelun viitearkkitehtuurin perusteet Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Metropolia Toteutuksessa Esiopetukseen hakeutumisen viitearkkitehtuurin ylätason perusteet - PKS-seutu Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Käytössä Toteutuksessa Sedu, opiskeluun liittyvän työelämäyhteistyön Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Sedu, Jaakko Toteutuksessa viitearkkitehtuurin perusteet Riihimaa Oodi-konsortion opintohallinnon Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä HY, Tuomas Naakka Toteutuksessa järjestelmäuudistuksen esiselvitystyö Kohti Kumppanuutta -arkkitehtuuri- ja toteutustyö Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Tampereen Kaupunki Käytössä Näiden lisäksi on käynnissä kehittämisprojekteja, jotka tulevat tuottamaan kansallisia tai koulutusastekohtaisia linjauksia, jotka täsmentävät opintohallinnon viitearkkitehtuuria:

18 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Opintohallintoon liittyvät keskeiset kehittämisprojektit Korkeakoulujen Virta-projekti Huomioitava Korkeakoulujen opintotiedot kootaan valtakunnalliseen tietovarantoon (Virta). (OKM: Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen ) Helsingin kaupungin kokonaisarkkitehtuurin Huomioitava kehittämistyö Laatustrategian toimeenpanon kehittämisprojektit (6 kpl) Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointihanke (Amop) Ammatillisen koulutuksen järjestämislupauudistus Huomioitava Huomioitava Huomioitava Laatustrategian pohjalta tehtävä kehittämistyö. Liittyy merkittävästi tiedon hallintajärjestelmiin ja laadunhallintaan. Toiminnan arvioinnin ja mittaritiedon kehittäminen. Tässä työssä käsitellään oppimistulosten arvioinnin arviointia. Tässä työssä arvioidaan esimerkiksi ammattiosaamisen näyttöjen tuloksia. Uudistetaan järjestämislupaprosessi. Luvan hakemista sähköistetään. Samassa yhteydessä tarkennetaan tietoja, joita tarvitaan järjestämisluvan hakemiseen. Tilastotietojen keruun uudistaminen Huomioitava Koulutuksen järjestäjiltä kerättävän koulutusta koskevan tiedon keräämisen uudistusprojekti. CSC Helsingin kaupunki, Ari Andersin OPH OKM Tilastokeskus Suunnitteilla Suunnitteilla Suunnitteilla Suunnitteilla Suunnitteilla Suunnitteilla Ylioppilastutkintouudistus Ohjaava Ylioppilastutkinnon sähköinen suorittaminen sähköisesti. Ylioppilastutkintolautakunta Suunnitteilla Vipunen, Opetushallinnon uusi raportointipalvelu Huomioitava OKM Suunnitteilla Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden Huomioitava Loppuraportti toteutettu OPH Käytössä saaman opetuksen ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä kuvaavat indikaattorit ja kriteerit koulutuksen järjestäjien käyttöön Kuntatilastoinnin kehittämisohjelma Huomioitava Kuntatilastointia kehittävä hanke VM Toteutuksessa Opintohallinnon ratkaisuissa ja tiedoissa hyödynnetään myös koulutuksen toimialasta riippumattomia osakokonaisuuksia. Nämä tulee sovittaa kansallisiin arkkitehtuurilinjauksiin, kuten: Kansalliset viite- ja kokonaisarkkitehtuurit Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri, JHKA Ohjaava Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin periaatteet kuvaava arkkitehtuurikokonaisuus. Kuvaa ylätason jäsennyksen. Julkisen hallinnon sähköisen asiakaspalvelun Ohjaava Julkisen hallinnon sähköisen asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri kuvaa asiakaspalvelun keskeiset rakenteet ja yhteiset piirteet Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuri Ohjaava Arkkitehtuuri liitteineen määrittää, miten ja mistä osista julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuri tavoitetilassaan muodostuu. VM/JulkICT VM, JulkICT VM, JulkICT Käytössä Käytössä Käytössä Kansalliset, yhteiset perustietovarannot Väestötietojärjestelmä, VTJ Velvoittava Väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen atk-rekisteri, jossa on Väestörekisterikesk perustiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti us asuvista ulkomaalaisista. Järjestelmässä on tietoa myös rakennuksista, rakennushankkeista ja huoneistoista sekä kiinteistöistä. Väestötietojärjestelmä on maamme eniten käytetty perusrekisteri. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä, YTJ Ohjaava Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ on yhteinen palvelu PRH yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat verohallinnon, kaupparekisterin tai säätiörekisterin asiakkaita. Rekisteriin on kuvattu kaikkien yritysten ja rekisteröityjen yhdistysten perustiedot. Kansallinen sähköinen arkisto, Vapa Ohjaava Arkistolaitoksen sähköistä päätearkistoa on kehitetty VAPAhankkeessaTavoitteena Arkistolaitos on luoda vastaanotto- ja palvelujärjestelmä, jossa voidaan säilyttää julkishallinnon (valtio ja kunta) tuottamaa sähköistä aineistoa. Kiinteistötietojärjestelmä, KTJ Ohjaava Kiinteistötietojärjestelmä, KTJ Maanmittauslaitos Kiinteistötietojärjestelmän kautta saa tiedot koko valtakunnan kattavasta kiinteistörekisteristä sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä Maastotietokanta, paikkatiedot Ohjaava Maastoa ja rakennettua ympäristöä esittävät tiedot on kerätty Maanmittauslaitos Maastotietokantaan. Se sisältää tarkimman koko Suomen kattavan maastoa ja sen yksityiskohtia kuvaavan tiedon. Tietosisältö on yhteen sovitettua ja tietoja voidaan yhdistellä käyttötarpeen mukaan Käytössä Käytössä Käytössä Käytössä Käytössä

19 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Kansalliset palvelujen ohjauspalvelut Kansalaisen asiointitili Ohjaava Asiointitili on viranomaisen ja asiakkaan välisen sähköisen vuorovaikutuksen yhdenmukainen, helppokäyttöinen ja turvallinen keskitetty ratkaisu, joka on liitettävissä jo olemassa oleviin sähköisiin asiointipalveluihin. Asiointitilin asiakkaita ovat kansalaiset, yritykset ja yhteisöt. Suomi.fi Ohjaava Suomi.fi on julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen osoite. Portaalissa on myös alisivusto Laatua verkkoon. Valtiokonttori / VIP Valtiokonttori / VIP Käytössä Käytössä Portaaliin on koottu kansalaisten arkielämässä tärkeitä tietoja, jotka ovat julkishallinnon organisaatioiden tai niiden toimintaa täydentävien järjestöjen tuottamia. Suomi.fin sisältö koostuu tekstien ja linkkien lisäksi asiointipalveluista ja lomakkeista, laeista sekä uutisista. Suomi.fi palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kansalliset tekniset tukipalvelut Vetuma Velvoittava Julkishallinnon yhteinen verkkotunnistamisen ja -maksamisen Valtiokonttori / VIP palvelun (VETUMA) avulla kansalaisen on mahdollista tunnistautua ja maksaa sähköisesti kaikissa niissä asiointipalveluissa, joihin palvelu on liitetty. Katso Huomioitava Katso-organisaatiotunnistus ja valtuutushallinta on verohallinnon Verohallinto / Kela sekä Kelan yhteinen maksuton palvelu organisaatioiden tunnistamiselle sähköisessä asioinnissa. Katso-tunnistetta käytetään yritysten tunnistamiseen sähköisissä asiointipalveluissa. Virtu Huomioitava Federoituun luottamusverkostoon perustuva virkamiehen Valtiokonttori / VIP tunnistamiseen liittyvä yhteinen palvelu, jota käytetään organisaatiorajojen ylitse käytettävien palveluiden käyttäjätunnistukseen. Yleinen karttakäyttöliittymä Huomioitava Yleisen karttakäyttöliittymän avulla on helppo käyttää useita YM / Rakennetun julkisia taustakarttapalveluja sekä liittää omia paikkatietoja ympäristön ja karttakäyttöliittymään. Karttakäyttöliittymä sisältää hakupalvelut asumisen pai-kannimen ja osoitteen perusteella. Karttakäyttö-liittymä palvelukokonaisuus voidaan integroida osaksi sisällönhallin-tajärjestelmää. Kansalliset alustapalvelut Sähköisen asioinnin palvelualusta Huomioitava Sähköisen asioinnin palvelualusta -hankkeen määrittelemä ja toteuttama palvelualustaratkaisu tarjoaa julkisen hallinnon sähköisten palvelusovellusten kehittämiseen valmiita palveluja, komponentteja ja rajapintoja, joita voi hyödyntää palvelusovelluksen toteutuksessa joko sellaisenaan tai pienellä kehitystyöllä. Palvelualustalle voidaan kehittää sekä yhteisiä että toimijakohtaisia palvelusovelluksia - alustan peruspalvelut: palvelinlaitteet, käyttöjärjestelmät, sovellus/portaali/web-palvelimet, tiedonhallintajärjestelmä, hakemistot, prosessikoneet - alustan kehitysvälineet: prosessien ja sääntöjen mallinnus, lomake-editori, varsioiden hallinta, metadatan hallinta, valmiita ohjelmistokomponentteja ja -kirjasto, valmiit rajapinnat yleiskäyttöisiin palveluihin Valitokonttori / VIP Valtionhallinnon integraatiopalvelu (VIA) Huomioitava Valtion IT-palvelukeskuksen ylläpitämä palvelu, jonka avulla Valtiokonttori / VIP palvelua käyttävät asiakkaat voivat siirtää digitoituja tietoja (sanomia) eri tietojärjestelmien ja tietolähteiden välillä joko asiakakkaan omien tietojärjestelmien välillä tai omien tietojärjestelmien ja muiden organisaatioiden tietojärjestelmien välillä. Integraatiopalvelu on turvallinen, luotettava ja tehokas tapa yhdistää tietojärjestelmät ja varmistaa niiden välinen tiedonsiirto. Käytössä Käytössä Käytössä Toteutuksessa Suunnitteilla Käytössä

20 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Muut kansalliset sidosarkkitehtuurit ja määräykset Arkistolaitos - sähköinen arkistointi Velvoittava Sähke 2 -normi. Sähköisen arkistoinnin vaatimukset Arkistolaitos Käytössä Yhteentoimivuus.fi Ohjaava Julkisen hallinnon yhteentoimivuuden aineistot (esim. KAaineistot) VM/JulkICT Toteutuksessa kokoava kansallinen verkkoportaali Kuntasektorin viitearkkitehtuuri Ohjaava Koko kuntasektorin hyödynnettäväksi ja hallittavaksi tarkoitettu KuntaIT Käytössä arkkitehtuurkehikko ja sen pohjalta tehdyt linjaukset SADe Ohjaava Julkishallinnon palvelukokonaisuuksien viirtearkkitehtuurit. Käytössä JHS-suositukset yleisesti Huomioitava JHS-järjestelmän mukaiset suositukset koskevat valtion- ja Juhta Käytössä kunnallishallinnon tietohallintoa. Sisällöltään JHS voi olla julkishallinnossa käytettäväksi tarkoitettu yhtenäinen JHS-129 Huomioitava Suositus kuvaa verkkopalvelun tuottamisprosessin ja Juhta Käytössä päähuomio on erityisesti loppukäyttäjälle tarkoitetun käyttöliittymän toteutuksessa ja hyvän palvelun tuottamisessa. JHS-152 Huomioitava Suositus kuvaa prosessien kuvaamisen mallin. Juhta Käytössä Tiedonhallinnan yleiset JHS-suositukset Huomioitava JHS-143, 145, 146, 150, 151, 179 Juhta Käytössä Julkishallinnon XML-skeemojen määrittäminen Huomioitava JHS 170, Suosituksessa kuvataan julkisen hallinnon XMLskeemojen Juhta Käytössä muodostamisen yhteisiä periaatteita. JHS-174 Huomioitava Suositus kuvaa sähköisissä palveluissa käytettävän palvelutasoluokituksen Juhta Käytössä Sidosarkkitehtuurit ja -hankkeet sekä niiden hyödyntäminen opintohallinnon suunnittelussa ja ratkaisuissa on kuvattu tarkemmin Liitteessä 1, KA-taulukot Koulutuksen kansallinen arkkitehtuuri Kehitettävää kansallista opintohallinnon viitearkkitehtuuria ohjaa erityisesti arkkitehtuurihierarkiassa sen yläpuolella oleva kansallinen opetustoimen kokonaisarkkitehtuuri ja sen osana oleva Oppijan verkkopalvelujen viitearkkitehtuuri. Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri sovitetaan kansallisiin koulutuksen yleisiin arkkitehtuurilinjauksiin. Kansallisessa opintohallinnon viitearkkitehtuurissa noudatetaan sellaisenaan laajempaa opetustoimen kansallista kokonaisarkkitehtuuria ja Oppijan verkkopalvelujen viitearkkitehtuuria. Opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana kansallisessa Sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämisohjelmassa (SADe-ohjelma) vastuullaan ns. Oppijan palvelukokonaisuushanke. Kyseisessä hankkeessa on yleisellä tasolla kuvattu kansallisia oppijan palveluita, jotka toimivat tässä kuvatun viitearkkitehtuurin keskeisenä sidosarkkitehtuurina. Oppijan palvelukokonaisuudessa on kuvattu ns. Oppijan verkkopalvelun viitearkkitehtuuri ja tätä tarkentavat Hakeutujan ja Todennetun osaamisen kohdearkkitehtuurit. Nämä muodostavat yhdessä hyvin yleisen opetustoimen viitearkkitehtuurin kanssa arkkitehtuurihierarkian seuraavasti:

21 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Kansallista opintohallinnon viitearkkitehtuuria ohjaavat erityisesti kansallinen koulutuksen kokonaisarkkitehtuurin perusteet sekä Oppijan verkkopalveluarkkitehtuuri (johon kuuluvat erityisesti Todennetun osaamisen ja Hakeutujan palveluiden kohdearkkitehtuuri, jotka on sovitettu edellä kuvatussa hierarkiassa ylemmän tason arkkitehtuurilinjauksiin). Koulutuksen kokonaisarkkitehtuurin yläpuolella (ei kuvassa) ovat vielä koko julkista hallintoa koskeva arkkitehtuurilinjaukset (ns. JHKA) sekä koulutus-, tiede- ja kulttuuri -kohdealueen linjaukset, joita opintohallinnon viitearkkitehtuurinkin tulee noudattaa. Nämä on otettu kuitenkin huomioon jo kansallisessa koulutuksen kohdearkkitehtuurissa, joten niitä ei tässä yhteydessä tarvitse ottaa erityisesti huomioon. Koulutuksen kokonaisarkkitehtuurin periaatteet koskevat koko Suomen koulutusjärjestelmää ja kaikkia koulutusasteita. Oppijan kansallisten palvelujen arkkitehtuurin (=Oppijan verkkopalveluarkkitehtuurin ja sen tarkentavat osaarkkitehtuurit) linjaukset kuvaavat käyttäjille ja ylläpitäjille näkyvien verkkopalvelun lisäksi, millä periaatteilla verkkopalvelun taustalla olevat järjestelmän ja ratkaisun osat tulee suunnitella. Oppijan verkkopalvelut kuvaavat keskitettyjen verkkopalvelujen lisäksi myös koulutuksen järjestäjäkohtaisten verkkopalveluiden yleisiä periaatteita. Molemmat ko. viitearkkitehtuurin näkökulmat ovat kohdealuekohtaisia tarkennuksia opetustoimen yleiseen viitearkkitehtuuriin ja niissä noudatetaan opetustoimen viitearkkitehtuurin periaatteita ja linjauksia. Oppijan kansallisten verkkopalvelujen viitearkkitehtuurin arkkitehtuuriperiaatteet ovat seuraavat:

22 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Nimi Oppijan verkkopalveluissa noudatetaan opetustoimen yleisiä arkkitehtuuriperiaatteita ja - linjauksia Oppijan verkkopalvelu tuo opetustoimen sähköiseen asiointiin yhdenmukaisen palvelukanavan Yhtenäiset verkkopalvelut hävittävät oppijan ja työelämän näkökulmasta opetustoimen hallinnon raja-aidat Verkkopalvelut helpottavat oppijan siirtymistä läpi oppimisen ja koulutuksen nivelvaiheiden Prioriteetti Prioriteetti 1-5 Kuvaus 5 Opetustoimen arkkitehtuuriperiaatteet on kuvattu opetustoimen viitearkkitehtuurissa. Arkkitehtuuriperiaatteet koskevat kaikkia Opetustoimen organisaatioita sekä yhteistyökumppaneita. 5 Opetustoimen keskeiset, yhteiset haku, tiedotus- ja asiointiprosessit kootaan yhteen helposti löydettävään ja hallittavaan kanavaan. Näitä täydentävät koulutuksen järjestäjäkohtaiset erityispalvelut. 5 Verkkopalveluun kootaan kaikkien koulutusasteiden palvelut yhtenäiseksi käyttökokemukseksi. Palvelut näkyvät yhtenäisenä sekä oppijoille että sidosryhmille 5 Verkkopalvelut helpottavat siirtymistä esim. esiopetukseen, perusopetukseen, 2. asteen koulutukseen, korkeakoulutukseen ja ammatissa tapahtuvaan koulutukseen. Verkkopalvelu parantaa opiskelua ja oppimista koskevan tiedon laatua, kattavuutta ja saatavuutta Palvelu mahdollistaa ja tukee oppijaa ottamaan itse vastuuta omasta oppimisestaan Palvelussa hyödynnetään erilaisille oppijoille tuttua teknologiaa Verkkopalvelu parantaa oppimisja koulutustiedon luotettavuutta Yhteiskäyttöiseksi määritelty tieto tallennetaan vain kerran yhdenmukaisessa muodossa 4 Verkkopalvelu kokoaa oppimisen ja opiskelua koskevan tiedon systemaattisesti yhteen. Tämä vähentää hajautetun tiedonjakelun laatueroja ja mahdollisia ristiriitoja. Opetustoimen tiedot voidaan koota yhteen palveluun. 3 Palvelu nostaa esiin oppijalle erilaisia opiskelu- ja koulutusmahdollisuuksia, sekä tukee tätä omaehtoisen oppimisen suunnittelussa ja seurannassa. 3 Verkkopalvelut ottavat huomioon eri ikäisille ja tasoisille oppijoille luontevat teknologiaratkaisut. 3 Todennetun osaamisen rekisteri ja keskitetyt hakupalvelut sekä keskitetyt viestintäpalvelut varmsitavat opetustoimen tiedon luotettavuuden - virallinen tieto voidaan selkeästi erottaa epävirallisesta 4 Yhteiskäyttöiseksi tai yhtenmukaiseksi määritetty tieto taltioidaan mahdollisuuksien mukaan vain yhteen paikkaan. Verkkopalveluissa noudatetaan selkeää MDM-mallia ja hyödynnetään määritettyjä päätietovarantoja. Oppijan verkkopalvelujen arkkitehtuuriperiaatteissa on huomionarvoista oppijakeskeisyys sekä yhtenäinen ratkaisuperiaate koko toimialueella. Ratkaisut tulee kehittää erityisesti yhteentoimivuuden ja oppijan näkökulmasta, ei niinkään koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. On hyvä huomata, että oppijan näkökulman toteutuminen edellyttää opetustoimen toimijoilta keskinäistä ja sisäistä yhteentoimivuutta. Esimerkiksi yhdenmukaista palvelukanavaa, opetustoimen raja-aitojen häivyttämistä oppijoiden ja työelämän näkökulmasta sekä oppijan siirtymistä nivelvaiheissa koskevat arkkitehtuuriperiaatteet edellyttävät kaikilta opetustoimen organisaatioilta ja toimijoilta kaikkien arkkitehtuurinäkökulmien yhteentoimivuutta. Kansallisessa opintohallinnon viitearkkitehtuurissa noudatetaan oppijan verkkopalvelun yllä kuvattuja arkkitehtuuriperiaatteita sekä ylemmän tason koulutuksen arkkitehtuuriperiaatteita. Oppijan verkkopalveluarkkitehtuurissa ja tarkemmissa kansallisissa opetustoimen kohdearkkitehtuureissa on kuvattu alustavasti kansallisten opetustoimen tietovarantojen jäsennys ja roolit paikallisiin koulutuksen järjestäjien tietovarantoihin nähden. Paikallisiin tietovarantoihin kertyy oppijan ja oppilashallinnon yleisten tietojen lisäksi oppimisjaksoihin ja niiden suorittamiseen liittyvää tietoa, joka tyypillisesti kootaan paikalliseen oppijan ja koulutuksen järjestäjän vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin (esim. oppimisjaksototeutuksiin ilmoittautuminen, kotiläksyjen ja harjoitusten ilmoittaminen, palauttaminen ja arviointi, muu operatiivinen opintojaksototeutuksiin liittyvä tieto).