ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka IV. Hannu Hirsi.
|
|
- Katriina Halonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka IV Hannu Hirsi.
2 Kappaleen ja tukien liikemahdollisuudet : Liikkuva pystysuunnassa Liikkuva vaakasuunnassa Kiertyvä y y y Liikkuva niveltuki x ESTETTY x VAPAA x VAPAA Niveltuki ESTETTY ESTETTY VAPAA Kiinteä tuki ESTETTY ESTETTY ESTETTY
3 Staattisesti määrätty palkki : Rakenne on staattisesti määrätty (yleensä), jos jäykän kappaleen tasapainoehtojen avulla tukireaktiot saadaan määrätyksi : staattisesti määrätyllä rakenteella saa olla yhteensä kolme tuntematonta komponenttia (kolme yhtälöä). jos tukireaktioita on vähemmän kuin kolme rakenne on liikkuva. Staattisesti määrättyjä palkkirakenteita ovat : Uloke. Yksiaukkoinen vapaasti tuettu palkki. Ulokepalkki. Staattisesti epämääräisiä rakenteita ovat : Jatkuvat palkit. Jäykät kehät. y x A F1 A y x B F1 B C
4 Momenttien ja leikkausvoimien kertausta : Rakenne : Ulkoinen (aktio)voima Ulkoinen (reaktio)voima, tukivoima 1. Staattisesti määrätyn rakenteen tukivoimat A ja B voidaan aina ratkaista tasapainoehdoista : Fx = 0, Fy = 0, Mz = 0 Vapaakappalekuvio 1 : y x A F1 B 2. Kun tukivoimat on ratkaistu, voidaan kappaleen mielivaltaisen kohdan leikkausvoimat ja momentit ratkaista : Q(x) = A Vapaakappalekuvio 2 : y x Q M Positiiviset suunnat M(x) = A * x A
5 Esimerkkejä, pistekuorma ulokepalkin ulokkeella : Momentti : Leikkausvoima : Taipuma Alin momenttikuvaaja saadaan kahdesta ylemmästä yhteenlaskemalla. Sama pätee leikkausvoimakuvaajiin.
6 Esimerkkejä, tasainen kuorma ulokepalkilla : Momentti : Leikkausvoima : Taipuma
7 Esimerkkejä, nivel- eli gerber-palkki : Taipuma pistekuormasta ja omasta painosta : Leikkausvoimat : Momentit :
8 Objectives in this lecture of mechanics : Trusses are... Modelling and free-body diagrams (VKK) of trusses. Axial forces. Modelling of structures continues! Friends Arena / Tukholma Tele2 Arena / Tukholma
9 Ristikkotyyppejä : R i s t i k o t 1. Rakenne voidaan mallintaa joko ulokkeina, yksinkertaisena palkkina, palkkien yhdistelmänä tai Yksinkertaisina sauvoina, sauvojen yhdistelmänä eli ristikkona. ( ja sitten on vielä kolmas yksinkertainen vaihtoehto... )
10 Kertopuinen tyyppiristikko :
11 Kattotuolien osat, käsitteet: I. Paarresauvat. II. III. Diagonaalit. Vertikaalit. 1. Yläpaarteen jatkos 2. Diagonaalien ja vertikaalien liitokset (ei saa jatkaa). 3. Alapaarteen jatkos.
12 Ristikoista yleistä : 10 Historialliset massiiviristikot: Liitosvoimat siirtyvät sauvalta toiselta puristusrasituksena yksileikkeisissä liitoksissa. Esimerkkejä: - King Post, Queen Post, Waddell, Scissors Modernit kevyet puuristikot: Liitosvoimat siirtyvät pääosin leikkausrasituksena monileikkeisissä liitoksissa. Esimerkkejä: - Patenttiristikot Yhdysvalloissa; Pratt, Warren, Howe, Baltimore, Lattice, Pennsylvania. Rautatiesiltojen ristikoissa saavuttanut huippunsa. Päälle vai sivuun? Yksi- vai monileikkeinen?
13 Ristikon yleiset suunnitteluperiaatteet : Tavoitteena staattisesti määrätty ristikko: Tai ylijäykkä ristikko, EI mekanismi. Muoto on rehellinen, jatkuva ja harmoninen: Symmetrinen, diagonaaliristikko, K-ristikko jne. Ulkoiset voimat kohdistuvat solmupisteisiin: Yläpaarteeseen ei tule momenttia tai leikkausvoimaa. Puristussauvat mahdollisimman lyhyet Sauvat eivät pyri nurjahtamaan. Ei tarvita nurjahdustukia. CL
14 Ristikon suunnitteluperiaatteet jatkuu... Pitkät ristikot on voitava jakaa useampaan kuljetettavaan osaan: Kuljetettavuus, varastoitavuus ja asennettavuus. Ristikolla on riittävästi tuki- ja harjakorkeutta: Sauvoja vähemmän ja sauvavoimat paremmin hallittavissa. Ei ongelmia taipuman kanssa. Palkkeja korkeampia. Eristeet. Yläpaarteessa ja alapaarteessa kummassakin enintään yksi jatkos: Hankalia ja kalliita liitoksia, ristikoiden heikkoja kohtia. Ristikko kannattaa esikorottaa: Kompensoi taipuman. Väljät liitokset vaarallisia, voi esijännittää.
15 Ristikoiden analysointi : 1 Graafiset menetelmät. Analyyttiset menetelmät. FE-menetelmät. Cremona, graafinen analyysimenetelmä, kokeelliset menetelmät. Malliristikot Rakennustapaselostuksia, kokemuksien siirtoa.
16 Ristikoiden sauvavoimien laskenta: Idealisoitu ristikkoteoria: Ristikon jokaisen sauvan päässä on nivel. Nurkilla ei jäykkyyttä. Ulkoiset voimat kohdistuvat ristikon nurkkiin. Tasainen kuorma jaetaan yksiaukkoisen palkin tukireaktioiksi. Voimat ja liitokset oletetaan keskeisiksi. Sauvojen systeemilinjat leikkavat solmupisteissä.
17 Ristikoiden sauvavoimien laskenta jatkuu... Ristikoiden kehäteoria: Ristikon yläpaarre on jatkuva. Ulkoiset voimat voivat olla jatkuvia ja kohdistua myös muualle kuin sauvan päihin. Ristikon nurkkien jäykkyys ja nurkkien epäkeskeisyys otetaan laskelmissa huomioon.
18 Ristikoiden sauvavoimien laskenta jatkuu... Todellisuus on ristikkoteorian ja kehäteorian välissä. Laskelmissa käytössä monta eri käytäntöä. Todellisuudessa lähellä murtoa ristikoissa on kolmas rakennemalli toimivin, plastinen kaarimalli (seuraava luento).
19 Staattisesti määrätyt ristikot : Sisäinen stabiliteetti OK 5 Jäykät tasoristikot : b + r = 2 j ja r >= 3 missä b on sauvojen määrä r on tukireaktioiden määrä j on nurkkien määrä Epästabiilit tasoristikot : b + r < 2 j tai r < 3 Ulkoinen stabiliteetti OK Saksikattotuoli = 2 x 6 Sisäinen stabiliteetti!! Ulkoinen stabiliteetti OK Sisäinen stabiliteetti OK Ulkoinen stabiliteetti OK Kuningaspylväs = 2 x 6 Kuningatarpylväs < 2 x 7 Suurin osa massiiviristikoista on ylijäykkiä (Over-Rigid).
20 Rakennelaskelmat jatkuu Ristikossa voi olla kaksi- tai yksiosaiset paarresauvat: Yläpaarre aina tuettava. Yläpaarteiden jatkos harjalla on puskujatkos. Sidottava. Pitkät yläpaarteen tukivälit jaetaan pienemmiksi vertikaalein. Alapaarteen jatkos keskellä ristikkoa. Jos sahatavararistikossa on kaksi paarresauvaa rinnakkain niin diagonaalit ja vertikaalit ovat yksinkertaiset: Ja toisinpäin... Kertopuulla kaksinkertaiset paarre-, diagonaali ja vertikaali- sauvat. Liimapuulla yksinkertaiset. O3 O2 O1 D4 V2 D3 D2 D1 V1 U2 U3 U1 Eräs mahdollinen merkintätapa
21 Puinen ristikko pulteilla ja vaarnoilla:
22 Taloudellisia muotoja ristikoissa: Harjaristikoissa on edullista käyttää alas-laskettua alapaarretta : ensimmäinen kulma suuri, suurin voima vedolla. Yläkaarisristikon ja ristikkotaitekaaren muoto tulee ympyränkaaresta : lähellä parabelikaarta. Pitkät paarrevälit jaettu vertikaaleilla : yläpaarre mitoittava.
23 Massiivipuukannattimet: Esimerkkejä massiivipuuristikoista : sauvakirkkojen kattorakenteet, amerikkalaiset ja englantilaiset ristikot, Tyrvään kirkon ristikot ja... 1
24 Suomalaiset perinteiset kattotuolit : 1 R. H. Roininen : Kattotuolin osat ja mitoitus: 1. Selkäpuun pituus jaetaan kolmeen yhtä suureen osaan. 2. Kitapuu kiinnitetään kolmanneksen päähän harjalta. 3. Kontti kiinnitetään kolmanneksen päähän seinältä lukien. 4. K / K mm. Kontti Selkäpuu Kitapuu Massiivikattotuolit
25 Ristikon kokoonpanopiirustus:
26 Ristikon liitosten valmistus piirustukset:
27 MA-kattoristikot: Mikko Aution suunnittelema standardiristikkosarja omatoimirakentajille: valmiit lujuuslaskelmat ja rakennepiirustukset. T24.
28 MA-kattoristikot: Suunniteltu omatoimisesti työmaalla koottaviksi sahatavarasta naulaamalla.
29 MA-kattoristikot, valintaesimerkki: Hyvä lähtökohta ristikoiden suunnittelijalle.
30 Ristikoiden mallintaminen : Ristikkojen oletetaan koostuvat sauvoista jotka on yhdistetty nivelillä toisiinsa : Sauvat voivat saada vetorasituksia ja puristusrasituksia. Sauvojen oletetaan kohtaavan nurkissa samassa pisteessä ilman epäkeskeisyyksiä. Ulkoiset voimat kohdistuvat nurkkiin. Nurkkien nivelien oletetaan olevan täysin kitkattomia. Ristikoita voidaan kutsua sauvarakenteiksi.
31 Sauva : Sauvaan vaikuttaa sen päissä ainoastaan keskeinen puristava ( - ) tai vetävä ( + ) voima : Sauvassa ei ole sen päissä eikä keskellä momenttia! F 1 Nivelet päissä B F 1 A Sauva on yksinkertaisuudestaan huolimatta hyvin käyttökelpoinen rakenteiden mallintamisessa. Vertaa palkkiin : y x Q M A
32 Ristikoiden toimintaperiaate : Ristikoiden kantavuus perustuu jäykkiin kolmioihin : Ristikko on siis sarja kolmioita, kolmiota voi laajentaa mielivaltaisesti aina sivusta poispäin. Useampikulmaiset rakenteet eivät ole jäykkiä : Suunnikas voidaan jäykistää diagonaalilla, pentakoni kahdella jne.?
33 Ohjeita sisäisten sauvavoimien laskemiseen : 1) Jos sauva on kohtisuorassa toista sauvaa vasten,eikä liitoksen jälkeen jatku, on sauvan voima 0. S1 = S2, S3 = 0 S1 2) Jos sauva jatkuu toisella samansuuntaisella sauvalla, eikä liitoskohdassa ole lisäksi muita kuin edellisiin sauvoihin nähden kohtisuoria sauvoja, ovat sauvavoimat samat jatkuvilla sauvoilla. S3 S2 3) Symmetrisessä ristikossa symmetrisellä kuormalla, ovat myös sauvavoimat symmetriset. S1 = S2, S3 = S4 S1 4) Ylhäältä alas suuntautuvilla kuorilla ovat ristikon yläpaarteen sauvat yleensä puristettuja ( - ) ja alapaarteen sauvat vedettyjä ( + ). S3 S2 S4 Esteettisistä syistä joskus laitetaan silti sauvoja, joiden sauvavoima = 0.
34 Tehtävä, Etsi ristikosta tunnetut sauvavoimat : Tarkista ensin onko yhtään Nollasauvaa, poista ne heti kuvasta
35 Ristikon VKK:t : Ristikko vapaakappaleena : Nurkka vapaakappaleena : F1 F A B A B - Ulkoisten voimien oikea suunta tiedetään - Sisäisten voimien suunta asetetaan kaikille sauvoille samaksi, nurkasta poispäin eli vedetyksi.
36 Ensimmäinen analyyttinen menetelmä : 1) Piirretään ristikko vapaakappaleena. 2) Lasketaan ristikon tukivoimat. 3) Piirretään ristikko solmuittain vapaakappaleina. 4) Tutkitaan nurkkaa, jossa on vain kaksi tuntematonta sauvavoimaa. 5) Muodostetaan nurkan tasapainoehdot: 1) x-suuntaisten voimien summa Fx = 0, 2) y-suuntaisten voimien summa Fy = 0 3) Ratkaistaan sauvavoimat (kaksi tuntematonta ja kaksi yhtälöä). 6) Asetetaan ratkaistun sauvan toiseen päähän saman suuruinen mutta vastakkaissuuntainen voima, jonka suuruus siis nyt on tunnettu kohdan 5 perusteella. 7) Ratkaistaan nyt tämän nurkan tuntemattomat sauvavoimat edellä kohdassa 5 esitetyllä tavalla. 8) Jatketaan kunnes koko ristikko on käyty läpi.
37 Esimerkki analyyttisestä ratkaisusta menetelmä 1 : Ratkaise ristikon sauvavoimat analyyttisesti. 1) Ratkaise ristikon ulkoiset tukireaktiot VKK:n avulla. M : + Staattisesti määrätyn rakenteen tukivoimat A ja B voidaan aina ratkaista tasapaino-ehdoista : Fx = 0, Fy = 0, Mz = 0 Mz: Fy :
38 Esimerkki jatkuu... 2) Ratkaise sauvavoimat :
39 Esimerkki jatkuu... 3) Kokoa tulokset : N : - N : +
40 Toinen analyyttinen menetelmä : 1) Jaetaan ristikko kahteen osaan siten, että leikkauksen kohdalla esiintyy enintään kolme voimaa, joiden vaikutussuorat eivät kaikki leikkaa toisiaan samassa pisteessä. 2) Muodostetaan tasapainoehdot (momenttien summa on nolla) sellaisen pisteen suhteen, jonka kautta kaksi leikatuista sauvoista kulkee. 3) Ratkaistaan sauvavoimat. 4) Jaetaan ristikko uudesta kohdasta ja suoritetaan samat toimenpiteet. 5) Jatketaan kunnes koko ristikko on käyty läpi. VRT Palkit!
41 Esimerkki analyyttisestä ratkaisusta menetelmä 2 : Ratkaise jälleen ristikon sauvavoimat. 1) Ratkaise ristikon ulkoiset tukireaktiot ristikon VKK:n avulla, katso edellinen esimerkki.
42 Esimerkki jatkuu... 2) Ratkaistaan sauvavoimat :
43 Graafisen mekaniikan menetelmä : Ratkaistaan tukivoimat kuten palkeilla : Ratkaistaan sauvavoimat nurkka kerrallaan kuten menetelmä 1:ssä, mutta piirtämällä : Havainnollisuus! Katso tukivoimien graafinen ratkaisu aiemmista kalvoista.
44 Voimamonikulmiot graafisesti:
45 Ristikon korkeuden vaikutus sauvavoimiin : Matalassa ristikossa liitoksiin tulee erittäin suuret voimat : liittimet eivät mahdu sauvojen risteyksiin ja sauvojen dimensioita joudutaan suurentamaan. Korkeassa ristikossa keskialueelle tulee hyvin pitkiä sauvoja : sauvat pyrkivät nurjahtamaan ja sauvojen dimensioita joudutaan taas suurentamaan. Hyviä ristikon kattokaltevuuksia ovat 1 : : 4.
46 Cremona: Gremona oli aiemmin paljon käytetty graafinen sauvavoimien ratkaisumenetelmä.
47 Ristikoiden määrittely SmartSketch:ssä: Parametrinen CAD : Myös Revitissä ja AutoCAD : ssä parametrinen suunnittelu on mahdollista.
48 Esimerkki ristikon laskemisesta FEM:llä : Ristikon sauvavoimat : Ristikon muodonmuutokset : Ristikon muodonmuutoksia ei yleensä tarvitse tarkistaa. Mahdollista laskea käsinlaskumenetelmillä, käytännössä FEM. Arkkitehdille, ristikot ovat erittäin jäykkiä.
49 Ristikon mallinnus ja merkintätavat : F1 YP1 1 A F2 YP2 D1 F3 YP3 2 V1 D2 4 F4 YP4 D3 F5 V2 3 AP1 5 AP2 Nurkkanivel / solmu (numeroidaan) A = Ulkoinen reaktiivinen voima, tukivoima. F1, F2, F3. = Ulkoisia aktiivisia voimia. D1, D2, D3. = Sisäisiä diagonaalien sauvavoimia. V1, V2, V3..= Sisäisiä vertikaalien sauvavoimia. YP1, YP2.= Sisäisiä yläpaarteiden sauvavoimia. AP1, AP2.= Sisäisiä alapaarteiden sauvavoimia. Tai sauvat voidaan merkitä : S12 (= YP2), S13 (= D1), S23 (= V1)
50 Lisää ristikkotyyppejä : Diagonaaliristikko : Teräsrakenteissa Diagonaalit ja vertikaalit r. : Teräsrakenteissa, puussa puristetut diagonaalit K-ristikko : Teräksiset jäykistysristikot hitsatuin liitoksin Yhdistetty ristikko : Kaikki pitkien jännevälien ristikot Avaruusristikko?
51 Esimerkkejä ristikoiden käytöstä : Rakennuksen katto- ja jäykistysristikot : Kattonosturin isot jarruvoimat. Rakennuksen lasisen ulkoseinän jäykistysristikko : Vesijärven tuulikuormat.
52 Esimerkki huonosta ristikosta : Esimerkki puisista paloristikoista:
53 Yhdistettyjä ristikoita : C Yhdistetty ristikko jaetaan osiin jotka osaan ratkaista : D E A B
54 Esimerkki yhdistetystä ristikosta : Eiffel-torni : analysoitiin graafisen mekaniikan menetelmin.
55 Sauvojen mitoitus: Liitosten koko määrittää sauvojen mitat: Säilyvyys, palonkestävyys ja rakennettavuus. Ristikkoteorialla laskettaessa yläpaarre oletetaan jatkuvaksi paarteen momentteja laskettaessa: Tukimomentteja voidaan pienentää 20. Tällöin kenttämomentteja on vastaavasti suurennettava. Paarre on puristettu ja taivutettu rakenne. Vedetyssä alapaarteessa otetaan huomioon liitinten reikien vähennykset: Alapaarteen jatkos on suunniteltava erittäin huolellisesti. Kaikki nurjahtavat sauvat on yritettävä tukea ilman työmaalla asennettavia lisätukia. Varotaan poikittaisia vetorasituksia: Ripustukset.
ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka III
ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka III A P 1 B P2 C P 3 D L L 1 L P 1 Q 1 Q 2 P 3 P2 A B C D Prof. (ma) Hannu Hirsi. Objectives in lecture 2 of mechanics : A thorough understanding
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 3.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Ristikon sauvavoimat (Kirjan luvut 6.1-6.4) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, mikä on ristikkorakenne Osata soveltaa aiemmin kurssilla
LisätiedotARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka II. Dipl.Ins. Hannu Hirsi.
ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka II Dipl.Ins. Hannu Hirsi. Objectives in lecture 2 of mechanics : A thorough understanding of how to draw and use a freebody diagram is absolutely
LisätiedotKJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino
KJR-C1001: Statiikka L3 Luento 27.2.2018: Jäykän kappaleen tasapaino Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon (ja laskuharjoitusten) jälkeen opiskelija
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 2.3.2016 Susanna Hurme äivän aihe: Staattisesti määrätyn rakenteen tukireaktiot (Kirjan luvut 5.7 ja 6.6) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, mitä tarkoittaa staattisesti
LisätiedotTERÄSRISTIKON SUUNNITTELU
TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU Ristikon mekaniikan malli yleensä uumasauvojen ja paarteiden väliset liitokset oletetaan niveliksi uumasauvat vain normaalivoiman rasittamia paarteet jatkuvia paarteissa myös
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 1.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Jäykän kappaleen tasapaino ja vapaakappalekuva (Kirjan luvut 5.1-5.4) Osaamistavoitteet: 1. Ymmärtää, mitä tukireaktiot ovat
LisätiedotRakenteiden mekaniikka TF00BO01, 5op
Rakenteiden mekaniikka TF00BO01, 5op Sisältö: Nivelpalkit Kehät Virtuaalisen työn periaate sauvarakenteelle Muodonmuutosten laskeminen Hyperstaattiset rakenteet Voimamenetelmä Crossin momentintasausmenetelmä
LisätiedotMarkku Heinisuo, Aku Pihlasvaara Metallirakentamisen tutkimuskeskus, Tampereen teknillinen yliopisto
Putkiristikko joustavin liitoksin Markku Heinisuo, Aku Pihlasvaara Metallirakentamisen tutkimuskeskus, Tampereen teknillinen yliopisto Yhteenveto Artikkelissa esitetään teräsputkiristikon laskentatulokset,
LisätiedotPUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela
PUUKERROSTALO - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Tero Lahtela NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA UUMASAUVAN SIVUTTAISTUENTA Uumasauvan tuki YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA
LisätiedotHYPERSTAATTISET RAKENTEET
HYPERSTAATTISET RAKENTEET Yleistä Sauva ja palkkirakenne on on isostaattinen, jos tasapainoehdot yksin riittävät sen tukireaktioiden ja rasitusten määrittämiseen. Jos näiden voimasuureiden määrittäminen
LisätiedotLaskuharjoitus 7 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin 25.4. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 7 Ratkaisut 1. Kuvan
LisätiedotKJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti
KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Statiikan välikoe 12.3.2018 Ajankohta ma 12.3.2018 klo 14:00 17:00 Salijako
LisätiedotTasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä.
Tasokehät Tasokehä muodostuu yksinkertaisista palkeista ja ulokepalkeista, joita yhdistetään toisiinsa jäykästi tai nivelkehässä nivelellisesti. Palkit voivat olla tasossa missä kulmassa tahansa. Palkkikannattimessa
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 8.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Normaalivoiman, leikkausvoiman ja taivutusmomentin käsitteet (Kirjan luku 7.1) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, millaisia sisäisiä
LisätiedotSTATIIKKA. TF00BN89 5op
STATIIKKA TF00BN89 5op Sisältö: Statiikan peruslait Voiman resultantti ja jako komponentteihin Voiman momentti ja voimapari Partikkelin ja jäykän kappaleen tasapainoyhtälöt Tukivoimat Ristikot, palkit
LisätiedotTEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA
TEKNINEN TIEDOTE PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA 1.8.2016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ...2 2.0 PALOSSA KANTAVA ALAPAARRE...3 2.1 Alapuolinen palo...3 2.2 Yläpuolinen palo...5 2.3 Alapaarteen stabiliteetti...5 3.0 PALORISTIKKO...7
LisätiedotPÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS
PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS
1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 10.3.2016 Susanna Hurme Statiikan välikoe 14.3.2016 Ajankohta ma 14.3.2016 klo 14:15 17:15 Salijako Aalto-Sali: A-Q (sukunimen alkukirjaimen mukaan) Ilmoittautuminen
LisätiedotMekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki
Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet Vetotangolla vahvistettu palkki 16.08.2014 Sisällysluettelo 1 MEKAANISIN LIITTIMIN YHDISTETYT RAKENTEET... - 3-1.1 VETOTAGOLLA VAHVISTETTU PALKKI ELI JÄYKISTETTY
LisätiedotMYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI
Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja
LisätiedotNR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela
NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela USEIN KUULTUA Oletetaan, että peltikatto jäykistää yläpaarteen heikossa suunnassa Oletetaan, että kattoelementit toimivat levyjäykisteenä Mitenkäs tiilikaton
LisätiedotMUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:
MUODONMUUTOKSET Lähtöotaksumat:. Materiaali on isotrooppista ja homogeenista. Hooken laki on voimassa (fysikaalinen lineaarisuus) 3. Bernoullin hypoteesi on voimassa (tekninen taivutusteoria) 4. Muodonmuutokset
LisätiedotKatso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino
YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava
LisätiedotARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka V. Hannu Hirsi.
ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka V Hannu Hirsi. Esimerkki, pitkän jännevälin kaarevapaarteinen ristikko : Yläpaarteen muoto seuraa parabelia. Aksiaalivoimat ja muodonmuutokset symmetrisellä
LisätiedotESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka
LisätiedotRAK Statiikka 4 op
RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka
LisätiedotEsimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta
Esimerkkilaskelma NR-ristikon yläpaarteen tuenta 27.8.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 RAKENTEEN TIEDOT... - 3-3 RAKENTEEN KUORMAT... - 4-4 LYHIN NURJAHDUSPITUUS... - 5-5 PISIN NURJAHDUSPITUUS...
LisätiedotLuvun 10 laskuesimerkit
Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 11.1 Sigge-serkku tasapainoilee sahapukkien varaan asetetulla tasapaksulla puomilla, jonka pituus L = 6.0 m ja massa M = 90 kg. Sahapukkien huippujen välimatka D = 1.5
LisätiedotRISTIKKO. Määritelmä:
RISTIKKO Määritelmä: Kitkattmilla nivelillä tisiinsa yhdistettyjen sauvjen mudstamaa rakennetta santaan ristikksi. Ristikn sauvat vat rakennesia, jtka ttavat vastaan vain vet tai puristusrasituksen. Js
LisätiedotPalonkestävä NR yläpohja
1.0 YLEISTÄ NR-ristikko tulee suunnitella palotilanteessa kantavaksi rakenteeksi taulukon 1 mukaisissa tapauksissa. Tyypillisimmät paloluokat NR-ristikkoyläpohjalle ovat R30 ja R60. NR-ristikkoyläpohja
LisätiedotRAK-31000 Statiikka 4 op
RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka
LisätiedotKJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit
KJR-C1001: Statiikka L2 Luento 21.2.2018: voiman momentti ja voimasysteemit Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon jälkeen opiskelija Pystyy muodostamaan,
LisätiedotYEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat
YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.
LisätiedotRTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa
RTEK-2000 Statiikan perusteet 1. välikoe ke 27.2. LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op 1. välikoealue luennot 21.2. asti harjoitukset
LisätiedotTukilaitteet
Tukilaitteet Tukemattomalla kappaleella on tasossa 3 liikemahdollisuutta, vapausastetta. Kun halutaan, että kappale on tasapainossa, on nämä liikemahdollisuudet poistettava kättämällä tukilaitteita. Tuet
LisätiedotPUURAKENTEIDEN PERUSTEET T512905. Harjoitustyömalli v. 25.1.2012. Puurakenteisen talon rakenteiden mitoitus
PUURKENTEIDEN PERUSTEET T51905 Harjoitustyömalli v. 5.1.01 Puurakenteisen talon rakenteien mitoitus HUOM. Tässä harjoitustyömallissa on käytetty sinistä väriä täyentävien huomioien esittämiseen. Ohjaava
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.2.2016 Susanna Hurme Tervetuloa kurssille! Mitä on statiikka? Mitä on dynamiikka? Miksi niitä opiskellaan? Päivän aihe: Voiman käsite ja partikkelin tasapaino
LisätiedotRIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY
RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset
LisätiedotESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - Yläpaarteen taso jäykistetään yläpaarteiden väliin asennettavilla vaakasuuntaisilla NRjäykisteristikoilla. - Vesikatteen ruoteet siirtävät
LisätiedotARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka VI. Prof. (ma) Hannu Hirsi.
ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka VI Prof. (ma) Hannu Hirsi. Objectives in lecture 6 of mechanics : Palkit ja pilarit, niiden sisäiset rasitukset : Taivutusjännitykset Leikkausjännitykset.
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 25.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Tämän päivän luento Aiemmin ollaan johdettu palkin voimatasapainoyhtälöt differentiaaligeometrisella tavalla
LisätiedotLineaarialgebra MATH.1040 / voima
Lineaarialgebra MATH.1040 / voima 1 Seuraavaksi määrittelemme kaksi vektoreille määriteltyä tuloa; pistetulo ja. Määritelmät ja erilaiset tulojen ominaisuudet saattavat tuntua, sekavalta kokonaisuudelta.
LisätiedotAnalysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus
TAVOITTEET Määritetään aksiaalisesti kuormitetun sauvan muodonmuutos Esitetään menetelmä, jolla ratkaistaan tukireaktiot tapauksessa, jossa statiikan tasapainoehdot eivät riitä Analysoidaan lämpöjännitysten,
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 9.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat ja kuviot (Kirjan luvut 7.2 ja 7.3) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, miten leikkausvoima
LisätiedotStabiliteetti ja jäykistäminen
Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:
LisätiedotHarjoitus 4. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.
Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit
LisätiedotVoima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!
6.1 Työ Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori! Siirtymä s = r 2 r 1 Kun voiman kohteena olevaa kappaletta voidaan kuvata
LisätiedotESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki
ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille
LisätiedotESIMERKKI 3: Nurkkapilari
ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotPuurakenteet. Tomi Toratti
1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat
Lisätiedot10 knm mm 1000 (a) Kuva 1. Tasokehä ja sen elementtiverkko.
Elementtimenetelmän perusteet Esimerkki. kn kn/m 5 = 8 E= GPa mm 5 5 mm (a) 5 5 6 Y X (b) Kuva. Tasokehä ja sen elementtiverkko. Tarkastellaan kuvassa (a) olevan tasokehän statiikan ratkaisemista elementtimenetelmällä.
LisätiedotELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 07: Aksiaalinen sauvaelementti, osa 2.
7/ EEMENTTIMENETEMÄN PERSTEET SESSIO 7: Aksiaalinen sauvaelementti, osa. RATKAIS EEMENTIN AEESSA Verkon perusyhtälöstä [ K ]{ } = { F} saatavasta solmusiirtymävektorista { } voidaan poimia minkä tahansa
LisätiedotTeräsrakenteen palonsuojamaalauksen suunnittelu - kustannusten näkökulma
Teräsrakenteen palonsuojamaalauksen suunnittelu - kustannusten näkökulma Teemu Tiainen Tampereen teknillinen yliopisto, Metallirakentamisen tutkimuskeskus Mukana tutkimuksissa myös Kristo Mela, Timo Jokinen
LisätiedotKOHDE: TN0605/ RAK: TN :25
52 (109) 95 27 (150) 148 44 () 72 (80) (39) 17 70 (74) 23 Y2 2 kpl 118.7 61.3 D4 2 kpl 10.3 169.7 A1 2 kpl D3 2 kpl 141.8 38.2 D7 2 kpl 51.6 1.4 154.2 25.8 D5 2 kpl 64.2 115.8 D6 2 kpl L=4154 T24 151.4.6
LisätiedotESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki
ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotESIMERKKI 2: Kehän mastopilari
ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotSUORAN PALKIN RASITUKSET
SUORAN PALKIN RASITUKSET Palkilla tarkoitetaan pitkänomaista rakenneosaa, jota voidaan käsitellä yksiulotteisena eli viivamaisena. Palkkia kuormitetaan pääasiassa poikittaisilla kuormituksilla, mutta usein
LisätiedotRTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op
RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat Osaamistavoitteet
LisätiedotESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki
ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400
LisätiedotSUORAN PALKIN TAIVUTUS
SUORAN PALKIN TAIVUTUS KERTAUSTA! Palkin rasituslajit Palkki tasossa: Tasopalkin rasitukset, sisäiset voimat, ovat normaalivoima N, leikkausvoima Q ja taivutusmomentti M t. Ne voidaan isostaattisessa rakenteessa
LisätiedotPiirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan
Voimakuvioita kirja Piirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan Kirja lattialla Kirja, jota painetaan kepillä Kirja, jota painetaan seinään Kirja,
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 25.2.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Voimasysteemien samanarvoisuus ja jakaantuneen voiman käsite (Kirjan luvut 4.7-4.9) Osaamistavoitteet: 1. Ymmärtää, mikä on
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
LisätiedotTämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta.
() PYYDETÄÄN PALAUTTAMAAN Vastaanottaja: Timo Surakka / Urpo Manninen Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta. Kohde: Rakennelaskelma nrot:
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 2-3 Vääntömomentti Oletus: Voimat tasossa, joka on kohtisuorassa pyörimisakselia vastaan. Oven kääntämiseen tarvitaan eri suuruinen voima
Lisätiedotnormaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät
TAVOITTEET Johdetaan htälöt, joilla muutetaan jännitskomponentit koordinaatistosta toiseen Kätetään muunnoshtälöitä suurimpien normaali- ja leikkaus jännitsten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot,
LisätiedotVastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini
LisätiedotOSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43
OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN Esa Makkonen Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 Tiivistelmii: Artikkelissa kehitetaan laskumenetelma, jonka avulla
LisätiedotKAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm.
NURJAHDUS- JA JÄYKISTYSTUENTOJEN LIITOKSISSA KÄYTETTÄVÄN NAULAN ENIMMÄISPAKSUUS: 3.00 MM KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm. 639 150 489 98 6 3582 395 3942 345 13 345
LisätiedotVoiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4
Osa 4 Liikemäärä, momentti, painopiste Voiman momentti M Voiman vääntövaikutusta mittaava suure on momentti. Esim. automerkkien esitteissä on mainittu moottorin momentti ("vääntö"). Moottorin antama voima
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
Lisätiedot7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ
TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin
LisätiedotDYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi
DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi LUENNON SISÄLTÖ Kertausta edelliseltä luennolta: Suhteellisen liikkeen nopeuden ja kiihtyvyyden yhtälöt. Jäykän kappaleen partikkelin liike. Jäykän
LisätiedotPalkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.
LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus
LisätiedotSuuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015
Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 23.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Luennon sisältö Hooken laki lineaaris-elastiselle materiaalille (Reddy, kpl 6.2.3) Lujuusoppia: sauva (Reddy,
LisätiedotTAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat
TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat Lasketaan suurimmat leikkaus- ja taivutusrasitukset Analysoidaan sauvoja, jotka ovat suoria,
LisätiedotLP 115x115 yp 2075 L=2075 EI KANTAVA PILARI. Rakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite. LP 115x115 yp 2300 L=2300
R3 R3 KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 LIIMAPUU GL32 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN
LisätiedotNR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma
NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma RoadShow 2015 Tero Lahtela NR ristikon tuenta Kuvat: Nils Ivar Bovim, University of Life sciences, Norway NR ristikon tuenta NR ristikon yläpaarteen nurjahdustuenta
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen
LisätiedotRAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012)
RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 20.4.2016: Sivu 16: Kuvasta 1.1 ylöspäin laskien 2. kappale: Pyöreän putken halkaisija kalibroidaan lopulliseen mittaan ja...
LisätiedotKAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm.
NURJAHDUS- JA JÄYKISTYSTUENTOJEN LIITOKSISSA KÄYTETTÄVÄN NAULAN ENIMMÄISPAKSUUS: 3.00 MM KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm. 356 1600 1600 356 18.43 343 2062 343 1719
LisätiedotMääritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja
TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti
Lisätiedot2.3 Voiman jakaminen komponentteihin
Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.
Lisätiedot2 SUORA SAUVA ja PALKKI Suoran sauvan puhdas veto tai puristus Suoran palkin taivutus Harjoitustehtäviä 71
7 SISÄLLYSLUETTELO Alkulause 5 Kirjallisuus 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Yleistä 13 1.2 Rakenteiden statiikan historiallista taustaa 15 1.3 Rakennetyyppejä 17 1.4 Rakenteen tuennat 22 1.5 Kuormitukset 25 2 SUORA
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
LisätiedotSisällys. [9, Metsä Wood] [10, RunkoPES]
1 2 Sisällys Kerrostalon jäykistys yleensä Esimerkki kohteiden jäykistys Pilari-palkkirunko, mastopilarijäykistys Puuviikki, Helsinki Pystyrunko, levyjäykistys (mastoseinäjäykistys) Kivistö, Vantaa CLT-tilaelementti,
LisätiedotRAK-C3004 Rakentamisen tekniikat
RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotLaskuharjoitus 2 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 7.3. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 2 Ratkaisut 1.
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotPUURAKENTEIDEN PERUSTEET T Harjoitustyömalli v Puurakenteisen talon rakenteiden mitoitus
PUURAKENTEIDEN PERUSTEET T51905 Harjoitustyömalli v. 1.1.019 Puurakenteisen talon rakenteien mitoitus HUOM. Tässä harjoitustyömallissa on käytetty sinistä väriä ja kursiivia täyentävien huomioien esittämiseen.
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 30.3.2016 Susanna Hurme Yleisen tasoliikkeen kinetiikka (Kirjan luku 17.5) Osaamistavoitteet Osata ratkaista voimia ja niiden aiheuttamia kiihtyvyyksiä tasoliikkeessä
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.
LisätiedotRAK. LP 90x225 ap 2075 L=6748
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotTARKAT SUUNNITELMAT 3D-MALLINNUKSELLA
TARKAT SUUNNITELMAT 3D-MALLINNUKSELLA Näe, miten rakennuksen eri osat sopivat paikoilleen Rakenteiden suunnittelu Tarkat materiaalien määräluettelot Yksityiskohtaiset kuvalliset ohjeet asennustöiden avuksi
LisätiedotTapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora
VOIMAN MOMENTTI Takastellaan jäykkää kappaletta, joka pääsee kietymään akselin O ympäi. VOIMAN MOMENTTI on voiman kietovaikutusta kuvaava suue. Voiman momentti määitellään voiman F ja voiman vaen tulona:
Lisätiedot