PUURAKENTEIDEN PERUSTEET T Harjoitustyömalli v Puurakenteisen talon rakenteiden mitoitus
|
|
- Eeva-Liisa Melasniemi
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PUURAKENTEIDEN PERUSTEET T51905 Harjoitustyömalli v Puurakenteisen talon rakenteien mitoitus HUOM. Tässä harjoitustyömallissa on käytetty sinistä väriä ja kursiivia täyentävien huomioien esittämiseen. Ohjaava opettaja: Pekka Kilpinen Harjoitustyö annettu: xx.yy.0zz Harjoitustyö vastaanotettu: xx.yy.0zz Harjoitustyö hyväksytty: xx.yy.0zz Tekijä(t): Mikko Mallikas Ryhmä: RYIxyz S-posti: Päiväys: xx.yy.0zz
2 1 YLEISTÄ Tehtävän kuvaus: Määräykset ja ohjeet Kohteen valinta... KATTORISTIKON MITOITUS NR-ristikon tilauskaavio Naulattu ristikko Päämitat Kuormitus Voimasuureet... 8 KT KT Sauvavoimat Sauvojen mitoitus Vetosauvojen mitoitus Puristussauvojen mitoitus... 1 V V D Alapaarteen mitoitus Yläpaarteen mitoitus PALKKIEN MITOITUS Palkki Taivutus....1 Leikkaus....1 Tukipaine (syysuuntaa vastaan kohtisuora puristus) Kiepahus Taipuma Palkki Taivutus Leikkaus Tukipaine Kiepahus Taipuma... 0 RUNKOTOLPAN MITOITUS Lähtöarvot Kuormitustapaukset.... Mitoitus... KT KT... 4 KT LIITTEET... 5
3 1 YLEISTÄ 1.1 Tehtävän kuvaus: Tehtävänä on mitoittaa puurakenteisen pientalon kantavia puurakenteita. Mitoituksen tulee sisältää ainakin: yksi naulattu kattoristikko ja vastaavan NR-ristikon tilauskaavio kaksi palkkia, jännemitat ~100 ja >400 yksi pilari tai tolppa Laskelmat tehään käsin ja ristikon sauvavoimat ratkaistaan myös tietokoneohjelmalla. Työssä esitetään kaikki tehyt laskelmat sekä seuraava rakennekuvat: rakenneetaljipiirustus vesikaton ja kantavan seinän liitoksesta palkin kohalta 1:0 1. Määräykset ja ohjeet RIL 05 Puurakenteien suunnittelu. Euronormi RIL 01 Suunnitteluperusteet ja rakenteien kuormat. Euronormi, osat 1, -1, - ja -4. RT-kortit: RT Puuristikot ja kehät RT Sahattu ja höylätty puutavara RT Puutavara, jatkojalosteet. 1. Kohteen valinta Kohe on vapaavalintainen puurankarakenteinen pientalo. Kohteena voi olla esimerkiksi aikaisemmilla opintojaksoilla (Talonrakennuksen perusteet, Rakennesuunnittelun perusteet) käsitelty pientalo, jolloin kohteen rakennejärjestelmä on jo tuttu ja rakenteien kuormien määrittely käy helpommin. Kohe on puurankorakenteinen -kerroksinen (kellarillinen, harjakattoinen) asuinrakennus. Kohe sijaitsee Rovaniemellä esikaupunkialueella. Rakennuksen yläpohjan rakennejärjestelmän kantavat rakenteet ja periaatteellinen leikkaus on kuvattu seuraavalla sivulla:
4 KUVA 1. Rakennuksen periaatteellinen leikkaus KUVA. Rakennuksen yläpohjan kantavat rakenteet 4
5 Kattoristikon mitoitus Yksinkertaistuksia: Harjoitustyöhön valitaan mahollisimman yksinkertainen 1-aukkoinen ( tukea) staattisesti määrätty nivelristikko. Tarvittaessa kohteen lähtötietoja muokataan em. tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä harjoitustyössä tarkastellaan ristikon kestävyyttä murtotilassa, mutta ristikon taipumaa ei nyt tarkastella (yksinkertaistus). Myöskään katon kokonaisjäykistystä (stabiliteettia) ei nyt tarkastella..1 NR-ristikon tilauskaavio Tilauskaavio on liite x. Laai kaavio RT-kortin RT Puuristikot ja kehät mukaan.. Naulattu ristikko Ristikkojako on k900. Tässä työssä ristikon analyysissä käytetään ns. yksinkertaistettua tarkastelua (RIL05). Ristikon korkeus H > 0,15 L ja H > 10 hp, missä L ristikon jännemitta ja hp suurin paarresauvan korkeus...1 Päämitat KUVA. Ristikon päämitat 5
6 .. Kuormitus Ristikko mitoitetaan keskipitkässä aikaluokassa täyellä (100%) lumikuormalla. Tuulenpaineesta johtuva kattoon kohistuva ulkoinen ja sisäinen paine jätetään huomioimatta. Tuulikuorma kuuluu hetkellisiin kuormiin, joien huomiointi kasvattaisi nyt mitoituksessa käytettäviä lujuusarvoja, minkä vuoksi kattokannattimen määräävä kuormitustapaus saaaan useimmiten ilman tuulikuormaa. Sen sijaan tuuli tulee aina huomioia katon kokonaisjäykistämisessä, kannattimen ankkuroinnissa ja katteen kiinnityksessä, vaikka niitä ei tässä työssä nyt tarkastellakaan. Lumikuorma: Ominaislumikuorma maassa (RIL 01, Rovaniemi): sk,0 kn/m Katon kaltevuus arctan(1:) 18,4 <0 muotokerroin 0,8 ( jos 0 < <60, niin 0,8 (60 - ) / 0 ) ominaislumikuorma katolla: s sk 0,8,0,4 kn/m Ristikkojako k900 lumikuorma ristikon juoksumetrille s 0,9,4,16 kn/m Rakenteien paino: Ristikon oma paino (arvio ~15kg/m) 0,15 kn/m Yläpaarre: (yläpaarrekuormien lukuarvot katon vaakaprojektiota kohen) tiilikate ~45 kg/m ruoteet ~5 kg/m aluskate ~ kg/m yhteensä 0,9 0,5 kn/m 0,47 kn/m Alapaarre: lämmöneriste ~50 kg/m 0,m 15 kg/m koolaus ~5 kg/m ilman-/höyrynsulku alakaton verhous, kipsilevy GN1 ~9 kg/m yhteensä 0,9 0,9 kn/m 0,6 kn/m Oma paino yhteensä: 0,88 kn/m 6
7 Seuraamusluokka: Tavanomainen asuinrakennus kuuluu seuraamusluokkaan CC: kuormakerroin: KFI 1,0 Rakenteen sortuminen aiheuttaa keskisuuret seuraamukset ihmishenkien menetysten tai merkittävien talouellisten, sosiaalisten tai ympäristön vahinkojen takia. Kuormitustapaukset: Kuormitusohjeen (RIL 01) mukaan harjakatoilla on tarkasteltava täyen lumikuorman lisäksi vähintäänkin sellainen kuormitustapaus, jossa puolet lumikuormasta vaikuttaa katon epäeullisemmalla puolikkaalla. Tässä oletetaan, että lumen liukumista katolta ei ole estetty. Rakennesuunnittelijan on aina tapauskohtaisesti arvioitava tarkasteltavien muien mahollisten kuormitustapausten määrä. Kuormitustapaus 1 (KT 1) Murtotilan kuormitusyhistelmä (MRT): KFI * (1,15 Gk + 1,5 Qk ) 1,0 * (1,15 0,88 + 1,5,16) 4,5 kn/m Kuormitustapaus (KT ) MRT: Toisella lappeella KFI (1,15 Gk + 1,5 Qk ) 1,0 (1,15 0,88 + 1,5,16) 4,5 kn/m ja toisella lappeella KFI (1,15 Gk + 1,5 0,5 Qk ) 1,0 (1,15 0,88 + 1,5 0,5,16),6 kn/m 7
8 .. Voimasuureet Yksittäisen nivelristikon sauvoitusvaihtoehtoja on useita. Tässä harjoitustyössä pyritään jo työn alussa löytämään ja valitsemaan mahollisimman hyvä sauvoitus yhessä työn ohjaajan kanssa, mutta eri vaihtoehtojen mitoittamista ja vertailua ei nyt vaaita. KUVA 4. Ristikon laskentamalli, sauvoitus KT1 p 4,5 kn/m F1 4,5 kn/m (0,600m +,000m / ) F 4,5 kn/m (,000m / + 1,900m / ) F 4,5 kn/m (1,900m / +,050m / ) F4 4,5 kn/m (,050m / ) F5 F F6 F F7 F1 Yhteensä 6,80 kn 8,9 kn 8,9 kn 8,71 kn 8,9 kn 8,9 kn 6,80 kn 55,68 kn A B 55,68 / 7,84 kn 8
9 KT p1 4,5 kn/m p,6 kn/m F1 4,5 kn/m (0,006m +,000m / ) 6,80 kn F 4,5 kn/m (,000m / + 1,900m / ) 8,9 kn F 4,5 kn/m (1,900m / +,050m / ) 8,9 kn F4 4,5 kn/m (,050m / ) +,6 kn/m (,050m / ) 7,05 kn F5,6 kn/m (1,900m / +,050m / ) 5,19 kn F6,6 kn/m (,000m / + 1,900m / ) 5,1 kn F7,6 kn/m (0,600m +,000m / ) 4,1 kn Yhteensä 45,06 kn B : MB 0 A (F1 11,9m + F 9,9m + F 8,0m + F4 5,95m + F5,9m + F6,0m) / 11,9m A B 45,06 5,4 5,4 kn 19,64 kn 9
10 ..4 Sauvavoimat Sauvavoimat on ratkaistu käsin (caillä) cremona-menetelmällä ja tietokoneohjelmalla. Cremona-kuviot ja tietokoneajojen tulokset ovat liitteenä. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto saauista tuloksista. KT1 KT vasen oikea V1-7,840 kn V1-5,40-19,640 kn V -8,90 kn V -8,90-5,190 kn D1 6,40 kn D1,0 19,40 kn D -17,60 kn D -15,610-1,90 kn D 1,810 kn D 0,450,470 kn D4 9,470 kn D4 10,40 4,910 kn U1,750 kn U1 9,880 4,750 kn U 9,40 kn U,750,750 kn O1 -,680 kn O1-0,970-17,70 kn O -7,170 kn O -1,900-8,60 kn O -7,170 kn O -1,900-8,60 kn TAULUKKO 1. Ristikon sauvavoimat 10
11 ..5 Sauvojen mitoitus Aikaluokka: keskipitkä Käyttöluokka: Kokeillaan: puutavara C0 (t 5 mm)..5.1 Vetosauvojen mitoitus Tässä kohassa mitoitetaan ristikon vetorasitetut iagonaalit. Vetorasitetut sauvat: D1 6,40 kn D 1,810 kn D4 9,470 kn Oletus: kaikkien vetosauvojen poikkileikkaus ja materiaali sama mitoitetaan rasitetuin sauva D1 Mitoitusehto: t,0, < t,0, C0: t,0, kmo t,0,k / M 0,8 19 N/mm / 1,0 11,08 N/mm Kokeillaan poikkileikkausta 5x15: N 6 40 N N t,0, 8,40 t,0, (75,8 %) A 515 mm mm 5x15 C0 kestää vetorasituksen! Huom. kokovaikutuksen huomiointi lisää vetolujuutta, koska h 15mm < 150mm: k h (150/15) min 1, 0, 1,071 min 1,071 1, t,0, kh kmo t,0,k / m 1,071 11,08 N/mm 11,49 N/mm (7,1 %) 11
12 ..5. Puristussauvojen mitoitus Tässä kohassa mitoitetaan ristikon puristusrasitetut iagonaalit ja vertikaalit. Puristusrasitetut sauvat: V1 (-) 7,840 kn V (-) 8,90 kn D (-) 17,60 kn Kaikki sauvat erilaisia ja pyrkivät nurjahtamaan kaikki puristussauvat mitoitettava erikseen Mitoitusehto: < kc C0: kmo k / M 0,8 4 N/mm / 1, 14,77 N/mm V1 Nivelristikon sauvojen molempien päien kiinnitys on nivel L 580 mm nurjahuspituus Lc 1, mm Nurjahuskerroin kc : Jäyhyyssäe i ja hoikkuuet ja rel : I bh h 5 i 7, mm A 1bh 1 1 L 580 c 80,7, käyrästä katsomalla : kc 0,45 i 7, laskemalla: rel c, o, k E 0,05 80, , 401 ( ) ( ) k k c 0,5 1 c rel 0, rel 0,5 1 0, 1, 401 0, 1, 401 1, ,4 k+ k 1,59 + 1,59 1, 401 c rel N N N 8,91 A 515 mm mm k 14,77 0,46 6,79 (11%) 5x15 C0 ei kestä puristusrasitusta, sauva V1 nurjahtaa! 1
13 vahvistetaan sauvaa naulaamalla samanlaiset lauat mol. puolin: bh 1575 I 0,5 0, mm 1 1 ( taulukko L.4.1 RIL 10 s.88) 4, 15 i I A ,1mm L 580 c 7,89, käyrästä : kc 0,90 i 15,1 laskemalla: rel c, o, k E 0,05 7, ,661 ( ) ( ) k k c 0,5 1 c rel 0, rel 0,5 1 0, 0,661 0, 0,661 0, ,89 k+ k 0, ,755 0,661 rel N N N 8,91 A 515 mm mm c k 14, 77 0,89 1,15 (67,8 %) x5x15 C0 kestää puristusrasituksen 1
14 V L 1880 mm nurjahuspituus Lc 1, mm Nurjahuskerroin kc : Sauva on pitkä ja hoikka vahvistetaan sauvaa naulaamalla samanlaiset lauat mol. puolin: bh I 0,5 1 i I A , ,1mm mm 4,( taulukko L.4.1 RIL 10 s.88) L 1880 c 1,80, katsomalla käyrästä: kc 0,19 i 15,1 laskemalla: rel c, o, k E 0,05 1, ,141 ( ) ( ) k k c 0,5 1 c rel 0, rel 0,5 1 0,,141 0,,141, ,0 k+ k,976 +,976,141 c rel N 890 N N,68 A 515 mm mm k 14,77 0,0,95 (91%) x5x15 C0 kestää puristusrasituksen 14
15 D L 16 mm nurjahuspituus Lc 1, mm Nurjahuskerroin kc : Sauva on pitkä ja hoikka, puristusrasitus on suuri vahvistetaan sauvaa vaihtamalla sekä materiaali että kasvattamalla poikkileikkausta: kokeillaan x5x175 C40 (lauat naulattu yhteen) : kmo * k / M 0,8 * 7 N/mm / 1, 16,6 N/mm bh I 0,5 1 i I A , ,1mm mm 4,( taulukko L.4.1 RIL 10 s.88) L 16 c 105,95, käyrästä : kc 0,8 i 15,1 laskemalla : rel c, o, k E 0,05 105, ,807 ( ) ( ) k k c 0,5 1 c rel 0, rel 0,5 1 0, 1,807 0, 1,807, ,7 k+ k, 8+, 8 1,807 rel N N N 4,0 A 5175 mm mm c k 16,6 0,7 4,49 (89,7 %) x5x175 C40 kestää puristusrasituksen 15
16 ..5. Alapaarteen mitoitus Ristikon alapaarre mitoitetaan jatkuvana sauvana yhistetylle taivutus- ja vetorasitukselle. Taivutusrasitus aiheutuu alapaarteen ulkoisesta kuormasta ja liitosten epäkeskisyyestä, ja vetorasitus saaaan ristikon sauvavoimista. t,0, y, z, Mitoitusehto, yhistetty taivutus ja veto : + + km 1 t,0, y, t,0, taivutusrasitus vain toiseen suuntaan (y) + 1 t,0, z, Taivutusmomentti: M MU1, + Me Oletus: alapaarteen rasitetuin sauva on U1, koska U0 sen toisen pään liitoksen (ks. viereinen kuva) epäkeskisyyestä aiheutuu suuri taivutusmomentti (Me). U1 Liitoksen epäkeskisyyet: ev 18 mm eh 94 mm Paarresauvan U1 vetorasitus: N (+),750 kn M e S e U U e v eh 1 0 v e h 1 1 L L U1,750 0 kn 0,18m 0,94m 1,4 knm,98m Alapaarteen kuormista pu, aiheutuu paarteeseen taivutusmomentti (MU,). pu, 1,15 ( 0,6 + 0,15/) 0,85 kn/m 16
17 Tarkastellaan alapaarre jatkuvana palkkina, joka on nivelellisesti tuettu kussakin solmupisteessä, ja vähennetään solmupisteien painumien ja liitosten osittaisen jäykkyyen vuoksi tukimomentista 10% (RIL ). KUVA 5. Alapaarteen taivutusmomentti, laskettu QSE-ohjelmalla MU1, 0,9 0,145 0,10 knm (10%:n vähennys) M MU1, + Me 0,1 +,4,56 knm Kokeillaan x5x175 C40: A mm W / mm t,0, kh kmo t,0,k / M 1 0,8 4 N/mm / 1,5 15,6 N/mm kh kmo k / M 1 0,8 40 N/mm / 1,5 5,60 N/mm t,0, + t,0, N 750 N 8750 mm 15,6 N mm t,0, M A + W Nmm 5508mm + 5,60N mm 0,51+ 0,545 0,7961 (79,6 %) x5x175 C40 kestää alapaarteen veto- ja taivutusrasituksen 17
18 ..5.4 Yläpaarteen mitoitus Ristikon yläpaarre mitoitetaan jatkuvana sauvana yhistetylle taivutus- ja puristusrasitukselle. Taivutusrasitus aiheutuu yläpaarteen ulkoisesta kuormasta ja liitosten epäkeskisyyestä, ja puritusrasitus saaaan ristikon sauvavoimista. Yläpaarre pyrkii nurjahtamaan vahvemmassa suunnassa, koska kattoruoteet tukevat sitä heikommassa (sivu) suunnassa. Yksinkertaistus: räystään (yläpaarteen) taivutusmitoitus ja taipuman laskenta jätetään nyt tekemättä. y, z, Mitoitusehto, yhistetty taivutus ja puristus-nurjahus: + + km 1 k c y, taivutus- ja nurjahus vain toiseen suuntaan (y) + 1 k c z, Taivutusmomentti: M MO, + Me Oletus: alapaarteen rasitetuin sauva on O1, koska sen toisen pään liitoksen (ks. viereinen kuva). epäkeskisyyestä aiheutuu suuri taivutusmomentti (Me). O1 Liitoksen epäkeskisyyet: ev 76 mm eh 5 mm O0 Puristettujen sauvojen ja liitosten lujuusmitoituksessa laskennallista normaalivoimaa korotetaan 10% jatkuville paarteille, kun niien tehollinen nurjahuspituus lasketaan kenttämomenttien nollakohtien perusteella. paarresauvan O1 puristusrasitus: N (-),680 1,1 6,048 kn M e S e O O e v eh 1 0 v eh 1 1 L L O1 6,048 0 kn 0,76 m 0,5m 1,8 knm,108 m 18
19 Yläpaarteen (O1) kuormista po, aiheutuu paarteeseen taivutusmomentti (MO,). po, 1,15 ( 0,47 + 0,15/) + 1,5,16 0,6 +,4,87 kn/m (kuorman vaakaprojektio) korjataan kuorma yläpaarteen suuntaiseksi: po,,87 cos18,4,67 kn/m Tarkastellaan yläpaarre (kuten alapaarrekin) jatkuvana palkkina, joka on nivelellisesti tuettu kussakin solmupisteessä, ja vähennetään solmupisteien painumien ja liitosten osittaisen jäykkyyen vuoksi tukimomentista 10% (RIL s.86). KUVA 8. Yläpaarteen taivutusmomentti, laskettu QSE-ohjelmalla MO1, 0,9 0,661 0,60 knm (10%:n vähennys) M MO1, + Me 0,60 +,8,98 knm Kokeillaan x5x175 C40: kmo k / M 0,8 6 N/mm / 1,5 16,64 N/mm kh kmo k / M 1 0,8 40 N/mm / 1,5 5,60 N/mm A mm W / mm (tuettu ruoteilla sivusuunnassa) 19
20 Nurjahuskerroin kc : Jatkuvan sauvan keskiaukon ns. tehollinen nurjahuspituus on 0,6 kertaa aukkomitta: L 108 mm nurjahuspituus Lc 0, mm Jäyhyyssäe i ja hoikkuuet ja rel : I bh h 175 i 50, 5 mm A 1bh 1 1 L 165 c 5,04, käyrästä: kc 0,97 i 50,5 c, o, k 5,04 6 Laskemalla: rel 0, 419 E ,05 + ( 0,) + 0,51 + 0,( 0,419 0,) k 0,51 c rel rel k c k + k 1 rel 0,600+ 0, ,419 0, ,419 0,97 c,0, + k c 6048 N 8750 mm 0,9716,64 N mm N k c M A + W Nmm 5508mm + 5,60 N mm 0,184+ 0,609 0,79 1 (79, %) x5x175 C40 kestää yläpaarteen puristus- ja taivutusrasituksen 0
21 Palkkien mitoitus Valitaan kohteesta palkkia mitoitettavaksi. Toisen palkin kohalta piirretään rakenneleikkaus mittakaavassa 1:10 (liite). Leikkaus (A A) ja mitoitetut palkit (K1 ja K) on merkitty rakennetasopiirustukseen (liite). Tarkistetaan palkkien kestävyys murtorajatilassa sekä suurin taipuma käyttörajatilassa. Pyritään valitsemaan palkin laskentamalli aina määräävimmän (pahimman mahollisen) tapauksen mukaan kussakin rasituksessa..1 Palkki 100 Mitoitetaan kohteen ulkoseinän ikkuna-aukon ylittävä palkki. Ikkuna-aukon ns. aukkomitta on 115mm. Palkkia kuormittavat eellä mitoitetut kattoristikot. Olosuhteet: käyttöluokka 1, aikaluokka keskipitkä. 1
22 .11 Taivutus L/ L/ F 1,05* KUVA 11.Palkin laskentamalli taivutusmitoituksessa (MRT). Pistekuorma: F 7,840 kn (ristikon tukireaktio, KT1) taivutusmomentti: Mmax FL/4 7,840 1,76 / 4 8,88 knm Kokeillaan KERTO-S 51x00: W bh / / mm³ kh kmo k / M 1 0,8 44 N/mm / 1, 9, N/mm Mitoitusehto: < M max 6,1 W Nmm N mm mm (89,1 %) KERTO-S 51x00 kestää taivutusrasituksen Huom. kokovaikutuksen huomiointi lisää taivutus(veto)lujuutta, koska h 00mm < 00mm: k h min ( 00/ 00) 1, 0,1 1,050 min 1,050 1, kh kmo k / M 1,050 9, N/mm 0,80 N/mm (84,9 %)
23 .1 Leikkaus F F KUVA 1.Palkin laskentamalli leikkausmitoituksessa (MRT). Leikkausvoiman vaarallisin arvo saaaan, kun sijoitetaan pistekuorma enintään palkin korkeuen (h00) päähän tuelta (arvioiaan tuen leveys la 100): pistekuorman etäisyys tuelta (laskentamallissa): / 50 leikkausvoima (palkin tukireaktio A -tuella) : Vmax ( 106 / / 176 ) 7,84 5,1 kn Kokeillaan KERTO-S 51x00: A bh mm² v, kmo v,k / M 0,8 4,1 N/mm / 1,,7 N/mm Mitoitusehto: < v, V A 5 10 N,70 N mm mm max v, (15, %) KERTO-S 51x00 EI kestä leikkausrasitusta! Mahollisia ratkaisuvaihtoehtoja: - poikkipinta-ala suuremmaksi joko palkkia korottamalla tai leventämällä - palkin materiaali vaihettava lujempaan (leikkauslujuus) - muutettava rakennetta, esim. lisäämällä toinen palkki rinnalle - kuorman pienentäminen kuormitusjärjestelyjä muuttamalla
24 Lisätään nyt rinnalle KERTO-Q 7x00, v,k 4,5 N/mm²: yhteinen poikkipinta-ala: A 00 ( ) mm² Palkeilla erilainen leikkauslujuus: KERTO-S : v, kmo v,k / M 0,8 4,1 N/mm / 1,,7 N/mm KERTO-Q : v, kmo v,k / M 0,8 4,5 N/mm / 1,,00 N/mm Oletus: leikkausrasitus jakautuu kahelle erilaiselle palkille niien lujuuksien ja poikkipinta-alojen suhteessa kahen palkin yhistetty leikkauslujuus v, : v, A KERTO S v,, KERTO S A KERTO S + A + A KERTO Q KERTO Q v,, KERTO Q (51,7+ 7,00) 00,8 N (51+ 7) 00 mm Mitoitusehto: < v, V A 5 10 N,4 N mm mm max v, (85,8 %) yhistetty KERTO-S 51x00 / KERTO-Q 7x00 kestää leikkausrasituksen Kahen palkin yhistelmän olisi voinut mitoittaa yksinkertaisesti vain heikomman (KERTO-S) palkin leikkauslujuuteen vertaamalla, koska senkin lujuus riittäisi (88,6%) ja mitoitus olisi varmalla puolella. Nyt ei tarvitse tarkistaa aikaisempia mitoitusvaiheita, koska on selvää, että palkin taivutuskestävyyskin lisääntyy toisen palkin vuoksi. 4
25 .1 Tukipaine (syysuuntaa vastaan kohtisuora puristus) F F 176 KUVA 1.Palkin laskentamalli tukipintojen tarkistuksessa (MRT). Suurin poikittainen puristusrasitus A -tuella (palkin ja ikkuna-aukon reunatolpan välissä): N 7,84 + ( ) / 176 7,84 6,04 kn Kokeillaan tueksi kahta 50x15 runkotolppaa vierekkäin: l mm puristuspinta-ala: A 100 (51+7) 7800 mm² Tukipainekerroin kc, : lc,90, e ( ) KERTO-S : k c, kc,90 1,0 1, l 100 lc,90, e 100 KERTO-Q : k c, kc,90 1, 1, l 100 Kaksi rinnakkaista palkkia, palkeilla erilainen poikittainen puristuslujuus: KERTO-S : kc, c,90,ege, kc, kmo c,90, ege,k / M 1, 0,8 6,0 N/mm / 1, 5, N/mm KERTO-Q : kc, c,90,ege, kc, kmo c,90, ege,k / M 1, 0,8 9,0 N/mm / 1, 7,8 N/mm Oletus: puristusrasitus jakautuu kahelle erilaiselle palkille niien lujuuksien ja puristusalojen suhteessa yhistetty puristuslujuus kc, c,90, : k c, c,90, A KERTO S c,90,, KERTO S + A (515, + 7 7,8) 100 6,1 N (51+ 7) 100 mm A KERTO S Mitoitusehto: c,90, < kc, c,90, + A KERTO Q KERTO Q c,90,, KERTO Q 5
26 N max 6 040N 4,6 N kc, A 7 800mm mm c, 90, c,90, (75,7 %) yhistetty KERTO-S 51x00 / KERTO-Q 7x00 kestää poikittaisen puristusrasituksen Mahollisia ratkaisuvaihtoehtoja, jos mitoitusehto ei täyty: - vieään palkin pää vielä tuen yli: jos a > 0 mm lc,90,e kasvaa 0 mm - puristuspinta-ala suuremmaksi joko tukea pientämällä tai palkkia leventämällä - palkin materiaali vaihettava lujempaan (poikittainen puristuslujuus) - muutettava rakennetta, esim. lisäämällä teräsosia liitokseen - kuorman pienentäminen kuormitusjärjestelyjä muuttamalla 6
27 .14 Kiepahus L/ L/ F 176 KUVA 14.Palkin laskentamalli kiepahusmitoitukessa (MRT). Kiepahus on palkin taivutuksessa esiintyvä stabiliteetin menetysilmiö, jossa palkin poikkileikkaus kiertyy ja etenkin palkin puristettu yläreuna pyrkii siirtymään sivusuunnassa (vrt. nurjahus). Kiepahus voiaan usein helposti estää tukemalla palkin yläreuna sivusuunnassa riittävän tiheästi. Yksinkertaistus: ei huomioia mitoituksessa rinnalle lisättyä KERTO-Q palkkia. Laskentamallin kiepahustukiväli: a 176 / 68 mm palkin tehollinen pituus kiepahuksessa: le a + h mm Oletus: Kiepahus ei vähennä palkin taivutuskestävyyttä: kcrit 1 Katsotaan käyrästä riittääkö tuenta: h / b 00 / 78,56 käyrä h,6 b le / b 48 le mm tuenta riittää reilusti Kokeillaan vielä kiepahtaisiko yhellä palkilla (KERTO-S 51x00): h / b 00 / 51,9 käyrä h 4 b le / b 8 le mm tuenta riittäisi vieläkin palkki ei kiepaha 7
28 .15 Taipuma L/ L/ F 176 KUVA 15.Palkin laskentamalli taipuman laskennassa (KRT). Tarkistetaan käyttörajatilassa, ettei palkin taipuma ylitä sallittua taipumaa Yksinkertaistus: ei huomioia rinnalle lisättyä KERTO-Q palkkia. Pistekuorma F (ristikon tukireaktio, KT1) käyttörajatilassa (KRT): pysyvä kuorma FG 1,0 0,88 kn/m 1,1m / 5,764 kn muuttuva kuorma FQ 1,0,16 kn/m 1,1m / 14,148 kn Virumaluku (käyttöluokka 1): ke 0,6 Yksikkökuorman 1 kn aiheuttama reerenssitaipuma wre : Huomioiaanko leikkausvoiman aiheuttama lisätaipuma? L/h 176 / 00 6,8 < 1 leikkausvoiman aiheuttama lisätaipuma huomioiaan w re FL 48 E 0, mean I FL + 10G mean A ; I bh 1 51mm 00 mm mm 4 w re 1000N 176 mm N mm mm N 176mm ,09+ 0,065 0,1548mm 8
29 Merkitään seuraaviin kaavoihin yksikkökuorman taipuma wre 0,1548 mm/kn, niin saaaan yksikötkin täsmäämään. Hetkellinen taipuma: wg,inst wre FG 0,1548 mm/kn 5,764 kn 0,89 mm wq,inst wre FQ 0,1548 mm/kn 14,148 kn,19 mm winst wg,inst + wq,inst,08 mm Lattiapalkilla pitäisi tarkistaa onko winst < L/ /400,19 m mutta kattopalkilla sitä ei tarvita. Lopputaipuma: wg,in wg,inst (1+ke) 0,89 (1+0,6) 1,4 mm wq,in wq,inst (1+ *ke),19 (1+0,*0,6),45 mm Lumikuorman pitkäaikaisosuus: 0, Kokonaistaipuma: wnet, in wg,in + wq,in 1,4 mm +,45 mm,88 mm < L/00 176/00 4,5 mm OK (91, %) palkki KERTO-S 51x00 ei taivu liikaa 9
30 . Palkki 400 Pitemmän palkin mitoitus nouattelee eellä lasketun lyhyemmän palkin mitoitusta, joten tässä harjoitustyömallissa ei sitä tarkemmin enää esitetä. Valitse kohteestasi sopiva riittävän pitkä - palkki. Palkki voi olla esimerkiksi väli- tai alapohjan tai jonkin katoksen/terassin/parvekkeen kannatinpalkki, ison ikkuna-aukon ylityspalkki tai vaikkapa erkkerin ylityspalkki,. Välipohjapalkki lasketaan opintojakson yhteisenä harjoitustehtävänä ja siitä saa hyvän mallin myös tähän harjoitustyöhön, jos valitset välipohjapalkin tarkasteluun. Välipohjapalkin mitoitus kannattaa aloittaa taipuman mitoituksella, koska se on hyvin toennäköisesti määräävin ao. tarkasteluista. Kaikka ao. tarkastelut on kuitenkin tehtävä. Sama palkki pitää laskea myös Finnwoo-ohjelmalla ja tavoitteena saaa samat tulokset. Finnwoo-ohjelmalla tehään myös värähtelytarkastelu (jos palkki on lattiapalkki) siten, että samaan lattiarakenteeseen lisätään tarvittavat poikittaisjäykisteet, pintarakenteet, yms. Palkkia tai palkkijakoa ei siis muuteta! Finnwoo-laskelman tulos on yksi tämän harjoitustyön liite. Olethan tarkkana laskentamallin muoostamisessa!.1 Taivutus. Leikkaus. Tukipaine.4 Kiepahus.5 Taipuma 0
31 Runkotolpan mitoitus.1 Lähtöarvot Rakennuskohe sijaitsee Rovaniemellä esikaupunkialueella (matala pientaloalue). Runkotolpan mitoitukseen vaikuttaa rakennuskohteen tuuliolosuhteet, joten tuulikuorman määrittämiseksi rakennuskohteen maastoluokka on määriteltävä. Kokeillaan runkotolppaa (C4) 50x15 L600 k600. Runkotolpan poikkileikkausmitat määräytyvät useimmiten ulkoseinärakenteen rakennusysikaalisten vaatimusten (lämmöneriste) pohjalta. Tolpan pituus määräytyy sisätilan korkeuen ja tolpan päien liitosetaljien mukaan (ns. avoin puurakenne -järjestelmässä myös rakennuslevyjen mitat vaikuttavat). Ulkoseinän tolppajako on rankarunkoisissa pientaloissa lähes aina k600 vakiomittaisten lämmöneristeien ja rakennuslevyjen vuoksi. N G +N Q Pistekuorma N (ristikon tukireaktio, KT1) ominaisarvot: pysyvä kuorma (rakenteien paino): NG,k 0,88 kn/m 1,1m / 5,764 kn muuttuva kuorma (lumi): NQ,k,16 kn/m 1,1m / 14,148 kn L qw Tuulikuorma qw,k: maastoluokka III, harjakorkeus h 10m perustuulikuorma qk(h) 0,47 kn/m² tolppajako 600mm 0,6m tuulenpuoleisen seinän nettopainekerroin cp,net: cp,net,max (cpe + cpi) 1, qw,k 1, 0,47 kn/m² 0,6m 0,67 kn/m KUVA 16. Runkotolpan laskentamalli. 1
32 . Kuormitustapaukset Tässä kohteessa yläkerran runkotolppaa kuormittaa pystykuorma (yläpohjan ja katon rakenteet sekä lumi) ja ulkoseinän vaakasuuntainen tuulikuorma. Pystykuorma on suurimmillaan, kun ristikko sijaitsee juuri tolpan kohalla. Runkotolpan mitoituksessa jouutaan tavallisesti tarkastelemaan useampia eri kuormitustapauksia lumen ja tuulen erilaisilla yhistelmillä sekä huomioimaan kuormien aikaluokkien vaikutuksen materiaalin lujuusarvoihin. Murtorajatilan (MRT) kuormitusyhistelmät: K (1,15G + 1,5 Q + 1,5 Q FI k k1 i1 0i ki ) Tutkitaan seuraavat kuormitustapaukset (KT) murtorajatilassa: - KT1: lumi 100% + tuuli 0%, keskipitkä aikaluokka - KT: lumi 100% + tuuli 60%, hetkellinen aikaluokka - KT: lumi 70% + tuuli 100%, hetkellinen aikaluokka Prosenttiosuuet vastaavat Euronormin yhistelykertoimia 0. Kuormien yhistelykertoimet murtorajatilassa eri kuormitustapauksissa (KT): KT NG(pys.) NQ(lumi) qtuuli Aikaluokka 1 1,15 1,5 0 keskipitkä 1,15 1,5 0,9 (1,5 0,6) hetkellinen 1,15 1,05 (1,5 0,7) 1,5 hetkellinen
33 . Mitoitus Tolpan pituus on 600, ja sen kiinnitys on molemmista päistä nivelellinen. Nurjahus estetty heikommassa suunnassa (levytyksellä ja/tai ristikoolauksella). runkotolpan nurjahuspituus Lc 1,0 L 600 mm Runkotolppa sijaitsee lämmöneristeen sisällä käyttöluokka on 1. Kuormitusyhistelmän aikaluokka on keskipitkä tai lyhytaikainen. Kokeillaan: puutavara C4 50x15 Lujuusarvot: - E0, N/mm - aikaluokka keskipitkä kmo0,8 : 0,8 1/1,4 1,00 N/mm - aikaluokka hetkellinen kmo 1,1 : 1,1 1/1,4 16,50 N/mm 1,071 1,1 4/1,4 19,56 N/mm ; kh (150/15) 0, 1,071 Poikkileikkaussuureet: A 6 50 mm, W / mm I bh h 15 i 6, 08 mm A 1bh 1 1 lc i 600 7,05 6,08, rel E c, o, k 0,05 7, , Nurjahuskerroin kc (käyrästä katsomalla ~0,5) : 0,5 1+ c ( rel 0,) ,( 1, 0,) + 1, 1, 4 k 0,5 rel k c k + k 1 rel 1,4+ 1 1,4 1, 0,5
34 Mitoitusehto, yhistetty puristus ja taivutus (toiseen suuntaan): + 1 k c KT 1 N 1,15 5,764 kn + 1,5 14,148 kn 7,851 kn M c,0, + k c N k 7 851N 6 50 mm 0,51,00 N mm c M A + 0 knm W + 0 0, ,700 1 (70,0 %) KT N 1,15 5,764 kn + 1,5 14,148 kn 7,851 kn M 0,6 1,5 0,67 kn/m (,6m)² / 8 0,79 knm c,0, + k c N k N 6 50 mm 0,516,50 N mm c M A + W Nmm mm + 19,56 N mm 0,509+ 0,110 0,619 1 (61,9 %) KT N 1,15 5,764 kn + 1,5 0,7 14,148 kn 1,484 kn M 1,5 0,67 kn/m (,6m)² / 8 0,465 knm c,0, + k c N k 1484 N 6 50 mm 0,516,50 N mm c M A + W Nmm mm + 19,56 N mm 0,9+ 0,18 0,575 1 (57,5 %) runkotolppa C4 50x15 L600 k600 kestää, 70,0% (KT 1) 4
35 4 Liitteet 1. Ristikon sauvavoimien Robot-tulosteet molemmista kuormitustapauksista (KT1, KT). Robot-tulosteissa tulee olla taulukko sauvavoimista ja kuva laskentamallista, jossa näkyvät sauvojen numerot sekä ristikon laskentakuormat.. Piirustukset (A4): - Ristikon cremona-kuvio kuormitustapaus 1 (KT1) riittää (malli pruju-kansiossa). - NR-ristikon tilauskaavio (malli RT-kortissa) - rakenneleikkaus ristikon ja palkin liitoksesta seinärakenteeseen 1:10 (malli pruju kansiossa). Finnwoo-laskelman tuloste pitemmän palkin mitoituksesta. 5
PUURAKENTEIDEN PERUSTEET T512905. Harjoitustyömalli v. 25.1.2012. Puurakenteisen talon rakenteiden mitoitus
PUURKENTEIDEN PERUSTEET T51905 Harjoitustyömalli v. 5.1.01 Puurakenteisen talon rakenteien mitoitus HUOM. Tässä harjoitustyömallissa on käytetty sinistä väriä täyentävien huomioien esittämiseen. Ohjaava
LisätiedotKantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus
T513003 Puurakenteet Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus 1 Liimapuuhalli Laskuesimerkki: Liimapuuhallin pääyn tuulipilarin mitoitus. Tuulipilareien
LisätiedotESIMERKKI 2: Kehän mastopilari
ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki
ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400
LisätiedotOvi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1
Esimerkki 4: Tuulipilari Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. - Tuulipilarin yläpää on nivelellisesti ja alapää jäykästi tuettu. Halli 1 6000 TP101 4 4 - Tuulipilaria
LisätiedotESIMERKKI 3: Nurkkapilari
ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotEsimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta
Esimerkkilaskelma NR-ristikon yläpaarteen tuenta 27.8.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 RAKENTEEN TIEDOT... - 3-3 RAKENTEEN KUORMAT... - 4-4 LYHIN NURJAHDUSPITUUS... - 5-5 PISIN NURJAHDUSPITUUS...
LisätiedotESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki
ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille
LisätiedotESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki
ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotRAK-C3004 Rakentamisen tekniikat
RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan
LisätiedotESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki
ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka
LisätiedotPUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela
PUUKERROSTALO - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Tero Lahtela NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA UUMASAUVAN SIVUTTAISTUENTA Uumasauvan tuki YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA
LisätiedotMAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa
ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa Perustietoja - Ulkoseinätolpat oletetaan päistään nivelellisesti tuetuksi. - Ulkoseinätolppien heikompi suunta on tuettu nurjahdusta vastaan tuulensuojalevytyksellä.
LisätiedotESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki
ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin
LisätiedotNR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma
NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma RoadShow 2015 Tero Lahtela NR ristikon tuenta Kuvat: Nils Ivar Bovim, University of Life sciences, Norway NR ristikon tuenta NR ristikon yläpaarteen nurjahdustuenta
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus
Esimerkkilaskelma Liimapuupalkin hiiltymämitoitus 13.6.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS... - 4-4.2 TAIVUTUSKESTÄVYYS...
LisätiedotSuuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015
Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen
LisätiedotKuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:
PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Palkin vahvistettu reikä
Esimerkkilaskelma Palkin vahvistettu reikä 3.08.01 3.9.01 Sisällsluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - REIÄN MITOITUSOHJEITA... - 3-3 VOIMASUUREET JA REIÄN TIEDOT... - - MATERIAALI... - - 5 MITOITUS... - 5-5.1
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla
Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...
LisätiedotPalkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7,
Palkkien mitoitus 1. Mitoita alla oleva vapaasti tuettu vesikaton pääkannattaja, jonka jänneväli L = 10,0 m. Kehäväli on 6,0 m ja orsiväli L 1 =,0 m. Materiaalina on teräs S35JG3. Palkin kuormitus: kate
LisätiedotT512905 Puurakenteet 1 5 op
T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotYEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat
YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.
LisätiedotEsimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus
Esimerkkilaskelma NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus 13.6.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 YLEISTÄ MITOITUSMENETELMISTÄ... - 4-5 NR-YLÄPOHJAN TOIMINTA
LisätiedotESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - Yläpaarteen taso jäykistetään yläpaarteiden väliin asennettavilla vaakasuuntaisilla NRjäykisteristikoilla. - Vesikatteen ruoteet siirtävät
LisätiedotPuurakenteiden suunnittelu ja mitoitus
Tekn. tri Mika Leivo Puutuotealan osaamiskeskus, Wood Focus Oy/Puuinfo mika.leivo@woodfocus.fi Tässä artikkelissa esitellään pelkistettynä puurakenteiden mitoitusperusteita ja tavanomaisten puurakenteiden
LisätiedotVÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1
VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1 Palkkien materiaali Sahatavara T3/C30 fm,k 30 taivutus syrjällään fv,k 3 leikkaus syrjällään fc,90,k,7 puristus syrjällään Emean 1000 kimmouli ҮM 1,4 Sahatavara T/C4 fm,k 4
LisätiedotEC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus
Toinen painos EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus Eurokoodi 5 2 EC5 Sovelluslaskelmat - Asuinrakennus EC 5 sovelluslaskelmat Asuinrakennus 3 4 PDF-julkaisu, maaliskuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu
LisätiedotMITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16
1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma
LisätiedotMTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013. Piirustusnumero 20. Jouko Keränen, RI. Selostuksen laatija: Empumpi Oy
MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013 Piirustusnumero 20 Selostuksen laatija: Empumpi Oy Jouko Keränen, RI Versokuja 5 E, 00790 Helsinki jouko.keranen@empumpi.fi MTK TYYPPIPIHATTO
LisätiedotKAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm.
NURJAHDUS- JA JÄYKISTYSTUENTOJEN LIITOKSISSA KÄYTETTÄVÄN NAULAN ENIMMÄISPAKSUUS: 3.00 MM KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm. 356 1600 1600 356 18.43 343 2062 343 1719
LisätiedotKAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm.
NURJAHDUS- JA JÄYKISTYSTUENTOJEN LIITOKSISSA KÄYTETTÄVÄN NAULAN ENIMMÄISPAKSUUS: 3.00 MM KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm. 639 150 489 98 6 3582 395 3942 345 13 345
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Ikkunapalkki 2,9 m 20.6.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotTERÄSRISTIKON SUUNNITTELU
TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU Ristikon mekaniikan malli yleensä uumasauvojen ja paarteiden väliset liitokset oletetaan niveliksi uumasauvat vain normaalivoiman rasittamia paarteet jatkuvia paarteissa myös
LisätiedotKatso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino
YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava
LisätiedotPuurakenteet. Tomi Toratti
1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat
LisätiedotNR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela
NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela USEIN KUULTUA Oletetaan, että peltikatto jäykistää yläpaarteen heikossa suunnassa Oletetaan, että kattoelementit toimivat levyjäykisteenä Mitenkäs tiilikaton
LisätiedotMYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI
Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja
LisätiedotEsimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus
Esimerkkilaskelma NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus 16.10.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 YLEISTÄ MITOITUSMENETELMISTÄ... - 4-5 NR-YLÄPOHJAN TOIMINTA
LisätiedotEC 5 tutuksi vertailulaskelmien avulla
Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka Pekka Tölli Opinnäytetyö EC 5 tutuksi vertailulaskelmien avulla Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 5/009 DI Raimo Koreasalo
LisätiedotLP 115x115 yp 2075 L=2075 EI KANTAVA PILARI. Rakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite. LP 115x115 yp 2300 L=2300
R3 R3 KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 LIIMAPUU GL32 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN
LisätiedotLUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu
LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu RAKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 453531P, 3 op Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi Rakennetekniikka Rakennetekniikkaa
LisätiedotPÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS
PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotRAK. LP 90x225 ap 2075 L=6748
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS
1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa
LisätiedotMitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.
YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle
LisätiedotESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys
ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys Perustietoja - Rakennuksen poikittaissuunnan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1, 2 ja 3 avulla molemmissa kerroksissa. - Ulkoseinissä jäykistävänä levytyksenä
LisätiedotLATTIA- JA KATTOPALKIT
LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,
LisätiedotRIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY
RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset
Lisätiedot1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin.
Esimerkki 1: Harjapalkki Perustietoja: 1 - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen harjapalkki, joka tukeutuu mastopilareihin. 6000 - Harjapalkkiin HP101 on kiinnitettynä 1 t:n nosturi. Halli 1
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Jäykistävä rankaseinä
Esimerkkilaskelma Jäykistää rankaseinä 0.5.0 Sisällysluettelo LÄHTÖTIEDOT... - - LEVYJÄYKISTEEN TIEDOT... - - LIITTIMIEN LUJUUS JA JÄYKKYYS... - - LEVYJEN JÄYKKYYS... - - 5 ULKOISEN VAAKAKUORMAN JAKAUTUMINEN
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
LisätiedotTämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta.
() PYYDETÄÄN PALAUTTAMAAN Vastaanottaja: Timo Surakka / Urpo Manninen Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta. Kohde: Rakennelaskelma nrot:
LisätiedotMekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki
Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet Vetotangolla vahvistettu palkki 16.08.2014 Sisällysluettelo 1 MEKAANISIN LIITTIMIN YHDISTETYT RAKENTEET... - 3-1.1 VETOTAGOLLA VAHVISTETTU PALKKI ELI JÄYKISTETTY
LisätiedotKOHDE: TN0605/ RAK: TN :25
52 (109) 95 27 (150) 148 44 () 72 (80) (39) 17 70 (74) 23 Y2 2 kpl 118.7 61.3 D4 2 kpl 10.3 169.7 A1 2 kpl D3 2 kpl 141.8 38.2 D7 2 kpl 51.6 1.4 154.2 25.8 D5 2 kpl 64.2 115.8 D6 2 kpl L=4154 T24 151.4.6
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotPUURAKENTEET RAKENTEIDEN MITOITUS. Lattioiden värähtelysuunnittelu euronormin EC5 mukaan
Lattioiden värähtelysuunnittelu euronormin EC5 mukaan 1 Luentorunko Kirjallisuus Yleistä Kävely häiriölähteenä 2 Kirjallisuus Standardi SFS-EN 1991 RIL 205-1-2007 Puurakenteiden suunnitteluohje Standardin
Lisätiedot16.7.2013 16:48:56. FarmiMalli Oy. Nykyisten kattovasojen kannatus. 3D Rakenne
16:48:56 Nykyisten kattovasojen kannatus 3D Rakenne Kuivuri, Harjapalkki Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta.
Lisätiedot7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ
TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin
LisätiedotHalliPES 1.0 Puuhallin jäykistys ja voimaliitokset
HalliPES 1.0 Puuhallin jäykistys ja voimaliitokset RoadShow 2015 Tero Lahtela Käsitteitä Kiepahduksen / nurjahduksen 1. muoto Kantava rakenne kiepahtaa tai nurjahtaa yhteen suuntaan Kiepahduksen / nurjahduksen
LisätiedotRUNGON RAKENNESUUNNITELMAT
RUNGON RAKENNESUUNNITELMAT PUURUNGON TASOPIIRUSTUS 1:50, arkkikoko: A3 RUNKOLEIKKAUKSET SEINIEN KIPSILEVYJEN KIINNITYKSET YLÄPOHJAN VINOLAUDOITUS / LEVYTYS 1:10, arkkikoko: A4 RÄYSTÄSLEIKKAUKSET 1:10,
LisätiedotESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko
ESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko Perustietoja: - Halli 1 jäykistetään pituussuunnassa hallin molempiin päihin sijoitetuilla jäykisteristikoilla JR1 ja JR2. JR1 - Jäykisteristikot suunnitellaan
LisätiedotSuunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun.
Rak-43.3130 Betonirakenteiden suunnitteluharjoitus, kevät 2016 Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun. Suunnitteluharjoituksena
LisätiedotKun levyjä on kaksi päällekkäin huomioidaan ainoastaan yksi levykerros.
2.1.2008 GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHI 13, GHI 15 JA GHU 13 SEKÄ GYPROC- RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15 JA GTS 9 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN SUUNNITTELUARVOT JA TAULUKKOMITOITUSOHJEET
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. EN 1995-1-1 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
1 LIITE 16 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN EN 1995-1-1 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
LisätiedotRAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski PORTAL FRAME WITH COLUMNS RIGIDLY FIXED IN THE FOUNDATIONS
PORTAL FRAM WITH COLUMNS RIGIDLY FIXD IN TH FOUNDATIONS 9 Load cases 2. MASTOJÄYKISTTYN KHÄN PÄÄPILARIN P MITOITUS Suunnitellaan hallin ulkoseinillä olevat kehän P- pilarit runkoa jäykistäviksi kehän mastopilareiksi.
LisätiedotRautatiesilta LIITE 3 1/7
LIITE 3 1/7 Rautatiesilta Varsinaisen diplomityön ohessa mallinnettiin myös yksi rautateiden tyyppilaattakehäsilta. Tämän sillan määräävät rasitukset (murto- ja käyttörajatilojen momentit sekä niitä vastaavat
LisätiedotPUHDAS, SUORA TAIVUTUS
PUHDAS, SUORA TAIVUTUS Qx ( ) Nx ( ) 0 (puhdas taivutus) d t 0 eli taivutusmomentti on vakio dx dq eli palkilla oleva kuormitus on nolla 0 dx suora taivutus Taivutusta sanotaan suoraksi, jos kuormitustaso
LisätiedotRAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 3: Retaining wall Given
LisätiedotHYPERSTAATTISET RAKENTEET
HYPERSTAATTISET RAKENTEET Yleistä Sauva ja palkkirakenne on on isostaattinen, jos tasapainoehdot yksin riittävät sen tukireaktioiden ja rasitusten määrittämiseen. Jos näiden voimasuureiden määrittäminen
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 3.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Ristikon sauvavoimat (Kirjan luvut 6.1-6.4) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, mikä on ristikkorakenne Osata soveltaa aiemmin kurssilla
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2 ULKOSEINIEN RUNKO 42x98 k950 AUTOKATOKSEN JA VARASTON VÄLISEINÄN RUNKO 42x98 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT
LisätiedotJOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
LisätiedotKR5 KR5. Rakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite. Suunnitelmat: Jani Rantanen RI Taloon.com
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2 ULKOSEINIEN RUNKO 42x98 k950 AUTOKATOKSEN JA VARASTON VÄLISEINÄN RUNKO 42x98 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT
LisätiedotMUUTOSLISTA 1 (18) Finnwood 2.3 SR1
MUUTOSLISTA 1 (18) FINNWOOD 2.3 SR1 (RIL 205-1-2009) OHJELMAVERSION MUUTOKSET (RIL 205-1-2009) ohjelmaversio sisältää Finnwood 2.3 (RIL 205-1-2009) ohjelmaan verrattuna alla luetellut muutokset. Nämä on
LisätiedotAnna-Riikka Paananen KAINALOKANNATUS PUURAKENTEISEN PIENTALON RAKEN- NERATKAISUNA
Anna-Riikka Paananen KAINALOKANNATUS PUURAKENTEISEN PIENTALON RAKEN- NERATKAISUNA KAINALOKANNATUS PUURAKENTEISEN PIENTALON RAKEN- NERATKAISUNA Anna-Riikka Paananen Opinnäytetyö Kevät 2013 Rakennustekniikan
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 8.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Normaalivoiman, leikkausvoiman ja taivutusmomentin käsitteet (Kirjan luku 7.1) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, millaisia sisäisiä
LisätiedotOSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43
OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN Esa Makkonen Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 Tiivistelmii: Artikkelissa kehitetaan laskumenetelma, jonka avulla
LisätiedotRakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite KR5 KR5. Suunnitelmat: Jani Rantanen RI Taloon.com P
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2 ULKOSEINIEN RUNKO 42x98 k950 AUTOKATOKSEN JA VARASTON VÄLISEINÄN RUNKO 42x98 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT
LisätiedotTasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä.
Tasokehät Tasokehä muodostuu yksinkertaisista palkeista ja ulokepalkeista, joita yhdistetään toisiinsa jäykästi tai nivelkehässä nivelellisesti. Palkit voivat olla tasossa missä kulmassa tahansa. Palkkikannattimessa
LisätiedotEC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus
Toinen painos EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Eurokoodi 5 EC 5 sovelluslaskelmat Hallirakennus PDF-julkaisu, kesäkuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu helpottamaan EC 5 -pohjaista suunnittelua.
Lisätiedot(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia
.2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),
LisätiedotRT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET
RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 PIENTALON PUURAKENTEET JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 3 ohjetiedosto RT 82-10820 3 RAKENNUSTARVIKKEET Yläsidepuut Levyjäykiste
LisätiedotPUURAKENTEISEN OMAKOTITALON EUROKOODIN MUKAINEN PALKIN MALLILASKELMA
PUURAKENTEISEN OMAKOTITALON EUROKOODIN MUKAINEN PALKIN MALLILASKELMA Raimo Ronkainen 011 Oulun seuun ammattikorkeakoulu PUURAKENTEISEN OMAKOTITALON EUROKOODIN MUKAINEN PALKIN MALLILASKELMA Raimo Ronkainen
LisätiedotARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka IV. Hannu Hirsi.
ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka IV Hannu Hirsi. Kappaleen ja tukien liikemahdollisuudet : Liikkuva pystysuunnassa Liikkuva vaakasuunnassa Kiertyvä y y y Liikkuva niveltuki x ESTETTY
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2 ULKOSEINIEN RUNKO 42x98 k950 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN SEINIEN RUNKORAKENTEET
Lisätiedot