PUURAKENTEIDEN PERUSTEET T Harjoitustyömalli v Puurakenteisen talon rakenteiden mitoitus
|
|
- Emilia Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PUURKENTEIDEN PERUSTEET T51905 Harjoitustyömalli v Puurakenteisen talon rakenteien mitoitus HUOM. Tässä harjoitustyömallissa on käytetty sinistä väriä täyentävien huomioien esittämiseen. Ohjaava opettaja: Pekka Kilpinen Harjoitustyö annettu: xx.yy.0zz Harjoitustyö vastaanotettu: xx.yy.0zz Harjoitustyö hyväksytty: xx.yy.0zz Tekijä(t): Mikko Mallikas Ryhmä: RTxyz S-posti: Päiväys: xx.yy.0zz
2 1 YLEISTÄ Tehtävän kuvaus: Määräykset ja ohjeet Kohteen valinta... KTTORISTIKON MITOITUS NR-ristikon tilauskaavio Naulattu ristikko Päämitat Kuormitus Voimasuureet... 8 KT KT Sauvavoimat Sauvojen mitoitus Vetosauvojen mitoitus Puristussauvojen mitoitus... 1 V V D lapaarteen mitoitus Yläpaarteen mitoitus PLKKIEN MITOITUS Palkki Taivutus....1 Leikkaus....1 Tukipaine (syysuuntaa vastaan kohtisuora puristus) Kiepahus Taipuma Palkki Taivutus Leikkaus Tukipaine Kiepahus Taipuma... 0 RUNKOTOLPN MITOITUS Lähtöarvot Kuormitustapaukset.... Mitoitus... KT KT... 4 KT LIITTEET... 5
3 1 YLEISTÄ 1.1 Tehtävän kuvaus: Tehtävänä on mitoittaa puurakenteisen pientalon kantavia puurakenteita. Mitoituksen tulee sisältää ainakin: yksi naulattu kattoristikko ja vastaavan NR-ristikon tilauskaavio kaksi palkkia, jännemitat ~100 ja >400 yksi pilari tai tolppa Laskelmat tehään käsin ja ristikon sauvavoimat ratkaistaan myös tietokoneohjelmalla. Työssä esitetään kaikki tehyt laskelmat sekä seuraavat rakennekuvat: yläpohjan rakennepiirustus 1:50 ristikon rakennepiirustus 1:0 rakenneetaljipiirustus vesikaton ja kantavan seinän liitoksesta palkin kohalta 1:0 1. Määräykset ja ohjeet RIL Puurakenteien suunnittelu. Euronormi RIL Suunnitteluperusteet ja rakenteien kuormat. Euronormi, osat 1, -1, - ja -4. RT-kortit: RT Puuristikot ja kehät RT Sahattu ja höylätty puutavara. 1. Kohteen valinta Kohe on vapaavalintainen puurankarakenteinen pientalo. Kohteena voi olla esimerkiksi aikaiseilla opintojaksoilla (Talonrakennuksen perusteet, Rakennesuunnittelun perusteet) käsitelty pientalo, jolloin kohteen rakennejärjestelmä on jo tuttu ja rakenteien kuormien määrittely käy helpoin. Kohe on puurankorakenteinen -kerroksinen (kellarillinen, harjakattoinen) asuinrakennus. Kohe sijaitsee Rovaniemellä esikaupunkialueella. Rakennuksen yläpohjan rakennejärjestelmän kantavat rakenteet ja periaatteellinen leikkaus on kuvattu seuraavalla sivulla:
4 KUV 1. Rakennuksen periaatteellinen leikkaus KUV. Rakennuksen yläpohjan kantavat rakenteet 4
5 Kattoristikon mitoitus Yksinkertaistuksia: Harjoitustyöhön valitaan mahollisian yksinkertainen 1-aukkoinen ( tukea) staattisesti määrätty nivelristikko. Tarvittaessa kohteen lähtötietoja muokataan em. tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä harjoitustyössä tarkastellaan ristikon kestävyyttä murtotilassa, mutta ristikon taipumaa ei nyt tarkastella (yksinkertaistus). Myöskään katon kokonaisjäykistystä (stabiliteettia) ei nyt tarkastella..1 NR-ristikon tilauskaavio Tilauskaavio on liite x. Laai kaavio RT-kortin RT Puuristikot ja kehät mukaan.. Naulattu ristikko Ristikkojako on k900. Tässä työssä ristikon analyysissä käytetään ns. yksinkertaistettua tarkastelua (RIL ). Ristikon korkeus H > 0,15 L ja H > 10 h p, missä L = ristikon jännemitta ja h p = suurin paarresauvan korkeus...1 Päämitat KUV. Ristikon päämitat 5
6 .. Kuormitus Ristikko mitoitetaan keskipitkässä aikaluokassa täyellä (100%) lumikuormalla. Tuulenpaineesta johtuva kattoon kohistuva ulkoinen ja sisäinen paine jätetään huomioimatta. Tuulikuorma kuuluu hetkellisiin kuormiin, joien huomiointi kasvattaisi nyt mitoituksessa käytettäviä lujuusarvoja, minkä vuoksi kattokannattimen määräävä kuormitustapaus saaaan useiiten ilman tuulikuormaa. Sen sijaan tuuli tulee aina huomioia katon kokonaisjäykistämisessä, kannattimen ankkuroinnissa ja katteen kiinnityksessä, vaikka niitä ei tässä työssä nyt tarkastellakaan. Lumikuorma: Ominaislumikuorma maassa (RIL 01, Rovaniemi): s k =,0 kn/m Katon kaltevuus = artan(1:) = 18,4 <0 muotokerroin = 0,8 ( jos 0 < <60, niin = 0,8 (60 - ) / 0 ) ominaislumikuorma katolla: s = s k = 0,8,0 =,4 kn/m Ristikkojako k900 lumikuorma ristikon juoksumetrille s = 0,9,4 =,16 kn/m Rakenteien paino: Ristikon oma paino (arvio ~15kg/m) = 0,15 kn/m Yläpaarre: (yläpaarrekuormien lukuarvot katon vaakaprojektiota kohen) tiilikate ~45 kg/m ruoteet ~5 kg/m aluskate ~ kg/m yhteensä 0,9 0,5 kn/m = 0,47 kn/m lapaarre: läöneriste ~50 kg/m 0,m = 15 kg/m koolaus ~5 kg/m ilman-/höyrynsulku alakaton verhous, kipsilevy GN1 ~9 kg/m yhteensä 0,9 0,9 kn/m = 0,6 kn/m Oma paino yhteensä: = 0,88 kn/m 6
7 Seuraamusluokka: Tavanomainen asuinrakennus kuuluu seuraamusluokkaan CC : kuormakerroin: K FI = 1,0 Rakenteen sortuminen aiheuttaa keskisuuret seuraamukset ihmishenkien menetysten tai merkittävien talouellisten, sosiaalisten tai ympäristön vahinkojen takia. Kuormitustapaukset: Kuormitusohjeen (RIL 01) mukaan harjakatoilla on tarkasteltava täyen lumikuorman lisäksi vähintäänkin sellainen kuormitustapaus, jossa puolet lumikuormasta vaikuttaa katon epäeullisealla puolikkaalla. Tässä oletetaan, että lumen liukumista katolta ei ole estetty. Rakennesuunnittelijan on aina tapauskohtaisesti arvioitava tarkasteltavien muien mahollisten kuormitustapausten määrä. Kuormitustapaus 1 (KT 1) Murtotilan kuormitusyhistelmä (MRT): K FI * (1,15 G k + 1,5 Q k ) 1,0 * (1,15 0,88 + 1,5,16) = 4,5 kn/m Kuormitustapaus (KT ) MRT: Toisella lappeella K FI (1,15 G k + 1,5 Q k ) 1,0 (1,15 0,88 + 1,5,16) = 4,5 kn/m ja toisella lappeella K FI (1,15 G k + 1,5 0,5 Q k ) 1,0 (1,15 0,88 + 1,5 0,5,16) =,6 kn/m 7
8 .. Voimasuureet Yksittäisen nivelristikon sauvoitusvaihtoehtoja on useita. Tässä harjoitustyössä pyritään jo työn alussa löytämään ja valitsemaan mahollisian hyvä sauvoitus yhessä työn ohjaajan kanssa, mutta eri vaihtoehtojen mitoittamista ja vertailua ei nyt vaaita. KUV 4. Ristikon laskentamalli, sauvoitus KT1 p = 4,5 kn/m F1 = 4,5 kn/m (0,600m +,000m / ) F = 4,5 kn/m (,000m / + 1,900m / ) F = 4,5 kn/m (1,900m / +,050m / ) F4 = 4,5 kn/m (,050m / ) F5 = F F6 = F F7 = F1 Yhteensä = 6,80 kn = 8,9 kn = 8,9 kn = 8,71 kn = 8,9 kn = 8,9 kn = 6,80 kn = 55,68 kn = B = 55,68 / = 7,84 kn 8
9 KT p 1 = 4,5 kn/m p =,6 kn/m F1 = 4,5 kn/m (0,006m +,000m / ) = 6,80 kn F = 4,5 kn/m (,000m / + 1,900m / ) = 8,9 kn F = 4,5 kn/m (1,900m / +,050m / ) = 8,9 kn F4 = 4,5 kn/m (,050m / ) +,6 kn/m (,050m / ) = 7,05 kn F5 =,6 kn/m (1,900m / +,050m / ) = 5,19 kn F6 =,6 kn/m (,000m / + 1,900m / ) = 5,1 kn F7 =,6 kn/m (0,600m +,000m / ) = 4,1 kn Yhteensä = 45,06 kn B : M B = 0 = (F1 11,9m + F 9,9m + F 8,0m + F4 5,95m + F5,9m + F6,0m) / 11,9m = B = 45,06 5,4 = 5,4 kn = 19,64 kn 9
10 ..4 Sauvavoimat Sauvavoimat on ratkaistu sekä käsin remona-menetelmällä ja QSE-ohjelmalla. Cremona-kuviot ja QSE-tulokset ovat liitteenä. lla olevassa taulukossa on yhteenveto saauista tuloksista. KT1 KT vasen oikea V1-7,840 kn V1-5,40-19,640 kn V -8,90 kn V -8,90-5,190 kn D1 6,40 kn D1,0 19,40 kn D -17,60 kn D -15,610-1,90 kn D 1,810 kn D 0,450,470 kn D4 9,470 kn D4 10,40 4,910 kn U1,750 kn U1 9,880 4,750 kn U 9,40 kn U,750,750 kn O1 -,680 kn O1-0,970-17,70 kn O -7,170 kn O -1,900-8,60 kn O -7,170 kn O -1,900-8,60 kn TULUKKO 1. Ristikon sauvavoimat 10
11 ..5 Sauvojen mitoitus ikaluokka: keskipitkä Käyttöluokka: Kokeillaan: puutavara C0 (t = 5 )..5.1 Vetosauvojen mitoitus Tässä kohassa mitoitetaan ristikon vetorasitetut iagonaalit. Vetorasitetut sauvat: D1 = 6,40 kn D = 1,810 kn D4 = 9,470 kn Oletus: kaikkien vetosauvojen poikkileikkaus ja materiaali sama mitoitetaan rasitetuin sauva D1 Mitoitusehto: t,0, < f t,0, C0: f t,0, = k mo f t,0,k / m = 0,8 18 N/ / 1,4 = 10,9 N/ Kokeillaan poikkileikkausta 5x15: N 6 40 N ,40 N t, 0, t,0, f (8 %) 5x15 C0 kestää vetorasituksen! Huom. kokovaikutuksen huomiointi lisää vetolujuutta, koska h = 15 < 150: k h (150/15) min 1, 0, 1,071 min 1,071 1, f t,0, = k h k mo f t,0,k / m = 1,071 10,9 N/ = 10,67 N/ (79 %) 11
12 ..5. Puristussauvojen mitoitus Tässä kohassa mitoitetaan ristikon puristusrasitetut iagonaalit ja vertikaalit. Puristusrasitetut sauvat: V1 = (-) 7,840 kn V = (-) 8,90 kn D = (-) 17,60 kn Kaikki sauvat erilaisia ja pyrkivät nurjahtamaan kaikki puristussauvat mitoitettava erikseen Mitoitusehto:,0, < f,0, k C0: f,0, = k mo f,0,k / m = 0,8 N/ / 1,4 = 1,14 N/ V1 Nivelristikon sauvojen molempien päien kiinnitys on nivel L = 580 nurjahuspituus L = 1,0 580 = 580 Nurjahuskerroin k : Jäyhyyssäe i ja hoikkuuet ja rel : I bh h 5 i 7, 1bh 1 1 L ,7, käyrästä katsomalla : k 0,45 i 7, f, o, k 80,7 laskemalla : rel 1, 7 E 8000 k 0,5 k f k,0,,0, k 0,05 1 0, 0,51 0,1,7 0, N k 1 rel rel 1, N 5 15 rel 1,14 0,44 5,80 1 1,55 1,7 1, 55 1,7 (154 %) 8,91 N 0,44 5x15 C0 ei kestä puristusrasitusta, sauva V1 nurjahtaa! 1
13 vahvistetaan sauvaa naulaamalla samanlaiset lauat mol. puolin: bh I 0,5 0, ( taulukko L.4.1 RIL 10 s.88) 4, 15 i I ,1 75 L 580 7,89, käyrästä : k 0,90 i 15,1 f, o, k 7,89 laskemalla : rel 0, 65 E 8000 k 0,51 k k 0,05 0, 0,51 0,0,65 0, k 1 rel rel rel 0,74 1 0,74 0,65 0, 74 0,65 0,90 f,0,,0, k N N ,14 0,90 11,8 8,91 N (75, %) x5x15 C0 kestää puristusrasituksen 1
14 V L = 1880 nurjahuspituus L = 1, = 1880 Nurjahuskerroin k : Sauva on pitkä ja hoikka vahvistetaan sauvaa naulaamalla samanlaiset lauat mol. puolin: bh I 0,5 1 i I , ,1 4,( taulukko L.4.1 RIL 10 s.88) L ,80, katsomalla käyrästä: k 0,19 i 15,1 f, o, k 1,80 laskemalla : rel, 10 E 8000 k 0,51 k f k,0,,0, 0,05 0, 0,51 0,,10 0, k N k 1 rel rel rel, N ,14 0,1,71 1,88,10, 88 (99 %),10,68 N 0,1 x5x15 C0 kestää puristusrasituksen 14
15 D L = 16 nurjahuspituus L = 1,0 16 = 16 Nurjahuskerroin k : Sauva on pitkä ja hoikka, puristusrasitus on suuri vahvistetaan sauvaa vaihtamalla sekä materiaali että kasvattamalla poikkileikkausta: kokeillaan x5x175 C40 (lauat naulattu yhteen) : f,0, = k mo * f,0,k / m = 0,8 * 6 N/ / 1,5 = 16,64 N/ bh I 0,5 1 i I , ,1 4,( taulukko L.4.1 RIL 10 s.88) L ,95, käyrästä : k 0,8 i 15,1 f, o, k 105,95 6 laskemalla : rel 1, 774 E 9400 k 0,51 k k 0,05 0, 0,51 0,1,774 0, k 1 rel rel rel,0 1,0 1,774, 0 1,774 0,81 f,0,,0, k N N ,64 0,81 4,68 4,0 N (86,1 %) x5x175 C40 kestää puristusrasituksen 15
16 ..5. lapaarteen mitoitus Ristikon alapaarre mitoitetaan jatkuvana sauvana yhistetylle taivutus- ja vetorasitukselle. Taivutusrasitus aiheutuu alapaarteen ulkoisesta kuormasta ja liitosten epäkeskisyyestä, ja vetorasitus saaaan ristikon sauvavoimista. t,0, y, z, Mitoitusehto, yhistetty taivutus ja veto : km 1 f f f t,0, y, t,0, taivutusrasitus vain toiseen suuntaan (y) 1 f f t,0, z, Taivutusmomentti: M = M U1, + M e Oletus: alapaarteen rasitetuin sauva on U1, koska U0 sen toisen pään liitoksen (ks. viereinen kuva) epäkeskisyyestä aiheutuu suuri taivutusmomentti (M e ). U1 Liitoksen epäkeskisyyet: e v = 18 e h = 94 Paarresauvan U1 vetorasitus: N = (+),750 kn M e S e U U e v eh 1 0 v e h 1 1 L L U1,750 0 kn 0,18m 0,94m 1,4 knm,98m lapaarteen kuormista p U, aiheutuu paarteeseen taivutusmomentti (M U, ). p U, = 1,15 ( 0,6 + 0,15/) = 0,85 kn/m 16
17 Tarkastellaan alapaarre jatkuvana palkkina, joka on nivelellisesti tuettu kussakin solmupisteessä, ja vähennetään solmupisteien painumien ja liitosten osittaisen jäykkyyen vuoksi tukimomentista 10% (RIL ). KUV 5. lapaarteen taivutusmomentti, laskettu QSE-ohjelmalla M U1, = 0,9 0,145 = 0,10 knm (10%:n vähennys) M = M U1, + M e = 0,1 +,4 =,56 knm Kokeillaan x5x175 C40: = = 8750 W = / 6 = 5508 f t,0, = k h k mo f t,0,k / m = 1 0,8 4 N/ / 1,5 = 15,6 N/ f = k h k mo f k / m = 1 0,8 40 N/ / 1,5 = 5,60 N/ t,0, f f t,0, N f 750 N ,6 N t,0, M f W N ,60 N 0,51 0,545 0,796 1 (79,6 %) x5x175 C40 kestää alapaarteen veto- ja taivutusrasituksen 17
18 ..5.4 Yläpaarteen mitoitus Ristikon yläpaarre mitoitetaan jatkuvana sauvana yhistetylle taivutus- ja puristusrasitukselle. Taivutusrasitus aiheutuu yläpaarteen ulkoisesta kuormasta ja liitosten epäkeskisyyestä, ja puritusrasitus saaaan ristikon sauvavoimista. Yläpaarre pyrkii nurjahtamaan vahveassa suunnassa, koska kattoruoteet tukevat sitä heikoassa (sivu) suunnassa. Yksinkertaistus: räystään (yläpaarteen) taivutusmitoitus ja taipuman laskenta jätetään nyt tekemättä.,0, y, z, Mitoitusehto, yhistetty taivutus ja puristus-nurjahus: km 1 k f f f,0, y,,0, taivutus- ja nurjahus vain toiseen suuntaan (y) 1 k f f,0, z, Taivutusmomentti: M = M O, + M e Oletus: alapaarteen rasitetuin sauva on O1, koska sen toisen pään liitoksen (ks. viereinen kuva). epäkeskisyyestä aiheutuu suuri taivutusmomentti (M e ). O1 Liitoksen epäkeskisyyet: e v = 76 e h = 5 O0 Puristettujen sauvojen ja liitosten lujuusmitoituksessa laskennallista normaalivoimaa korotetaan 10% jatkuville paarteille, kun niien tehollinen nurjahuspituus lasketaan kenttämomenttien nollakohtien perusteella. paarresauvan O1 puristusrasitus: N = (-),680 1,1 = 6,048 kn M e S e O O e v eh 1 0 v eh 1 1 L L O1 6,048 0 kn 0,76 m 0,5 m 1,8 knm,108 m 18
19 Yläpaarteen (O1) kuormista p O, aiheutuu paarteeseen taivutusmomentti (M O, ). p O, = 1,15 ( 0,47 + 0,15/) + 1,5,16 = 0,6 +,4 =,87 kn/m (kuorman vaakaprojektio) korjataan kuorma yläpaarteen suuntaiseksi: p O, =,87 os18,4 =,67 kn/m Tarkastellaan yläpaarre (kuten alapaarrekin) jatkuvana palkkina, joka on nivelellisesti tuettu kussakin solmupisteessä, ja vähennetään solmupisteien painumien ja liitosten osittaisen jäykkyyen vuoksi tukimomentista 10% (RIL s.86). KUV 8. Yläpaarteen taivutusmomentti, laskettu QSE-ohjelmalla M O1, = 0,9 0,661 = 0,60 knm (10%:n vähennys) M = M O1, + M e = 0,60 +,8 =,98 knm Kokeillaan x5x175 C40: f,0, = k mo f,0,k m = 0,8 6 N/ / 1,5 = 16,64 N/ f = k h k mo f k m = 1 0,8 40 N/ / 1,5 = 5,60 N/ = = 8750 W = / 6 = 5508 (tuettu ruoteilla sivusuunnassa) 19
20 Nurjahuskerroin k : Jatkuvan sauvan keskiaukon ns. tehollinen nurjahuspituus on 0,6 kertaa aukkomitta: L = 108 nurjahuspituus L = 0,6 108 = 165 Jäyhyyssäe i ja hoikkuuet ja rel : I bh h 175 i 50, 5 1bh 1 1 L 165 5,04, käyrästä: k = 0,97 i 50,5 f, o, k 5,04 6 Laskemalla: rel 0, 419 E 9400 k 0,51 k k 0,05 0, 0,51 0,0,419 0, k 1 rel rel rel 0,600 0,600 0,419 0, ,419 0,97,0, k f f,0, 6048 N ,97 16,64 N N k f M f,0, W N ,60 N 0,184 0,609 0,79 1 (79, %) x5x175 C40 kestää yläpaarteen puristus- ja taivutusrasituksen 0
21 Palkkien mitoitus Valitaan kohteesta palkkia mitoitettavaksi. Toisen palkin kohalta piirretään rakenneleikkaus mittakaavassa 1:10 (liite). Leikkaus ( ) ja mitoitetut palkit (K1 ja K) on merkitty rakennetasopiirustukseen (liite). Tarkistetaan palkkien kestävyys murtorajatilassa sekä suurin taipuma käyttörajatilassa. Pyritään valitsemaan palkin laskentamalli aina määrääviän (pahian mahollisen) tapauksen mukaan kussakin rasituksessa..1 Palkki 100 Mitoitetaan kohteen ulkoseinän ikkuna-aukon ylittävä palkki. Ikkuna-aukon ns. aukkomitta on 115. Palkkia kuormittavat eellä mitoitetut kattoristikot. Olosuhteet: käyttöluokka 1, aikaluokka keskipitkä. 1
22 .11 Taivutus L/ L/ F 1,05*115 = 176 KUV 11.Palkin laskentamalli taivutusmitoituksessa (MRT). Pistekuorma: F = 7,840 kn (ristikon tukireaktio, KT1) taivutusmomentti: M max = FL/4 = 7,840 1,76 / 4 = 8,88 knm Kokeillaan KERTO-S 51x00: W = bh /6 = / 6 = ³ f = k h k mo f k M = 1 0,8 44 N/ / 1, = 9, N/ Mitoitusehto: < f M max f W N 6,1 N (89,1 %) KERTO-S 51x00 kestää taivutusrasituksen Huom. kokovaikutuksen huomiointi lisää taivutus(veto)lujuutta, koska h = 00 < 00: k h 00 / 00 min 1, 0,1 1,050 min 1,050 1, f = k h k mo f k / M = 1,050 9, N/ = 0,80 N/ (84,9 %)
23 .1 Leikkaus F F KUV 1.Palkin laskentamalli leikkausmitoituksessa (MRT). Leikkausvoiman vaarallisin arvo saaaan, kun sijoitetaan pistekuorma enintään palkin korkeuen (h=00) päähän tuelta (arvioiaan tuen leveys l = 100): pistekuorman etäisyys tuelta (laskentamallissa): / = 50 leikkausvoima (palkin tukireaktio -tuella) : V max = ( 106 / / 176 ) 7,84 = 5,1 kn Kokeillaan KERTO-S 51x00: = bh = = ² f v, = k mo f v,k / M = 0,8 4,1 N/ / 1, =,7 N/ Mitoitusehto: < f v, V 510N,70 N max f v, (15, %) KERTO-S 51x00 EI kestä leikkausrasitusta! Mahollisia ratkaisuvaihtoehtoja: - poikkipinta-ala suureaksi joko palkkia korottamalla tai leventämällä - palkin materiaali vaihettava lujempaan (leikkauslujuus) - muutettava rakennetta, esim. lisäämällä toinen palkki rinnalle - kuorman pienentäminen kuormitusjärjestelyjä muuttamalla
24 Lisätään nyt rinnalle KERTO-Q 7x00, f v,k = 4,5 N/²: yhteinen poikkipinta-ala: = 00 ( ) = ² Palkeilla erilainen leikkauslujuus: KERTO-S : f v, = k mo f v,k / M = 0,8 4,1 N/ / 1, =,7 N/ KERTO-Q : f v, = k mo f v,k / M = 0,8 4,5 N/ / 1, =,00 N/ Oletus: leikkausrasitus jakautuu kahelle erilaiselle palkille niien lujuuksien ja poikkipinta-alojen suhteessa kahen palkin yhistetty leikkauslujuus f v, : f v, KERTO S f v,, KERTO S KERTO S KERTO Q KERTO Q f v,, KERTO Q (51,7 7,00) 00,8 N (51 7) 00 Mitoitusehto: < f v, V 510N,4 N max f v, (85,8 %) yhistetty KERTO-S 51x00 / KERTO-Q 7x00 kestää leikkausrasituksen Kahen palkin yhistelmän olisi voinut mitoittaa yksinkertaisesti vain heikoan (KERTO-S) palkin leikkauslujuuteen vertaamalla, koska senkin lujuus riittäisi (88,6%) ja mitoitus olisi varmalla puolella. Nyt ei tarvitse tarkistaa aikaisempia mitoitusvaiheita, koska on selvää, että palkin taivutuskestävyyskin lisääntyy toisen palkin vuoksi. 4
25 .1 Tukipaine (syysuuntaa vastaan kohtisuora puristus) F F 176 KUV 1.Palkin laskentamalli tukipintojen tarkistuksessa (MRT). Suurin poikittainen puristusrasitus -tuella (palkin ja ikkuna-aukon reunatolpan välissä): N = 7,84 + ( ) / 176 7,84 = 6,04 kn Kokeillaan tueksi kahta 50x15 runkotolppaa vierekkäin: l = 50 = 100 puristuspinta-ala: = 100 (51+7) = 7800 ² Tukipainekerroin k, : l,90, ef (100 0) KERTO-S : k, k,90 1,0 1, l 100 l,90, ef 100 KERTO-Q : k, k,90 1, 1, l 100 Kaksi rinnakkaista palkkia, palkeilla erilainen poikittainen puristuslujuus: KERTO-S : k, f,90,ege, = k, k mo f,90, ege,k / M = 1, 0,8 6,0 N/ / 1, = 5, N/ KERTO-Q : k, f,90,ege, = k, k mo f,90, ege,k / = 1, 0,8 9,0 N/ / 1, = 7,8 N/ Oletus: puristusrasitus jakautuu kahelle erilaiselle palkille niien lujuuksien ja puristusalojen suhteessa yhistetty puristuslujuus k, f,90, : k, f,90, KERTO S f,90,, KERTO S (51 5, 7 7,8) 100 6,1 N (51 7) 100 KERTO S Mitoitusehto:,90, < k, f,90, KERTO Q KERTO Q f M,90,, KERTO Q 5
26 N N k f max, 90,,,90, 4,6 N (75,7 %) yhistetty KERTO-S 51x00 / KERTO-Q 7x00 kestää poikittaisen puristusrasituksen Mahollisia ratkaisuvaihtoehtoja, jos mitoitusehto ei täyty: - vieään palkin pää vielä tuen yli: jos a > 0 l,90,ef kasvaa 0 - puristuspinta-ala suureaksi joko tukea pientämällä tai palkkia leventämällä - palkin materiaali vaihettava lujempaan (poikittainen puristuslujuus) - muutettava rakennetta, esim. lisäämällä teräsosia liitokseen - kuorman pienentäminen kuormitusjärjestelyjä muuttamalla 6
27 .14 Kiepahus L/ L/ F 176 KUV 14.Palkin laskentamalli kiepahusmitoitukessa (MRT). Kiepahus on palkin taivutuksessa esiintyvä stabiliteetin menetysilmiö, jossa palkin poikkileikkaus kiertyy ja etenkin palkin puristettu yläreuna pyrkii siirtymään sivusuunnassa (vrt. nurjahus). Kiepahus voiaan usein helposti estää tukemalla palkin yläreuna sivusuunnassa riittävän tiheästi. Yksinkertaistus: ei huomioia mitoituksessa rinnalle lisättyä KERTO-Q palkkia. Laskentamallin kiepahustukiväli: a = 176 / = 68 palkin tehollinen pituus kiepahuksessa: l ef = a + h = = 108 Oletus: Kiepahus ei vähennä palkin taivutuskestävyyttä: k rit = 1 Katsotaan käyrästä riittääkö tuenta: h / b = 00 / 78 =,56 käyrä h,6 b l ef / b = 48 l ef = = 744 tuenta riittää reilusti Kokeillaan vielä kiepahtaisiko yhellä palkilla (KERTO-S 51x00): h / b = 00 / 51 =,9 käyrä h 4 b l ef / b = 8 l ef = 8 51 = 148 tuenta riittää vieläkin reilusti palkki ei kiepaha 7
28 .15 Taipuma L/ L/ F 176 KUV 15.Palkin laskentamalli taipuman laskennassa (KRT). Tarkistetaan käyttörajatilassa, ettei palkin taipuma ylitä sallittua taipumaa Yksinkertaistus: ei huomioia rinnalle lisättyä KERTO-Q palkkia. Pistekuorma F (ristikon tukireaktio, KT1) käyttörajatilassa (KRT): pysyvä kuorma F G = 1,0 0,88 kn/m 1,1m / = 5,764 kn muuttuva kuorma F Q = 1,0,16 kn/m 1,1m / = 14,148 kn Virumaluku (käyttöluokka 1): k ef = 0,6 Yksikkökuorman 1 kn aiheuttama referenssitaipuma w ref : Huomioiaanko leikkausvoiman aiheuttama lisätaipuma? L/h = 176 / 00 = 6,8 < 1 leikkausvoiman aiheuttama lisätaipuma huomioiaan w ref FL 48 E 0, mean I FL 10G mean ; I bh w ref 1000N N N 176 0,09 0,065 0,
29 Merkitään seuraaviin kaavoihin yksikkökuorman taipuma w ref = 0,1548 /kn, niin saaaan yksikötkin täsmäämään. Hetkellinen taipuma: w G,inst = w ref F G = 0,1548 /kn 5,764 kn = 0,89 w Q,inst = w ref F Q = 0,1548 /kn 14,148 kn =,19 w inst = w G,inst + w Q,inst =,08 Lattiapalkilla pitäisi tarkistaa onko w inst < L/400 = 176/400 =,19 m mutta kattopalkilla sitä ei tarvita. Lopputaipuma: w G,fin = w G,inst (1+k ef ) = 0,89 (1+0,6) = 1,4 w Q,fin = w Q,inst (1+ *k ef ) =,19 (1+0,*0,6) =,45 Lumikuorman pitkäaikaisosuus: = 0, Kokonaistaipuma: w net, fin = w G,fin + w Q,fin = 1,4 +,45 =,88 < L/00 = 176/00 = 4,5 OK (91, %) palkki KERTO-S 51x00 ei taivu liikaa 9
30 . Palkki 400 Piteän palkin mitoitus nouattelee eellä lasketun lyhyeän palkin mitoitusta, joten tässä harjoitustyömallissa ei sitä tarkein enää esitetä. Valitse kohteestasi sopiva palkki, ja esitä sen sijainti rakennetasopiirustuksessa (harjoitustyön liitepiirustus). Palkki voi olla esimerkiksi ison ikkuna-aukon ylityspalkki, erkkerin ylityspalkki, väli- tai alapohjan tai jonkin katoksen/terassin/parvekkeen kannatinpalkki. Olethan tarkkana laskentamallin muoostamisessa!.1 Taivutus. Leikkaus. Tukipaine.4 Kiepahus.5 Taipuma 0
31 Runkotolpan mitoitus.1 Lähtöarvot Rakennuskohe sijaitsee Rovaniemellä esikaupunkialueella (matala pientaloalue). Runkotolpan mitoitukseen vaikuttaa rakennuskohteen tuuliolosuhteet, joten tuulikuorman määrittämiseksi rakennuskohteen maastoluokka on määriteltävä. Kokeillaan runkotolppaa (C4) 50x15 L600 k600. Runkotolpan poikkileikkausmitat määräytyvät useiiten ulkoseinärakenteen rakennusfysikaalisten vaatimusten (läöneriste) pohjalta. Tolpan pituus määräytyy sisätilan korkeuen ja tolpan päien liitosetaljien mukaan (ns. avoin puurakenne -järjestelmässä myös rakennuslevyjen mitat vaikuttavat). Ulkoseinän tolppajako on rankarunkoisissa pientaloissa lähes aina k600 vakiomittaisten läöneristeien ja rakennuslevyjen vuoksi. N G +N Q Pistekuorma N (ristikon tukireaktio, KT1) ominaisarvot: pysyvä kuorma (rakenteien paino): N G,k = 0,88 kn/m 1,1m / = 5,764 kn muuttuva kuorma (lumi): N Q,k =,16 kn/m 1,1m / = 14,148 kn L q w Tuulikuorma q w,k : maastoluokka III, harjakorkeus h = 10m perustuulikuorma q k (h) = 0,47 kn/m² tolppajako 600 = 0,6m tuulenpuoleisen seinän nettopainekerroin p,net : p,net,max = ( pe + pi ) = 1, q w,k = 1, 0,47 kn/m² 0,6m = 0,67 kn/m KUV 16. Runkotolpan laskentamalli. 1
32 . Kuormitustapaukset Tässä kohteessa yläkerran runkotolppaa kuormittaa pystykuorma (yläpohjan ja katon rakenteet sekä lumi) ja ulkoseinän vaakasuuntainen tuulikuorma. Pystykuorma on suuriillaan, kun ristikko sijaitsee juuri tolpan kohalla. Runkotolpan mitoituksessa jouutaan tavallisesti tarkastelemaan useampia eri kuormitustapauksia lumen ja tuulen erilaisilla yhistelmillä sekä huomioimaan kuormien aikaluokkien vaikutuksen materiaalin lujuusarvoihin. Murtorajatilan (MRT) kuormitusyhistelmät: K (1,15G 1,5 Q 1,5 Q FI k k1 i1 0i ki ) Tutkitaan seuraavat kuormitustapaukset (KT) murtorajatilassa: - KT1: lumi 100% + tuuli 0%, keskipitkä aikaluokka - KT: lumi 100% + tuuli 60%, hetkellinen aikaluokka - KT: lumi 70% + tuuli 100%, hetkellinen aikaluokka Prosenttiosuuet vastaavat Euronormin yhistelykertoimia 0. Kuormien yhistelykertoimet murtorajatilassa eri kuormitustapauksissa (KT): KT N G (pys.) N Q (lumi) q tuuli ikaluokka 1 1,15 1,5 0 keskipitkä 1,15 1,5 0,9 (=1,5 0,6) hetkellinen 1,15 1,05 (=1,5 0,7) 1,5 hetkellinen
33 . Mitoitus Tolpan pituus on 600, ja sen kiinnitys on moleista päistä nivelellinen. Nurjahus estetty heikoassa suunnassa (levytyksellä ja/tai ristikoolauksella). runkotolpan nurjahuspituus L = 1,0 L = 600 Runkotolppa sijaitsee läöneristeen sisällä käyttöluokka on 1. Kuormitusyhistelmän aikaluokka on keskipitkä tai lyhytaikainen. Kokeillaan: puutavara C4 50x15 Lujuusarvot: - E 0,05 = 7400 N/ - aikaluokka keskipitkä k mo =0,8 : f,0, = 0,8 1/1,4 = 1,00 N/ - aikaluokka hetkellinen k mo =1,1 : f,0, = 1,1 1/1,4 = 16,50 N/ f = 1,071 1,1 4/1,4 = 19,56 N/ ; k h = (150/15) 0, = 1,071 Poikkileikkaussuureet: = 6 50, W= /6 = I bh h 15 i 6, 08 1bh 1 1 l i 600 6,08 7,05, rel f, o, k E 0,05 7, , Nurjahuskerroin k (käyrästä katsomalla ~0,5) : k 0,5 0,5 1 rel 0, rel 1 0,1, 0, 1, 1, 4 k k k 1 rel 1,4 1 1,4 1, 0,5
34 ,0, Mitoitusehto, yhistetty puristus ja taivutus (toiseen suuntaan): 1 k f f,0, KT 1 N = 1,15 5,764 kn + 1,5 14,148 kn = 7,851 kn M = = 0 knm,0, k f f,0, N k f N ,51,00 N M f,0, W 0 0, ,700 1 (70,0 %) KT N = 1,15 5,764 kn + 1,5 14,148 kn = 7,851 kn M = 0,6 1,5 0,67 kn/m (,6m)² / 8 = 0,79 knm,0, k f f,0, N k f N ,516,50 N M f,0, W N ,56 N 0,509 0,110 0,619 1 (61,9 %) KT N = 1,15 5,764 kn + 1,5 0,7 14,148 kn = 1,484 kn M = 1,5 0,67 kn/m (,6m)² / 8 = 0,465 knm,0, k f f,0, N k f N ,516,50 N M f,0, W N ,56 N 0,9 0,18 0,575 1 (57,5 %) runkotolppa C4 50x15 L600 k600 kestää, 70,0% (KT 1) 4
35 4 Liitteet Ristikon Cremona-kuviot Ristikon QSE-laskelmat Piirustukset: ristikon rakennepiirustus 1:0 (+ lisätehtävä: naulausetaljit 1:5) yläpohjan rakennetasopiirustus 1:50 rakenneleikkaus ristikon ja palkin liitoksesta seinärakenteeseen 1:10 5
PUURAKENTEIDEN PERUSTEET T Harjoitustyömalli v Puurakenteisen talon rakenteiden mitoitus
PUURAKENTEIDEN PERUSTEET T51905 Harjoitustyömalli v. 1.1.019 Puurakenteisen talon rakenteien mitoitus HUOM. Tässä harjoitustyömallissa on käytetty sinistä väriä ja kursiivia täyentävien huomioien esittämiseen.
LisätiedotKantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus
T513003 Puurakenteet Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus 1 Liimapuuhalli Laskuesimerkki: Liimapuuhallin pääyn tuulipilarin mitoitus. Tuulipilareien
LisätiedotESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki
ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille
LisätiedotESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki
ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400
LisätiedotESIMERKKI 2: Kehän mastopilari
ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotESIMERKKI 3: Nurkkapilari
ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki
ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta
LisätiedotEsimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta
Esimerkkilaskelma NR-ristikon yläpaarteen tuenta 27.8.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 RAKENTEEN TIEDOT... - 3-3 RAKENTEEN KUORMAT... - 4-4 LYHIN NURJAHDUSPITUUS... - 5-5 PISIN NURJAHDUSPITUUS...
LisätiedotESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka
LisätiedotOvi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1
Esimerkki 4: Tuulipilari Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. - Tuulipilarin yläpää on nivelellisesti ja alapää jäykästi tuettu. Halli 1 6000 TP101 4 4 - Tuulipilaria
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotRAK-C3004 Rakentamisen tekniikat
RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki
ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi
LisätiedotESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki
ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin
LisätiedotESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa
ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa Perustietoja - Ulkoseinätolpat oletetaan päistään nivelellisesti tuetuksi. - Ulkoseinätolppien heikompi suunta on tuettu nurjahdusta vastaan tuulensuojalevytyksellä.
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotT512905 Puurakenteet 1 5 op
T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin
LisätiedotPUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela
PUUKERROSTALO - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Tero Lahtela NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA UUMASAUVAN SIVUTTAISTUENTA Uumasauvan tuki YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA
LisätiedotNR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma
NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma RoadShow 2015 Tero Lahtela NR ristikon tuenta Kuvat: Nils Ivar Bovim, University of Life sciences, Norway NR ristikon tuenta NR ristikon yläpaarteen nurjahdustuenta
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla
Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus
Esimerkkilaskelma Liimapuupalkin hiiltymämitoitus 13.6.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS... - 4-4.2 TAIVUTUSKESTÄVYYS...
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Palkin vahvistettu reikä
Esimerkkilaskelma Palkin vahvistettu reikä 3.08.01 3.9.01 Sisällsluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - REIÄN MITOITUSOHJEITA... - 3-3 VOIMASUUREET JA REIÄN TIEDOT... - - MATERIAALI... - - 5 MITOITUS... - 5-5.1
LisätiedotKuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:
PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia
LisätiedotYEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat
YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.
LisätiedotEC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus
Toinen painos EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus Eurokoodi 5 2 EC5 Sovelluslaskelmat - Asuinrakennus EC 5 sovelluslaskelmat Asuinrakennus 3 4 PDF-julkaisu, maaliskuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu
LisätiedotMAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotSuuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015
Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen
LisätiedotKatso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino
YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
LisätiedotPalkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7,
Palkkien mitoitus 1. Mitoita alla oleva vapaasti tuettu vesikaton pääkannattaja, jonka jänneväli L = 10,0 m. Kehäväli on 6,0 m ja orsiväli L 1 =,0 m. Materiaalina on teräs S35JG3. Palkin kuormitus: kate
LisätiedotPuurakenteiden suunnittelu ja mitoitus
Tekn. tri Mika Leivo Puutuotealan osaamiskeskus, Wood Focus Oy/Puuinfo mika.leivo@woodfocus.fi Tässä artikkelissa esitellään pelkistettynä puurakenteiden mitoitusperusteita ja tavanomaisten puurakenteiden
LisätiedotVÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1
VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1 Palkkien materiaali Sahatavara T3/C30 fm,k 30 taivutus syrjällään fv,k 3 leikkaus syrjällään fc,90,k,7 puristus syrjällään Emean 1000 kimmouli ҮM 1,4 Sahatavara T/C4 fm,k 4
LisätiedotESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - Yläpaarteen taso jäykistetään yläpaarteiden väliin asennettavilla vaakasuuntaisilla NRjäykisteristikoilla. - Vesikatteen ruoteet siirtävät
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotMITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16
1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma
LisätiedotMYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI
Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja
LisätiedotLP 115x115 yp 2075 L=2075 EI KANTAVA PILARI. Rakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite. LP 115x115 yp 2300 L=2300
R3 R3 KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 LIIMAPUU GL32 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN
LisätiedotTERÄSRISTIKON SUUNNITTELU
TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU Ristikon mekaniikan malli yleensä uumasauvojen ja paarteiden väliset liitokset oletetaan niveliksi uumasauvat vain normaalivoiman rasittamia paarteet jatkuvia paarteissa myös
LisätiedotLATTIA- JA KATTOPALKIT
LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,
LisätiedotNR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela
NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela USEIN KUULTUA Oletetaan, että peltikatto jäykistää yläpaarteen heikossa suunnassa Oletetaan, että kattoelementit toimivat levyjäykisteenä Mitenkäs tiilikaton
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Ikkunapalkki 2,9 m 20.6.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotPÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS
PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n
LisätiedotKAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm.
NURJAHDUS- JA JÄYKISTYSTUENTOJEN LIITOKSISSA KÄYTETTÄVÄN NAULAN ENIMMÄISPAKSUUS: 3.00 MM KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm. 356 1600 1600 356 18.43 343 2062 343 1719
LisätiedotEsimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus
Esimerkkilaskelma NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus 13.6.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 YLEISTÄ MITOITUSMENETELMISTÄ... - 4-5 NR-YLÄPOHJAN TOIMINTA
LisätiedotKAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm.
NURJAHDUS- JA JÄYKISTYSTUENTOJEN LIITOKSISSA KÄYTETTÄVÄN NAULAN ENIMMÄISPAKSUUS: 3.00 MM KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm. 639 150 489 98 6 3582 395 3942 345 13 345
LisätiedotLUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu
LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu RAKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 453531P, 3 op Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi Rakennetekniikka Rakennetekniikkaa
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS
1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa
LisätiedotMitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.
YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle
LisätiedotRAK. LP 90x225 ap 2075 L=6748
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotRUNGON RAKENNESUUNNITELMAT
RUNGON RAKENNESUUNNITELMAT PUURUNGON TASOPIIRUSTUS 1:50, arkkikoko: A3 RUNKOLEIKKAUKSET SEINIEN KIPSILEVYJEN KIINNITYKSET YLÄPOHJAN VINOLAUDOITUS / LEVYTYS 1:10, arkkikoko: A4 RÄYSTÄSLEIKKAUKSET 1:10,
LisätiedotMTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013. Piirustusnumero 20. Jouko Keränen, RI. Selostuksen laatija: Empumpi Oy
MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013 Piirustusnumero 20 Selostuksen laatija: Empumpi Oy Jouko Keränen, RI Versokuja 5 E, 00790 Helsinki jouko.keranen@empumpi.fi MTK TYYPPIPIHATTO
Lisätiedot16.7.2013 16:48:56. FarmiMalli Oy. Nykyisten kattovasojen kannatus. 3D Rakenne
16:48:56 Nykyisten kattovasojen kannatus 3D Rakenne Kuivuri, Harjapalkki Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta.
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Jäykistävä rankaseinä
Esimerkkilaskelma Jäykistää rankaseinä 0.5.0 Sisällysluettelo LÄHTÖTIEDOT... - - LEVYJÄYKISTEEN TIEDOT... - - LIITTIMIEN LUJUUS JA JÄYKKYYS... - - LEVYJEN JÄYKKYYS... - - 5 ULKOISEN VAAKAKUORMAN JAKAUTUMINEN
LisätiedotPuurakenteet. Tomi Toratti
1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat
LisätiedotTämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta.
() PYYDETÄÄN PALAUTTAMAAN Vastaanottaja: Timo Surakka / Urpo Manninen Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta. Kohde: Rakennelaskelma nrot:
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
Lisätiedot1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin.
Esimerkki 1: Harjapalkki Perustietoja: 1 - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen harjapalkki, joka tukeutuu mastopilareihin. 6000 - Harjapalkkiin HP101 on kiinnitettynä 1 t:n nosturi. Halli 1
LisätiedotESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys
ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys Perustietoja - Rakennuksen poikittaissuunnan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1, 2 ja 3 avulla molemmissa kerroksissa. - Ulkoseinissä jäykistävänä levytyksenä
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
LisätiedotEsimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus
Esimerkkilaskelma NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus 16.10.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 YLEISTÄ MITOITUSMENETELMISTÄ... - 4-5 NR-YLÄPOHJAN TOIMINTA
LisätiedotMekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki
Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet Vetotangolla vahvistettu palkki 16.08.2014 Sisällysluettelo 1 MEKAANISIN LIITTIMIN YHDISTETYT RAKENTEET... - 3-1.1 VETOTAGOLLA VAHVISTETTU PALKKI ELI JÄYKISTETTY
LisätiedotKOHDE: TN0605/ RAK: TN :25
52 (109) 95 27 (150) 148 44 () 72 (80) (39) 17 70 (74) 23 Y2 2 kpl 118.7 61.3 D4 2 kpl 10.3 169.7 A1 2 kpl D3 2 kpl 141.8 38.2 D7 2 kpl 51.6 1.4 154.2 25.8 D5 2 kpl 64.2 115.8 D6 2 kpl L=4154 T24 151.4.6
LisätiedotRIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY
RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset
LisätiedotKerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001
Kerto-Tyyppihyväksynnät Toukokuu 2001 Kerto-S Tuoteseloste 1. Kerto-S, standardikertopuun kuvaus Kerto-S valmistetaan sorvatuista havupuuviiluista liimaamallla siten, että kaikkien viilujen syysuunta on
LisätiedotRautatiesilta LIITE 3 1/7
LIITE 3 1/7 Rautatiesilta Varsinaisen diplomityön ohessa mallinnettiin myös yksi rautateiden tyyppilaattakehäsilta. Tämän sillan määräävät rasitukset (murto- ja käyttörajatilojen momentit sekä niitä vastaavat
LisätiedotEC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus
Toinen painos EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Eurokoodi 5 EC 5 sovelluslaskelmat Hallirakennus PDF-julkaisu, kesäkuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu helpottamaan EC 5 -pohjaista suunnittelua.
LisätiedotMUUTOSLISTA 1 (18) Finnwood 2.3 SR1
MUUTOSLISTA 1 (18) FINNWOOD 2.3 SR1 (RIL 205-1-2009) OHJELMAVERSION MUUTOKSET (RIL 205-1-2009) ohjelmaversio sisältää Finnwood 2.3 (RIL 205-1-2009) ohjelmaan verrattuna alla luetellut muutokset. Nämä on
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotHYPERSTAATTISET RAKENTEET
HYPERSTAATTISET RAKENTEET Yleistä Sauva ja palkkirakenne on on isostaattinen, jos tasapainoehdot yksin riittävät sen tukireaktioiden ja rasitusten määrittämiseen. Jos näiden voimasuureiden määrittäminen
Lisätiedot7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ
TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin
LisätiedotJOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
LisätiedotM&T Farm s pressuhallit
M&T Farm s pressuhallit Lasketaan M&T Farm s pressukaarihallin lujuudet. Laskenta tehdään EN standardia käyttäen. Rakenne: Kaarihallit on esitetty alla olevissa kuvissa. Kaarissa käytettävä materiaali
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 8.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Normaalivoiman, leikkausvoiman ja taivutusmomentin käsitteet (Kirjan luku 7.1) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, millaisia sisäisiä
LisätiedotESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko
ESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko Perustietoja: - Halli 1 jäykistetään pituussuunnassa hallin molempiin päihin sijoitetuilla jäykisteristikoilla JR1 ja JR2. JR1 - Jäykisteristikot suunnitellaan
LisätiedotKR5 KR5. Rakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite. Suunnitelmat: Jani Rantanen RI Taloon.com
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2 ULKOSEINIEN RUNKO 42x98 k950 AUTOKATOKSEN JA VARASTON VÄLISEINÄN RUNKO 42x98 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT
LisätiedotKun levyjä on kaksi päällekkäin huomioidaan ainoastaan yksi levykerros.
2.1.2008 GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHI 13, GHI 15 JA GHU 13 SEKÄ GYPROC- RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15 JA GTS 9 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN SUUNNITTELUARVOT JA TAULUKKOMITOITUSOHJEET
LisätiedotSuunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun.
Rak-43.3130 Betonirakenteiden suunnitteluharjoitus, kevät 2016 Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun. Suunnitteluharjoituksena
LisätiedotEC 5 tutuksi vertailulaskelmien avulla
Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka Pekka Tölli Opinnäytetyö EC 5 tutuksi vertailulaskelmien avulla Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 5/009 DI Raimo Koreasalo
LisätiedotHalliPES 1.0 Puuhallin jäykistys ja voimaliitokset
HalliPES 1.0 Puuhallin jäykistys ja voimaliitokset RoadShow 2015 Tero Lahtela Käsitteitä Kiepahduksen / nurjahduksen 1. muoto Kantava rakenne kiepahtaa tai nurjahtaa yhteen suuntaan Kiepahduksen / nurjahduksen
LisätiedotRAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 3: Retaining wall Given
LisätiedotRakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite KR5 KR5. Suunnitelmat: Jani Rantanen RI Taloon.com P
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2 ULKOSEINIEN RUNKO 42x98 k950 AUTOKATOKSEN JA VARASTON VÄLISEINÄN RUNKO 42x98 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2 ULKOSEINIEN RUNKO 42x98 k950 AUTOKATOKSEN JA VARASTON VÄLISEINÄN RUNKO 42x98 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT
LisätiedotPUURAKENTEET RAKENTEIDEN MITOITUS. Lattioiden värähtelysuunnittelu euronormin EC5 mukaan
Lattioiden värähtelysuunnittelu euronormin EC5 mukaan 1 Luentorunko Kirjallisuus Yleistä Kävely häiriölähteenä 2 Kirjallisuus Standardi SFS-EN 1991 RIL 205-1-2007 Puurakenteiden suunnitteluohje Standardin
LisätiedotRUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT
RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. EN 1995-1-1 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
1 LIITE 16 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN EN 1995-1-1 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotTasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä.
Tasokehät Tasokehä muodostuu yksinkertaisista palkeista ja ulokepalkeista, joita yhdistetään toisiinsa jäykästi tai nivelkehässä nivelellisesti. Palkit voivat olla tasossa missä kulmassa tahansa. Palkkikannattimessa
LisätiedotRAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012)
RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 20.4.2016: Sivu 16: Kuvasta 1.1 ylöspäin laskien 2. kappale: Pyöreän putken halkaisija kalibroidaan lopulliseen mittaan ja...
LisätiedotOSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43
OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN Esa Makkonen Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 Tiivistelmii: Artikkelissa kehitetaan laskumenetelma, jonka avulla
LisätiedotT512903 Puurakenteet 1 3 op
T512903 Puurakenteet 1 3 op Kantavat puurakenteet Puun rakenne ja laskentamallit Puutavaran lujuusominaisuudet Sahatavara Liimapuu Kertopuu 1 T512903 Puurakenteet 1 3 op Kantavat puurakenteet Puun rakenne
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 3.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Ristikon sauvavoimat (Kirjan luvut 6.1-6.4) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, mikä on ristikkorakenne Osata soveltaa aiemmin kurssilla
LisätiedotStabiliteetti ja jäykistäminen
Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:
LisätiedotLEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE
Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle 1 (10) SISÄLTÖ
Lisätiedot