Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset
|
|
- Ilona Väänänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset Raportti Espoossa Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Matti Kiljunen Itsenäisyydenaukio 2, Turku Tekijä: Arto Inkala Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy Sinimäentie 10 B, Espoo Puhelin: (09) Sähköposti: 1 (12)
2 Sisältö 1. Työn tavoite ja tausta Tutkimusalue ja menetelmät Sillan ympäristö ja olosuhteet Virtaus- ja kulkeutumismallin yleiskuvaus Mallialue ja -hilat Simulointitulokset Virtaukset ja viipymä Yhteenveto...12 Viitteet (12)
3 1. Työn tavoite ja tausta Kirjalansalmen vanha silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Samassa yhteydessä ennallistetaan sillan ympäristöä. Vanhan sillan rakentamisen yhteydessä tehty penger poistetaan ja kaisloittunut alue sillan länsipuolella ruopataan 2 metrin syvyyteen. Työssä tutkitaan, miten penkereen poistaminen ja kaisloittuneen alueen ruoppaaminen vaikuttavat alueen virtauksiin ja veden viipymään penkereen länsipuolella olevassa Stikuviken lahdessa. Työmenetelmänä tutkimuksessa on matemaattinen virtaus- ja kulkeutumismallia. Tutkimuksen simuloinnit on tehnyt Arto Inkala Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy:stä. 2. Tutkimusalue ja menetelmät 2.1 Sillan ympäristö ja olosuhteet Kuvassa 1 on esitetty satelliittikuva Kirjalan salmen sillasta. Satelliittikuvassa erottuu selkeästi kaisloittunut alue sillalta Eura (Ören) saarelle sekä Stikuvikenin ympäristöään sameampi vedenlaatu. Vanhan sillan rakentamisen yhteydessä tehty penger painuu hitaasti alemmas nostaen samalla pehmeämpää vettä samentavaa kiintoainetta ympärilleen. Mallinnusta varten alueella suoritettiin monikeilaluotaus (Civil Tech 2015) sekä muutamia täydennysmittauksia Stikuviken lahdelta (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2016). Kauempana sillasta käytettiin merikorttiaineiston syvyystietoja (Liikennevirasto 2015). Stikuviken lahti on riittävän syvä (3-4 m), jolloin sinne syntyy virtausten vertikaalikierto eli pinnalla virtauksen ovat tuulen suuntaisia ja pohjalle muodostuu päinvastainen paluuvirtaus. Paikallisina tuulina käytettiin Turun Rajakarin rannikkosääaseman tuulia (Ilmatieteenlaitos 2016). Simuloinnit toteutettiin vuoden 2012 kesäjaksolla Ajanjakso valikoitui sillä perusteella, että saatavilla olevasta datasta kyseisenä kesänä keskimääräinen tuulen suunta ja nopeus olivat lähimpänä 2000-luvun kesien keskiarvoa. Tuulten lisäksi virtauksia Kirjalansalmessa voivat aiheuttaa lähi joet lähinnä Paimionjoki ja Aurajoki. Lähijokien virtaamina käytettiin Oiva tietokannan (Suomen ympäristökeskus 2015) tietoja. Myös suurimmat Itämereen laskevat joet aiheuttavat merialueelle virtauksia, jotka osaltaan vaikuttavat myös Kirjalansalmessa. Kirjalansalmi sijaitsee Itämereen nähden melko keskellä, joten millään tuulen suunnalla meriveden pinnankorkeus ei vaihtele niin laajasti kuin Suomenlahden tai Perämeren pohjukoissa. Sijainti kapeassa salmessa kuitenkin voimistaa pinnankorkeusmuutoksien aiheuttamia virtauksia, joten myös laajemman merialueen pinnankorkeuden vaihtelu otettiin mallisimuloinneissa huomioon. 3 (12)
4 Kuva 1. Satelliittikuva Kirjalansalmen sillan ympäristöstä (Google Earth ) 2.2 Virtaus- ja kulkeutumismallin yleiskuvaus Veden virtauksia kuvaavat matemaattiset yhtälöt voidaan johtaa massan ja liikemäärän säilymislaeista. Mallin virtauslaskenta perustuu näiden Navier-Stokesin yhtälöiden numeeriseen ratkaisemiseen. Virtausmallin virtauksia liikkeellepanevana tekijänä ovat käytännössä tuuli ja sen aiheuttamat pinnankorkeuden muutokset. Myös joet aiheuttavat suoraan virtauksia. Epäsuorasti joet ja tuulet aiheuttavat virtauksia synnyttämällä paine-eroja ja liikuttamalla tiheyseroja merellä. Paine- ja tiheyserot pyrkivät luonnossa tasoittumaan. Ratkaisua varten tarkastelualue jaetaan vaakatasossa pienempiin osiin, ns. hilaruutuihin, joiden välisiä eroja seurataan laskennassa. Hilaruudun leveys ja pituus muodostavat laskennan erotustarkkuuden, jota tiheämpiä eroja ratkaisusta ei saada esiin muuten kuin lisäoletuksilla. Kunkin hilaruudun syvyydet selvitetään merenkulkulaitoksen digitaalisesta kartta-aineistosta tai 4 (12)
5 tarkemmista luotausmittauksista. Hilaruutujen sisällä voi olla myös erotustarkkuutta kapeampia saaria, niemiä, kannaksia, uomia ja syvänteitä. Syvyyssuunnassa vesitilavuus on vastaavasti jaettu halutun paksuisiin kerroksiin. Kunkin hilaruudun ja vesikerroksen virtausnopeudet ratkaistaan tarkastelujaksolla vaihtelevissa sää- ja virtaamaolosuhteissa. Eri erotustarkkuudella ratkaistavat osat voidaan liittää toisiinsa sisäkkäisesti tarkentuvaksi järjestelmäksi. Näin mallissa voidaan ottaa huomioon laajan merialueen virtausten vaikutus tarkasti kuvattuun paikalliseen alueeseen. 2.3 Mallialue ja -hilat Mallialueeksi valittiin laaja alue Itämerta sisältäen Suomenlahden, Pohjanlahdelta ja pääaltaan pohjoisosat. Tällöin virtauksissa pystyttiin ottamaan huomioon lähialueen lisäksi Itämeren pinnankorkeuden muutokset sekä kauempana olevien suurten jokien aiheuttamat virtaukset. Kuvassa 2 on esitetty eri resoluutioilla kuvatut alueet. Kuva 2. Eri resoluutiolla kuvatut mallialueet. 5 (12)
6 Laajempi merialue kuvattiin 10 kilometrin resoluutioilla, Saaristomeri 2 kilometrin, Turun lähisaaristo 400 metrin ja Kirjalansalmen lähialue 80 metrin tarkkuudella. Tarkimman resoluution alue kattoi 18 x 14 km 2. Vertikaalisuunnassa mallihila on jaettu neljällätoista tasolla, joiden syvyysrajat ovat 1, 3, 5, 8, 12, 16, 20, 25, 30, 40, 60, 100, 200 ja 300 metrin syvyydellä. Kuvassa 3 on esitetty tarkemmin muutos nykytilanteeseen. Siltapenkereen ja Eura (Ören) saaren välinen kaislikko on nykytilanteessa arvioitu niin matalaksi ja tiheäksi, että ruutuja voidaan pitää maapisteinä, joiden läpi vettä ei virtaa. Uudessa tilanteessa näissä ruuduissa sekä poistettavan penkereen kohdalla syvyys tulee olemaan 2 metriä. Kuva 3. Kirjalansalmen sillan lähialue, johon on merkitty harmaalla nykytilanteen simuloinneissa maapisteinä olevat hilaruudut. Uuden sillan rakentamisen ja ruoppauksen jälkeen syvyys näillä hilaruuduissa on 2 metriä. Tummemmalla sinisellä kuvaan on merkitty ne hilaruudut, joiden alueella viipymää Stikuvikenillä simuloitiin. 6 (12)
7 3. Simulointitulokset 3.1 Virtaukset ja viipymä Tärkein virtauksia aiheuttava tekijä Kirjalansalmella on paikallinen tuuli. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty lounais- ja luoteistuulen (5 m/s) aiheuttamat virtaukset nykytilassa ja ruoppausten jälkeen. Nykytilanteessa tuulet synnyttävät Stikuvikenille vertikaalikiertoa, jossa pintavirtaukset mukautuvat tuulen suuntaan ja pohjavirtaukset päinvastoin. Ruoppausten jälkeen vastaava kierto on vähäisempää. Kirjalansalmessa virtaukset ovat molemmissa vaihtoehdoissa pinnasta pohjaan saman suuntaisia. Pinnankorkeuksia tasoittava paluuvirtaus syntyy vasta Paimionselälle. Virtausmuutoksia esittävistä kuvista havaitaan selkeämmin, miten osa Kirjalansalmen läpi menevästä virtauksesta kiertää Stikuvikenin kautta. Syvemmällä Kirjalansalmella virtausnopeuksiin syntyvät muutokset ovat vähäisempiä. Lähimmäs Kirjalansalmea laskevat Aurajoki ja Paimionjoki molemmat reilun 10 km:n etäisyydellä sillasta. Molempien jokien keskivirtaamat ovat alle 10 m 3 /s ja suurin osa virtaamasta suuntautuu muualle kuin Kirjalansalmeen. Lähijokien aiheuttama virtaama Kirjalansalmessa on suuruusluokkaa mm/s. Lähijokien lisäksi mallissa huomioitiin suurimpien Suomen- ja Pohjalahdelle laskevien jokien merialueelle aiheuttamat virtaukset. Myös näistä syntyvä vaikutus oli Kirjalansalmella vähäistä mm/s. Jokien ja paikallisen tuulen lisäksi virtauksia voi syntyä Itämeren altaan heilahteluista. Tutkimusalue ei sijaitse lähellä lahtien pohjukoita, joten pinnankorkeuden muutokset ovat alueella maltillisia. Keskimääräinen päivämuutos Turun mareografilla on ollut n. 6 cm. Tutkimusalue sijaitsee kuitenkin kapeassa salmessa, jossa pinnankorkeuden muutokset voivat voimistua, joten myös pinnankorkeuden muutokset huomioitiin simuloinneissa. Keskimääräisillä pinnankorkeuden vaihteluilla Kirjalansalmeen syntyy suuruusluokaltaan 1 mm/s virtauksia eli hieman suurempia kuin jokien aiheuttamat. Suurimmillaan pinnankorkeuden muutos on Turussa ollut yli metrin päivässä, joten ääritilanteissa pinnankorkeusmuutoksista voi syntyä suuruusluokaltaan keskituuliin verrattavia virtauksia. Paikallisten tuulten aiheuttamat virtaukset ovat kuitenkin dominoivia. Virtausmuutosten pitkäaikaisempia vaikutuksia voidaan arvioida laskemalla veden viipymää Stikuvikenillä. Viipymä kuvaa veden alueella viettämää aikaa. Kuvassa 6 on esitetty keskimääräinen viipymä kesäjaksolla eri vaihtoehdoissa sekä kuvassa 7 viipymässä tapahtunut suhteellinen muutos. Nykytilanteessa vesi vaihtuu lahden länsipuolelta kaislikon ja penkereen kupeesta hieman yli kahdessa vuorokaudessa ruoppausten jälkeen hitaimmin vaihtuva alue siirtyy lahden eteläosaan, jossa se on vähän yli puoli vuorokautta. Suhteellinen parannus viipymään on n %. Simulointien perusteella arvioituna Stikuvikenin vedenlaatu ei toimenpiteiden jälkeen tule enää poikkeamaan Kirjalansalmen vedenlaadusta. 7 (12)
8 Kuva 4. Lounaistuulen (5 m/s) aiheuttamat virtaukset Stikuviken lahden ympäristössä. Ylärivin kuvat ovat pintakerroksesta ja alarivin pohjakerroksesta. Vasemmat puoleiset kuvat ovat nykytilanteesta ja keskimmäiset ruoppausten ja siltapenkereen poiston jälkeen. Oikean puoleisiin kuviin on laskettua muutos tilanteiden välillä. 5 cm/s virtausnopeutta kuvaava virtausnuolen pituus on esitetty oikeassa reunassa. Kaikissa kuvissa on sama skaala.
9 Kuva 5. Luoteistuulen (5 m/s) aiheuttamat virtaukset Stikuviken lahden ympäristössä. Ylärivin kuvat ovat pintakerroksesta ja alarivin pohjakerroksesta. Vasemmat puoleiset kuvat ovat nykytilanteesta ja keskimmäiset ruoppausten ja siltapenkereen poiston jälkeen. Oikean puoleisiin kuviin on laskettua muutos tilanteiden välillä. 5 cm/s virtausnopeutta kuvaava virtausnuolen pituus on esitetty oikeassa reunassa. Kaikissa kuvissa on sama skaala.
10 Kuva 6. Keskimääräinen veden viipymä Stikuvikenillä Ylhäällä nykytilanne ja alhaalla tilanne ruoppauksen jälkeen. 10 (12)
11 Kuva 7. Suhteellinen muutos viipymässä vaihtoehtojen välillä. 11 (12)
12 4. Yhteenveto Kirjalansalmen sillan uusimisen ja Stikuvikenin lahden ennallistamisen vaikutuksia arvioitiin matemaattisen mallin avulla. Mallilla laskettiin virtauksia sekä veden viipymää Stikuvikenillä. Mallin erotustarkkuus oli sillan ympäristössä 80 m ja asteittain harventuen pohjoista Itämerta kuvattiin 10 kilometrin tarkkuudella. Laajan mallialueen ansiosta simuloinneissa pystyttiin huomioimaan paikallisten tuulten ja lähijokien lisäksi Itämeren pinnankorkeuden heilahtelut ja suurimpien Suomen- ja Pohjanlahdelle laskevien jokien aiheuttamat virtaukset. Paikallinen tuuli osoittautui kuitenkin selkeästi merkittävimmäksi virtauksia aiheuttavaksi tekijäksi Kirjalansalmessa. Uuden sillan rakentaminen ja alueen ennallistaminen parantaa veden vaihtuvuutta Stikuvikenillä kesäaikaan noin %. Nykyisin keskimääräinen viipymä on suurimmillaan noin kaksi vuorokautta siltapenkereen läheisyydessä ja ruoppausten jälkeen maksimiviipymä on hieman yli puoli vuorokautta Stikuvikenin eteläosassa. Viitteet Civil Tech Oy, , Monikeilaluotausaineisto Kirjalansalmelta, digitaalinen aineisto Google Earth, , Satelliittikuva Kirjalansalmelta Ilmatieteenlaitos, 2016, Avoin data 1/2016, tietokanta Liikennevirasto 2015, digitaalista merikorttiaineistoa 12/2015 Maanmittauslaitos 2015, Maastotietokanta 12/2015 aineistoa Suomen ympäristökeskus, 2015, Oiva tietokanta 12/2015 aineistoa Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2016, Täydennysmittauksia Stikuviken lahdelta, digitaalinen aineisto 12 (12)
KOIVUSAAREN VIRTAUSMALLISELVITYKSEN PÄIVITYS
KOIVUSAAREN VIRTAUSMALLISELVITYKSEN PÄIVITYS Espoossa 8.10.2014 Tilaaja: Tekijä: Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Raila Hoivanen PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki (Kansakoulukatu 3, 00100 Helsinki)
LisätiedotKOIVUSAAREN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN VIRTAUSMALLISELVITYS
KOIVUSAAREN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN VIRTAUSMALLISELVITYS Espoossa 22.10.2010 Tilaaja: Tekijä: Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Jukka Tarkkala PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki (Kansakoulukatu 3, 00100
LisätiedotFINNOONSATAMAN YVA-MENETTELYN VIRTAUSMALLISELVITYS
FINNOONSATAMAN YVA-MENETTELYN VIRTAUSMALLISELVITYS Raportti Espoossa 13.11.2013 Tilaaja: Ramboll Oy Tommy Nyman PL 25, 02601 Espoo Puhelin: 020 7556234 Sähköposti: tommy.nyman@ramboll.fi Tekijä: Arto Inkala
LisätiedotHERNESAAREN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN VIRTAUSMALLISELVITYS
HERNESAAREN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN VIRTAUSMALLISELVITYS Raportti Espoossa 30.6.2011 Tilaaja: Tekijä: Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Kati Immonen PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki (Kansakoulukatu 3,
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,
LisätiedotVertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa
Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden
LisätiedotJätkäsaaren meritäytöt
Jätkäsaaren meritäytöt Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus Helsingin yleiskaava 2002, vaikutusten arviointi Jätkäsaaren meritäyttöjen vaikutukset merialueelle Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston
LisätiedotHailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla
16T-12.2 1 Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti v3, 22.1.2018 2 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KUORMITUKSET 1
LisätiedotSelkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena
Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotVAHINGONVAARASELVITYS
JNi UPM-Kymmene Oyj Hartolankosken suojapenkereet VAHINGONVAARASELVITYS Vaunujoki Liekovesi Vammala Hartolankoski Hoppu 24.5.2013 Oy Vesirakentaja Puhelin Sähköposti Y-tunnus Bertel Junhin aukio 9 etunimi.sukunimi@afconsult.com
LisätiedotLittoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
LisätiedotLämpimän jäähdytysveden leviämien Simon, Pyhäjoen ja Ruotsinpyhtään merialueilla, kaukopurkupaikat
Lämpimän jäähdytysveden leviämien Simon, Pyhäjoen ja Ruotsinpyhtään merialueilla, kaukopurkupaikat Raportti 7.4.09 Hannu Lauri, Jorma Koponen, YVA Oy Tekniikantie 21 B, 0210 Espoo puh: 09-7001 8680 fax:
LisätiedotKAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo
LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä
LisätiedotCombine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus
Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen
LisätiedotPintavesilaitoksen riskienhallinta paranee vedenlaatu- ja virtausmallinnuksen avulla
Virtaus- ja vedenlaatumallinnus Virtauksien ja niiden mukana kulkeutuvien aineiden simuloiminen (mallintaminen) ajan suhteen vesiin vaikuttavien voimien ja prosessien avulla Pintavesilaitoksen riskienhallinta
LisätiedotMATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002
MATEK / MAATALOUSTEKNOLOGIA SEMINAARIMONISTE MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 $,,4,,890 : 9:: ;4 2,, Helsingin yliopisto Maa- ja kotitalousteknologian laitos Tuulen teho ja tuulisuus
LisätiedotKyselylomake 2. Mussalon sataman laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tiivistelmä 3. Vastauskuori
13.6.2006 Arvoisa vastaanottaja, Kotkan Satama Oy suunnittelee laajennuksia Mussalon satamassa (ks. liite 2). Suunnittelun yhteydessä arvioidaan myös laajennusten ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutuksilla
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 Liite L1: Sijoituspaikan valinta Versio 2, 30.11.2016 Hannu Lauri, YVA Oy Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesi-
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotUudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus
Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Vesiväyläpäivä Sito Parhaan ympäristön tekijät Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Läjitysmassojen pysyvyys avainasemassa tutkittaessa meriläjitysten
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotHannu Peltoniemi, Jorma Koponen Jukka Tarkkala. Selvitys meritäyttöjen vaikutuksesta virtausolosuhteisiin Koivusaaren, Hanasaaren ja Lemislahden alue
Hannu Peltoniemi, Jorma Koponen Jukka Tarkkala Selvitys meritäyttöjen vaikutuksesta virtausolosuhteisiin Koivusaaren, Hanasaaren ja Lemislahden alue Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston
LisätiedotPIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO
Vastaanottaja SRV Yhtiöt Oyj Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 22.08.2016 PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Kaupunkiympäristön Tuulisuuslausunto 1 Päivämäärä 22/8/2016 Laatija
LisätiedotEvijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke
Evijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke Evijärvi on jaettu viiteen eri vesiosakaskuntaan: Kirkonkylän, Lahdenkylän, Inankylän, Särkikylän ja Jokelankylän osakaskunnat (Kuva 1). Ruoppaukset toteutetaan
LisätiedotHulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja
Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja Kake -> Kaupunkitekniikan keskus Kake Infrapalvelut Investoinnit Kaupunkimittaus ja Geotekniikka Hallinto 20.11.2017 2 Kake & Hulevedet
LisätiedotAlasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu
Alasvaellustyöpaja 5.12.2018 Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu DI Henri Pitzén Sweco Rakennetekniikka Oy henri.pitzen@sweco.fi
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotHANKKEEN KUVAUS 29.4.2015
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta
LisätiedotJärvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta
Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Reijo Hyvönen, Tutkija, Ilmatieteen laitos, Tutkimus ja kehitys, Meteorologinen tutkimus/ Meteorologiset sovellutukset 1 Menetelmän kuvaus... 2 2 Tuulisuus Järvenpään
LisätiedotVEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016
VEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016 Lea Nikupeteri EHP-Tekniikka Oy 16.03.2017 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. RUOPPAUSTYÖT... 4 3. MITTAUKSET JA MITTALAITTEET...
LisätiedotJärvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu
Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,
Lisätiedot(c) Kuinka suuri suhteellinen virhe painehäviön laskennassa tehdään, jos virtaus oletetaan laminaariksi?
Tehtävä 1 Vettä (10 astetta) virtaa suorassa valurautaisessa (cast iron) putkessa, jonka sisähalkaisija on 100 mm ja pituus 70 m. Tilavuusvirta on 15 litraa minuutissa. (a) Osoita, että virtaus on turbulenttia.
Lisätiedot9. Kitkaton virtaus ja potentiaaliteoria. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
9. Kitkaton virtaus ja potentiaaliteoria KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten ja millä edellytyksillä virtausongelmaa voidaan yksinkertaistaa? Motivointi: Navier-Stokes yhtälöiden ratkaiseminen
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotSaaren kartanon (Mynämäki) pihalammen reunakiveys. Kevät 2014.
Saaren kartanon (Mynämäki) pihalammen reunakiveys. Kevät 2014. FT Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Saaren kartanon alueella tehtiin pihalammen pohjoisrannalle valaisinpylvästä varten kaivanto,
LisätiedotETRS-GK25 LEHTIJAKO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
1 (6) ETRS-GK25 LEHTIJAKO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2 (6) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Lehtijako- ja paikannusindeksi kilometriruudut... 4 3 Isot ruutukoot... 4 4 Ruutujen nimeäminen... 4 4.1 Km-ruudut... 4 4.2
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotLausunto kaavaehdotuksesta, Truutholmin ranta-asemakaava, Kustavi
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 30.01.2019 Diaarinumero VARELY/399/2017 kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö, saapunut 28.12.2018 Lausunto kaavaehdotuksesta, Truutholmin ranta-asemakaava, Kustavi ELY-keskus
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotRAPORTTI. Biodiesellaitoksen jäähdytysvesien leviämismallinnus Äänekoski
RAPORTTI Biodiesellaitoksen jäähdytysvesien leviämismallinnus Äänekoski 5.8.2010 Asiakas Vapo Oy PL 22 (Yrjönkatu 42) 40100 Jyväskylä puh. 020 790 4000 fax 020 790 5601 Metsäliitto Osuuskunta PL 10 (Revontulentie
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotLOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO
Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 26.5.2017 8:00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.
LisätiedotOULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS
OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS Marko Talvensaari 11.5.2004 1. Yleistä Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivittämisen yhteydessä Oulun kaupunki halusi myös tutkia vedenkorkeuksia
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotLiite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella
LIITTEET Liite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella Pasi Satokangas & Markku Vieru Luvussa Majoitukset ja majoittujat Lapissa (s. 19) kuvatun kartoituksen lisäksi rekisteröimätöntä
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
Lisätiedot1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista
1/30 8.1.2014/KJ 1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1.1. Yleistä Saaristomerelle ja Ahvenanmerelle on vuosina 2012 ja 2013 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillMod-laskentaohjelmistolla
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotHailuodon kiinteän yhteyden vesistövaikutusten arviointi 3D vesistömallilla
16T-12.1 1 Hailuodon kiinteän yhteyden vesistövaikutusten arviointi 3D vesistömallilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alustava raportti, v3, 7.11.217 2 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LASKENTASKENAARIOT 1 3 VIRTAUSLASKENTA
LisätiedotVirtausmalli Luvian edustalle kalankasvatuksen vaikutusten arviointiin
Virtausmalli Luvian edustalle kalankasvatuksen vaikutusten arviointiin Rasvakalvon kulkeutuminen kasvatuspaikalta 17.11.2016 Hannu Lauri, YVA Oy Sinimäentie 10 A, 02630 Espoo puh: 09-7001 8680 fax: 09-7001
LisätiedotTuulioloista Suomen länsirannikolla
Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että
LisätiedotKruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset
1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 6 3 6 9 2 2-4 HELSINGIN KAUPUNKI - KAUPUNKISUUNNITTELUV IRASTO Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset Antti Lindfors ja Joose Mykkänen
LisätiedotEsimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi
LisätiedotVirtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin
Virtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin Raportin täydennys.1.29 Hydrodynaamisen merimallin kuvaus Hannu Lauri, YVA Oy Tekniikantie 21 B, 2 Espoo puh: 9-71 868 fax: 9-71 8682 email: hannu.lauri@eia.fi
LisätiedotBILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus
Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty
LisätiedotMUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011
Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Virtausmekaniikka / Sovelletun mekaniikan laitos MUISTIO No CFD/MECHA-17-2012 pvm 22. kesäkuuta 2011 OTSIKKO Hilatiheyden määrittäminen ennen simulointia
LisätiedotFCG Planeko Oy. Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS. Raportti 589-D4110
FCG Planeko Oy Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS Raportti 589-D4110 16.10.2009 FCG Planeko Oy Raportti I 16.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot... 1 3 Lähtötiedot... 2 3.1
LisätiedotSastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011
1 Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Sijaintikartta... 3 Kartoitus... 3 Kartat...
Lisätiedot4. Kontrollitilavuusajattelu ja massan säilyminen. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
4. Kontrollitilavuusajattelu ja massan säilyminen KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten partikkelisysteemiin liittyvän suuren säilyminen esitetään tarkastelualueen taseena ja miten massan
LisätiedotLiittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.
Porvoon kaupunki 7224 Loviisantien yritysalue Toimivuustarkastelu Tämä toimivuustarkastelu on laadittu Porvoon kaupungin toimeksiannosta. Tarkastelun kohteena on liikenteellinen toimivuus Loviisantie Porvoon
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
LisätiedotTuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä
Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä Sisä-Suomen tuulivoima-alueiden arviointi Esimerkki Tuuliatlaksen ja WASP-laskennan tuloksista Erkki Haapanen Mikkeli 3.11.2010 Erkki.Haapanen(at)tuulitaito.fi
LisätiedotImmersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
LisätiedotJoakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN
1 (8) MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN 1 JOHDANTO Rovaniemeen on suunnitteilla uusi polttoaineteholtaan noin 295 MW kokoinen voimalaitos.
LisätiedotHARJUKSEN KUTUALUEIDEN
HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ
LisätiedotRantatunnelin ympäristöseurannat 2018
Rantatunnelin ympäristöseurannat 2018 Vuosiraportti 1 15.2.2019 Painumaseuranta Finlaysonin kirkon seurantapisteissä ei todettu painumia mittaustarkkuuden rajoissa Onkiniemen autokatos painuu jatkuvasti
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotOutlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu
Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä
LisätiedotM&T Farm s pressuhallit
M&T Farm s pressuhallit Lasketaan M&T Farm s pressukaarihallin lujuudet. Laskenta tehdään EN standardia käyttäen. Rakenne: Kaarihallit on esitetty alla olevissa kuvissa. Kaarissa käytettävä materiaali
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotPERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET
PERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET Kohdekuvaukset 19.10.2017 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Perämeren rannikkoalue... 4 2 Tarkasteltavat alueet... 4 3 Kohdekuvaukset...
LisätiedotLOHJANJÄRVEN 3D-VESISTÖMALLIT
LIFE Environment LOHJANJÄRVEN 3D-VESISTÖMALLIT Arto Inkala Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus (YVA) Oy LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU / LOHJANJÄRVEN 3D-VESISTÖMALLIT Arto Inkala Suomen Ympäristövaikutusten
LisätiedotTARKKA -palvelun käyttöohjeita
TARKKA -palvelun käyttöohjeita Karttakäyttöliittymä on suunniteltu näyttämään erityisesti tarkan maastoerotuskyvyn satelliittiaineistoja. TARKKA-aineistojen tosivärikuvat kattavat Sentinel-2 ja Landsat-8
LisätiedotKangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012
1 Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 6 Näkymä alueen
LisätiedotVt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta
Rambøll Finland Oy Tiehallinto/ Kaakkois-Suomen tiepiiri Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Tiesuunnitelma Ympäristömeluselvitys 10.7.2009 Vt 6 parantaminen
LisätiedotTURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.
Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,
LisätiedotIntegrointi ja sovellukset
Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotIlmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta
Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen
LisätiedotVIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA
VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA TOIMIVUUSTARKASTELUT LIITE: LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT NYKYTILANTEESSA Sami Iikkanen, Jukka Räsänen 20.5.2014 LISÄTARKASTELUJEN TARKOITUS Lisätarkastelut
LisätiedotAkaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017
1 Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Verkonrakentaja Wire Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Valvonta... 4 Tulos... 7 Lähteet... 7 Kansikuva: Valvonnassa
LisätiedotLounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 1/2003. Tapio Suominen
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 999 1/2003 Tapio Suominen Pengertien vaikutukset veden vaihtuvuuteen - Särkisalon siltahankkeen taustaselvitys TURKU 2003... LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS
LisätiedotKenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT
sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä
Lisätiedot