PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

Transkriptio

1 Vastaanottaja SRV Yhtiöt Oyj Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

2 Kaupunkiympäristön Tuulisuuslausunto 1 Päivämäärä 22/8/2016 Laatija Tarkastaja Kimmo Hentinen, Joonas Hokkanen Joonas Hokkanen Kuvaus Kaupunkiympäristön tuulisuuslausunto Viite

3 Kaupunkiympäristön Tuulisuuslausunto 2 1. JOHDANTO Tämä on kaupunkiympäristön tuulisuuslausunto liittyen SRV Yhtiöt Oyj:n suunnittelemaan rakentamiseen Espoossa Piispankallion alueella, Piispanristin ja Piispansillan rajaamalle alueelle. Edellä mainittuun kohteeseen viitataan tässä lausunnossa jatkossa nimellä Piispankallio. Lausunnossa arvioidaan rakentamisen vaikutusta kohteen tuulisuuteen eli tuulen aiheuttamaan epämukavuuteen katutasolla. 2. KOHDEALUE Kohdealue (aluenumero ) sijaitsee korttelissa ja kohteen ympärillä on pääasiassa toimitila- ja kerrostalorakennuksia (Kuva 1). Piispankalliolle suunnitellaan rakennusmassaa, joka koostuu yhdestä 12 asuinkerrosta käsittävästä massasta ja yhdestä 5 asuinkerrosta käsittävästä massasta (Kuva 1). Alueen maaston profiilista johtuen rakennukset näyttäytyvät pohjoissuuntaan 14- ja 7-kerroksisina ja eteläsuuntaan 12- ja 5-kerroksisina. Kuva 1 Vasemmalla: Piispankallio-kohteen (merkitty punaisella ympyrällä) sijainti ja ympäristön rakennukset (sisältää MML:n taustakarttasarjan ja peruskarttarasterin rakennukset aineistoja 8/2016). Oikealla: suunnitellun kohteen havainnekuva (alkuperäinen kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy). 3. TUULIOLOT Alueelle tyypilliset tuuliolosuhteet saatiin Suomen Tuuliatlaksesta ( Tuuliatlaksen estimaatti perustuu numeeriseen säämalliin, jolla on simuloitu viimeisen 50 vuoden tyypillisiä tuulioloja. Tässä tapauksessa käytetään 50 metrin korkeudelle tuotettua tuulen nopeuden ja suunnan jakaumaa lähimmältä Tuuliatlas-pisteeltä, joka sijaitsee n. 800 metriä Piispankalliolta itään. Kuvassa 2 on kyseisen pisteen tuuliruusu, joka esittää tuulen suuntajakaumaa vuositasolla. Tuulen keskinopeus vuositasolla on tässä pisteessä on 6,6 m/s.

4 Kaupunkiympäristön Tuulisuuslausunto 3 Kuva 2 Tuuliatlaspisteen tuuliruusu. Pohjoinen suunnassa nolla. Tuulen nopeuden vaikutuksia mukavuuteen ja turvallisuuteen voidaan arvioida käyttäen Beaufortin asteikkoa (Taulukko 1). Asteikko kuvaa tuulen vaikutuksia 10 metrin korkeudella mitatulla tuulen nopeudella (Bennet 2007). Katutasolla tuulen nopeus on noin 75 % 10 metrin korkeudessa mitatusta nopeudesta. Taulukko 1 Beaufortin asteikko

5 Kaupunkiympäristön Tuulisuuslausunto 4 4. TUULISUUSARVIO Kaupunkirakentamiseen liittyy useita ilmiöitä, jotka vaikuttavat katutasolla tuulen aiheuttamaan epämukavuuteen. Näistä merkittävimpiä Piispankallio-kohteessa ovat todennäköisesti ns. downwash-ilmiö (Bennet 2007) ja tuulen nopeuden kasvaminen rakennuksen nurkkien läheisyydessä (ns. corner effect). Downwash-ilmiössä tuulen kohdatessa ympäristöään korkeamman rakennuksen se kääntyy rakennuksen seinää pitkin alaspäin kasvattaen tuulen nopeutta katutasolla. Todennäköisin tuulensuunta tuuliruusun perusteella on tuulisektori 240 (lännen ja lounaan välissä). Todennäköisiä ovat myös tuulisektorit 270 ja 210. Näistä tuulisektoreista tulevaa tuulta hillitsevät selkeästi Piispankallion länsipuolella oleva 12-kerroksinen ja lounaispuolella oleva 7- kerroksinen rakennus. Downwash-ilmiö jää todennäköisesti vähäiseksi koska suunniteltu rakentaminen ei nouse selkeästi ympäristöään korkeammalle todennäköisimmistä tuulensuunnista tarkasteltuna. Myöskään corner effectin ei arvioida olevan merkittävä ympäröivien rakennusten seurauksena. Epätodennäköisempiä tuulensuuntia tarkastellessa kohteen 14-kerroksisen rakennuksen pohjoisseinä voi aiheuttaa downwash-ilmiön. Kuitinmäentien suuntaisesti puhaltavat tuulet kohteen pohjoispuolella voivat aiheuttaa lievää epämukavuutta matalamman rakennuksen pohjois-seinällä, mutta rakennukset eivät selkeästi lisää tuulisuutta tällä alueella. Näitä ilmiöitä hillitsevät pihasuunnitelman mukainen kasvillisuus ja puusto. Lisäksi em. alueita ei ole suunniteltu pitkäaikaisen oleskelun toiminnoille. Kohteen sisäpihan tuulisuutta hillitsee suunnitelman mukainen kasvillisuus ja puusto. Sisäpihan ja korkeamman rakennuksen eteläseinän katutason tuulisuutta hillitsee lisäksi kohteen etelä- ja kaakkoispuoleinen kasvillisuus ja puusto. Kaupunkiympäristössä korkea rakentaminen ja rakentaminen yleensä lähes poikkeuksetta lisää tuulen aiheuttavaa epämukavuutta paikoitellen. Mårtensbron korttelin kaavamuutoshankkeessa (katso lähteet) suunniteltuun rakentamisen liittyen alueelle tehtiin tuulisuusselvitys ( ), jossa tuulen aiheuttamaa epämukavuutta arvioitiin laskemalla todennäköisyysjakauma tietyn tuulennopeuden raja-arvon ylitykselle. Mårtensbron kortteli sijaitsee noin 5 km länteen Piispankallion kohteesta ja kortteliin on suunniteltu useampia ympäristöään huomattavasti korkeampia tornirakennuksia (jopa 22 kerrosta). Ympäristöltään kohteet ovat saman tyyppisiä ja niiden etäisyys merenrannasta on lähes sama. Tuulisuusselvityksen perusteella korkea rakentaminen lisäsi Mårtensbron korttelin alueella tuulisuutta paikoitellen, mutta ei aiheuttanut merkittävää haittaa mukavuudelle tai viihtyvyydelle, vaikka tuulisuus lisääntyi paikoitellen erityisesti korttelin ulkoseinien ja nurkkien läheisyydessä. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Mårtensbron korttelin tuulisuusselvitykseen perustuen voidaan olettaa, ettei tuuli aiheuta merkittävää epämukavuutta Piispankallion kohteessa. Tämä oletus voidaan tehdä varsinkin todennäköisimmillä tuulensuunnilla, joiden suunnista tarkasteltuna Piispankallion rakennukset eivät nouse selkeästi ympäristöään korkeammalle. Tuulen aiheuttamaan epämukavuutta arvioidaan 5 m/s raja-arvon ylittymisen todennäköisyydellä katutasossa (1,75 m maanpinnan yläpuolella) (lähde: NEN 2006). Mårtensbron selvityksessä tämä todennäköisyys jäi alle 20 prosenttiin rakennuksen läheisyydessä ja ympäristössä. Käytännössä 5 m/s tuuli esimerkiksi sekoittaa hiuksia ja saa vaatteet lepattamaan. Mårtensbron selvitykseen perustuen voidaan myös olettaa, että tuulisuus lisääntyy paikoitellen vain rakennusten ulkoseinien ja nurkkien lähellä. Lisäksi rakennusten ympärille suunniteltu kasvillisuus ja puusto vähentää tuulisuuden lisääntymistä läheisillä kevyenliikenteen väylillä. Kevyenliikenteen väylät ovat myös kohteita joita ei ole suunniteltu pitkäaikaisen oleskelun toiminnoille ja näille alueille tuulen mukavuusluokka säilyy todennäköisesti vähintään kohtalaisena (NEN 2006).

6 Kaupunkiympäristön Tuulisuuslausunto 5 Tarkemmat tuulisuusarviot vaatisivat virtauslaskentaan ja tuulitilastoon perustuvan tuulisuusselvityksen, mutta emme nää näitä toimenpiteitä perusteltuina tässä tapauksessa. Lähteet Bennet, J (2007). Wind design guide. BBSC 433 Architectural aerodynamics. University of Wellington Espoonlahden keskus II (Mårtensbron kortteli) kaavamuutoshanke et/espoonlahti/espoonlahden_keskus_ii_martensbron_kortteli ( ) NEN Wind comfort and wind danger in the built environment, NEN Dutch Standard