Kannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää?

Transkriptio

1 Kannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää? Kim Kannussaari Koulutussuunnittelija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Miten puhua kannabiksesta hanke (hanketta rahoitetaan TE-määrärahoista)

2 Rikoslaki 50 luku Rikosoikeudellisesti ns. täyskielto: tunnusmerkistöt huumausaineen käytöstä huumeiden levittämiseen Rikosnimikkeitä: Huumausainerikos, törkeä huumausainerikos, huumausaineen käyttörikos, huumausainerikoksen valmistelu, huumausainerikoksen edistäminen Rangaistukset sakoista kymmeneen vuoteen vankeutta Lakia säädettäessä vahva tulkintasuositus toimenpiteistä luopumisen (TPL) puolesta TPL on osa rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää: henkilön katsotaan syyllistyneen rikokseen, mutta hän välttyy rangaistuksesta (käyttörikoksissa sakolta) TPL- päätöksen voi tehdä: poliisi, syyttäjä, tuomari Puhuttelu, hoitoonohjaus.

3 Kannabiksen historiasta Suomessa Suomessa ensimmäinen aalto osana hippiliikettä ja undergroundliikettä ja lähinnä Helsingin seudulla Suomessa asetus vuonna 1966, käyttö-rikos säädettiin huumausainelaki. Käytön rangaistavuudesta päätettiin arvalla Kotikasvatuksen kasvu 1990 luvulta alkaen 2002 asetus opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvausja ylläpitohoidosta. Haittoja vähentävä työ. Neulojen vaihto. Oppilaitoksissa testaaminen mahdollista SORA-laki Keskustelua kannabiksen käytön rangaistavuuden lieventämisestä. THL 2010

4 Vapauttamisen eri vaiheet Depenalisaatio tarkoittaa sitä, että vaikka käyttö on kriminalisoitu, sille ei ole määritelty rangaistusta (vrt. pyöräilykypärän käyttö). Dekriminalisointi tarkoittaa käytön ja hallussapidon sallimista ja rangaistavuuden poistamista. Laillistaminen tarkoittaa koko käytön ja muun tuotanto- ja myyntiketjun vapauttamista. Tuotantoa ja kauppaa säännellään silloin muiden kuin rikoslain nojalla. Muualla maailmassa suhtautuminen kannabiksen laillisuuteen vaihtelee esim. Ruotsin käytön kriminalisoivasta tiukasta lainsäädännöstä, Alankomaiden pienten kannabismäärien valvotuissa oloissa tapahtuvan myynnin sallivaan käytäntöön ja Uruguayssa ja mm. Yhdysvaltojen Coloradossa voidaan puhua laillistamisesta.

5 Kieltolaki? Kieltolain hyväksyttävyys/uskottavuus kieltolaki suojelee suurta enemmistöä mutta syrjiikö se vähemmistöä ja vaikeuttaako se heidän elämäänsä aiheettomasti? suojeleeko vai syrjäyttääkö? Huumeiden käytön piilottelu voi mm. hidastaa/estää avun ja tuen hakemista = nostaa kynnystä hakeutua hoitoon

6 Merkinnät H-merkintä (tulee entisestä poliisin huumenumerosta) säilyy 5 vuodesta loppuelämään. ankarimman tuomion päätöskohtaisen poistoajan mukaan Poliisin omat rekisterit PATJA (tuntomerkkirekisteri) EPRI (epäiltyjen tietojärjestelmä sekä havaintotietojen rekisteri)

7 Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen eli SORA -laki Tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Opiskelijan oikeusturva: menettely perustuu lainsäädäntöön (yhteiset ja ennalta määritetyt pelisäännöt), yhdenvertainen kohtelu, säännöksiin rakennetut suojaverkot, valitusmahdollisuus päätöksistä.

8 Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen eli SORA -laki Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen/ harjoitteluun esim. vakava huumausaine- tai päihderiippuvuus voi vaikuttaa merkittävästi henkilön terveydentilaan tai toimintakykyyn Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei voi olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle, jos este voidaan kohtuullisin toimin poistaa Hakijan tulee oppilaitoksen pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Koskee vain asetuksessa määriteltyjä koulutusaloja. Tarkoituksena ei ole se, että oppilaitos pyytäisi jatkossa lääkärintodistuksen kaikilta tietyn alan hakijoilta.

9 Huumausainetestaus Oppilaitos voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa/harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista; ja testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi; ja opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, harkinta- tai reagointikykyä; ja huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen ko. tehtävässä vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä, vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta, vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä, tai merkittävästi lisää huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan, hallussapidon, käytön tai leviämisen riskiä

10 Huumausainetestaus Perusteltu epäily: voi perustua esim. opettajan tai työpaikkaohjaajan/ harjoittelun ohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana. Säännös vastaa yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain vastaavia säännöksiä. Huumausainetestin tekee terveydenhuollon ammattihenkilö. Positiivinen testitulos on varmistettava laatuvalvotussa laboratoriossa. Ennen todistuksen vaatimista oppilaitoksella oltava laadittuna kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi.

11