TILINTARKASTAJIEN TUTKINNOT JA VALVONTA -TYÖRYHMÄN RAPORTTI

Transkriptio

1 Lausunto 1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite: TEM/2736/ /2012 TILINTARKASTAJIEN TUTKINNOT JA VALVONTA -TYÖRYHMÄN RAPORTTI Suomen Kiinteistöliitosta Esityksen pääasiallinen sisältö lyhyesti kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliitossa on noin jäsentä. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti noin asunto-osakeyhtiöstä. Kiinteistöliiton jäsenistöön kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry, jossa on jäseninä lähes yksityishenkilöä, jotka vuokraavat huoneistojaan asuntoosakeyhtiöissä. Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista. Työryhmän ehdotuksen mukaan Suomeen luotaisiin nyt uusia yhtenäinen tilintarkastajajärjestelmä. Alalla olisi tuolloin yksi yhteinen perustutkinto, ja sen lisäksi erikoistumistutkinnot yksityisen sektorin ja julkisen sektorin tilintarkastuksiin. Nykyinen valvontajärjestelmä uudistettaisiin siten, että valvonta keskitettäisiin valtion varsinaiseen viranomaisorganisaatioon. Tämä toimisi PRH:n yhteydessä. Tutkintojärjestelmän yhtenäistäminen ja yhteinen perustutkinto Työryhmän ehdotuksen mukaan uudessa tilanteessa olisi tilintarkastajilla yhteinen perustutkinto ja sitä täydentävät kaksi tutkintoa. Niistä toisessa erikoistuttaisiin yksityisen sektorin vaativiin tilintarkastuksiin ja toisessa julkishallinnon ja talouden tarkastuksiin.

2 Lausunto 2 (5) Tilintarkastajien valvontajärjestelmä Järjestelmän muutoksen seurauksena tilintarkastajien tarjonnan arvellaan kasvavan (ainakin) yksityisellä puolella. Tähän on kaksi syytä: automaattisen 70-vuoden yläikärajan poistaminen hyväksytyltä tarkastajalta ja julkishallinnon tarkastajien mahdollisuus hakeutua myös yksityisen puolen tarkastustehtäviin nykyistä joustavammin. Kiinteistöliitto pitää ehdotuksia tältä osin pääsääntöisesti kannatettavina. Tarjonnan lisääntyminen ei ole kuitenkaan automaattisesti toteutuva mahdollisuus, vaan se vaatii onnistuakseen hyvän taustatyön ja markkinoinnillisen ponnistelun järjestelmän keskeisiltä toimijoilta. Työryhmän esityksessä valvontajärjestelmä keskitettäisiin yhteen organisaatioon, ja perustettaisiin Tilintarkastusvalvonta, joka toimisi PRH:n yhteydessä. Samassa yhteydessä uudistettaisiin myös muutoksenhakujärjestelmä. Kiinteistöliitto painottaa sitä, että valmisteltaessa suunnitelmia ja päätöksiä mahdollisesta valvontajärjestelmän uudistamisesta, päätöksien perusteet on arvioitava erittäin huolellisten ja käytännön maailman kanssa sopusoinnussa olevien realististen laskelmien pohjalta. Niitä ei työryhmän ehdotuksessa ollut, lähinnä huomio kiinnitettiin periaatteellisiin ja EU:n sääntelyehdotuksen seikkoihin. Huomiota on kiinnitettävä ainakin toiminnallisiin, taloudellisiin ja joustavuus-seikkoihin. Taloudellisesta puolesta voi todeta sen, että on totta, että valvonnan siirto valtionhallintoon ei aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia valtiolle (koska uudessakin järjestelmässä kustannukset katettaisiin valvottavilta kannettavilla maksuilla). Mutta tässä vaiheessa on vielä hyvin epävarmaa arvioida, mikä tulisi olemaan kustannus valvottaville ja heidän asiakkailleen. Esimerkiksi Tilintarkastuslautakunta on joustavasti organisoitu tällä hetkellä, ja on vaikea kuvitella, että samaan joustavuuden ja kustannusten yhdistelmään pystyttäisiin valtionhallinnon sisällä (ottaen huomioon myös siirtymäkustannukset). Tilintarkastusjärjestelmän keskeistä kulmakiveä ei pidä kevyillä perusteilla murentaa. Siitä kärsisi tilintarkastajien lisäksi tilintarkastajien asiakasorganisaatiot ja niiden sidosryhmät.

3 Lausunto 3 (5) Tilintarkastuspalvelut asunto-osakeyhtiöissä Kiinteistöliitto pitää keskeisenä haasteena asunto-osakeyhtiöiden kannalta tilintarkastuspalveluiden saatavuutta ja kattavuutta koko maassa. Lähivuosina HTM-tilintarkastajien ikääntyminen ajaa hyvyksyttyjen tarkastajien lukumäärää reilusti alaspäin, mikäli ikärajat pysyvät ennallaan ja tutkintojen kautta ei tule viime vuosia enemmän uusia tarkastajia. Vuoden 2013 alussa HTM-tarkastajia on noin 650 henkilöä, miltä tasolta lähimmän viiden vuoden kuluessa lukumäärä voi laskea noin 400:ään. KHTtilintarkastajien määrä on viimeaikoina kasvanut, mutta sielläkin ikärakenteen takia kasvunäkymät eivät ole suuria. Lähimmän viiden vuoden aikana tilintarkastajien yhteenlaskettu lukumäärä voi laskea kuitenkin noin 20 %, mikäli trendit eivät viime vuosiin verrattuna muutu. Yli puolet hyväksytyistä tilintarkastajista toimii 10 suurimmassa kaupungissa, kolmannes pk-seudulla ja lähes viidennes Helsingissä. Niissäkin kunnissa, joissa on hyväksytty tilintarkastaja, joka kolmannessa on vain yksi tarkastaja. Esim. vuoden 2011 loppupuolen tietojen mukaan suurin kunta, jossa ei löytynyt hyväksyttyä tilintarkastajaa, oli Jämsä (23000 asukasta). Tilintarkastajien saatavuuden lisäksi tilintarkastajien ammatillisen osaamisen varmistaminen asunto-osakeyhtiöiden asioissa on keskeisen tärkeää järjestelmän toimivuuden kannalta. Kentältä kantautuu kokemuksia, joiden mukaan hyväksyttyjen tarkastajien osaamisessa asunto-osakeyhtiöiden asioissa voi olla aukkoja, jotka pahimmillaan vaarantavat tarkastuksen laatua. Kiinteistöliiton lakiasioiden neuvonnassa on tullut viime vuosina esille muiden muassa seuraavia ongelmia, joissa joillain tilintarkastajilla on ollut vaikeuksia: - Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen, - Vastikesäännökset, - Toimivaltakysymykset hallituksen, yhtiökokouksen ja isännöitsijän kesken, - Päätöksentekomenettely asunto-osakeyhtiössä, - Yhdenvertaisuus. On myös silloin tällöin havaittu ongelmia, että hyvitys- ja tasajakopykäliä on sovellettu yhtiöissä väärin, eikä hyväksytty tilintarkastaja ole näihin puuttunut. Tilintarkastajien kiinteistöyhtiöiden osaamista voi rapauttaa esim. se, ettei näitä asioita ole juuri esillä tilintarkastajien pätevyysvaatimuksissa. Silmäys viime vuosien tilintarkastajatutkintojen tehtäväluetteloihin osoittaa, ettei asunto-

4 Lausunto 4 (5) osakeyhtiöiden kysymyksiä käsitellä tutkintotehtävissä nykyään ollenkaan. On selvää, ettei tämä asiantila ainakaan vahvista osaamista kiinteistö- ja rakennusalan tilintakastustehtävistä suoriutumiseksi. Kiinteistöliiton edustamien asunto-osakeyhtiöiden hallinnassa on suuri osa suomalaisten kotitalouksien omaisuudesta (noin 75 % kotitalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuudessa, ja Suomessa on noin asunto-osakeyhtiötä). Tilintarkastuspalveluista saatava hyöty jää tältä osin sen varaan, miten tarkastaja kulloinkin on näitä asioita työssään käsitellyt. Kiinteistö- ja rakennusalan asioiden riittävän laaja painotus tilintarkastusvaatimuksissa on asia, jonka korjaaminen on tehtävä riippumatta siitä, mikä on lausuttavana olevan työryhmän esityksen kohtalo. Kiinteistöliiton toteuttaman tuoreen asuntoyhtiöiden hallituksille kohdistetun kyselyn ( mukaan valtaosa vastaajista (57 %) katsoi, että tilintarkastuksesta on ollut hyötyä taloyhtiölleen ja vain alle neljännes katsoi, ettei hyötyä olisi ollut. Viidennes vastaajista ei osannut arvioida hyötyä. Kyselyn vapaista vastauksista kävi selvästi ilmi positiiviset kokemukset tarkastuksen hyödyistä ja asemasta taloyhtiön johtamisen kannalta. Myös kritiikkiä ilmaistiin, esim. tarkastuksen ulkokohtaisuuden ja lausunnon niukkuuden takia. Saman kyselyn mukaan vastaajista hieman runsat puolet (53 %) arvioi, että tilintarkastajan löytäminen on ollut helppoa. Yhteensä 19 % vastaajista arvioi löytämisen olleen hieman tai todella vaikeaa. Miltei 30 % vastaajista ei osannut arvioida saatavuus-asiaa kyselyssä. Toiminnantarkastus osana tarkastuspalveluita Uudistetun asunto-osakeyhtiölain myötä asunto-osakeyhtiöissä hyväksytyn tilintarkastajan kokorajavaatimus laskettiin 30 huoneistoon. Sitä suuremmilla yhtiöillä on oltava hyväksytty tilintarkastaja. Nykyinen laki mahdollistaa erityisen toiminnantarkastajan valitsemisen yhtiöön. Tarkoitus on, että kaikissa taloyhtiöissä olisi vähintään toiminnantarkastaja. Kiinteistöliiton jäsenkyselyn mukaan toiminnantarkastajat ovat yleisempiä pienissä taloyhtiöissä verrattuna suuriin yhtiöihin. Mutta kuitenkin huomattava se, että myös kyselyyn vastanneissa pienissä taloyhtiöissä hyväksytyn tilintarkastajan käyttö on yleistä. Kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä 10 20

5 Lausunto 5 (5) huoneiston taloyhtiössä tilintarkastajia oli joka toisessa yhtiössä, ja huoneiston yhtiöissä 70 prosentilla. Toiminnantarkastus on omiaan lisäämään asunto-osakeyhtiön osakkaiden yhtiön asioista saamaa informaatiota ja yhtiön johtamisen ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Kiinteistöliiton jäsenkyselyn mukaan toiminnantarkastajien määrä yhtiöissä on jo melko iso, noin 54 % vastanneista taloyhtiöistä oli valinnut toiminnantarkastajan. Alle 10 huoneiston yhtiöissä osuus oli 72 %. Toiminnantarkastajan löytäminen oli koettu valtaosassa yhtiöitä (70 % vastaajista). Hieman runsaat puolet vastaajista oli kokenut toiminnantarkastuksen olleen hyödyllinen, ja vain 15 prosenttia oli päinvastaista mieltä. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena, ottaen huomioon että toiminnantarkastus on instituutiona vasta hyvin nuori. Pienille yhteisöille uusia tarkastuspalveluita / Talous- ja hallintotarkastaja Huoli hyväksyttyjen tilintarkastajien saatavuudesta alueellisesti ja tulevina vuosina johti siihen, että Suomen Kiinteistöliitto on teki TEM:lle esityksen erityisen Talous- ja hallintotarkastajan tutkinnon luomisesta. Tästä olisi suurin hyöty 30 huoneistoa pienemmille asunto-osakeyhtiöille, mutta myös yhdistys- ja säätiöpuolelle. Kiinteistöliiton esityksen mukaan Talous- ja hallintotarkastajan kokemus- ja koulutusvaatimukset olisivat jonkin verran hyväksyttyjen tilintarkastajien vaatimuksia kevyemmät, mutta tarkastajaksi soveltuisi hyvin myös entiset hyväksytyt tilintarkastajat, jotka ovat jo luopuneet auktorisoinnista. Harri Hiltunen Jukka Kero Anu Kärkkäinen toimitusjohtaja pääekonomisti päälakimies