ITÄMEREN REHEVÖITYMISEN VÄHENTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄMEREN REHEVÖITYMISEN VÄHENTÄMINEN"

Transkriptio

1 Kestävän kehityksen toimikunnan kokous ITÄMEREN REHEVÖITYMISEN VÄHENTÄMINEN Taustamuistio Ympäristöministeriö Rehevöityminen on koko Itämeren ja myös Suomen rannikkovesien merkittävin ympäristöongelma. Itämeren tilan parantamiseksi on tehty suojeluyhteistyötä jo kolme vuosikymmentä. Tästä huolimatta Itämeren rehevöitymistä ei ole saatu vielä hallintaan. Suomessa Itämeren suojelun tärkeys ja kiireellisyys tunnustettiin hyväksymällä vuonna 2002 Suomen Itämeren suojeluohjelma. Siinä rehevöitymisen vähentäminen todettiin Itämeren suojelun kannalta merkittävimmäksi haasteeksi, vaikkakin paljon työtä on tehtävä myös merenkulun turvallisuuden parantamiseksi ja vaarallisista aineista aiheutuvien riskien vähentämiseksi. Ohjelman mukaan Itämeren suojelussa pyritään Itämeren ekologisen tasapainon palauttamiseen ja Itämeren sekä erityisesti Suomenlahden rehevöitymisen vähentämiseen. Rehevöitymisen vähentäminen parantaa Itämeren käyttömahdollisuuksia, mikä tukee siten myös alueen sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Tällä on suuri merkitys, asuuhan Itämeren valuma-alueella noin 85 miljoonaa ihmistä. Rehevöitymisen vähentäminen vaikuttaa suotuisasti myös luonnon monimuotoisuuteen ja vähentää terveysriskejä. Itämeren rehevöitymisongelmasta ja sen ratkaisemisesta ovat vastuussa sen kaikki rantavaltio. Rehevöitymisen torjunta vaatiikin kansallisten toimien ohella myös Itämeren muissa maissa toteutettavia toimia. EU:ssa sovittavat, kansainvälisenä yhteistyönä sekä yhdessä eri rahoituslaitosten kanssa toteutettavat toimet ovat rehevöitymisen torjunnassa keskeisiä. Tässä tarkastellaan Suomen Itämeren suojeluohjelman mukaisesti ensisijaisesti sellaisia toimia, joilla voidaan vaikuttaa maamme lähivesien tilan paranemiseen. Nämä toimet edistävät samalla myös Itämeren muidenkin osien tilan paranemista. 1. Rehevöityminen, mitä se on ja kuinka se vaikuttaa? Itämeri on luonnonoloistaan johtuen haavoittuvainen. Se on lähes suljettu, matala ja kylmä murtovesiallas. Siihen kohdistuu valuma-alueelta raskas kuormitus ja ihmistoiminnan aiheuttama käyttöpaine. Rehevöityminen on Suomen rannikkovesien ja osin myös avomeren keskeinen ongelma. Rehevöityminen on edennyt pisimmälle Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Myös Selkämerellä rehevöityminen jatkui 1990-luvulla, mutta Perämeri on säilynyt pääosiltaan varsin karuna. Merialueen rehevöityminen on monivaiheinen prosessi, joka aiheutuu ravinteiden, siis typen ja fosforin liiallisesta määrästä. Normaalioloissa ravinnekierto on tasapainossa, tuotanto ja kulutus lähes kumoavat toisensa kesällä. Ravinteiden määrä vaikuttaa levien kasvuun, ja le- 1

2 vät kuluttavat näitä aineita tietyssä suhteessa. Levät muodostavat meren ekosysteemin perustan, jota ilman ei eläinplankton kasva ja kalatkin jäisivät pian vaille ravintoa. Rehevöitymisen aiheuttama levien liiallinen kasvu saa aikaan veden samentumisen ja pohjalle vajoaa paljon levämassaa. Pohjalle vajonnut levämassa kuluttaa hajotessaan puolestaan happea, joka loppuu pohjan läheisestä vedestä paikoitellen kokonaan. Kun pohjan sedimentin pinta on hapeton, siitä vapautuu takaisin veteen ravinteita, etupäässä fosforia ns. sisäisenä kuormituksena. Rehevöitymisen luonnontaloudelliset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ovat huomattavia. Massiivisista sinileväkukinnoista on tullut Suomenlahdella ja Saaristomerellä lähes jokakesäinen ilmiö. Rehevöitymisen vaikutukset tuntuvat rannalla asuvien ihmisten elämässä monin eri tavoin. Myrkylliset sinileväkukinnot voivat aiheuttaa ihmisille ja eläimille merkittäviä terveysriskejä, jonka takia vedessä ei voi uida. Vesi on samentunut ja rannoille ajautuva haiseva levämassa haittaa myös rantojen käyttöä. Pyydykset limoittuvat ja myös kalasto on kärsinyt veden laadun heikkenemisestä. Voimakas rehevöityminen vaikuttaa eliöstön koostumukseen, vähentää biologista monimuotoisuutta ja aiheuttaa rannan läheisten vesialueiden umpeenkasvua. Kasviplanktonin lisääntyminen suosii niitä syöviä kalalajeja, kuten särkeä ja silakkaa kun taas esim. ahven ja lohikalat vähenevät. Pidemmällä aikavälillä saattaa Itämeren tilan huononemisesta aiheutua huomattavaa taloudellista vahinkoa, jos meri- ja ranta-alueiden kiinnostavuus matkailuun, vapaa-ajanviettoon ja asumiseen vähenee. Merialueilla on pelkästään yksityisiä vapaa-ajanasuntoja noin Lisäksi siellä on huomattava määrä leirintäalueita, lomakyliä ja vuokramökkejä. Veneily on voimakkaasti kasvava vapaa-ajanviettotapa. Vapaa-ajan kalastus on lähes suomalaisen tärkein harrastus. Monien rannikko- ja saaristokuntien talous onkin vahvasti sidoksissa kesäasukkaiden ja matkailun tuomaan lisätuloon. Pahasti levien vaivaama Itämeri ei kävisi ulkomailla mainoksesta muullekaan suomalaiselle matkailulle. 2. Itämeren kuormitus, mitä se on ja mistä se johtuu Itämeren valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä. Kaikissa merta ympäröivissä maissa on paljon teollisuutta ja maataloutta ja näin mereen on joutunut jo kauan ravinteita. Suomenlahden rehevöittävä kuormitus on pinta-alaan suhteutettuna noin kolminkertainen Itämeren muihin alueisiin verrattuna. Suomenlahden valuma-alueella asuu 20 miljoonaa ihmistä, ja rantavaltioiden maatalous, asutus ja teollisuus kuormittavat merialuetta. Ravinteita tulee Itämereen pistemäisenä kuormituksena (yhdyskunnat, teollisuus, kalankasvatus), hajakuormituksena (maa- ja metsätalous, haja-asutus, hulevedet) ja ilman kautta tulevana laskeumana. Lisäksi ravinteita tulee levien typensidontana sekä sisäisen kuormituksena kautta, kun pohjalle aiemmin varastoituneet ravinteet vapautuvat uudelleen kiertoon. Taulukossa 1 ja 2 on esitetty eri maiden osuus Suomenlahteen, Saaristomereen, Perämereen ja Selkämereen tulevasta fosfori- ja typpikuormituksesta vuonna

3 Taulukko 1. Maalta tuleva kokonaisfosforikuormitus maittain ja merialueittain vuonna 2000 (Lähde: HELCOM 2004) Kuormitusluvut sisältävät myös luonnonhuuhtouman. Merialue / Maa Viro, t/a Suomi, t/a Venäjä, t/a Ruotsi, t/a Yhteensä, t/a Perämeri ) Selkämeri Saaristomeri Suomenlahti Yhteensä ) IlmanTornionjokea Taulukko 2. Maalta tuleva kokonaistyppikuormitus maittain ja merialueittain vuonna 2000 (Lähde: HELCOM 2004) Kuormitusluvut sisältävät myös luonnonhuuhtouman. Merialue / Maa Viro, t/a Suomi, t/a Venäjä, t/a Ruotsi, t/a Yhteensä, t/a Laskeuma, t/a 2) Perämeri 1) Selkämeri Saaristomeri Suomenlahti Yhteensä ) IlmanTornionjokea 2) Laskeumaluvut perustuvat Euroopan kaukokulkeutumissopimuksen alaisen ilmakuormituksen seuranta- ja arviointiohjelman vuonna 2002 HELCOMille toimittamaan dataan. Suomesta Itämereen ihmisen toimista aiheutuvasta fosforikuormituksesta maatalous muodostaa noin 60 %, jonka ohella myös metsätaloudella ja haja-asutuksella on merkittävä vaikutus. Typpikuormasta tulee maataloudesta noin puolet, mutta myös asutuksen ja ilman kautta tulevan laskeuman osuus on merkittävä. Kuvissa 1 ja 2 (ks. liite) on esitetty Suomesta eri lähteistä tulevan fosfori- ja typpikuormituksen suhteelliset osuudet Suomenlahden, Saaristomeren, Selkämeren ja Perämeren kuormituksesta. Suomenlahteen johdettavien jätevesien puhdistamiseksi on jo tehty varsin paljon, minkä seurauksena sen ravinnekuormitus on 1990-luvulla vähentynyt noin 40 prosenttia. Aleneminen johtuu merkittävästi Venäjän talouden lamasta ja rakennemuutoksista. Kuormituksen alenemisesta huolimatta kesäaikainen rehevöityminen on jatkunut, koska merialueen happiolojen heikkeneminen on johtanut ns. sisäisen kuormituksen kiihtymiseen. Suomen rannikkovesien kokonaistyppikuormitus on kasvanut 1990-luvun alun tasosta, vaikka pistemäinen typpikuorma on vesiensuojelutoimien johdosta alentunut. Lähinnä maataloudesta peräisin oleva typen hajakuormitus lisääntyi 1990-luvun jälkipuolella ja luvun alussa, mikä johtui huuhtoutumien kasvusta ja eritoten lämpimästä talvesta Tutkimuksiin perustuen typellä on fosforin ohella keskeinen rehevyyttä säätelevä merkitys Suomenlahden sekä Pohjanlahden rannikolla Perämerta lukuun ottamatta. Fosforin osalta 3

4 päästöjen vähenemisen vaikutukset vesistökuormitukseen ovat nähtävässä vasta pitkän ajan kuluessa. Itämeren pohjasta vapautuva fosfori vaikuttaa myös merkittävästi rehevöitymiseen etenkin Suomenlahdella. Saaristomerellä rehevöitymiskehitykseen on vaikuttanut maatalouden ohella myös kalankasvatuksen voimakas lisääntyminen 1980-luvulla. Huolimatta kalankasvatuksen kuormituksen pienenemisestä 1990-luvulla sillä on edelleen paikallisesti merkittävä rehevöittävä vaikutus. Saaristomeren tila on luultavasti heikentynyt myös siksi, että Suomenlahdelta on virrannut sinne entistä enemmän fosforia luvulla todettu rehevöityminen on osittain johtunut myös luonnonoloista, koska sademäärät olivat suuria, mikä lisäsi valuma-alueelta Itämereen tullutta ravinteiden huuhtoutumaa. Myös tietyt fysikaaliset tekijät lisäsivät meren sisäistä fosforikuormitusta. Malliennusteiden mukaan ilmastomuutos voi lisätä ravinteiden huuhtoutumia jopa neljänneksen nykyisestään seuraavan 50 vuoden kuluessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, etteivät tähän mennessä toteutetut kuormituksen vähentämistoimet ole olleet riittäviä rehevöitymiskehityksen pysäyttämiseksi. Rehevöitymisen torjunta vaatii siten sekä fosfori- että typpipäästöjen edelleen vähentämistä sekä Suomessa että maamme lähialueilla. 3. Rehevöittävien päästöjen vähentäminen Suomen lähivesien tilan parantamiseksi 3.1 Lähtökohdat Valtioneuvosto teki keväällä 2002 periaatepäätöksen toimista Itämeren suojelemiseksi. Suomen Itämeren suojeluohjelmassa rehevöitymisen torjunta on keskeisin toiminta-alue Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Tässä luvussa keskitytään Suomen Itämeriohjelman mukaisesti sellaisten toimien tarkasteluun, joilla voidaan vaikuttaa erityisesti Suomen lähivesien (Suomenlahti, Saaristomeri, Ahvenenmeri, varsinaisen Itämeren pohjoisosa sekä Pohjanlahti) tilan paranemiseen. Tavoitteena on vaikuttaa sekä Suomessa että lähialueiden maissa toteutettaviin toimiin. Itämeren tilaan vaikuttavan ravinnekuormituksen vähentämisen merkittävimmät kansalliset toimet ovat Suomen maatalouden ympäristöohjelman tehostaminen lisäämällä ravinteiden poiston kannalta tehokkaimpia toimenpiteitä sekä yhdyskuntien, haja-asutuksen ja ilman kautta tulevan laskeuman aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentäminen. Myös teollisuuden kuormitusta tulee edelleen vähentää. Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin päästöjen vähentäminen vaikuttaa lähinnä Suomenlahden avomerialueiden tilaan. Rannikkovesien ja Saaristomeren tilaa parannetaan vähentämällä Suomen omia päästöjä. Valtioneuvoston vuonna 1998 hyväksymässä vuoteen 2005 ulottuvassa vesiensuojelun tavoiteohjelmassa määriteltiin toimet, joiden avulla Suomesta Itämereen kohdistuva ravinnekuormitus voitaisiin vähentää puoleen 1990-luvun alun tasosta. EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin perustuva vesienhoidonsuunnittelu tulee olemaan keskeinen keino toteuttaa sellaiset toimet, joilla voidaan saavuttaa myös rannikkovesien hyvä ekologinen tila. Tässä luvussa käsitellään merkittävimpien kuormituslähteiden vesiensuojelutoimia Suomen Itämeren suojeluohjelman suuntaviivojen mukaisesti. 4

5 Luvussa 5 käsitellään poikkisektoraalisina keinoina alueiden käytön suunnittelua, kasvatusta, koulutusta ja kansalaisvaikuttamista sekä tutkimusta ja seurantaa. Itämeren alueella tapahtuva kansainvälinen yhteistyö on tärkeää koko Itämeren rehevöitymisen hallinnassa ja siten myös Suomen lähivesien tilan parantamisessa. Kansainvälistä yhteistyötä käsitellään luvussa Maatalouden päästöjen vähentäminen Viljelykäytännöt ovat merkittävästi muuttuneet ympäristöystävällisempään suuntaan. Tästä huolimatta eivät suurimman kuormituslähteen, peltoviljelyn ravinnepäästöt vesiin ole vähentyneet, mikä vaikuttaa rannikkovesien tilaan erityisesti eteläisellä ja lounaisella rannikolla. Vesiensuojelun tavoiteohjelman tavoitteet vuoteen 2005 eivät maatalouden osalta näytä toteutuvan ilman toimenpiteiden tehostamista. Maatalouden ravinnekuormituksen muutokset ovat hitaita, ja ravinteiden kulkeutumiseen vaikuttavat monet eri tekijät, esimerkiksi säätila. Maaperä sitoo ravinteita, jonka takia fosforia ja typpeä voi huuhtoutua runsaasti vesiin vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan lannoituksessa tapahtuneiden muutosten jälkeen. Horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman väliarvioinnissa (MMM julk.1/2004) todetaan, että maatalouden ympäristötuen ensimmäisen ohjelmakauden aikana toteutuneilla toimenpiteillä voidaan pitkällä aikavälillä havaita typpija fosforikuormitusta vähentävä vaikutus. Nykyisen vuoden 2006 lopussa päättyvän ohjelmakauden tavoitteiden (noin 30 % aleneminen fosfori- ja 40% typpikuormituksessa) saavuttaminen ei tapahdu nopeasti eikä ilman tehostettuja toimenpiteitä. Itämeren suojeluohjelmassa on tähdennetty maatalouden ympäristötukijärjestelmän toteutumisen tärkeyttä ja tähän liittyen EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen riittävyyttä. Tähän liittyy tavoitteena EU:n osaksi rahoittaman ympäristötuen asteittainen korottaminen 30,3 milj. eurolla. Lisäksi on tarpeen kohdentaa erityistukisopimuksia Itämereen kohdistuvan ravinnekuorman vähentämiseksi. Keinoja ovat mm. suojavyöhykkeet, kosteikot, lannankäytön tehostaminen ja kuivatusjärjestelmien parantaminen. Erityistukea koskevat toimet ovat vapaaehtoisia ja niiden vaikuttavuus riippuu siten siitä, miten viljelijät hakevat erikoistukea em. toimille. Maatalous- ja ympäristöhallinnon sekä tuottajajärjestöjen järjestämällä neuvonnalla ja koulutuksella on tärkeä merkitys tukitoimien oikeassa kohdentamisessa. Myös vuodesta 2007 alkavassa uudessa maaseudun kehittämisohjelmassa tulee edelleen painottaa vesiensuojelutoimia, jotta Itämeren ravinnekuorma vähenisi. 3.3 Yhdyskunnat ja haja-asutus Vesiensuojelun tavoiteohjelman 2005 toteuttaminen edellyttää korkeatasoista fosforinpoistoa kaikilta jätevedenpuhdistamoilta ja typenpoistoa niillä alueilla, joilla typpi on vesistön kannalta määräävä rehevöittävä tekijä. Yhdyskuntien jätevesien tehostettu typenpoisto esitetään toteutettavaksi niillä laitoksilla, jotka vaikuttavat typpiherkkiin merialueisiin lähinnä Merenkurkusta etelään ja itään Suomenlahden pohjukkaan. Yhdyskuntajätevesien puhdistus on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Orgaanisten aineiden ja fosforin poistuma on lähes 95 % ja typenpoistuma noin 40 %. Puhdistustehoa on vielä mahdollista tehostaa. Typenpoistossa on mahdollista saavuttaa jopa noin 80 prosentin puhdistustulos kohtuullisin kustannuksin, mistä esimerkkinä on Helsingin Viikinmäen puhdistamo. 5

6 Asetus haja-asutusalueen talousjätevesien käsittelystä tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Tavoitteena on vähentää haja-asutuksesta vesiin tulevaa ravinnekuormitusta mm. maankäytön ja vesihuollon suunnittelun keinoin ja huolehtimalla jätevesien asianmukaisesta käsittelystä. Jätevesikuormituksen aiheuttaman kuormituksen vähentäminen edellyttää myös uudentyyppisten ratkaisujen, esimerkiksi kuivakäymälöiden kehittämistä. Nykyisin parhailla menetelmillä saavutetaan jo tehokas orgaanisten aineiden ja fosforin poisto, mutta ongelmana on laitteiden ylläpito. 3.4 Päästöt Suomen lähialueilta Pietarin kaupungin jätevesien puhdistuksen tehostaminen ja sitä tukeva viemäröinnin parantaminen on Suomenlahden rehevöitymisen vähentämisessä keskeinen tavoite, mitä painotetaan myös Suomen lähialueyhteistyössä. Pietarin lounainen puhdistamo saataneen käyttöön vuonna Puhdistamo käsittelee valmistuttuaan noin asukkaan jätevedet, mikä tulee vähentämään Pietarista Suomenlahteen johdettavia käsittelemättömiä jätevesiä noin kolmanneksella. Tavoitteena on myös saada Pietarin pohjoisten alueiden jätevedet käsittelyn piiriin. Pietarin jätevesien keskuspuhdistamon puhdistustehoa tulisi myös tehostaa nykyisestään. Pietarin jätevesikuormituksen lisäksi tulisi myös muista lähteistä, esimerkiksi laskeuman kautta ja muusta asutuksesta Suomenlahteen tulevaa typpikuormitusta alentaa. Venäjän hallinnon, talouden ja lainsäädännön rakennemuutokset tulevat edelleen vaikuttamaan myös Itämeren, erityisesti Suomenlahden kuormitukseen. Erityisesti kunnallistalouden reformi luo edellytyksiä uudentyyppisten kunnallispalvelujen, mm. vesihuollon toteuttamiselle ja edistää myös yksityissektorin osallistumista palvelujen tuotantoon ja rahoitukseen. Tehokkaampien palvelujen tuottamisen kautta odotetaan myös ympäristökuormituksen vähenemistä. Rakennemuutos on edelleen johtamassa vedenkulutuksen merkittävään vähenemiseen, mikä pienentää vastaavasti välttämättömiä vesihuollon laitosinvestointeja. Infrastruktuurin investointitarpeet ovat kuitenkin niin valtavat, että nopeaa tilanteen paranemista tuskin voidaan odottaa. Vesiensuojeluinvestointien rinnalla Venäjällä tulee edelleen vahvistaa laitosten ja hallinnon institutionaalista kapasiteettia. Luoteis-Venäjän teollisuuden haasteena on uuden puhtaan teknologian käyttöönotto. Investointeja motivoi toisaalta tuotannon tehostaminen, toisaalta ympäristöviranomaisten asettamat lupaehdot ja kansainvälisten markkinoiden vaatimukset ympäristöystävällisestä tuotantoketjusta. 3.5 Muu kuormitus Ilman kautta tulevasta typpilaskeumasta pääosa on peräisin Itämeren alueelta, pääasiassa liikenteestä ja maataloudesta, mutta huomattava osa tulee lisäksi kaukokulkeutumana. Laivaliikenteestä peräisin olevan typpilaskeuman osuus on noin 6 % kokonaiskuormituksesta. On tärkeää jatkaa kansainvälisiä ja niitä täydentäviä kansallisia toimia typpikuormituksen vähentämiseksi esimerkiksi maa- ja vesiliikenteessä. Kalankasvatuksen haittoja tulee vähentää erityisesti Saaristomeren ja Ahvenanmeren alueilla. Tätä varten on tarpeen kehittää ruokintamenetelmiä sekä laitostyyppejä ja puhdistustekniikoita. Myös sijainninohjauksen keinoa on käytettävä mahdollisuuksien mukaan. Kalankasvatuslaitosten ravinteiden ominaiskuormitus on nykyisin enää vain puolet vuoden 1980 tasosta. Uusien menetelmien avulla kalankasvatuslaitosten ominaisfosforikuormitus voidaan parhaimmillaan vähentää puoleen nykyisestään. Typen osalta ominaiskuormituksen pienentämisessä päästään noin neljäsosan vähennykseen nykytasosta. Umpikassimenetelmällä on saavutettu hyviä tuloksia fosforin talteenotossa, mutta typpikuormitukset eivät juu- 6

7 rikaan ole pienentyneet. Rehun koostumusta muuttamalla pystytään kaikkein parhaiten pienentämään ulkosaaristossa tapahtuvan kirjolohenkasvatuksen ympäristövaikutuksia, koska typpi on siellä minimitekijä. Sisämaassa ja sisäsaaristossa minimitekijänä taas on enimmäkseen fosfori. Fosforinkin ominaiskuormitusta on pystytty tehokkaasti laskemaan rehuja kehittämällä, mutta lisäksi umpikassi- ja suppilomenetelmien kehittäminen on sisävesialueella varteen otettava vaihtoehto ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Itämereen kohdistuva teollisuuden ravinnekuormitus on peräisin pääosin puunjalostusteollisuudesta. Merkittävimmät päästöalueet ovat Perämeren rannikko ja Kotkan-Kymijoen rannikkoalueet. Metsäteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on nykyisin varsin pieni, alle neljä prosenttia ihmisen aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta. Paikallisesti kuormitus voi kuitenkin olla merkittävä ja sillä on tietyillä vesialueilla rehevöittävää vaikutusta. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa 2005 edellytetään, että teollisuuden fosfori- ja typpipäästöjä vähennetään noin 50 prosenttia. Fosforin osalta teollisuudella on mahdollisuudet saavuttaa tavoite, muta typen osalta tavoitteesta jäädään ilman tehokkaita lisätoimia. 4. Suomen Itämeren suojeluohjelman vaikutukset Itämeren rehevöitymiseen Kuormitusmuutosten vaikutukset ovat varsin hitaita ja Suomen Itämeren suojeluohjelman toimet on ulotettu aina vuosille asti. Kotimaisten päästöjen rajoittamisella voidaan parantaa erityisesti kuormituslähteiden (joet, asutus, teollisuus) lähellä olevien vesien tilaa. Itämeriohjelmaa valmisteltaessa kuormitusmuutosten vaikutuksia merialueiden tilaan on selvitetty ekosysteemimalleilla ja rannikkovesien tilaa selvittäneiden seurantatutkimusten avulla. Tilan selvää paranemista kuormitusvähennysten seurauksena voidaan odottaa Saaristomerellä, koillisella Perämerellä, Merenkurkun saaristossa sekä monin paikoin Suomenlahden rannikkoalueella. Suomenlahden rannikkovesien tilan paranemiseen vaikuttaa Suomen omien päästövähennysten ohella keskeisesti myös Pietarin kuormituksen pieneneminen. Ravinnekuormituksen vähentäminen vaikuttaa ajan mittaan merellisten lajien elpymiseen. Avomerialueiden tila paranee pitkällä tähtäimellä selvästi. Erityisesti typpeä sitovien sinilevien määrä, kasviplanktonin kokonaismassa ja veden sameus vähenevät. Itämeren tilan paranemisella voidaan saavuttaa ekosysteemin tilan paranemisen ohella merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä, kun vesien käyttömahdollisuudet säilyvät ja paranevat. Kuvissa 3 ja 4 (ks. liite) on esitetty kotimaisten toimien sekä Pietarin jätevesikuormituksen vähentämistoimien vaikutukset Itämeren tilaan mallilaskelmiin perustuen. 5. Poikkisektoraaliset keinot Itämeren rehevöitymisen hallinnassa 5.1 Alueiden käytön suunnittelu Suomessa rantavyöhykkeiden suunnittelun välineitä ovat maakuntakaavat ja kuntien laatimat rantaosayleiskaavat. Niiden tueksi voidaan tehdä alueellisia käyttö- ja hoitosuunnitelmia. Niissä tulisi ottaa huomioon myös vesiä rehevöittävän kuormituksen hallinta. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat vuonna 2002 jäsenmaille rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan suositukseen (Integrated Coastal Zone Management). Suosituksessa korostetaan eri sektorit ylittävien yhdennettyjen toimien merkitystä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Rannikkoalueilla tulee suojelutoimet ja alueiden käyttötarpeet sovittaa yhteen siten, että ekosysteemien rakenne ja toiminta säilyy. 7

8 Suomessa on käynnissä parhaillaan suosituksen mukainen arviointi, jonka perusteella tullaan laatimaan kansallinen rannikkostrategia vuoden 2005 aikana. Rannikkostrategian valmistelussa tulee Itämeren rehevöitymisen torjunta ottaa keskeisenä lähtökohtana huomioon. Strategian tulee tukea eri hallintotasojen viranomaisten toimimista samansuuntaisesti ja edistää alhaalta ylöspäin eteneviä aloitteita. Rannikkoa tulee käsitellä kokonaisuutena niin, että otetaan huomioon meren ja maa-alueiden vuorovaikutus. Jäsenmaat raportoivat Euroopan komissiolle suosituksen täytäntöönpanon etenemisestä vuoden 2006 alussa. Suomessa työn tekemisestä vastaa ympäristöministeriö, ja työtä varten on koottu laaja-alainen yhteistyöryhmä. 5.2 Kasvatus, koulutus ja kansalaisvaikuttaminen Ympäristötietoisuuden tasoon ja sen näkymiseen käyttäytymisessä luodaan pohja kouluissa. Uusissa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa kestävän kehityksen edistäminen on sisällytetty kaikkiin oppiaineisiin ja sen tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Perusopetuksessa kaikki oppilaat tutustuvat Itämeren alueen ympäristökysymyksiin. Oppilaat perehtyvät Itämeren alueen ympäristöongelmiin ja niiden syihin sekä Itämeren tilan parantamisen keinoihin, myös omiin vaikutusmahdollisuuksiin ympäristön tilan parantamiseksi. Lukiossa tätä tietämystä on mahdollista syventää. Itämeri-opetusta tukevat kouluissa toteutettavat ympäristökasvatusprojektit ja hankkeet, joissa on mukana kouluja Itämeren rannikkovaltioista. Itämeren maiden yhteistyönä järjestetään myös opettajien täydennyskoulutusta, opettajavaihtoa ja tutkimushankkeita. Ammatillisessa koulutuksessa kestävän kehityksen edistäminen on kaikille aloille yhteinen painotus. Ammattiosaamiseen kuuluu ympäristömyönteisten työ- ja toimintatapojen hallinta. Luontokoulut ja keskukset sekä ympäristökoulut tarjoavat ympäristökasvatuspalveluja lapsille, nuorille ja aikuisille. Tärkeä tulevaisuuden haaste on luontokouluopettajien koulutus, jossa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi Tanskassa saatuja hyviä kokemuksia. Kansalaiset tarvitsevat enemmän tietoa Itämeren tilasta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista tiiviissä muodossa. Järjestöt toimivat merkittävinä sisällön tuottajina, levittäjinä ja osallistumismahdollisuuksien tarjoajina kaiken ikäisille. Tarvitaan oppaita ja osallistumismahdollisuuksia uusille kohderyhmille Itämeren suojeluun osallistuvien määrän kartuttamiseksi. Erilaisista hankkeista saatuja kokemuksia (esim. Perämeri Life projekti) tulisi hyödyntää. Eri toiminnanharjoittajien jäsenilleen järjestämällä koulutuksella on tärkeä merkitys myös Itämeren suojelussa. Esimerkiksi viljelijöiden tietoisuus ympäristökysymyksissä on lisääntynyt merkittävästi maatalouden ympäristötukijärjestelmään sisältyvän koulutuksen kautta. Tuen saannin ehtona on ollut, että viljelijät ovat perehtyneet maatalouden ympäristökysymyksiin osallistumalla erilaisiin koulutustilaisuuksiin. Tällä hetkellä 94 % viljelijöistä on mukana ympäristötuessa. Ohjelmakaudella kaikille ympäristötukeen sitoutuneille tiloille laadittiin myös ympäristönhoito-ohjelma yhteistoimin neuvojan ja viljelijän kanssa, mikä oli erittäin tehokas tapa oppia ymmärtämään ympäristöasioita viljelijän omalla tilalla. Ohjelmia laadittiin lähes tilalle. Myös erittäin laadukkaita oppaita ympäristöasioista on jaettu viljelijöille. Kestävän kehityksen edistäminen otetaan huomioon korkeakoulujen koulutuksessa ja tutkimuksessa. Suomi on sitoutunut Itämeren alueen maiden opetusministereiden vuonna

9 hyväksymään Baltic 21E -ohjelmaan, jonka tavoitteena on, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Varsinkin yliopistosektorilla tämä edellyttää laajempaa poikkitieteellistä tutkimusta ja opetusta, samalla kun yliopistoilta vaaditaan yhä voimakkaampaa erikoistumista ja huippuosaamista myös ympäristökysymyksissä. Useissa yliopistoissa tutkitaan ja opetetaan Itämeren rehevöitymiseen liittyviä kysymyksiä. Perinteisesti vahvan ekologisen näkökulman rinnalla ovat voimakkaasti kehittymässä teknologiaan liittyvät lähestymistavat. Myös taloudellinen ja yhteiskunnallinen Itämeri-tutkimus ja -opetus ovat lisääntymässä, samoin kuin kiinnostus kestävän kehityksen eettisiä kysymyksiä kohtaan. Ammattikorkeakoulujen luonnonvara-alan ja kestävään kehitykseen liittyvä opetus poikkeavat korkeakoulukohtaisesti toisistaan. Ammattikorkeakoulujen haasteita ja samalla mahdollisuuksia kestävän kehityksen opetuksen, aluekehityksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämisessä ovat mm. eri alojen osaamisen integrointi ja kestävän kehityksen osaajien verkostoituminen. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä tulisi tiivistää niin, että ammattikorkeakouluopetukseen sisältyisi uusimman Itämeri-tutkimuksen sovellutuksia. Ammattikorkeakouluissa voisi antaa enenevässä määrin myös moni- ja poikkitieteellistä rannikkoalueiden luonnonvarainhallintaa palvelevaa koulutusta. 5.3 Tutkimus ja seuranta Suomessa vesien rehevöitymisen problematiikkaa tutkitaan Suomen ympäristökeskuksessa, merentutkimuslaitoksella sekä monissa yliopistoissa. Erityisesti rehevöitymisen vaikutuksia ja vaikutusmekanismeja koko ekosysteemissä samoin kuin sen yhteiskunnallisia ja taloudellisia syy-seuraussuhteita on tarpeen selvittää entistä perusteellisemmin, jotta rehevöitymisen torjumiseksi voidaan löytää kustannustehokkaita ratkaisuja. Noin puolet Suomen Akatemian Itämeri-tutkimusohjelman (BIREME ) rahoituksesta on rehevöitymistä tutkivissa hankkeissa. Myös Venäjän ja Viron merentutkijat ovat tuottaneet viime vuosina paljon arvokasta tutkimustietoa. Merkittävä tulevaisuuden haaste on Itämerta koskevan tutkimuksen integrointi Suomen Itämeren suojeluohjelman toimeenpanoon. Myös rehevöitymisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen pitäisi selvittää. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma (VELMU) on käynnistynyt laajana yhteistyönä ja kestää 10 vuotta. Tavoitteena on selvittää Suomen merialueen vedenalaiset luontotyypit, luoda yleiskuva lajien esiintymisestä sekä toteuttaa vedenalaisen luontotiedon hallintajärjestelmä. Hankkeella voidaan osaltaan selvittää biodiversiteetin muuttumista rehevöitymisen seurauksena eri osissa Itämerta. Euroopan komissiossa valmistellaan kaikki Euroopan meret kattavaa meristrategiaa. Sen lähtökohtana on, samoin kuin EY:n vesipolitiikan puitedirektiivissäkin ns. ekosysteemiin pohjautuva lähestymistapa, jossa meriekosysteemille asetetaan tavoitteet, joiden saavuttamista seurataan indikaattorien, raja-arvojen ja referenssitasojen avulla. Tämä vaatii laajaa ja kattavaa meriympäristön seurantaa sekä eri kuormituslähteiden ja vaikutusmekanismien tuntemusta. Erityisen tärkeää on, että ympäristöasiat integroidaan kaikkeen päätöksentekoon. Tarkentavaa tietoa tarvitaan paitsi vesiekosysteemin luonnontieteellisistä prosesseista, myös taloudellista ja sosiaalisista vaikutusmekanismeista. Tähän tarvitaan eri tieteenalojen tuottamaa monitieteellistä lähestymistapaa. 9

10 Maatalouden vaikutuksia vesistöjen ravinnekuormitukseen seurataan maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksissa (MYTVAS). Horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman väliarvioinnissa, joka julkaistiin keväällä 2004, on myös selvitetty maatalouden ympäristötuen vaikutuksia. Jälkiarviointi tulee valmiiksi viimeistään Suomen Akatemia koordinoi Itämeren maiden tutkimusrahoittajien yhteistyötä EUn rahoittaman BONUS for the Baltic Sea Science Network of Funding Agencies -hankkeen puitteissa. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteistyötä Itämeren suojelun tarvitseman tutkimuksen rahoittamiseksi ja aikaansaada kansainvälinen Itämeritutkimusohjelma vuonna Yhteisen tutkimusohjelman käynnistäminen on merkittävä täydennys HELCOMin puitteissa toteutuvalle Itämeren suojelutyölle. Se edistää tutkimuksen suuntaamista niille alueille, joilla suojeluun tarvittavan tiedon tarve on suurin. Se luo myös jatkuvuutta Itämeritutkimusohjelmille ja edistää suomalaisten tutkijoiden osallistumista monikansallisiin Itämeritutkimushankkeisiin. 5.4 Ympäristönsuojeluteknologian kehittäminen Ympäristöteknologian kehittäminen on tärkeää, jotta Itämeren maissa voidaan ottaa käyttöön kustannustehokkaita menetelmiä kuormituksen vähentämiseksi. Tähän mennessä on saavutettu hyviä tuloksia mm. metsäteollisuuden, yhdyskuntien jätevesikuormituksen sekä kalankasvatuksen aiheuttaman kuormituksen vähentämisessä ottamalla käyttöön uutta teknologiaa. Tulevaisuudessa tulisi edistää erityisesti maatalouden kuormituksen sekä hajaasutuksen päästöjen rajoittamista palvelevan teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Suomen tulee vaikuttaa myös siihen, että muissa Itämeren maissa, erityisesti Venäjällä ja Baltian maissa saadaan käyttöön parasta mahdollista teknologiaa Itämereen tulevien päästöjen vähentämiseksi. 6. Kansainvälisen yhteistyön painopisteet Itämeren suojelemiseksi Suomenlahden rannikkovaltiot ovat lisänneet poliittista, tutkimuksellista ja taloudellisteknistä yhteistyötään Itämeren tilan parantamiseksi. Itämeren suojelussa ja kestävässä kehityksessä tärkeitä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat Itämeren rantavaltioiden lisäksi erityisesti Euroopan Unioni, Itämeren suojelukomissio (HELCOM), Itämerineuvosto, Itämeren kaupunkien unioni, Itämeren alueen Agenda 21 (Baltic 21), kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio (IBSFC), kansainväliset rahoituslaitokset sekä kansallisten tutkimusrahoittajien ERA-NET verkosto BONUS. Pohjoismaiden ministerineuvosto on käsitellyt merensuojelun linjauksia ja toimia vuosille laadituissa Kestävän kehityksen strategiassa ja ympäristöohjelmassa. EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää ponnisteluja vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Seuranta-, hoito- ja puhdistustoimia tulee tehdä vesistöalueittain, mikä tekee yhteistyön myös EU:n rajojen ulkopuolisilla rajavesillä tärkeäksi. 6.1 Itämeren suojelusopimus ja HELCOM Tehostetut toimet Itämeren tilan parantamiseksi saatiin käyntiin jo 1970-luvulla. Kansainvälisesti merkittävä on ollut ns. Itämeren merellisen ympäristön suojelusopimuksen (Helsingin sopimus, HELCOM) voimaantulo (vuonna 1980 ja uudistettu sopimus vuonna 2000). Vuonna 1988 hyväksyivät Helsingin sopimuksen maiden ympäristöministerit julkilausuman, jossa rantavaltiot sitoutuvat vähentämään vuoteen 1995 mennessä raskasmetalli-, ravinne- ja orgaanista kuormitusta 50 % 1980-luvun puolivälin tasosta. 10

11 Ministerideklaraation tavoitteet on ravinteiden osalta pitkälti saavutettu pistemäisessä kuormituksessa (yhdyskunnat, teollisuus) kaikissa Itämeren rantavaltioissa. Deklaraation edellyttämä ravinteiden hajakuormituksen vähentäminen näytti sen sijaan tapahtuneen 1990-luvulla vain Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa, joissa maataloustuotanto ja siihen käytetyt panokset romahtivat Neuvostoliiton hajottua. Näihin arvioihin ja arvioinnin pohjana oleviin lähtötietoihin liittyy tosin merkittäviä epävarmuustekijöitä. Itämeren valtioiden yhteinen suojeluohjelma hyväksyttiin vuonna Siinä määriteltiin 132 raskaasti kuormittavaa "hot spot" aluetta. Marraskuun loppuun 2004 mennessä näistä on saatu poistettua 52 kohdetta. Suomesta listalla oli alun perin 10 kohdetta, joista 9 on jo poistettu. Suomesta jäljellä on enää Saaristomeren maatalous. 6.2 EU:n laajentumisen vaikutukset Itämeren rantavaltioista Baltian maat ja Puola liittyivät toukokuun 2004 alussa EU:n jäseniksi. Näiden maiden talouden ennakoidaan kasvavan merkittävästi, millä tulee olemaan Itämeren suojelun ja kestävän kehityksen kannalta sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Ympäristöä muuttavien toimien intensiteetin, erityisesti maataloustuotannon on arveltu lisääntyvän, mikä lisäisi lannoitteiden huuhtoutumista vesiin. Myös liikenteen kasvu voi lisätä laskeuman kautta tulevia typpipäästöjä. Taloudellinen kasvu mahdollistaa toisaalta mm. ympäristöteknologian laajemmat käyttömahdollisuudet. EU-lainsäädännön toimeenpanolla tulee olemaan huomattava myönteinen vaikutus Itämeren ympäristöön. EU:n laajentumisen myötä uudistuvat myös EU:n raja-alueohjelmat. Ne lisäävät mahdollisuuksia kehittää vesien suojelua EU:n ja Venäjän rajan läheisillä alueilla. 6.3 EU:n Venäjä-yhteistyö ja rahoitusvälineet Jatkuva ja aktiivinen yhteistyö Venäjän kanssa on erittäin tärkeää. Yhteistyötä tulee kehittää voimakkaasti EU:n ja Venäjän sopimien neljän yhteistyöalueen sekä alueellisten järjestöjen, kuten Itämeren suojelukomission, HELCOMin puitteissa. Lisäksi tarvitsemme kahdenvälistä yhteistyötä ja panostusta Suomen, Venäjän ja Viron väliseen kolmikantayhteistyöhön. EU on parhaillaan luomassa uutta naapuruuspolitiikkaa, johon liittyy myös vuonna 2007 alussa käyttöön otettava rahoitusväline (European Neighborhood and Partnership Instrument, ENPI). Suomi on tähdentänyt, että tämän rahoitusvälineen tulee soveltua EU:n rajaalueyhteistyön tehokkaaseen ja joustavaan rahoittamiseen. Sen tulee koskea myös Venäjää, vaikka EU:n ja Venäjän suhteita ei käsitellä osana EU:n naapuruuspolitiikkaa. Rahoitusvälineen suhde esim. nykyiseen INTERREG- ja TACIS-rahoitukseen samoin kuin sen alueellinen kattavuus on vielä auki. Myös alueella toimivien rahoituslaitosten, erityisesti Euroopan jälleenrakennuspankin (EBRD), Pohjoismaisen investointipankin (NIB) ja Pohjoismaisen ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) rooli Itämeren suojelussa on edelleen tärkeä. EU:n pohjoisen ulottuvuuden ohjelma vuosille hyväksyttiin lokakuussa Ohjelmalla on vahva ympäristösisältö. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahasto (NDEP) yhdistää EU:n, kansainvälisten rahoituslaitosten sekä yksittäisten avunantajamaiden voimavarat ympäristö- ja ydinjätehankkeiden rahoittamiseksi erityisesti Luoteis- Venäjällä. Tarkoituksena on toteuttaa merkittäviä ympäristöhankkeita, joilla vähennetään rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia. Itämeren suojeluhankkeita rahaston listalla on kuusi, joista tärkein jo toteutuksessa oleva Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Lisäksi parhaillaan valmistellaan Pietarin suorien jätevesipäästöjen eliminointihanketta Suomen ja Ruotsin yhteisrahoituksella. Puhdistamo käsittelee valmistuttuaan noin

12 asukkaan jätevedet sekä tulee vähentämään Pietarista Suomenlahteen johdettavia käsittelemättömiä jätevesiä noin kolmanneksella. 6.4 EU:n meristrategia Euroopan yhteisön 6. ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaisesti komissiossa on valmisteilla meriympäristön suojeluun ja säilyttämiseen tähtäävä strategia, joka pyrkii vaikuttamaan meriympäristöön kohdistuviin uhkiin. Tavoitteena on asettaa kauaskantoisia, selkeitä ja johdonmukaisia tavoitteita kaikkien Euroopan merien ekosysteemien suojelemiseksi ja säilyttämiseksi ja merien sekä niiden luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. Strategian tulisi valmistua viimeistään toukokuussa Sen perustana on ns. ekosysteemilähestymistapa, jossa otetaan huomioon sekä suojeltava ympäristö että meriympäristöön vaikuttavat ihmisen toimet. Strategiassa pyritään asettamaan soveltuvin osin sekä laadullisia että määrällisiä tavoitteita ja aikatauluja, joihin nähden suunniteltuja toimenpiteitä voidaan mitata ja arvioida. Koska strategian valmistelussa on lähdetty siitä, että se kattaa kaikki Euroopan meret, on alueellisen yhteistyön tärkeyttä korostettu strategian valmistelun aikana. Strategian vaikutuksia Itämeren suojeluun ja tilaan on tässä vaiheessa vaikea arvioida, koska esim. strategian sitovuudesta ei ole vielä tietoa. Kysymyksiä Ovatko nykyiset suojelutoimet tarpeeksi tehokkaita ja riittäviä Itämeren rehevöitymisen torjunnassa mitä uusia keinoja tarvitaan kansallisesti ja kansainvälisesti? Mitä esteitä tavoitteiden saavuttamiselle on, ja miten eri tahot voivat tukea esteiden ylipääsemistä? Miten eri sidosryhmien sitoutumista tavoitteisiin voidaan parantaa? 12

13 Kuva 1. 13

14 Kuva 2 14

15 Suomen Itämeren suojeluohjelman toimenpiteet Suomenlahteen tulevan biologisesti käyttökelpoisen ravinnekuorman vähentyminen 4 % typpikuormasta 3 % fosforikuormasta Saaristomereen tulevan biologisesti käyttökelpoisen ravinnekuorman vähentyminen 34 % typpikuormasta 37 % fosforikuormasta A) Ekosysteemin mallinnettu keskivälin (5 vuotta) vaste KASVIPLANKTON SINILEVÄT LITORAALIN RIHMALEVÄT B) Ekosysteemin mallinnettu lyhyen aikavälin (1 vuosi) vaste pääkaupunkiseudun edustalla KASVIPLANKTON SINILEVÄT LITORAALIN RIHMALEVÄT C) Ekosysteemin mallinnettu lyhyen aikavälin (1 vuosi) vaste Kotkan edustalla KASVIPLANKTON SINILEVÄT LITORAALIN RIHMALEVÄT VÄHENTYMINEN EI MUUTOSTA LISÄÄNTYMINEN 25% 10% 0% 10% 25% Kuva 3 15

16 A) Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo ja Suomen kansalliset toimenpiteet Suomenlahteen tulevan biologisesti käyttökelpoisen ravinnekuorman vähentyminen 5 % typpikuormasta 7 % fosforikuormasta KASVIPLANKTON SINILEVÄT LITORAALIN RIHMALEVÄT B) Pietarin jätevesien käsittelyn tehostaminen Suomen kansallisten säädösten mukaiseksi Suomenlahteen tulevan biologisesti käyttökelpoisen ravinnekuorman vähentyminen 9 % typpikuormasta 41 % fosforikuormasta KASVIPLANKTON SINILEVÄT LITORAALIN RIHMALEVÄT C) Vesiensuojelun epäonnistuminen Suomenlahteen tulevan biologisesti käyttökelpoisen ravinnekuorman lisääntyminen 13 % typpikuormasta 18 % fosforikuormasta KASVIPLANKTON SINILEVÄT LITORAALIN RIHMALEVÄT VÄHENTYMINEN EI MUUTOSTA LISÄÄNTYMINEN 25% 10% 0% 10% 25% Kuva. Suomenlahden ja Saaristomeren ekologinen tila erilaisten vesiensuojeluvaihtoehtojen mukaan mallinnettuna (Kiirikki ym. 2003). Kuva 4 16

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen

Lisätiedot

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Suomi BEVIS hankealueet A. Engqvist Ruotsi Monikansallisessa BEVIS-hankkeessa on vuosina 2004-2007 laadittu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

/ Miina Mäki

/ Miina Mäki Kuva: Jukka Nurminen 31.1.2008 / Miina Mäki JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Perustettu 1992 vaalimaan suomalaisen merenkulun kulttuuriperintöä. Toiminnan pohjana ovat John Nurminen Oy:n 120-vuotisen historian aikana

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) 11346/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 18. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26

Lisätiedot

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä

Lisätiedot

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila HELCOM Baltic Sea Action Plan 2007 Tavoitteiden päivitys 10/2013 Tavoitteena Itämeren hyvä

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Liisa Maria Rautio 16. 17.10.2007 Luulaja 1 Perämeri LIFE 2001 2005 2 Perämeri LIFE jatkui projektin jälkeen Lehtijuttuja "Life hanke onnistui Perämerellä". Aquarius

Lisätiedot

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Ympäristöneuvos Maria Laamanen, ympäristöministeriö Itämerihaaste 10 v -tilaisuus 14.12.2017 Meristrategiadirektiivillä Euroopan

Lisätiedot

Itämeren suojeluongelmien anatomia

Itämeren suojeluongelmien anatomia Suomen Akatemian Itämeriseminaari 4.-5.11.2008 Itämeren suojeluongelmien anatomia Markku Ollikainen Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Teesi 1. Itämeri kärsii yhteisomistuksen tuomista kannustinongelmista

Lisätiedot

10642/16 rir/ht/pt 1 DG E 1A

10642/16 rir/ht/pt 1 DG E 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10642/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto ENV 454 FIN 403 MAR

Lisätiedot

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2012 1 (7) 321 Lausunto vesien hoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeisistä

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019 2021 suunnitelmista toimintaan Höytiäisen tulevaisuus yhteinen asia 23.11.2018 Polvijärvi, Huhmari Ylijohtaja Ari Niiranen Periaatteet ja painopisteet Lähtökohtana

Lisätiedot

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset 1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Tausta Suojelun sosioekonomiaa:

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan - virka- ja luottamusmiehet POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2010

Pohjois-Karjalan - virka- ja luottamusmiehet POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2010 Matti Pihlatie Polun alussa Ympäristö on meille kaikille tärkeä. Asuinja vapaa-ajan ympäristöt, työympäristö sekä luonnonympäristö muodostavat ihmisen elämälle ja elämisen laadulle puitteet, joiden merkitys

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi Sisältö Kansainvälisen suojelupolitiikan kohteiden kehityksestä Kansainvälisen suojelupolitiikan

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

8165/16 team/vj/kkr 1 DGE 1A

8165/16 team/vj/kkr 1 DGE 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. huhtikuuta 2016 (OR. en) 8165/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 21. huhtikuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009

Lisätiedot

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa

Lisätiedot

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Merenhoidon suunnittelu 2014

Merenhoidon suunnittelu 2014 Merenhoidon suunnittelu 2014 - Toimenpideohjelma KASELY 20.10.2014 Suomen merenhoitosuunnitelma 1. osa: Nykytilan arvio, hyvän tilan määritys sekä ympäristötavoitteet (VN:n päätös joulukuussa 2012) 2.

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja

Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja 2016-2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmä 8.5.2014 23.5.2014 Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen perusteista Toimenpiteisiin sisältyvät merkittävimmät

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous Merenhoidon tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 23.11.2017 Suomen merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta osasta: Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto

Lisätiedot

Ulkoinen ravinnekuormitus peräisin useasta lähteestä

Ulkoinen ravinnekuormitus peräisin useasta lähteestä Saaristomeren kujanjuoksu Saaristomeren tilaa on viime vuosina luonnehtinut kaikkialla etenevä rehevöityminen, jonka taustalla ovat tutut syylliset: maatalous, yhdyskunnat, teollisuus, kaukokulkeutumat,

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurminen. ITÄMEREN RAVINNEKUORMITUS: HYVÄT JA HUONOT UUTISET Puhdas Merivesi tapahtuma 12.3.2014 Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö

Kuva: Jukka Nurminen. ITÄMEREN RAVINNEKUORMITUS: HYVÄT JA HUONOT UUTISET Puhdas Merivesi tapahtuma 12.3.2014 Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö Kuva: Jukka Nurminen ITÄMEREN RAVINNEKUORMITUS: HYVÄT JA HUONOT UUTISET Puhdas Merivesi tapahtuma 12.3.2014 Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö ITÄMEREN FOSFORIKUORMA LÄHTEITTÄIN Taustakuormitus 16

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Toimikunnan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen avasi vuoden 2004 viidennen ja viimeisen kestävän kehityksen toimikunnan kokouksen.

Toimikunnan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen avasi vuoden 2004 viidennen ja viimeisen kestävän kehityksen toimikunnan kokouksen. PÖYTÄKIRJA 20.12.2004 SUOMEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMIKUNNAN KOKOUS 4/2004 Aika: Keskiviikko 8.12.2004 klo 10.00-12.00 Paikka: Valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna 1. Kokouksen avaus Toimikunnan puheenjohtaja,

Lisätiedot

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta

Lisätiedot

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta 8.12.2015 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu

Lisätiedot

Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.

Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3. Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.2016 Rehevöityminen Itämeren suurin ongelma Typpeä ja fosforia

Lisätiedot

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa Satu Viitasalo-Frösen 6.5.2013 Miksi Citywater? Itämeren tila on huono Puhdas meri tarjoaa runsaasti ns. ekosysteemipalveluita rannikon kaupungeille ja kunnille

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet

Lisätiedot

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen Johdanto Itämeren ja valumaalueen tutkimukseen: taloustieteellinen näkökulma Kari Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Kuvamateriaali: Janne Artell, Ærtebjerg et al. 2003, HELCOM, YLE, MTV3,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan tämän ilmoituksen liitteessä edellä mainitut päätelmät, jotka ympäristöneuvosto antoi 22. joulukuuta 2009.

Valtuuskunnille toimitetaan tämän ilmoituksen liitteessä edellä mainitut päätelmät, jotka ympäristöneuvosto antoi 22. joulukuuta 2009. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. joulukuuta 2009 (08.01) (OR. en) 17797/09 ENV 918 MAR 192 REGIO 58 TRANS 512 PECHE 384 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Pääsihteeristö Valtuuskunnat Alueelliset

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

VESIENSUOJELUN SUUNTAVIIVAT 2015

VESIENSUOJELUN SUUNTAVIIVAT 2015 VESIENSUOJELUN SUUNTAVIIVAT 2015 Ulla Kaarikivi-Laine Hallitusneuvos/YM 18.3.2008 1 VSS2015 lähtökohtia Vesiensuojelun suojelun suuntaviivat 2015 on neljäs valtakunnallinen vesiensuojelun tavoiteohjelma

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2009

Toimintasuunnitelma 2009 Toimintasuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa henkilökohtaisesta aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen toimenpiteistä

Lisätiedot

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa Tarja Haaranen Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan yhteinen julkinen kuuleminen 15.11.2018 Esittäjän nimi 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus Kalapäivät, Caribia, Turku 29.3.2019 Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN Suositussopimuksen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöministeriö, Suomen Kuntaliitto ry ja Suomen

Lisätiedot

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta Hannele Nyroos Vaasa 10.9.2008 1 Ympäristöpoliittiset tavoitteet Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Annukka Puro-Tahvanainen 17.12.2012 Merenhoidon suunnittelu eli EU:n meristrategiadirektiivin

Lisätiedot

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 16.5.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Vihreä arkkitehtuuri: Ehdollisuus I pilarin ekojärjestelmä

Lisätiedot

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI Itämeristrategian prioriteettialue AGRI kestävä maatalous,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK Maatalouden vesiensuojelu Johanna Ikävalko Ympäristöjohtaja MTK Itämeren ja sisävesien suojelun kansalliset tavoitteet Maatalous Itämeren rehevöittäjänä - julkaisu v. 2007 (MTT & SYKE): Pohjanlahti on

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin Suomen vesistöjen tilaa heikentävä ilmiö. 35 % jokipituudesta, 15 %

Lisätiedot

Tarkastuskertomus: Itämeren rehevöitymisen torjunta

Tarkastuskertomus: Itämeren rehevöitymisen torjunta Tarkastuskertomus: Itämeren rehevöitymisen torjunta Ville Itälä Eduskunta - Ympäristövaliokunta 4.5.2016 Esityksen sisältö Euroopan tilintarkastustuomioistuin Taustatietoa Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA Kalankasvatuksen ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 7.11.2018 Pekka Salminen Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori HELCOM Baltic Sea Action

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA

Lisätiedot

Yhteisistä haasteista voimavara:

Yhteisistä haasteista voimavara: Yhteisistä haasteista voimavara: keskustelun avauksia Baltic Compass ja maatalouden ympäristöpolitiikkadialogi Itämeren alueella Politiikka- ja toimenpidesuosituksia pääsidosryhmät ja loppukäyttäjät: poliittiset

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Turun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun panostus Itämeri-työhön Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelman teemat 1. Pistekuormituksen vähentäminen 2. Hajakuormituksen

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot