VESIENSUOJELUN SUUNTAVIIVAT 2015

Transkriptio

1 VESIENSUOJELUN SUUNTAVIIVAT 2015 Ulla Kaarikivi-Laine Hallitusneuvos/YM

2 VSS2015 lähtökohtia Vesiensuojelun suojelun suuntaviivat 2015 on neljäs valtakunnallinen vesiensuojelun tavoiteohjelma Toimia ja keinoja keskeisten vesiensuojeluongelmien ratkaisemiseksi Tukevat vesiensuojelun kansallista ja kansainvälistä työtä sekä alueellista vesienhoidon suunnittelua Valtakunnalliset tavoitteet kohdentuvat ja tarkentuvat alueellisissa vesienhoitosuunnitelmissa 2

3 Valmistelu Taustaselvitykset ja kuulemiset Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen tavoiteohjelman toteutumisen arviointi Suomen ympäristökeskuksen taustaselvitys SOVAmenettelyä noudattaen Kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia sidosryhmille ja kaksi lausuntokierrosta Erilliset keskustelut sidosryhmien kanssa 3

4 Vesiensuojelun suuntaviivojen keskeiset aihealueet Rehevöitymisen vähentäminen Haitallista aineista aiheutuvan kuormituksen vähentäminen Pohjavesien suojelu Vesiluonnon suojelu Vesirakentamisesta ja säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentäminen Vesien kunnostus 4

5 Keskeisiä tavoitteita ja painoaloja Rannikko- ja sisävesien rehevöityminen pysähtyy ja tila paranee Haitallisista aineista ei aiheudu uhkaa eliöyhteisöille eikä ihmisen terveydelle. Haitalliset aineet eivät aiheuta vesien tilan heikkenemistä ja vesien hyvä kemiallinen tila säilyy Vesien ja rantojen eliöstön ja niiden elinympäristön tilan heikkeneminen pysähtyy ja niiden tila paranee. Vesiluonto on biologisesti ja ekologisesti monimuotoinen ja mahdollisimman luonnontilainen Säännöstelyn ja vesirakentamisen haitat vesien käytölle ja vesiluonnolle vähenevät. Yleistavoitteena vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä ja tilan heikkenemisen estäminen 5

6 Vesiensuojelutarpeeseen vaikuttavat Hulevedet 2 % Yhdyskunnat 5 % Teollisuus 5 % Laskeuma 6 % Metsätalous 8 % Haja-asutus 8 % Hulevedet 1 % Haja-asutus 3 % Teollisuus 4 % Metsätalous 5 % Yhdyskunnat 16 % Laskeuma 18 % Kalankasvatus 2 % Kalankasvatus 1 % Turkistarhaus 0,4 % Turvetuotanto 0 % Maatalous 63 % Turvetuotanto 1 % Turkistarhaus 1 % Maatalous 50 % Muuttavien toimintojen suhteellinen osuus haitan aiheuttajina Vuoden 2005 tavoitteiden toteutuminen Käytettävissä olevien toimien kustannustehokkuus Toimien merkitys hyvän tilan saavuttamisen tai tilan heikkenemisen estämisen kannalta 6

7 Pistemäiset ravinnepäästöt vesistöihin ja rannikkovesiin Suomessa Lähde: Tilastokeskus

8 Rehevöitymisen vähentäminen tärkein painoala Rehevöityminen edellyttää toimien tehostamista kohdennetusti kaikilla toimialoilla Yli puolet (fosfori 62 % ja N 51 %) rehevöittävästä ravinnekuormasta peräisin maataloudesta Sisävesien ja rannikkoalueen vesien tilan parantaminen edellyttää maatalouden päästöjen merkittävää vähentämistä 8

9 Maatalouden vesiensuojelutavoitteet Rehevöitymiskehitys saadaan pysäytettyä ja osassa vesistöjä vähenemään jo 2015 mennessä Kuormituksen puolittamistavoite 1990-luvun alkupuolen tasosta on edelleen ajankohtainen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin yli vuoden 2015 ulottuvia toimia. Maatalouden ravinnekuormitusta tulee vähentää jo vuoteen 2015 mennessä huomattavasti, vähintään kolmanneksella nykyisestään. 9

10 Keskimääräinen peltomaan fosforiluku (P Ac ) Suomen eri kunnissa vuosina , aineisto kattaa ~ 90 % pelloista Tilatasolla P-luvut ovat korkeimpia pelloilla, joilla on viljelty sokerijuurikasta, perunaa tai avomaan vihanneksia. Nykyiset ympäristötuen P- lannoitusrajat eivät johda P- lukujen alenemiseen näillä pelloilla. Kotieläintiloilla P-luvut ovat usein em. ja viljanviljelytilojen välimaastossa. Baltic Sea Helsinki Agronomic interpretation of Soil test P, mg/l Huononl, välttävä Vältt., tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea, arvelutt.k. 10 Kartta: Riitta Lemola

11 Maatalouden vesiensuojeluun uusia keinoja Selvitettävä mm. ympäristö-, maatalous-, energia- ja veropolitiikan keinoja, bioenergiatuotanto ravinnekuormitusta lisäämättä TEHO-hanke: Lounais-Suomen ympäristökeskuksen sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan MTK:n yhteistyöhanke maatalouden vesistökuormituksen vähentämiskeinoista 11

12 Rehevöitymisen vähentäminen Kuormituksen vähentäminen kaikilla sektoreilla edelleen tarpeen Yhdyskuntien ja teollisuuden häiriötilanteiden ehkäisy ja varautuminen Valtion osallistumisperusteet metsätaloustoimien rahoitukseen tulisi arvioida uudelleen Selvitys mahdollisuuksista sopia yhdyskuntajätevesien käsittelyn tavoitteista lainsäädännön ja lupamääräysten lisäksi 12

13 Pohjavesien suojelu Vedenhankintaa varten tärkeiden (luokka I) pohjavesialueiden ja alustavasti riskinalaisiksi yksilöityjen alueiden pinta-alat (km 2 ) sekä prosenttiosuudet vesienhoitoalueittain % Koko Suomi yhteensä Ei riskiä Ahvenanmaa Kemijoen-Simojoen vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue Läntinen vesienhoitoalue Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue Tenojoen-Paatsjoen vesienhoitoalue Tornionjoen vesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalue % Riskissä % % % % % % % % Riskit lisääntyneet Samalla alueella yleensä monia riskitekijöitä Riskien tunnistamista parannettava Pohjavesiin kohdistuvien riskien parempi hallinta Toimintojen sijoittamisen ohjaus (MKR-laki) Suojelusuunnitelmat Valvonnan, tarkkailun ja tutkimuksen tehostaminen 13

14 Muita keskeisiä kysymyksiä Haitallisia aineita koskevan tietoperustan kehittäminen ja päästöjen hallinta priorisoidusti Säännöstelyjen ajanmukaisuutta arvioitava mm. ilmastomuutoksen vaikutukset huomioiden Pohjavesien riskien arviointi, suojelusuunnittelumenettelyn sisällyttäminen lainsäädäntöön, pohjavesidirektiivin täytäntöönpanon valmistelu menossa 14

15 Vesien kunnostustarve suuri Vesien kunnostusta edistetään toimijoiden yhteistyönä ja eri rahoituslähteitä käyttäen. Kunnostustarpeessa olevat tärkeimmät kohteet inventoidaan ja asetetaan tärkeysjärjestykseen. Valtion ja eri toimijoiden osallistumisperiaatteet vesien kunnostukseen tarkistetaan. Eri toimijoiden esim. kalastusalueiden, suojeluyhdistysten ja vesialueiden omistajien osallistumista vesien kunnostukseen ja hoitoon pyritään lisäämään. Vaelluskalajokien kunnostustarve suuri 15

16 Vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2009 Tavoite: vesien hyvä tila Euroopan vesillä vuoteen 2015 Vesienhoitoaluekohtaiset suunnitelmat, joissa esitetään toimia, joiden avulla vesien hyvä tila voidaan saavuttaa ja toisaalta ylläpitää vähintään hyvä tila siellä missä se on jo saavutettu Yhdennetty lähestymistapa; sekä piste- että hajakuormitusta vähennettävä tavoitteen saavuttamiseksi Suunnittelu käynnissä; ehdotukset julkisesti esille syksyllä 2008, VN hyväksyy lopulliset suunnitelmat

17 Muuta ajankohtaista vesien ja meren suojelusta HELCOM-maiden ministerit hyväksyivät uuden Itämeren toimintaohjelman Baltic Sea Action Plan:n (BSAP) marraskuussa 2007 Kuormituksen vähennystavoitteet ja toimia Itämeren tilan parantamiseksi vuoteen 2021 EU:n merensuojeludirektiivi (MSD) tulee voimaan keväällä 2008 ja edellyttää merialuekohtaisia yhteensovitettuja strategioita ja toimia, jotta Euroopan merien tila olisi hyvä vuoteen 2020 mennessä 17

18 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET 18

19 19

20 Kiinteistökohtaisen jätevedenpuhdistuksen tavoite Asetus 542/2003 voimaan , kymmenen vuoden siirtymäkausi ns. vanhoille kiinteistöille Tavoitteena on vesien ja erityisesti ihmisen lähiympäristön tilan parantaminen. Itämeren suojelua asetuksen toimeenpano tehostaa rannikon ja vesistöjen välittömässä läheisyydessä Viemäriverkoston ulkopuolella asuvan jätevedet kuormittavat ympäristöä keskimäärin 4-6 kertaa enemmän kuin vesihuoltolaitoksen viemäriin liittyneen asukkaan jätevedet 20

21 Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn tehostaminen Vanhojen kiinteistöjen tehostamistyöt eivät ole vielä käynnistyneet ja uhkaavat ruuhkautua siirtymäajan loppuun Täytäntöönpanon painottuminen siirtymäkauden loppupuolelle voi aiheuttaa markkinoiden kuumentumista; kustannukset nousevat eikä työvoimaa toteuttamiseen ole saatavilla riittävästi Kunnassa ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä tehostettava 21

22 Terveydensuojeluviranomainen talousvedensaanti Kiinteistön Rakennusvalvontaviranomainen Ympäristösuojeluviranomainen talousjätevedenkäsittely 22 Lähde: Suomen Kuntaliitto

23 Kunnalla merkittävä asema kiinteistökohtaisen jätevesihuollon kehittämisessä Kunnalla vastuu vesihuollon yleisestä kehittämisestä alueellaan sekä siitä, että myös haja-asutusalueiden kiinteistöillä on saatavissa niiden tarvitsemia vesihuollon palveluja vesihuoltolaissa tarkoitetulla tavalla Kunnan viranomaisella tulee olla tieto siitä millä alueilla kunnassa yhteisviemäröinti on suunnitteilla ja missä sillä olisi tarvetta alueiden käytön ja ympäristönsuojelullisin perustein. Tämä tieto tulee olla kuntalaisten saatavilla suunniteltaessa haja-asutuksen jätevesien tehostamisratkaisuja Kiinteistönhaltija vastuussa vesihuollon järjestämisestä ja sen vaatimukset täyttävästä toiminnasta 23

24 24

25 Ammattitaitoisen suunnittelun merkitys Jätevesijärjestelmien suunnittelussa todettu puutteita: Kiinteistön haltijat eivät käytä asiantuntijoita suunnitelmien laatu heikko Rakennus- ja toimenpidelupia annettu vaikka suunnitelmissa on selkeitä puutteita eikä suunnitelmat täytä vaatimuksia Kunnan rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojeluviranomaisen yhteistyössä ja sen muodoissa epäselvyyksiä, joiden poistaminen edellyttää kehittämistoimia 25

26 Asetuksen antamat mahdollisuudet Asetuksen muuttamishanketta ei ole vireillä, vaikka eräiltä tahoilta onkin esitetty vaatimuksia Asetuksessa kunnille mahdollisuus antaa ympäristönsuojelumääräyksissä asetusta lievempiä käsittelyvaatimuksia alueilla, joissa hajajätevesien ympäristöä kuormittava vaikutus on vähäinen (4, 2 mom.) Kohtuuttomuudet vanhoille kiinteistöille voidaan välttää ympäristönsuojelulain 18 mukaisella määräaikaisella toimenpiteen lykkäyksellä kunnes toimeenpano ei ole enää kohtuuton. Lykkäysmahdollisuus realisoituu vasta siirtymäkauden lopussa 26

27 Viranomaisten käyttämät kuormituslaskelmat luotettavia Julkisuudessa on väitetty, että haja-asutuksen jätevesien kuormituslaskelmissa on käytetty virheellisiä kuormituslukuja Väite ei pidä paikkansa. Käytetyt kuormitusluvut ovat luotettavia ja perustuvat lukuisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimustuloksiin. Ruotsissa säädökset perustuvat lähes identtisiin arvoihin. Myös Itämeren suojelukomission (HELCOM) haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva suositus koko Itämeren alueelle pohjautuu vastaaviin kuormituslukuihin. SYKEN:n laskelmien mukaan vajaan miljoonan asukaan hajajätevesistä aiheutui vuosituhannen vaihteessa fosforikuormitusta vesiin noin 350 tn/vuosi, (tästä Itämereen luokkaa 200 tn/vuosi) 4,2 milj. asukkaan vesikuormitus yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista nyt alle 200 tn/vuosi 27

28 Hajajätevesityöryhmä YM asetti 2007 alan osapuolista koostuvan työryhmän Tarkoituksena on edistää hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa ja koordinoida eri osapuolten yhteistyötä Tehtävänä on selvittää asetuksen toimeenpanon merkittävimmät ongelmat ja tehdä toimenpideehdotuksia ja suosituksia niiden poistamiseksi ja toimeenpanon toteuttamiseksi toimiaika vuoden 2009 loppuun 28

29 Jätevesiavustus Valtion asuntorahaston korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusten piiriin kuuluvan talousjätevesiavustuksen saanti helpottuu: Tuki on sosiaaliperusteinen ja tulorajat nousivat vuonna 2008 noin 30 % aiemmasta Korotetut tulorajat on tarkoitus pitää voimassa vuosikymmenen vaihteeseen jonka jälkeen tulorajat jälleen kiristyvät Tarkoituksena on kannustaa ajoissa tehtäviin tehostamistöihin Hakuaika vuoden 2008 töihin on menessä. Lisätietoa: ja energia>talousjätevesiavustus 29