Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa"

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT, projektipäällikkö Nordic Healthcare Group Vesa Komssi KTM Nordic Healthcare Group Saana Sandström DI, FM Nordic Healthcare Group Sirkku Pikkujämsä LT, terveysjohtaja Oulun kaupunki Anna Haverinen THM, vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Sirkka-Liisa Olli YTM, sosiaalijohtaja Oulun kaupunki Kirsti Ylitalo-Katajisto TtL, hyvinvointijohtaja, Oulun kaupunki Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa Lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset keskittyvät pienelle osalle väestöstä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mistä asiakasryhmistä paljon palveluita käyttävät asiakkaat muodostuvat. Lisäksi selvitettiin, miten heidän ja muun väestön palvelujen käyttö poikkeavat toisistaan. Artikkelissa pohditaan tulosten merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteelle ja sen uudistamiselle. Menetelmät Tutkimus on retrospektiivinen rekisteritutkimus, jossa lähdeaineistona käytettiin potilas- ja asiakastietojärjestelmistä poimittuja tietoja oululaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä sen kustannuksista asukastasolla. Tiedot on poimittu ajanjaksolta Aineistoon kuului asukasta. Tietoja analysoitiin t-testillä ja muilla tilastollisilla menetelmillä. Tulokset 10 % asukkaista kerryttää 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Näiden kalleimpien asukkaiden kustannuksista 38 % syntyy pelkästään terveyspalveluja käyttäviltä ja 62 % asiakkailta, jotka käyttävät myös sosiaalipalveluja. He kuluttavat valtaosan kaupunginsairaalan, psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja sairaanhoitopiiriltä ostetun somaattisen erikoissairaanhoidon palveluista. Loput 90 % oululaisista käyttää enimmäkseen avoterveydenhuollon, kaupungin omien erikoislääkärien, kuntoutuksen, yhteispäivystyksen ja hammashoidon palveluja. Muu väestö tarvitsee vuodessa keskimäärin vain yhtä kunnan palvelukokonaisuutta, kallein kymmenesosa neljää. Päätelmät Nykyinen siiloutunut järjestelmä kykenee huonosti vastaamaan runsaasti erilaisia palveluja käyttävän väestöryhmän tarpeisiin. Heidän palvelukokonaisuutensa tulee olla suunniteltu ja koordinoitu, sillä pitää määritellä yksi vastuutaho ja tiedon täytyy kulkea palveluntuottajien ja vastuutahon välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on syytä keskittyä tämän kalleimman asiakasryhmän hallintaan ja ehkäistä siihen joutumista. LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 48/2013 Vertaisarvioitu VV Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollossa on pitkään pyritty asiakas- ja potilaskeskeisyyteen, on palvelujärjestelmämme edelleen hyvin organisaatiolähtöinen. Organisaatiot, ammattilaisen valta ja vastuu, potilas- ja asiakastietojärjestelmät, johdon raportointijärjestelmät ja kannustinrakenteet perustuvat erillisiin erikoistuneisiin siiloihin, mikä sopii huonosti asiakaslähtöiseen hoitokokonaisuuksien hallintaan. Sosiaalija terveydenhuollon rakenteita uudistettaessa tarvitaan asiakasryhmäkohtaista tietoa palvelujen käytöstä koko järjestelmän osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten tiedetään kertyvän pienelle osalle väestöstä. Vuonna 1988 Yhdysvalloissa 10 % väestöstä aiheutti 75 % terveyspalvelujen kustannuksista, kun laitoksissa asuvia ei huomioitu (1). Vuonna 1996 tehdyssä tutkimuksessa kallein kymmenesosa käytti 69 % ja sadasosa 27 % terveyskustannuksista (2). Jakaumat ovat olleet samansuuntaisia myös yksittäisten terveyspalveluiden käyttöä tarkasteltaessa (3,4,5). Paljon palveluja tarvitsevilla on tyypillisesti monia sairauksia (6), ja korkea ikä (7,8) sekä heikko sosiaalinen asema (9). Pitkäaikaissairaudet on tunnistettu merkittäväksi riskitekijäksi terveyspalvelujen käytön kasvulle (10,11). Suuret kustannukset aiheuttanut kuntalainen kuuluu todennäköisesti kalliisiin asukkaisiin myös seuraavana vuonna (8). Aiemmat tutkimukset ovat olleet suppeita: niissä on tarkasteltu usein vain yhden tai muutaman palvelun käyttöä, eikä niissä ole yleensä huomioitu sosiaalipalvelujen kustannuksia, sillä niillä on eri järjestäjä kuin terveyspalveluilla. 3163

2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Garfinkel SA, Riley GF, Iannacchione VG. High-cost users of medical care. Health Care Financ Rev 1988;9: Berk ML, Monheit AC. The concentration of health care expenditures, revisited. Health Aff (Millwood) 2001;20: Zook CJ, Moore FD. High-Cost Users of Medical Care. N Engl J Med 1980;302: Andrén KG, Rosenqvist U. Heavy users of an emergency department A two year follow-up study. Social Science & Medicine 1987;25: Calver J, Brameld KJ, Preen DB, Alexia SJ, Boldy DP, McCaul KA. High-cost users of hospital beds in Western Australia: a populationbased record linkage study. Med J Aust 2006;184: Reid R, Evans R, Barer M ym. Conspicuous consumption: characterizing high users of physician services in one Canadian province. J Health Serv Res Policy 2003;8: Banthin JS, Bernard DM. Changes in financial burdens for health care: national estimates for the population younger than 65 years, 1996 to JAMA 2006; 296: Cohen SB, Ezzati-Rice T, Yu W. The utility of extended longitudinal profiles in predicting future health care expenditures. Med Care 2006;44(5 Suppl):I Roos N, Burchill C, Carriere K. Who are the high hospital users? A Canadian case study. J Health Serv Res Policy 2003;8: Vogeli C, Shields AE, Lee TA, Gibson TB, Marder WD, Weiss KB, Blumenthal D. Multiple chronic conditions: prevalence, health consequences, and implications for quality, care management, and costs. J Gen Intern Med 2007;22 Suppl 3: Mei-ju C, Cheng-yi L, Shwu-chong W. The prevalence of chronic conditions and medical expenditures of the elderly by chronic condition indicator (CCI). Arch Gerontol Geriatr 2011;52: Kapiainen S, Seppälä TT, Häkkinen U, Lauharanta J ym. Pääkaupunkiseudun erittäin kalliit potilaat. THL Avauksia 3/ Mikkola T, Nemlander A, Tyni T. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset Suomen Kuntaliitto Päihdehuollon Kuusikko-työryhmä, Korteniemi P, Ylinentalo E. Kuuden suurimman kaupungin päihde palvelut Kuusikkotyö ryhmän julkaisusarja 7/2010. Helsinki: Edita Päihdehuollon Kuusikko-työryhmä, Korteniemi P. Kuuden suurimman kaupungin päihdepalvelut vuonna Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 7/2010. Helsinki: Edita Prima, Helsinki Poikkeuksena on THL:n tutkimus (12), jossa havaittiin, että 10 % pääkaupunkiseudun kuntien väestöstä kerryttää 80 % sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista. Muutoin ei yksilötason kokonaiskustannuksia ole juuri tutkittu Suomessa. Suuri osa julkaisuista koskee yksittäisten sairauksien kustannusvaikutuksia tai terveydenhuollon kokonaiskustannuksia yksilötasoa huomioimatta (13). Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda asiakasryhmäkohtaista tietoa siitä, ketkä kerryttävät valtaosan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ja miten heidän palvelujen käyttönsä poikkeaa muusta väestöstä. Pyrimme arvioimaan nykyistä palvelutuotannon organisointia ja tunnistaa sen muutostarpeita. Aineisto ja menetelmät Aineistona käytetään Oulun kaupungin koko väestön asukaskohtaisia tietoja palvelujen käytön vuosikustannuksista. Mukana ovat kunnan maksamat sosiaali- ja terveyspalvelut (oma tuotanto ja ostopalvelut), mutta ei asukkaiden itse maksamia yksityisiä palveluja, lääkkeitä eikä Kelan maksamia palveluja tai etuuksia. Aineistosta jätettiin pois ne sosiaalitoimen avopalvelut, joista ei ollut saatavissa yksilöön kohdistettuja kustannuksia. Mukaan otetut kustannukset eivät sisällä tilavuokria eivätkä IT-lisenssimaksuja. Mukana olevat palvelut on eritelty liitetaulukossa 1, joka on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä ( > Sisällysluettelot > 48/2013). Tarkasteltavien palvelujen yhteenlasketut kustannukset ovat noin 302 milj. euroa, kun sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenot Oulussa vuonna 2011 olivat noin 408 milj. euroa. Tutkimus perustuu retrospektiiviseen analyysiin eri tietojärjestelmistä poimituista asukaskohtaisista suorite- ja kustannustiedoista. Valtaosassa analyyseistä hyödynnettiin vuoden 2011 tietoja, mutta osa tehtiin myös kolmen vuoden ( ) kumulatiivisella aineistolla. Oulun kaupungin tuottamien palveluiden tiedot on poimittu Effica-potilastietojärjestelmästä. Terveys- ja vanhuspalvelujen suoritetiedot on yhdistetty sopimustuotteiksi, joihin liitettiin tilaajan ja tuottajan sopima hinta. Sosiaalipalveluiden laitos- ja asumispalveluista Efficasta poimittiin asiakkuuden alku- ja loppupäivämäärät tai asiakkuuden kesto vuorokausina tarkasteluajanjaksolla. Vuorokausihintana käytettiin Oulun kaupungin Kuusikko-raporteissa (14,15,16, 17) olevia yksikköhintoja. Omaishoidon tuen, henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalveluiden osalta oli saatavissa vain tieto, keille etuus on myönnetty. Näin ollen jokaiselle edunsaajalle allokoitiin keskimääräinen kustannus Kuusikko-raporteissa ilmoitettujen kokonaiskustannusten perusteella (18,19, 20,21). Ostot sairaanhoitopiiriltä poimittiin Oberonpotilashallintojärjestelmän tietojen pohjalta laadituista DRG-pohjaisista kuntalaskutustiedoista. Muiden analyysissä mukana olleiden ostopalvelujen (tehostettu palveluasuminen ja perusterveydenhuollon vuodeosastopalvelut) asiakaskohtaiset tiedot saatiin tuottajien toimittamista kustannuserittelyistä. Kaikissa aineistoissa henkilötunnukset kryptattiin samalla avaimella aineiston yhdistämisen mahdollistamiseksi. Ennen aineistojen yhdistämistä oli varmistettu aineiston tunnistetietojen (esim. ikäluokka) määrittely niin yleisellä tasolla, ettei yksittäistä asiakasta voida tunnistaa. Vuonna 2011 kalleimpaan kymmenesosaan kuuluneet asiakkaat jaettiin analyysejä varten seitsemään toisensa poissulkevaan ryhmään. Kalliit asiakasryhmät on määrittely liitetaulukossa 2. Oulun keskiväkiluku vuonna 2011 oli , mutta aineistossa mukana oli henkilöä, sillä mukaan otettiin kaikki vuoden 2011 aikana Oulussa asuneet. Väestöstä 49,3 % on miehiä ja 50,7 % naisia. Väestö on suhteellisen nuorta: 75 vuotta täyttäneitä on vain 5,9 % väestöstä ja alle 18-vuotiaita 20,4 %. Oulun ikävakioitu sairastavuusindeksi oli 108,7 ja työttömyysaste 12,8 % vuonna 2011 (22, 23). Tulokset Asukaskohtainen tarkastelu osoitti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten jakautuvan hyvin epätasaisesti. Kallein 10 % asukkaista kerrytti 81 % kokonaiskustannuksista eli kokonaisuudessaan 243 milj. euroa. Kalleimman kymmenesosan vuosikustannukset olivat keskimäärin euroa asukasta kohden, alimmillaan euroa. Loput 90 % oululaisista kuluttivat keskimäärin 417 euroa asukasta kohden eli yhteensä 57,2 milj. euroa vuodessa. Kumulatiivinen jakauma asukaskohtaisista sosiaali- ja ter- 3164

3 tieteessä kuvio 1. Kumulatiivinen jakauma asukaskohtaisista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista Oulussa vuonna Osuus kokonaiskustannuksista, % Päihdehuollon Kuusikko-työryhmä, Vartiainen A. Kuuden suurimman kaupungin päihdepalvelut vuonna Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 7/2011. Helsinki Edita Prima Kehitysvammahuollon Kuusikkotyöryhmä, Vartiainen A. Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2/2012. Helsinki: Edita Prima Vanhuspalveluiden Kuusikkotyöryhmä, Kumpulainen A. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu Kuusikkotyöryhmän julkaisusarja 6/2010. Helsinki: Edita Vanhuspalveluiden Kuusikkotyöryhmä, Pasila A. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu Kuusikkotyöryhmän julkaisusarja 6/2011. Helsinki: Edita Prima Vanhuspalveluiden Kuusikkotyöryhmä, Pasila A. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu Kuusikkotyöryhmän julkaisusarja 6/2012. Helsinki: Edita Prima % väestöstä, 81 % kustannuksista 5 % väestöstä, 68 % kustannuksista Osuus asukkaista, % veydenhuollon kustannuksista on esitetty kuviossa 1. Tuloksen validoimiseksi tarkasteltiin myös kolmen vuoden kumulatiivisten kustannusten jakaumaa. Tämä vahvisti tulosta: 10 % väestöstä kerryttää kolmessa vuodessa vielä 75 % kokonaiskustannuksista. Taulukko 1. Kalliista asiakasryhmistä eniten kustannuksia kerryttivät vanhuspalvelujen asiakkaat sekä kalliita somaattisia hoitoja tarvitsevat potilaat. 62 % kalliiden asukkaiden kokonaiskustannuksista koitui henkilöille, jotka olivat käyttäneet vähintään yhtä sosiaalipalvelua, kun pelkkiä terveyspalveluja käyttäneiden osuus oli vain 38 % (taulukko 1). Keskimääräiset kustannukset asiakasta kohden olivat korkeimmat vanhuspalvelujen ja lastensuojelun asiakkailla (taulukko 2). Vanhukset käyttivät monia palveluja ja heillä terveyskeskuksen vuodeosastohoidon kustannus oli hieman suurempi kuin erikoissairaanhoidon. Muut kuin kalliiseen kymmenesosaan kuuluvat asukkaat käyttivät lähinnä terveyspalveluja, mutta sosiaalipalveluja hyvin vähän. Kalliit oululaiset käyttivät keskimäärin neljää palvelukokonaisuutta, muu väestö vain 1,1:tä (kuvio 2). Ero on tilastollisesti merkitsevä (t-testin p < 0,001). Palvelukokonaisuudeksi oli määritelty palvelut, jotka tuotetaan samassa yksikössä tai yksiköissä, joiden välillä katsotaan olevan vähintäänkin kohtuulliset edellytykset tiedonkululle. Eri palvelukokonaisuuksiksi laskettiin perusterveydenhuollon avopalvelut, perusterveydenhuollon vuodeosasto, yhteispäivystys, Oulun kaupungin oma erikoissairaanhoito, vanhuspalvelut, tukipalvelut, toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdeavopalvelut, päihdelaitospalvelut, päihdeasumispalvelut, psykiatriset avopalvelut, psykiatriset laitospalvelut, mielenterveyspotilaiden asumispalvelut sekä erikoissairaanhoidon kaikki erikoisalat omina palveluinaan. Eniten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien jakautuminen ryhmiin ja ryhmien osuus väestön kalleimman kymmenesosan kokonaiskustannuksista. Kalliit asiakasryhmät Osuus (%) kalleimman 10 %:n kokonais kustannuksista Vanhuspalvelujen asiakkaat 38 Sosiaalipalvelujen asiakkaat (voivat käyttää Lastensuojelun asiakkaat 5 myös terveyspalveluja): 62 % kokonaiskustannuksista Vammais- ja kehitysvammapalvelujen asiakkaat 12 Päihdepalvelujen ja päihde- ja mt-asumispalvelujen asiakkaat 6 Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat 9 Terveydenhuollon asiakkaat, joilla Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat 11 ei sosiaalipalveluja: 38 % kokonaiskustannuksista Kalliit somaattiset sairaudet 17 Muut kalleimpaan 10 %:iin kuuluvat

4 Terveydenhuoltotutkimus Taulukko 2. Kalliiden asiakasryhmien aiheuttamat vuosikustannukset ja niiden jakautuminen eri palveluihin. Kalliit asiakasryhmät Vanhuspalvelujen asiakkaat, n = Lastensuojelun asiakkaat, n = 500 Vammais- ja kehitysvammapalvelujen asiakkaat, n = 138 Päihde- ja asumispalvelujen asiakkaat, n = 828 Psykiatrisen esh:n asiakkaat, n = Diabeetikot ja sydänja verisuonitautipotilaat, n = Kalliit somaattiset sairaudet, n = Muut kalleimpaan 10 %:iin kuuluvat, n = 871 Ei-kalliit asukkaat, n = Kustannukset/ asukas/vuosi, Vanhuspalvelujen ja euroa sosiaalitoimen asumispalvelut Kotona asumisen tukeminen Asiakasryhmien kustannusten jakautuminen eri palveluihin, % Mielenterveyspalvelut ja psykiatria Lastensuojelu Somaattinen erikoissairaanhoito Avoterveydenhuolto (sis. hammashoito) ja päivystys Perusterveydenhuollon vuodeosasto hoito Yhteensä ,7 24,2 0,8 0,0 13,7 1,9 17, ,0 0,1 5,2 89,7 3,6 1,3 0, ,2 22,3 0,0 0,0 24,5 2,6 6, ,0 1,7 30,4 0,0 13,7 3,7 3, ,9 3,7 62,6 0,0 26,0 4,8 2, ,2 0,9 0,0 0,0 83,0 6,2 9, ,0 0,2 0,1 0,0 90,9 5,8 3, ,1 4,1 0,4 0,0 44,1 34,6 16, ,1 2,1 5,9 0,2 39,8 51,0 0, Vammaispalveluiden Kuusikkotyöryhmä, Vartiainen A, Pasila A. Kuuden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaisen palvelut ja taloudelliset tukitoimet Kuusikkotyöryhmä julkaisusarja 7/2012. Helsinki: Edita Prima THL. Tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNet (siteerattu ) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Katsaus Pohjois-Pohjanmaan alueen työllisyyteen vuonna 2012 ( siteerattu ). www. ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjoispohjanmaa-tyomarkkinoidentyovoimatarpeen-ja-taloudenkehitys#.ukrvkd9qpjy 24 Kringos DS, Boerma W, van der Zee J, Groenewegen P. Europe s strong primary care systems are linked to better population health but also to higher health spending. Health Aff 2013;32: Tynkkynen L-K, Hakari K, Koistinen T, Lehto J, Miettinen S. Integrating public and private home care services: the Kotitori model in Tampere, Finland. J Integrated Care 2013;20: Palvelujen käytön jakautuminen näkyi myös terveydenhuollon sisällä: tiettyjä palveluja kuluttivat kalliit asukkaat ja toisia enimmäkseen muu 90 % väestöstä (taulukko 3). Kalliit asukkaat käyttävät valtaosan kaupunginsairaalan, OYS:n psykiatrian ja somaattisen erikoissairaanhoidon palveluista sekä kaupungin omista mielenterveyspalveluista. Sitä vastoin terveyskeskusten, kaupungin omien erikoislääkärien, kuntoutuksen, yhteispäivystyksen ja hammashoidon palveluista suurimman osan käyttävät muut oululaiset. Sosiaalipalveluista kallis kymmenesosa oululaisista käyttää lähes 100 %, lukuun ottamatta henkilökohtaista apua, josta sen osuus on 80 %. Pohdinta Tutkimuksen vahvuus on kunnan kustantamat sosiaali- ja terveyspalvelut laajasti kattava tietokanta suuren suomalaisen kaupungin koko väestöstä usean vuoden ajalta. Vaikka aivan kaikkia kustannuksia ei voitu ottaa mukaan, ei se vaikuta tuloksiin ratkaisevasti. Tila- ja ITvuokrien huomioiminen olisi nostanut kaikkien palveluja käyttäneiden kustannuksia samassa suhteessa. Koska puuttuvat palvelut ovat enimmäkseen sosiaalipalveluja, kasvaisi niiden asiakkaiden osuus kokonaiskustannuksista entisestään. Muun kuin kunnan maksaman yksityisen terveydenhuollon jättäminen tutkimuksen ulkopuolelle ei myöskään vaikuta tuloksiin, sillä sitä käyttävät enimmäkseen muut kuin kalliit asukkaat. Tulosten luotettavuutta lisää se, että paljon palveluita käyttävien oululaisten osuus sosiaalija terveydenhuollon kokonaiskustannuksista vastaa aiempien tutkimusten tuloksia (12). Kansainvälisissä selvityksissä kustannusten jakauma on myös ollut selvä, mutta ei aivan yhtä jyrkästi nouseva kuin tässä tutkimuksessa. 3166

5 tieteessä kuvio 2. Kalliiden asukkaiden ja muiden oululaisten käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien lukumäärän jakauma. % Bernabei R, Landi F, Gambassi G ym. Randomised trial of impact of model of integrated care and case management for older people living in the community. BMJ 1998;316: Callahan JJ, Shepard DS, Beinecke RH, Larson MJ, Cavanaugh D. Mental health/ substance abuse treatment in managed care: the Massachusetts Medicaid experience. Health Aff 1995;14: Glendenning-Napoli A, Dowling B, Pulvino J, Baillargeon G, Raimer BG. Community-based case management for uninsured patients with chronic diseases: effects on acute care utilization and costs. Prof Case Manag 2012;17: Kanste O, Timonen O, Ylitalo K, Kyngäs H. Hoitajajohtoinen toimintamalli pitkäaikaissairaiden palveluohjauksessa. Englantilaisen community matron -mallin kuvaus. Hallinnon Tutkimus 2009;2: Palvelukokonaisuuksien määrä Kallein 10 % Muut asukkaat Aiemmissa tutkimuksissa ei ole yleensä huomioitu sosiaalipalveluja eikä myöskään kattavasti selvitetty, millaisista ryhmistä paljon palveluja käyttävät asukkaat koostuvat tai miten heidän palvelukäyttönsä eroaa väestön valtaosasta. Vaikka tutkimuksemme koskee vain yhden kaupungin väestöä, ovat tulokset yleistettävissä muihinkin Suomen suuriin kaupunkeihin, sillä kokonaiskustannusten jakauma on samansuuntainen myös pääkaupunkiseudulla (12). Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja kustannusrakenne on varsin yhtenäinen koko maassa (13). Tämä tutkimus tuo merkittäviä uusia näkökulmia sosiaali- ja terveydenpalvelujen yhdistämistä koskevaan keskusteluun. Koska pieni osa väestöstä tuottaa valtaosan kustannuksista, tulisi palvelujärjestelmän keskittyä tämän ryhmän hallintaan ja kohdennetusti ehkäistä siihen joutumista. Kustannusten kertyminen pienelle joukolle on ollut tiedossa, mutta nykyinen palvelurakenne ja tietojärjestelmät eivät ole tukeneet tämän kalliin asiakasryhmän hallintaa. Erikoistuneisiin palveluihin perustuva siilomainen järjestelmä toimii hyvin valtaosalle kuntalaisista, koska he tarvitsevat keskimäärin vain yhtä palvelu kokonaisuutta. Tämä 90 % väestöstä hyötyisi palvelujen integraatiosta vain rajallisesti. Suurin osa kuntalaisista käyttää runsaasti terveyskeskuspalveluja, joissa näyttää toteutuvan sekä ennaltaehkäisevä työ että portinvartijan rooli. Toiminnan suunnittelussa tulisi kuitenkin huomioida kalliin ja ei-kalliin asiakkaan erilaiset tarpeet. Valtaosa väestöstä arvostaa terveyspalvelujen hyvää saatavuutta ja laatua, joita voidaan edistää esimerkiksi valinnanvapautta lisäämällä. Kalliille asiakkaille on tärkeää pysyvä hoitosuhde ja hoitavan henkilöstön yhteistyö yli organisaatiorajojen. Runsaasti eri palveluja käyttäville asiakkaille siilomainen järjestelmä sopii huonosti, koska siinä heidän tietonsa hajaantuvat niin laajalle, ettei kenelläkään ole lopulta kokonaiskuvaa ja vastuuta asiakkaasta. Tämän vuoksi ei myöskään ennaltaehkäiseviä palveluja osata riittävässä määrin ja oikea-aikaisesti kohdentaa niistä eniten hyötyville. Näin asiakkaan tilanne voi turhaan kriisiytyä ja johtaa raskaimpien palvelumuotojen käyttöön. Muutamat tutkijat pyrkineet kustannusten hillitsemiseen palvelujärjestelmän tasolla ja esittäneet esimerkiksi, että perusterveydenhuollon vahvistaminen hidastaisi kokonaiskustannusten kasvua (24). Ylätason rakenne ei kuitenkaan ratkaise kalliiden asiakkaiden ongelmia, vaan heillä kriittinen kysymys on palvelujen koordinaatio ja asiakastietojen integraatio. Yksi ratkaisumalli voisi olla näiden asiakkaiden oma koordinaattori, joka tuntee heidät ja jolla olisi budjettivalta ja hoitovastuu heidän palveluistaan. Mallia sovelletaan esimerkiksi Tampereen Kotitorin järjestämässä vanhusten keskitetyssä palveluohjauksessa (25). Palvelukoordinaattorimallin on havaittu supistaneen kokonaiskustannuksia muun muassa iäkkäillä (26), mielenterveys- ja päihdekuntoutujilla (27) sekä kroonisesti sairailla (28,29) ja lisäksi sen on todettu vähentäneen käyntejä terveyskeskuksessa (30). Pelkästään terveyspalveluja käyttävien kalliiden asiakkaiden koordi- 3167

6 Terveydenhuoltotutkimus Taulukko 3. Terveyspalvelujen kustannusten jakautuminen kalleimmille asiakasryhmille (10 %) ja muille oululaisille. Kalliit asiakasryhmät Avoterveydenhuolto Perusterveydenhuollon vuodeosasto Terveyspalvelujen kustannusten jakautuminen kalleimmille asiakasryhmille, % Keskitetyt perusterveydenhuollon avopalvelut OYS Psykiatria Somaattinen erikoissairaanhoito Päivystys Oulun psyk. ja päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Vanhuspalvelujen asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalvelujen asiakkaat Päihde- ja asumispalvelujen asiakkaat Psykiatrisen esh:n asiakkaat Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Muut kalleimpaan 10 %:iin kuuluvat Ei-kalliit asukkaat (90 %) Yhteensä Kanste O, Timonen O, Vuorinen A, Ylitalo-Katajisto K. Asiakasvastaavatoiminta tehostaa palveluita terveyskeskuksissa. Yleislääkäri 2012;27(2): Roshanov PS, Misra S, Gerstein HC, Garg AX et al. Computerized clinical decision support systems for chronic disease management: A decision-maker-researcher partnership systematic review. Implement Sci 2011;6:92. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. naattorin tulisi olla terveydenhuollon ammattilainen, esimerkiksi omahoitaja, kun taas sosiaali palveluja käyttävien koordinaattori tarvitsee laajaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuntemusta. Joissain tapauksissa kokonaiset perheet hyötyisivät koordinaattorista, jolloin saman henkilön tulisi kyetä hoitamaan sekä aikuisten että lasten asioita. Koordinaattori toimii asiakkaalle yhden luukun kontaktipisteenä, joka neuvoo, tukee ja tarvittaessa järjestää hänen tarvitsemansa palvelukokonaisuuden. Riittävä tiedonsaanti on ehdoton edellytys koordinaattorin työlle. Hänellä täytyy olla käytettävissään koko palvelujärjestelmätason potilas- ja asiakastiedot sekä niihin perustuvat hälytysjärjestelmät ja päätöksenteon tuki. Nykyinen tietosuoja ja lain aiheuttamat esteet tietojen liikkuvuudelle eri rekisterinpitäjien välillä vaikeuttavat asiakkaan palvelujen koordinointia. Tämä heikentää myös palvelujen laatua, sillä asiantuntijat joutuvat toimimaan vajavaisen tiedon varassa. Tässä tutkimuksessa on selvitetty kunnan maksamien palvelujen kertymistä yksilöille. Jatkotutkimuksena tulisi tarkastella yhteiskunnan näkökulmaa ja huomioida myös lääkkeiden, yksityisten lääkäripalveluiden, toimeentulotuen, työttömyyskorvausten sekä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset. Lisäksi tulisi kriittisesti arvioida, millä keinoin palvelujen suurkuluttajaksi ajautumista voitaisiin ehkäistä. Tästä hyötyviä ryhmiä löytyisi todennäköisimmin vanhuspalveluista, päihde- ja mielenterveyspalveluista sekä lastensuojelusta. Näiden ryhmien palvelunkäyttöä tulisi analysoida pitkältä aikaväliltä ja selvittää, mitkä tapahtumat edeltävät korkeita kustannuksia. Tämän tiedon pohjalta rakennetuilla ennustemal- 3168

7 tieteessä English summary > in english Heavy users of social and health care services in the city of Oulu leilla kyettäisiin tunnistamaan riskiyksilöt ja suunnittelemaan heitä varten ennaltaehkäisevät toimet. Potilastietojärjestelmään integroituna nämä ennustemallit olisivat hyödyllinen päätöksenteon tuki kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. n Kiitos PPSHP:n ja Oulun kaupungin talousasiantuntijoille sekä tietohallinto-osastoille. Tästä asiasta tiedettiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kertyvät pienelle osalle väestöstä. Pitkäaikaissairaudet lisäävät palvelujen käyttöä. Iäkkäät ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevat käyttävät runsaasti palveluita. Tämä tutkimus opetti 10 % asukkaista kerryttää 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Sosiaalipalvelujen asiakkaat aiheuttavat enemmän kuluja kuin vain terveyspalveluja käyttävät. Kallein kymmenesosa käyttää neljää palvelukokonaisuutta, muu väestö vain yhtä. Lääkärilehden symposium Lääkäripäivillä Riskinarviointi, päätös hoidon aloittamisesta ja kotiverenpaineen mittausten tulkinta tule kuulemaan, mitä kohonneen verenpaineen diagnostiikasta ja hoidosta pitää nyt tietää. Lehden järjestämällä kurssilla saat myös tuoreimmat tiedot elintapatekijöiden merkityksestä hoidon onnistumisessa. Kurssilla on jaossa aihetta käsitellyt Lääkärilehti 24/2013. Poikkea myös tapaamaan toimitusta lehden osastolla Lääkäritorilla! Kohonneen verenpaineen diagnostiikka ja hoito torstai 9.1. puheenjohtajat professori Antti Jula, THL ja professori Tiina Laatikainen, THL 8.30 Verenpaine ja verenpaineen hoitotasapaino Suomessa FINRISKI-tutkimuksen tuloksia tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 9.00 Kotiverenpaineen mittaus miten toteutan ja tulkitsen? LT Jouni Johansson, THL 9.30 Kotiverenpaineen mittaus riskinarvioinnissa ja hoitopäätösten tukena LT Teemu Niiranen, THL Tauko Ravitsemus ja verenpaine tutkimusprofessori Antti Jula, THL Hypertension hyvä hoito dosentti Ilkka Kantola, TYKS Renaalinen denervaatio hypertension hoidossa dosentti Ilkka Tikkanen, HYKS 3169

8 english summary Riikka-Leena Leskelä Ph.D., Nordic Healthcare Group Vesa Komssi Saana Sandström Sirkku Pikkujämsä Anna Haverinen Sirkka-Liisa Olli Kirsti Ylitalo-Katajisto Heavy users of social and health care services in the city of Oulu Background The costs of social and health care services accumulate to a small minority of the population. This study analyses the customer groups within the group of high cost users in the city of Oulu, Finland. The focus of the analysis is on the identification of the groups and the differences in their usage of services compared to the rest of the population. The implications of the results for the provision of services and the structure of the health care and social care system are discussed. Methods The study is a retrospective registry study. The data were drawn from different electronic patient records and consisted of patient level information on service usage and costs with regard to both health care and social care services. The period covered was from 1 January 2011 to 31 December The population under study consisted of individuals. The data were analysed with statistical methods. Results The most expensive 10% of the population cause 81% of the costs of social and health care services funded by the city of Oulu. Of the costs of the most expensive 10% of the population, 62% are caused by people who are customers of at least one social service and 38% by people using only health care services. The most expensive 10% of the population use on average four different service types whereas the remaining 90% of the population use on average one type of service. The most expensive 10% of the population are the main users of primary care ward services, psychiatric care services, and secondary and tertiary health care services while the costs of other health care services (primary care outpatient services, emergency care and dental care services) are mainly caused by the remaining 90% of the population. Conclusions Because a small portion of the population causes the majority of the costs, the structure of the health care system and the service network should focus on the management of this group and the prevention of becoming a member of the group. The current system based on separate organizations for each service serves well the 90% of the population who use at most one type of service. However, it cannot respond to the needs of the high-cost 10% of the population. Because the expensive customers use many different services, the service combination should be individually planned, and there should be one party responsible for the coordination. Patient information should flow to and from the coordinator and between service providers. 3169a

9 tieteessä Liitetaulukko 1. Tutkimuksessa mukana olevat palvelut ja niiden kokonaiskustannukset 1 vuonna Palvelu Kuvaus Kustannukset TERVEYSPALVELUT Avoterveydenhuollon palvelut Oulunseudun yhteispäivystys Perusterveydenhuollon vuodeosastopalvelut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin laskuttamat erikoissairaanhoidon palvelut Oulun omat mielenterveyspalvelut ja psykiatrian laitos- ja avopalvelut Vastaanottopalvelut Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Oulun omat erikoislääkärivastaanotot Kuntoutuspalvelut Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyskäynnit Oulun kaupunginsairaalan palvelut Ostopalvelut (kaksi yksityistä toimijaa) PPSHP:n palvelut (somaattinen ja psykiatria) Ostot muista sairaaloista (mm. HUS) Avopalvelut (ml. lasten ja nuorten mt-palvelut) Laitospalvelut 35,9 milj. euroa 3,0 milj. euroa 24,2 milj. euroa 120,8 milj. euroa 12,2 milj. euroa VANHUSPALVELUT Kotona asumista tukevat palvelut Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Tukipalvelut Oma tuotanto Ostopalvelut 17,1 milj. euroa 13,6 milj. euroa Ikääntyneiden laitoshoito Oma tuotanto 25,0 milj. euroa SOSIAALIPALVELUT Kaupungin päihdepalvelut Sosiaalitoimen asumispalvelut Lastensuojelun sijoitukset Avopalvelut Laitospalvelut Katkaisuhoito Päihdekuntoutujien asumispalvelut Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Kehitysvammaisten asumispalvelut Perhehoito Ammatillinen perhekoti Lastensuojelulaitos 2,7 milj. euroa 20,5 milj. euroa 12,4 milj. euroa Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulain mukainen 4,1 milj. euroa Kuljetuspalvelut Vammaispalvelulain mukaiset 3,3 milj. euroa Sosiaalihuoltolain mukaiset Omaishoidon tuki Vanhusten ja vammaisten omaishoidon tuki 7,1 milj. euroa 1 Mukana ei ole kunnan maksamaa toimeentulotukea, sillä kyseessä ei ole varsinaisesti palvelu. Toimeentulotukien kustannukset mukaan lukien hallinnointikulut olivat n. 24 milj. euroa (5,8 % sote-kustannuksista) vuonna Lisäksi aineistosta puuttuu joitain sosiaalitoimen avopalveluita (lastensuojelun avopalvelut, vammaisten avopalvelut, päivä- ja työtoiminta, perheasianpalvelut ja maahanmuuttajapalvelut), joita ei ollut mahdollista saada järjestelmästä suoraan henkilötunnukselle kohdistettuna. Näiden yhteenlaskettu kustannus oli n. 18 milj. euroa (4,4 % sote-kustannuksista) vuonna Osaa vaikeasti vammaisten ja kehitysvammaisten laitos- ja asumispalveluista ei voitu ottaa huomioon, sillä palveluntuottajan tietojärjestelmävaihdoksen vuoksi vuoden 2011 tietoja ei ollut enää saatavilla. Tämän kustannuksen suuruus on n. 11 milj. euroa (2,3 % sote-kustannuksista). Muita puuttuvia kustannuksia ovat esimerkiksi tilavuokrat ja IT-lisenssimaksut, sillä näitä ei vyörytetä kaupungin tuottamien palveluiden suoritehintoihin, sekä sellaisten palveluiden kustannukset, jotka ei ole voitu kohdistaa yksilölle (esimerkiksi ryhmävastaanotot, hoitotarvikejakelu ja sairaankuljetus). 3169b

10 Liitetaulukko 2. Kalleimpaan 10 %:iin kuuluvien asiakkaiden ryhmittely Asiakasryhmät Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Mielenterveyspalveluiden- ja psykiatrian asiakkaat (ei päihdepalveluita) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Määritelmä (palvelukäyttö vuoden 2011 aikana) Vähintään 30 päivää säännöllisen kotihoidon, tehostetun palveluasumisen tai ikääntyneiden laitoshoidon asiakkaana. Vähintään 1 päivä sijoituksessa kodin ulkopuolelle. Vähintään 1 hoitopäivä tai yhteensä vähintään 500 euron kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun omat mielenterveys- ja psykiatriapalvelut); ei päihdepalveluja eikä sosiaalitoimen asumispalveluja, vanhuspalveluja eikä lastensuojelua. Vähintään 1 hoitopäivä päihdepalveluissa tai yhteensä vähintään 500 euron kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun mielenterveys- ja psykiatriapalvelut ja vähintään yhtä päihdepalvelua) tai vähintään 1 päivä mielenterveys- tai päihdeasumispalveluissa tai asiakkuus mt-kuntoutuskotihoidossa; ei vanhuspalvelujen eikä lastensuojelun asiakkaita eikä niitä, joilla on pelkästään psykiatrian kustannuksia. Vähintään 1 päivä vammaispalveluiden asumispalveluissa tai voimassaoleva päätös henkilökohtaisesta avusta tai VpL:n mukaisesta kuljetuspalvelusta, tai saanut omaishoidon tukea vammaispalvelun osalta vuoden 2011 aikana. Ei vanhus- tai päihde- ja mielenterveyspalvelujen tai lastensuojelun asiakkaita. Tyypin 2 diabetes tai krooninen sydän- ja verisuonitauti diagnoosina tai käyntisyynä erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa, mutta ei kuulu yllä mainittuihin ryhmiin. Vähintään euron kustannus somaattisesta erikoissairaanhoidosta (PPSHP ja Oulun kaupungin oma erikoissairaanhoito), mutta ei kuulu yllä mainittuihin ryhmiin. 3169c

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi 1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää

Lisätiedot

- Tavoite - Soten vaikutus

- Tavoite - Soten vaikutus Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus

Lisätiedot

Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki

Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 %

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 12.3.2015 Nordic Healthcare Group (NHG) lyhyesti NHG on Suomen johtava terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen erikoistunut

Lisätiedot

Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa

Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa NHG:n näkemys 4.11.016 Paljon palveluita käyttävä asiakas tarvitsee henkilökohtaisen vastuutahon uudessa

Lisätiedot

Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre

Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Miksi uudistukset ovat nyt välttämättömiä Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kestävyysvaje

Terveyspalvelut ja kestävyysvaje Terveyspalvelut ja kestävyysvaje Sotepalvelujen - vaikutus kestävyysvajeeseen - uudistuksen kulmakivet - rahoitus 8.5.2014 Martti Hetemäki 8.5.2014 Martti Hetemäki Sotepalvelujen tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS Kunnanhallitus 28.4.2014 ( 87): Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset muodostavat yleensä vähintään puolet

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Henkilökohtainen budjetointi sosiaalialalla - Palvelujen kustannukset ja kustannusvaikuttavuus seminaari Esityksen sisältö Kustannukset

Lisätiedot

Miten saamme haltuun paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat esh:n ja pth:n yhteistyönä? Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 14.11.

Miten saamme haltuun paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat esh:n ja pth:n yhteistyönä? Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 14.11. Miten saamme haltuun paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat esh:n ja pth:n yhteistyönä? Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 14.11.2013 Paljon terveyspalveluita käyttävä potilas (Koskela

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijä Kustannusvertailun sisältö päättänee

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta Anssi Vartiainen, erityisasiantuntija 1 Maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali-ja

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma

Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma Olli Halminen HEMA Institute Aalto University School of Science Olli Halminen DI (2016), Aalto-yliopisto Tekn.kand.

Lisätiedot

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) 5 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 HEL 2014-009072 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Aineisto päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Tietopaketti 9: Vammaispalvelut Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Etuuksien saajat Kelan vammaisuuden perusteella maksamat tuet Lapsen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Loppuraportti, liite 2 23.6.215 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Palvelukohtaiset kehittämistoimet ja säästöpotentiaali Liitteet

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (13) 289 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi Helsingin asukaskohtaiset

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus

Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus Väliraportti 14.1.2014 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Sosiaalijohtaja Alpo Komminaho 4.2.2014 Terveydenhuollon palveluiden järjestämistapa

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 1.9.216] KUUKAUSIRAPORTTI HEINÄKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Heinäkuu 216 HEINÄKUU PÄHKINÄNKUORESSA Heinäkuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka

Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka Mikä on laatua? Mitä vertaillaan? Minkä laatua mitataan?

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 28.3.218] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 218 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Helmikuu 218 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 218 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

SOTE- TIETOSISÄLLÖT Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1

SOTE- TIETOSISÄLLÖT Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1 SOTE- TIETOSISÄLLÖT 18.5.2018 Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1 MAAKUNTIEN JHS-PALVELULUOKAT / SOSIAALIPALVELUT JHS-palveluluokituksessa sosiaalihuollon palveluluokat ovat KANSA-yhteensopivia, mutta

Lisätiedot

Äänekoski. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Psykiatria F00-F99. Toteuttajat: Medfiles Oy. Proper Oy.

Äänekoski. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Psykiatria F00-F99. Toteuttajat: Medfiles Oy. Proper Oy. Äänekoski Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat Psykiatria F00-F99 Toteuttajat: Medfiles Oy www.medfiles.eu Proper Oy www.proper.fi 1 (8) Tausta Tässä raportissa tarkastellaan paljon

Lisätiedot

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.5.215] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Maaliskuu 215 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tähän maaliskuun kuukausiraporttiin on talousarvion 215 luvut korjattu yhteistoimintaneuvottelujen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 31.1.217] KUUKAUSIRAPORTTI SYYSKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Syyskuu 217 SYYSKUU PÄHKINÄNKUORESSA Syyskuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN 28.3.2017 KESKI-UUDENMAAN SOTE SISÄLLYS Valinnanvapauskokeilu 1. vaihe: vastaanottopalvelut 2. vaihe: henkilökohtainen budjetti Tilannekatsaus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari 26.8.2018 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2019 Vahva pohja - Rakenteelliset muutokset hyvässä vauhdissa

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.11.216] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Lokakuu 216 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Talousarviomuutokset 2014 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan ja terveydenhuollon vuoden 2014 talousarvion

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , , Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut. Maria

Sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut. Maria Sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut Maria Pernu @PernuMaria 22.8.2019 Raporttien saatavuus Suomen Kuntaliitto ry:n kotisivuston Sosiaali- ja terveysasioiden alta löytyy Tilastot ja erillisselvitykset.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Mikkelin seutu Versio 18.6.2015 Mikkeli Hirvensalmi Puumala JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 18.3.214] KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUU 214 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/23 Tammikuu 214 TAMMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tammikuun toiminnan ja talouden toteutumassa vaikuttavat vielä vuoden 213 loppuvuoden

Lisätiedot

Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja

Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja Mikä on laatua? Mitä vertaillaan? Minkä laatua mitataan? Mitä vaikuttavuutta vertaillaan? Laatumääritelmät

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017

Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tiedot kokonaisnettokustannukset vuosina 2016 2017 vuoden

Lisätiedot

Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa

Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Anu Nemlander Mari Sjöholm Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelikysely

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.2.217] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/2 Joulukuu 216 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Karviainen valmistautuu tilinpäätöksen 216 loppuun saattamiseen. Jäsenkuntien

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla?

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? Jyväskylä 020215 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi Ajankohtaista

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Perusturvajohtaja Tuija Koivisto

Perusturvajohtaja Tuija Koivisto Vuosia valmisteltu sote-uudistus on jäissä; yleisesti kuitenkin nähdään, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu tulee saada yksittäistä kuntaa leveämmille hartioille Raukesivat myös pitkään

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

PALVELUSOPIMUS LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA PALVELUSOPIMUS LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Voimassa 1.1.2018 alkaen Loviisan kaupunginvaltuusto XX.12.2017 xxx Lapinjärven

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 1 Sisällys TUOTTEISTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 HALLINNON KUSTANNUSTEN

Lisätiedot